Sillat
- Päivitetty: 8.5.2024
- Julkaistu: 22.1.2018
Siltapaikan kaupunki- ja maisematilan luonne ja arvot määrittävät kaupunkisillan estetiikkaa. Siltaympäristöllä on moniulotteista symbolista merkitystä. Silta voidaan mieltää alueen portiksi, tunnusomaiseksi maamerkiksi ja merkittäväksi osaksi kaupungin silhuettia. Silta on osa paikan henkeä ja historiaa. Julkisivuiltaan valaistuilla silloilla luodaan yöllistä kaupunkimaisemaa.
Crusellin silta Länsisatamankadulla. Kuva: Ruukki Construction Oy.
Sisältö
Siltojen ja siltapaikkojen esteettiseen suunnitteluun panostetaan Helsingissä. Kaupunkikuvallisesti merkittävien siltakohteiden suunnittelussa yhdistyvät siltatekniikan, arkkitehtuurin, muotoilun, maisema-arkkitehtuurin ja valaistussuunnittelun osaamiset. Useat merkittävät sillat on toteutettu siltakilpailun tuloksena.
Sillan osien mittasuhteet, muodot, värit ja huoliteltu viimeistely muodostavat visuaalisen kokonaisuuden
Sillan muotoilun elementtejä ovat mm. vaakasuuntaiset kantavat rakenteet, reunapalkki, maatuet, pilarit ja erikoissilloissa pyloni. Näiden kanssa sillan visuaalinen kokonaisuus muodostuu siltarakenteeseen kiinteästi liittyvien varusteiden ja laitteiden suunnittelusta, viimeistelystä ja luontevasta yhdistämisestä (valaisimet, kaiteet, meluseinät, kosketussuojat ja kiveykset sekä opasteet) sekä kaikkien näkyvien pintojen materiaaleista ja viimeistelyn laadusta. Siltoja ja alikulkuja voidaan korostaa erikoisvalaistuksella. Valaistus korostaa siltapaikan merkitystä ja sillan näyttävyyttä.
Siltapaikkaluokitus
Helsingin kaupungin siltojen siltapaikkaluokituksen osalta noudatetaan pääpiirteittäin Liikenneviraston ohjeita “Siltapaikkojen luokitusohje” ja “Sillat ja ympäristö”. Siltapaikkaluokitus on siltapaikkojen suunnittelukriteerejä varten laadittu luokitus, jota suositellaan sovellettavaksi kohdekohtaisesti. Siltapaikkojen luokituksessa selvitetään sillan sijainnin, maisema-arvojen ja kulttuuriarvojen merkitys perusteluineen. Lisäksi selvitetään, asetetaanko kohteelle erityisiä esteettisiä tavoitteita suunnittelun lähtökohdaksi. Erityinen kaupunkikuvallinen tavoite voi olla esimerkiksi siltapaikan muodostaman tietynlaisen maamerkin toteuttaminen. Siltapaikkojen luokituksen tarkoitus on edistää ulkonäöltään korkeatasoisten, ympäristöönsä sopivien siltojen ja niihin liittyvien alikulkujen suunnittelua, rakentamista ja kunnossapitoa. Siltapaikkaluokitus on hyödyllinen myös peruskorjattavien siltojen arvioinnissa, sillä sillan asema yhdyskuntarakenteessa on ajan myötä saattanut muuttua. Tavoitteena on, että silta ympäristöineen on esteettisesti hyvä kokonaisuus. (Siltapaikkojen luokitusohje, Liikennevirasto 2013)
Siltapaikat luokitellaan I-IV-luokkaan sijainnin, maisema-arvon, kulttuuriarvon ja erityisten esteettisten tavoitteiden mukaan:
Luokkaan I, erittäin vaativa, kuuluvat maamme valtakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt ja maisemalliset tai taajamakuvalliset näkymät sekä luonnonsuojelualueet (natura, koskiensuojelu yms.), tärkeimmät liikenteelliset solmukohdat, kaikkein merkittävimmät vesiväylien ylitykset ja museosillat. 1-2% silloista.
Luokan II, vaativa, siltapaikoilla on samat ominaisuudet kuin luokassa I, mutta sillat ovat merkittävyydeltään seudullisia tai paikallisia. Osuus kaikista silloista on noin kymmenesosa.
Luokkaan III, merkittävä, kuuluvat tavalliset vesistöjen ylitykset ja taajamarakenteen ulkopuolelle sijoittuvat vilkkaiden liikenneväylien siltapaikat käsittäen noin kaksi kolmasosaa silloista.
Luokkaan IV, vaatimaton, kuuluvat vähän liikennöityjen väylien siltapaikat taajamien ulkopuolella tavanomaisessa maisemassa sekä vähäiset vesistönylitykset. Osuus maamme silloista on noin 20%.
Siltatekninen suunnittelu
Sillat ja niihin liittyvät rakenteet ovat taitorakenteita. Helsingin kaupungin yleisten alueiden yhteyteen tulevat taitorakenteet suunnitellaan eurokoodin mukaan. Suunnittelussa noudatetaan Liikenneviraston ohjeita (esim. NCCI-sarja) sekä erillisiä Helsingin kaupungin tyyppipiirustuksia (esim. Helsingin H2-kaidetyyppi), ohjeita ja määräyksiä. Taitorakenteet suunnittelee pätevä asiantuntija, jonka työtä ohjaavat kaupungin taitorakenneasiantuntijat.
Helsingin kaupungin siltasuunnittelun ohjeet löytyvät “Ohjeita suunnittelijoille” “Rakenteet”-osiosta.
Sillan pintojen päällystemateriaalit
Päällystemateriaalit suunnitellaan kokonaisuutena siltaympäristöön sopien. Materiaalit valitaan Helsinki-ilme -kansion valikoimasta.
Alikulkukäytävät
Alikulkujen mitoituksella, muodolla, pintamateriaaleilla ja valaistuksella vaikutetaan turvallisuuden ja viihtyisyyden kokemukseen. Alikulkukäytävä on suositeltavaa mitoittaa kohteeseen mahdollisimman avarana ja ympäristöön sopien. Valaistuksessa kiinnitetään erityistä huomiota turvallisuuden tunteen vahvistamiseen ja valaistukseen kohdistuvan ilkivallan riskin minimoimiseen. Valaistuksessa noudatetaan Helsingin kaupungin ulkovalaistuksen suunnitteluohjetta.
Kuvat
Auroransilta ylittää Nordenskiöldinkadun. Kevyen liikenteen sillan muotoiltuihin kaariin kiinnitetyt vetotangot kannattelevat ohutta betonilaattaa. Valaistut kaaret ja kaiteisiin liitetty valaistus tuovat sillan muodon esiin pimeään aikaan. Kuva WSP Finland.
Isoisänsilta on kevyen liikenteen silta, joka yhdistää Kalasataman ja Mustikkamaan. Kuva: Tero Pajukallio.
Mechelininkadun eteläpäätteenä on Länsilinkin silta. Sillan mielenkiintoinen muotokieli on kuvanveistäjä Martti Aihan käsialaa. Silta on merkittävä myös ympäristötaideteoksena. Alikulku on muodoltaan houkutteleva ja lisäksi erittäin hyvin valaistu, ja tunnelin läpi on myös avara näköyhteys. Kuva Juhana Konttinen.
Länsilinkin alikulkuun toteutettiin "Under Water" valoteos osana Baanan valoteosten sarjaa 2015. Kuva Juhana Konttinen.
Helsingin ohjeet ja linjaukset
Helsingin kaupungin Ohjeita suunnittelijoille -sivuston ohjeet: Rakenteet
Helsingin kaupungin ulkovalaistuksen suunnitteluohje 2017
Lisätiedot ja -lähteet
Siltojen ulkonäköä koskevat suunnittelun ja rakentamisen tavoitteet, Liikenneviraston oppaita 5/2014
Siltapaikkojen luokitusohje. Liikenneviraston ohjeita 9/2013
Sillat ja ympäristö, Liikenneviraston oppaita 3/2013
Siltojen estetiikka, Haasteet risteysssiltojen suunnittelussa, Liikennevirasto 2005