L4 Rantojen, venesatamien ja uintipaikkojen pelastautumisvarusteet

Kotisatamat

Merenkulkulaitos jakaa pienvenesatamat kahteen eri luokkaan: koti- ja käyntisatamiin. Edellisessä säilytetään veneitä ja jälkimmäisessä asioidaan tai yövytään veneellä liikuttaessa. Kotisatamat ovat veneilysatamia, jotka palvelevat taajamien ja niiden lähiympäristön asukkaita, tarjoavat monipuolisen palvelun ja on pääasiassa tarkoitettu veneiden säilyttämiseen vedessä ja maalla. Näitä ovat esim. veneseurojen satamat, kunnalliset ja kaupalliset venesatamat.

Sataman turvallisuusvaatimuksiin vaikuttavat mm. seuraavat seikat:

  • Satamaluokka
  • Sataman koko ja muoto: mitä enemmän venepaikkoja on tai mitä pitemmät laiturit ovat ulospäin, sitä suuremmat ovat myös vaatimukset.
  • Sijainti: mitä kauempana lähimmästä pelastusyksiköstä satama on, eli mitä pitempi on avunsaantiin kuluva aika, sitä korkeampi varustelutason on oltava.
  • Käyttö: muut alueella mahdollisesti liikkuvat vesikulkuneuvot, kuten kanootit, soutuveneet ja vesiskootterit.

Varustelutaso ja mitoitus

TIKKAAT

  • 25 metrin välein tikkaita, jos veden syvyys on yli 1 m kiinteässä laiturissa tai jos ponttonilaituri nousee yli 30 cm vedenpinnan yläpuolelle.
  • Tikkaat on merkittävä heijastavasti ja näkyvästi. Niiden on sijaittava sellaisella korkeudella veden pinnan alapuolella, että niitä pitkin pystyy kiipeämään ylös.
  • Tikkaiden väri: Traffic yellow RAL1023

PELASTUSRENKAAT JA VENEHAAT

  • Enintään 50 m etäisyydellä jokaisesta laiturin venepaikasta.
  • Pelastusrenkaiden on oltava heijastavia, väriltään punaisia, oransseja tai keltaisia. Niissä on oltava noin 25 m pitkä kelluva köysi. Pelastusrenkaiden sijainti on merkittävä selkeästi.
  • Helsingissä käytetään usein pelastusvälinepylväitä, jotka sisältävät seuraavat tarvikkeet:
    • Kelluvat tikkaat 4000 mm, SOLAS-hyväksytty pelastusrengas heittoköydellä, pelastushaka viirillä
    • AxxA-Tech Oy tai vastaava
  • Venehakojen on oltava kelluvia ja vähintään 2 m pitkiä.

PELASTUSVENEET

  • Pelastusveneen olisi oltava jatkuvasti käyttövalmiina. Sen varustuksiin kuuluvat airot, venehaka, äyskäri, veitsi, heittoliina, pelastusrengas, hinausköysi ja vähintään kahdet pelastusliivit. Alueellisesti suurissa satamissa veneen olisi oltava varustettu moottorilla ja käsisammuttimella.

Uimarannat

Uimarantojen varuste-ja palvelutaso vaihtelee käytön mukaan. Käyttöön vaikuttavat paikka, väestöpohja, maantieteellinen sijainti ja tästä seuraava käyttökauden pituus sekä uimarannan koko ja saavutettavuus. Uimaranta on paikka, joka on nimenomaisesti kartassa tai mainoksessa osoitettu uintiin soveltuvaksi, yleiseen käyttöön tarkoitetuksi ja jonka varusteista, kunnosta ja ylläpidosta joku taho vastaa.

Varusteet

  • Pelastusrengas ja heittoliina
  • Merkitty rantavalvojan tuoli ja varustelaatikko

Suositeltavat varusteet

  • Pelastusvene
  • Turvallisiksi todetut uintialueet merkitään poijuin tai erikoistapauksissa rataköysin

Talviuintipaikat

Yksinkertaisimmillaan talviuintipaikka sisältää lämpimän pukusuojan, avannon ja avantoon johtavat portaat. Mikäli talviuintipaikka on tarkoitettu yleiseen käyttöön, sitä koskevat samat määräykset kuluttajapalvelujen turvallisuudesta kuin yleisiä uimarantoja. Talviuintipalveluja tarjoava on vastuussa siitä, että palvelu on turvallinen. Ks. Turvallisuus- ja kemikaaliviraston ohjeet talvituintipaikkojen turvallisuudesta.
Varusteet
  • Pelastusrengas ja heittoliina tulee sijoittaa helposti saataville avantoon johtavien portaiden luo. Isompien talviuintipaikkojen yhteydessä on suositeltavaa olla pelastusvene.
  • Ensiapukaapin tulee olla näkyvällä paikalla. Ensiapukaapin tulee sisältää vähintään desinfiointiainetta, sideharsoa, laastaria, kylmäpusseja, hypotermiapussi ja elvytysmaski.
  • Ulos sijoitettava turvataulu, jossa pitää olla ainakin talviuintipaikan katuosoite tai muu osoite ja paikkakunnan nimi, yleiset hätänumerot ja ohjeet avun hälyttämisestä/opastus lähimmälle puhelimelle sekä talviuintipaikan huollosta vastaavan tahon yhteystiedot.
  • Kulkuteillä, laiturilla ja avannon lähellä tulee olla riittävä valaistus

Muut rannat

Yleisten alueiden rantarakenteet suunnitellaan kohdekohtaisten suunnitteluperusteiden mukaisesti olemassa olevaa suunnitteluohjeistusta soveltaen.

Rakenteiden ylläpito

1200 Rakenteiden kunnossapito

1201 Sidotut päällysteet, 1202 Sitomattomat päällysteet, 1203 Reunatuet, 1204 Ajoratamerkinnät, 1205 Kuivatusrakenteet, 1206 Pientareet ja liuskat, 1207 Muurit ja meluesteet, 1208 Portaat, 1209 Sillat, 1210 Laiturit, 1211 Leikkipuistot ja -paikat, 1212 Väylien erikoisrakenteet, 1213 Muut erikoisrakenteet

2300 Rakenteiden hoito

2301 Sidotut päällysteet, 2302 Sitomattomat päällysteet, 2303 Kuivatusrakenteet, 2304 Päällystämättömät pientareet ja luiskat, 2305 Muurit ja meluesteet, 2306 Portaat, 2307 Sillat, 2308 Laiturit, 2309 Rikkakasvillisuuden poisto

 

Laitureiden rakenteet

Kiinteät laiturit

Mitoituksessa tulee huomioida mm. jään noste, paino ja sen aiheuttamat sivuvoimat.

Kiinteä laituri voidaan perustaa monin eri tavoin. Kansi on yleensä puuta tai betonia. Kiinteät laiturit ovat taitorakenteita ja vaativat aina kohdekohtaisen asiantuntijan tekemän rakennussuunnitelman.

Kelluvat laiturit

Jäävoimat joudutaan ottamaan huomioon yleensä vain kelluvan laiturin ankkuroinnissa.

Kelluvina laitureina toimivat erilaiset betoniponttonit; muovikellukkeilla lepäävät painekyllästetyt puukannet; sinkityt terässäiliöt; laiturit, joiden kellukkeet ja kannet ovat lasikuitumuovia.

Rantalaiturit

Rantalaitureina voidaan käyttää seuraavia kiinteitä laitureita:

  • Paalulaituri
    • tehdään puusta tai teräsbetonista.
  • Arkkulaituri
    • Kivitäytteisiä puuarkkuja sijoitetaan kansirakenteen sallimin välein. Rakennetaan painekyllästetystä puusta. Oikein tehtynä on pitkäikäinen. Vaatii hyvän pohjan.
    • Yleisesti käytetty laiturityyppi Helsingissä. Käytetään usein myös historiallisissa kohteissa.
  • Ponttiseinälaituri
    • Käytetään yleensä vanhojen laitureiden uusimisessa. Pontit voivat olla puuta, teräsbetonia tai terästä. Sopii silloin kun halutaan pystymuuri ja pohja on heikohko.
  • Kivikorimuuri
    • Tehdään teräslankakoreista latomalla. Kivikoon olta riittävän suuri ja ladonnan huolellinen. Pehmeällä pohjalla edellyttää massanvaihtoa tai aluspengerrystä.
  • Teräsbetonimuuri elementeistä
    • Muuri koostuu sopivin välein sijoitetuista peruselementeistä, joihin seinäelementit kiinnitetään. Pehmeällä pohjalla edellyttää massanvaihtoa tai aluspengerrystä.
  • Paikalla valettu teräsbetonimuuri
    • Voidaan verhoilla esim. kiviverhouksella. Vaatii painumattoman pohjan tai paalutuksen.

Pistolaiturit

  • Pienvenelaiturit toteutetaan ensisijaisesti kelluvina.
  • Yhteysaluslaiturit toteutetaan kiinteinä pistolaitureina:
    • Paalupistolaituri tehdään puusta tai teräsbetonista.
    • Arkkulaituri – Arkut sijoitetaan madollisimman harvaan. Täytetään kivitäytteellä veden pinnan korkeudelle.
    • Kallioon ankkuroitu laituri – jos kallio on syvyydessä 1,5…6,0 metriä ja irtomaakerros löyhää, voidaan laiturin perustukset ankkuroida kallioon.