Pihakatu
- Päivitetty: 10.3.2023
- Julkaistu: 24.5.2016
Pihakadulla tarkoitetaan jalankululle ja ajoneuvoliikenteelle yhteisesti tarkoitettua katua. Pihakadun yleisvaikutelman tulee olla sellainen, että autoilija tai muu ajoneuvon kuljettaja huomaa liikkuvansa hänelle itselleen ja jalankulkijoille yhteisesti tarkoitetulla alueella, jossa hänen tulee ajaa hitaasti ja väistää jalankulkijoita. Pihakaduksi soveltuvat vähäliikenteiset tonttikadut. Ajoneuvojen pysäköinti on sallittua ainoastaan pysäköintiin merkityillä alueilla.
Sisältö
- Kadun vuorokausiliikenteen tulee olla pieni, korkeintaan 500 ajoneuvoa vuorokaudessa.
- Pihakadun tulee liittyä tontti- tai kokoojakatuun.
- Ajonopeus ei saa ylittää 20 km/h.
- Pihakadun jokaisesta pisteestä tulisi olla alle 200 metrin matka ulos alueelta. Lisäksi on vältettävä suoria osuuksia (maks. 50m).
- Pihakadulle ei saa rakentaa jalkakäytäviä.
- Koko katupoikkileikkaus rakennetaan samaan tasoon.
- Pysäköinti on sallittu vain merkityillä pysäköintipaikoilla. Paikat varataan lyhytaikaiseen vieras- tai asiointipysäköintiin. Asukkaiden pysäköintipaikkoja ei osoiteta asemakaavassa pihakadulle.
- Pysäköintipaikat osoitetaan katutilasta erilaisella pintamateriaalilla, rajauksella tai pollareilla.
- Talojen sisäänkäyntien edessä on vähintään metrin levyinen alue, jossa autot ja polkupyörät eivät voi liikkua.
- Erikseen leikkimistä varten rakennetut leikkipaikat tulee rajata niin, ettei siellä voi ajaa moottoriajoneuvolla. Järjestyslain perusteella yleisen järjestyksen häiritseminen tai turvallisuuden vaarantaminen on kielletty pihakadullakin.
- Pihakadulle ajetaan aina vähintään viistetyn reunatuen yli, usein myös jalkakäytävän ja pyörätien yli. Sama koskee pihakadun ulostulokohtaa.
- Pihakadulla tulisi olla ajourien risteämiskohdassa vähintään viiden metrin näkemä kumpaankin suuntaan. Näkemäkolmion alueella ei saa olla yli puolen metrin korkeita näkemäesteitä.
- Risteyksessä pihakadulta tulevan kuljettajan on aina väistettävä muuta liikennettä.
- Pihakadulle on suotavaa järjestää aurattavalle lumelle kasapaikka, sillä pihakadulta lumen poiskuljettaminen on usein vaarallista ja erittäin kallista.
Kuvat
Esimerkki pihakadusta.
Katutila on jaettu puurivillä kahteen osaan, puiden istutusväli on 15 m. Puut varustetaan metallisilla juuriritilöillä ja runkosuojilla. Pysäköinti on sijoitettu puiden väliin. Pysäköinti vaihtaa puolta määrävälein niin, että autojen ajoreittiin tulee sivuttaissiirtymä, joka toimii hidasteena. Kadun pinta on jaettu noppakiviraidoilla alueisiin, jotka täytetään kantakaupungin kivialueella sahatulla polttopintaisella nupukivellä ja em. alueen ulkopuolella betonikivellä. Kadun pituussuuntainen nupukiviraita muotoillaan vesikouruksi. Autojen sivuttaissiirtymän alue on nupukiveä.
Lisätiedot ja -lähteet
- Helsingin kaupunki KSV/LOS/aluesuunnittelutoimisto 2011. Pihakatuohje.
- Helsingin kaupunki, Katutilan mitoitus, Suunnitteluohjeet Helsingin kaupungille 05/2014: kappale 4.4 sekä tyyppipoikkileikkaukset
- Helsingin kaupungin Rakennusvirasto 2004. Helsingin katutila – ohjeita ja esimerkkejä, s.19 ja Liite 5.