Materiaalien hiilikortit [Täysleveä versio]

Kuvaus infrarakentamisen vähähiilisyyden arviointimenetelmästä

Eri pintamateriaalien rakentamisen aikainen hiilijalanjälki muodostuu tuotteiden valmistuksesta (A1-A3), kuljetuksesta työmaalle (A4) ja materiaalin edellyttämistä työmaatoinnoista työmaan aikana (A5). Materiaalin koko elinkaaren aikaiseen hiilijalanjälkeen huomioidaan myös käytön aikaiset päästöt (B1-B8), sekä käytön jälkeiset päästöt (C1-C4). (Väylävirasto 2023.)

Infrarakentamisen vähähiilisyyden arviointimenetelmän mukaan materiaalien hiilijalanjälkeen huomioidaan tällä hetkellä rakentamisen (A-moduuli) aikaiset päästöt ja käytön aikaisista päästöistä (B-moduuli) rakennustuotteiden vaihdot / uusiminen (B4), joka sisältää myös materiaalin purusta, poiskuljetuksesta, jätteenkäsittelystä ja loppusijoituksesta syntyvät päästöt. Infrarakentamisen laskentamenetelmä on päivittyvä ja tulevaisuudessa se kattaa mahdollisesti myös muut elinkaarenvaiheet ja muut kuin fossiiliset kasvihuonekaasupäästöt. (Väylävirasto, 2023.)

* rakenteen purkamisesta aiheutuvat päästöt huomioidaan vain käyttöjakson aikana tehtävien vaihtojen ja korjausten osalta

Uudelleenkäytettävä materiaali

Uudelleen käytettävän materiaalien hiilijalanjäljestä jätetään pois materiaalin valmistuksen (A1-A3) osuus eli materiaalin päästökerroin on 0 kg CO2e.  Sama pätee muilta työmailta ylijääneisiin rakennusmateriaaleihin, vaikkei niitä olisi aiemmin käytetty. Kuljetus työmaalle (A4) huomioidaan normaalisti, samoin työmaatoiminnot (A5). Jos työmaalta puretaan materiaalia ja sitä muokataan uudelleen käytettäväksi, on huomioitava materiaalin muokkauksen päästöt, esimerkiksi purettavan betonin murskaus työmaatoimintona (A5), mutta uudelleen käytettävän materiaalin (A1–A3) päästökerroin on edelleen 0 kg CO2e. (Väylävirasto 2023.)

Helsingissä uudelleen käytettäviä päällysteitä ovat mm. noppakivet, nupukivet, paasikivet, reunatuet, luonnonkivilaatat ja kenttäkivet.

Vuotuisten päästöjen koontitaulukko materiaaleittain

Koontitaulukossa esitetään pintamateriaaleille laskettu vuosittainen hiilijalanjälki 100 m2 pinta-alalla. Infrakohteiden arviointi tehdään tyypillisesti 50 vuoden käyttöjaksolle (Väylävirasto 2023). Tämä tarkoittaa, että rakentamisen aikaisten päästöjen lisäksi materiaalin hiilijalanjäljessä huomioidaan käytön aikaisista päästöistä materiaalien vaihdon / uusimisen tarve (B4) mikäli materiaalia tulee uusia annetun 50 vuoden käyttöjaksolla.

Arvot perustuvat Suomessa käytössä olevien materiaalien, tuotteiden, kuljetusten ja työmaatoimintojen keskimääräisiin päästötietoihin, jotka on koostettu kaikille avoimeen ja maksuttomaan infrarakentamisen kansalliseen päästötietokantaan. Tietokantaan on koottu yleisimpien ja tyypillisimpien tuotteiden keskimääräisiä tietoja sekä taustaselvityksiä (SYKE 2025.)

Tarkennettu materiaalikohtainen hiilijalanjälki

Uudelleen käytettävän materiaalien hiilijalanjäljestä jätetään pois materiaalin valmistuksen (A1-A3) osuus eli materiaalin päästökerroin on siis 0 kg CO2e.  Sama pätee muilta työmailta ylijääneisiin rakennusmateriaaleihin, vaikkei niitä olisi aiemmin käytetty. Kuljetus työmaalle (A4) huomioidaan normaalisti, samoin työmaatoiminnot (A5). Jos työmaalta puretaan materiaalia ja sitä muokataan uudelleen käytettäväksi, on huomioitava materiaalin muokkauksen päästöt, esimerkiksi purettavan betonin murskaus työmaatoimintona (A5), mutta uudelleen käytettävän materiaalin (A1–A3) päästökerroin on edelleen 0 kg CO2e. (Väylävirasto 2023.)

Helsingissä uudelleen käytettäviä päällysteitä ovat noppakivet, nupukivet, paasikivet, reunatuet, kivilaatat, isonoppakivet ja kenttäkivet.

Graniittipäällysteet

Luonnonkivituotteiden valmistuksen päävaiheet ovat louhinta ja jalostus. Louhinnassa kalliosta irrotetaan raakakivilohkareita, jotka viimeistellään haluttuun kokoon. Jalostuksessa kivi sahataan ja käsitellään pinnaltaan käyttötarkoituksen mukaisesti, esimerkiksi polttamalla tai ristipäähakkaamalla. Materiaalitehokkuuteen vaikuttaa sivukiven määrä ja tuotteen saanto louhitusta kiviblokista. Tuotteen hiilijalanjälkeen vaikuttavat muun muassa louhinnan saanto, sivukiven määrä sekä energian kulutus eri työvaiheissa, kuten porauksessa ja pintakäsittelyssä.

Pintakäsittelyjen aiheuttamasta energiankulutuksesta huolimatta niiden vaikutusta kivien hiilijalanjälkeen ei ole huomioitu, vaan laskennassa käytetään kaikille pintakäsittelyille yhtä päästöarvoa. (SYKE 2024a.)

Infrarakentamisessa käytetään paljon tuontikivituotteita, jotka tulevat pääasiassa Kiinasta ja jonkin verran myös Välimeren maista. Pitkät kuljetusmatkat kasvattavat tuotteen hiilijalanjälkeä. (SYKE 2024a.)

Reunatuki, luonnonkivi V220

Laskennassa tehdyt määritykset ja tietolähteet:

• Tyyppimitat: 220 x 270
• Kuljetus rakennuspaikalle: 200 km (suomi) 20020 km (kiina) 20 km (kierrätetty)
• Elinkaaren pituus: 50 vuotta
• Päästötietojen lähde: CO2data.fi

Noppakiveys

Laskennassa tehdyt määritykset ja tietolähteet:

• Tyyppimitat: 90 x 90 x 90 mm
• Kuljetus rakennuspaikalle: 200 km (suomi) 4020 km (portugali) 20020 km (kiina) 20 km (kierrätetty)
• Elinkaaren pituus: 50 vuotta
• Päästöietojen lähde: CO2data.fi

Nupukiveys

Laskennassa tehdyt määritykset ja tietolähteet:

• Tyyppimitat: 140 x 140 x 220 mm
• Kuljetus rakennuspaikalle: 200 km (suomi) 20020 km (kiina) 20 km (kierrätetty)
• Elinkaaren pituus: 50 vuotta
• Päästötietojen lähde: CO2data.fi

Luonnonkivilaatoitus

Laskennassa tehdyt määritykset ja tietolähteet:

• Tyyppimitat: 595 x 295 x 80 mm
• Kuljetus rakennuspaikalle: 200 km (suomi) 20020 km (kiina) 20 km (kierrätetty)
• Elinkaaren pituus: 50 vuotta
• Päästötietojen lähde: CO2data.fi

Betonikiveykset ja -pinnat

Betonituotteiden hiilijalanjälkeen vaikuttaa eniten betoniresepti, erityisesti käytetyn sementin määrä ja laatu. Sementin valmistus vaatii paljon energiaa ja vapauttaa merkittävästi hiilidioksidia, mikä voi muodostaa yli 50 % betonituotteen elinkaaren aikaisista päästöistä. (SYKE 2024b.)

Erilaisissa betonikivissä kiven paksuus, saumat tai reikien määrä voivat vaihdella, mikä vaikuttaa tuotteen m²-painoon. Hiilijalanjälki lasketaan ilman saumoja, ja sauma-aineet käsitellään erillisenä panoksena. Tarkemman päästöarvon laskeminen edellyttää että on tiedossa kivityypin paino (SYKE 2024b.)

Sementin päästöosuutta voidaan vähentää korvaamalla osa sementistä teollisuuden sivutuotteilla, kuten lentotuhkalla ja masuunikuonalla. (SYKE 2024b.) Vähähiilisyyden tunnuksena käytetään merkintää GWP.NN, jossa GWP.REF tarkoittaa suomalaisten valmisbetonivalmistajien keskimääräistä päästötasoa, ja NN-luku päästöjä verrattuna referenssitasoon (Suomen betoniyhdistys, n.d). Markkinoilla on saatavilla myös valmiita betonikiviä, joiden päästövähennys on 57 % verrattuna vuonna 2020 valmistettuihin tuotteisiin (Rudus n.d.).

Betonikiveys

Laskennassa tehdyt määritykset ja tietolähteet:

• Tyyppimitat: paksuus 80 mm
• Kuljetus rakennuspaikalle: 25 km
• Elinkaaren pituus: 25 vuotta
• Päästötietojen lähde: CO2data.fi

Betonikiveys, nurmikivi

Laskennassa tehdyt määritykset ja tietolähteet:

• Tyyppimitat: paksuus 80 mm
• Kuljetus rakennuspaikalle: 25 km
• Elinkaaren pituus: 25 vuotta
• Päästötietojen lähde: CO2data.fi

Betonikivilaatoitus

Laskennassa tehdyt määritykset ja tietolähteet:

• Tyyppimitat: paksuus 80 mm
• Kuljetus rakennuspaikalle: 25 km
• Elinkaaren pituus: 25 vuotta
• Päästöietojen lähde: CO2data.fi

Betonivalulaatta GWP.REF

Laskennassa tehdyt määritykset ja tietolähteet:

• Tyyppimitat: paksuus 150 mm
• Kuljetus rakennuspaikalle: 10 km
• Elinkaaren pituus: 50 vuotta
• Päästötietojen lähde: CO2data.fi

Betonivalulaatta, GWP.85

Laskennassa tehdyt määritykset ja tietolähteet:

• Tyyppimitat: paksuus 150 mm
• Kuljetus rakennuspaikalle: 10 km
• Elinkaaren pituus: 50 vuotta
• Päästötietojen lähde: CO2data.fi

Maatiilipäällysteet

Savitiilien valmistuksessa käytetään savea, hiekkaa, vettä ja mahdollisesti kalkkia ja sahanpurua muuttamaan tiilen ominaisuuksia. Tiilet poltetaan tunneliuunissa korkeassa, n. 1050 asteen lämpötilassa. Tuotteen valmistuksen kasvihuonekaasupäästöihin vaikuttavat eniten poltto- ja kuivausprosessit sekä niissä käytetty polttoaine. (SYKE 2024a.)

Maatiliä tehdään sekä Suomessa että tuodaan ulkomailta, pääasiassa Tanskasta ja Saksasta. Suomessa maatiilet valmistetaan käyttämällä maakaasua, tai erikseen tilattaessa biokaasua (Wienerberger n.d.).

Maatiili

Laskennassa tehdyt määritykset ja tietolähteet:

• Tyyppimitat: paksuus 62 mm
• Kuljetus rakennuspaikalle: 125 km (suomi) 820 km (tanska)
• Elinkaaren pituus: 50 vuotta
• Päästötietojen lähde: CO2data.fi

Asfalttipäällysteet

Asfaltin valmistuksessa käytetään pääasiassa murskattua kiviainesta (n. 95 %), johon lisätään pieni määrä bitumia (n. 5 %) sitomaan rakenne. Bitumi on öljynjalostuksen sivutuote, joka toimii asfaltin sideaineena. Erilaisiin asfalttityyppeihin voidaan lisätä myös täyteaineita, kuten kalkkikiveä, kivituhkaa, polymeerejä tai kuituja, jotka parantavat materiaalin ominaisuuksia. Valmistusprosessissa bitumin ja kiviaineksen yhdistämiseksi tarvitaan korkea lämpötila, tyypillisesti 100–180 °C. (SYKE 2024c.)

Suomessa kierrätetty asfaltti on yleisesti käytössä päällystystöissä. Kierrätysasfaltti valmistetaan murskaamalla vanhaa asfalttia ja sekoittamalla sitä uuteen massaan. Kierrätysasfaltin käyttö vähentää bitumin ja luonnon kiviaineksen tarvetta, mikä säästää luonnonvaroja ja vähentää päästöjä. Yleisimmin käytetyssä remix-menetelmässä uusi päällyste sisältää keskimäärin 75 % vanhaa päällystettä. (Väylävirasto 2020).

Asfaltti AB16 50 mm

Laskennassa tehdyt määritykset ja tietolähteet:

• Tyyppimitat: paksuus 50 mm
• Kuljetus rakennuspaikalle: 15 km
• Elinkaaren pituus: 20 vuotta
• Päästötietojen lähde: CO2data.fi

Sitomattomat kulutuskerrokset

Kivituhka #0-6

Kivituhka on niin sanottu sivutuote, joka syntyy, kun luonnonkiviaineksesta tehdään mursketta. Tämän vuoksi kivituhkan valmistukselle ei ole kohdennettu murskeen valmistuksen (A1-A3) päästöjä. Näin ollen materiaalin hiilijalanjälki on 0 kg CO2e. Kuljetus työmaalle (A4) huomioidaan normaalisti, samoin työmaatoiminnot (A5). (SYKE 2024a.)

Laskennassa tehdyt määritykset ja tietolähteet:

• Tyyppimitat: paksuus 100 mm
• Kuljetus rakennuspaikalle: 25 km
• Elinkaaren pituus: 50 vuotta
• Päästötietojen lähde: CO2data.fi

Iskua vaimentavat päällysteet

Turvasora 300 mm putoamiskorkeus 0,5-2 m

Turvasora valmistetaan luonnonsorasta, joka seulotaan ja pestään, jotta hienoaines saadaan poistettua. Tämä estää materiaalin tiivistymisen käytön aikana. Valmistusprosessiin kuuluu muun muassa kiven kaivaminen, pesu ja lajittelu, ja sen hiilijalanjälkeen vaikuttaa erityisesti näissä vaiheissa käytetty energia. (SYKE 2024a.)

Laskennassa tehdyt määritykset ja tietolähteet:

• Tyyppimitat: paksuus 300 mm (putoamiskorkeus 0,5-2 m)
• Kuljetus rakennuspaikalle: 25 km
• Elinkaaren pituus: 10 vuotta
• Päästötietojen lähde: CO2data.fi

Turvahake

Laskennassa tehdyt määritykset ja tietolähteet:

• Tyyppimitat: paksuus 300 mm (putoamiskorkeus 0,5-2 m)
• Kuljetus rakennuspaikalle: 25 km
• Elinkaaren pituus: 10 vuotta
• Päästötietojen lähde: Ihku-laskentapalvelu

Valettava turva-alusta

Valettava turva-alusta koostuu pohjakerroksesta, joka valmistetaan kierrätetyistä autonrenkaista saadusta SBR-kumirouheesta ja pintakerroksesta, joka on läpivärjättyä EPDM-kumirouhetta.  Molempiin kerroksiin on lisätty polyuretaanipohjaista sideainetta.

Turva-alustojen hiilijalanjälki on arvioitu niiden koostumusten perusteella. Muovituotteiden päästöihin vaikuttavat erityisesti käytetyt raaka-aineet (65-95 %) ja niiden laatu, kun taas valmistusprosessin osuus (2-30 %) vaihtelee energiatehokkuuden ja fossiilisten polttoaineiden käytön mukaan. (SYKE 2024d.)

Laskennassa tehdyt määritykset ja tietolähteet:

• Tyyppimitat: paksuus 80 mm (putoamiskorkeus < 2,1 m)
• Kuljetus rakennuspaikalle: 15 km
• Elinkaaren pituus: 10 vuotta
• Päästötietojen lähde: CO2data.fi

Puupäällysteet

Rakentamisen puutuotteiden valmistus alkaa puun hakkuulla, kuljetuksella tehtaalle ja jatkokäsittelyllä halutuksi tuotteeksi. Tukit sahataan ja höylätään käyttötarkoituksen mukaan, minkä jälkeen puutavara kuivataan joko ilmakuivauksella tai keinotekoisesti. Yleisin ulkotilojen pintamateriaali, kestopuu kyllästetään kyllästyssylinterissä, jossa käytetään vettä ja painetta säilöntäaineiden imeyttämiseksi puuhun. Suomessa käytetään NTR A- ja AB-luokkien kupariyhdisteitä sisältäviä kyllästysaineita. (SYKE 2024e.)

Puumateriaalin hiilijalanjälki muodostuu valmistuksen eri vaiheista. Raakatukkien kuljetusmatkat, työkoneiden päästöt, sahatavaran valmistuksessa käytettävät polttoaineet ja puun kuivausmenetelmän energiatehokkuus ovat merkittäviä tekijöitä. Lisäksi käsittelyn määrä ja kyllästysprosessissa käytettyjen säilöntäaineiden päästöt vaikuttavat hiilijalanjälkeen. (SYKE 2024e.)

Laudoitus, lehtikuusi

Laskennassa tehdyt määritykset ja tietolähteet:

• Tyyppimitat: 28×120 mm
• Kuljetus rakennuspaikalle: 15 km
• Elinkaaren pituus: 25 vuotta
• Päästötietojen lähde: CO2data.fi

Laudoitus, painekyllästetty

Laskennassa tehdyt määritykset ja tietolähteet:

• Tyyppimitat: 28×120 mm
• Kuljetus rakennuspaikalle: 15 km
• Elinkaaren pituus: 25 vuotta
• Tietojen lähde: CO2data.fi

Muut päällysteet

Hiekkatekonurmi sis. SBR-täyteaine ja hiekka

Tekonurmikentät valmistetaan pääasiallisesti synteettisistä polymeerimateriaaleista. Nukkalanka valmistetaan usein polyeteenistä, polypropeenista tai nailonista, ja taustakangas polypropeenista, polyuretaanista tai lateksista. Täyteaineena käytetään stabiloivaa hiekkaa ja kierrätetyistä autonrenkaista valmistettua SBR-kumirouhetta. Muita synteettisiä täyteaineita ovat EPDM ja TPE, ja luonnonmateriaalien, kuten korkin ja kookoskuitujen, käyttö on yleistymässä. (SYKE 2024d.)

Laskennassa tehdyt määritykset ja tietolähteet:

• Tyyppimitat: kuitupituus 35 mm
• Kuljetus rakennuspaikalle: 10 km
• Elinkaaren pituus: 10 vuotta
• Päästötietojen lähde: CO2data.fi

Takaisin ylös