Liikenneympyrä (kiertoliittymä)

Liikenneympyrä osana kaupunkitilaa

  • Liikenneympyrä ja sen ympäristö suunnitellaan kokonaisuutena. Liikennesuunnittelun lisäksi huomioidaan ympäröivä maisema ja luonto. Liikenneympyrä voi muodostaa liikenteellisen porttikohdan kaupunkitilaan.
  • Liikenneympyrällä pyritään rauhoittamaan liikennettä ja parantamaan risteyksien turvallisuutta. Tiiviisti rakennetussa kivikaupungissa liikenneympyrän käyttöä tulee harkita tarkkaan kaupunkikuvan, jalankulun ja pyöräilyn kannalta.
  • Jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden asemaa ja hyvää kaupunkikuvaa tukee koko ympyräalueen korottaminen ennen tulosuuntien suojateitä yksittäisten suojateiden eteen sijoitettujen töyssyjen sijaan.
  • Turvallisuuden kannalta oleellista on varmistaa, että kaikkien ajoneuvojen nopeudet soveltuvat turvalliseen risteämiseen ja kaikkien kulkumuotojen ajolinjat ovat väistämissääntöjen kanssa johdonmukaiset.
  • Liikenneympyrä mahdollistaa maamerkin muodostamisen taiteen, valaistuksen ja istutusten avulla. Keskiaiheessa ei saa käyttää liikennettä häiritseviä liikkuvia; häikäiseviä tai välkkyviä elementtejä.
  • Liikenneympyrän istutukset ovat paikka tuoda lisää luontoa kaupunkiin, tukea optista ohjaavuutta ja tuoda juhlavuutta kaupunkitilaan.

Näkemät ja visuaalinen ohjaavuus

Tiiviissä ja rakennetussa kaupunkiympäristössä näkemien toteutuminen voimassa olevien Väylän ohjeiden mukaisilla arvoilla voi olla haastavaa. Nykyisen ohjeen mukaan suuren liikenneympyrän, jonka sisähalkaisija on suurempi kuin 40 m, keskiosassa ei edellytetä esteetöntä näkemää. Tätä pienemmissä liikenneympyröissä esteetön näkemä toteutuu, kun liikenneympyrän liikenne näkyy keskiosan läpi.  Yksittäiset runkopuut tai rakenteet eivät ole näkemäeste. Näkemiä tulee tarkastella kokonaisuutena ja tapauskohtaisesti liikenne- ja kaupunkisuunnittelun asiantuntijoiden yhteistyönä.

  • Liikenneympyrässä pitää olla aina tienopeuden mukainen pysähtymisnäkemä, ellei ajonopeuksia ole laskettu hidasteilla, korotuksilla tai muilla keinoilla.
  • Tulosuunnan näkemäalue mitoitetaan siten, että liittymään saapuva autoilija voi esteettä havaita edellisestä tulohaarasta saapuvan ja sen kohdalla kiertotilassa olevan ajoneuvon.
  • Autoilijan pitää nähdä väistämisviivalta myös seuraavaan liittymähaaraan tai vähintään 30 m ajosuuntaan.
  • Väistämisviivalle pysähtyneen autoilijan tulee nähdä vähintään 2 m suojatien jatkeen suuntaan seuraavaa liittymähaaraa enintään 20 m:n etäisyydellä kiertotilan reunasta risteävän jalankulun ja pyöräilyn väylän ylityskohdassa.
  • Keskusaiheen suunnittelussa huomioidaan liikenneturvallisuus. Aihe tulee sijoittaa siten, ettei se aiheuta törmäysvaaraa. Teos ei saa muistuttaa liikennemerkkiä tai muuta liikenteenohjauslaitetta. Keskusaiheen valaistus ei saa häikäistä tai olla huomattavasti kirkkaampi kuin muu tie- tai katuympäristö. Vilkkuvaa tai liikennemerkkiin sekoitettuvia punaista ja vihreää valoa ei saa käyttää. Kuva 3.
  • Tiehallinnon ”Tasoliittymät” -ohjeen kappaleessa 5.1.4 on määritetty tarkemmin kiertoliittymän näkemäalueista. Vaativissa kohteissa näkemä voidaan ja kannattaa varmistaa mallintamalla.
  • Liikenneympyrän ajoratojen geometrian tulee viestiä kuljettajalle selkeästi, että kiertotilasta poistuva ajoneuvo on selkeästi kääntyvä ajoneuvo ja siten jalankulun ja pyöräilyn väistämisvelvollinen.
  • Suojatien sijoittelussa tulee huomioida, että se ei ole liian kaukana kiertotilasta, jottei liikenneympyrästä poistuva ajoneuvo ehdi nostaa ajonopeuttaan ennen suojatietä. Tavoitteellista olisi sijoittaa suojatie 6 m päähän kiertotilasta ja keskisaarekkeellisena tapauskohtaisesti. Kiertotilan korottaminen aloitetaan ennen saapumissuunnan suojateitä.
  • Yliajettavilla kiveyksillä ja liittymän ajotilan kavennuksilla voidaan hillittä liittymästä poistuvien ajoneuvojen nopeuksia sekä ohjata henkilöautot kohtisuoraan poistumishaaran suojateihin nähden.
  • Keskusaihe kannattaa aina varustaa suojaputkivarauksin sähkövetojen tekemistä varten, vaikka sen valaistuksen toteuttamisesta ei olisi varmuutta.

Mitoitus

  • Liikenneympyrän koon määrittää kyseissä paikassa liikennöivä kalusto, liikennemäärä ja katutyyppi sekä liikenteen suuntautuminen (esim. jos bussilinjasto ajaa vain liittymän läpi). Liikennetekninen mitoitus varmistetaan ajouratarkastelulla suurimmalla käytettävällä kalustolla. Erikoiskuljetukset huomioidaan liikenneympyrän mitoituksessa ja rakenteellisissa ratkaisuissa sekä mm. pylväiden sijoittelussa ja mahdollisesti niiden kaadettavuudessa/irrotettavuudessa. Merkittävää toteutettavalla varautumisratkaisulle on erikoiskuljetusten määrä ja aikaväli.
  • Suomen Paikallisliikenneliitto ry:n Bussiliikenteen infrakortti no 13:ssa on määritetty bussiliikenteen ja kiertoliittymien mitoituksesta.

Jalankulku ja pyöräily

  • Liikenneympyrä voidaan toteuttaa pyöräliikenteelle usein eri tavoin, 1-suuntaisena, 2-suuntaisena, tai yhdistettynä jalkakäytävänä ja pyörätienä. Pyöräily voi olla myös kiertotilassa, jos liittyvillä kaduilla pyöräily on esitetty ajoradalle.
  • Liikenneympyrän pyöräliikenteen järjestely valitaan liikennemäärän sekä ympäröivien linjaosuuksien pyöräliikennejärjestelyjen perusteella. Pyöräliikenne suunnitellaan joko kiertotilaan muun ajoneuvoliikenteen kanssa tai erotellaan muusta ajoneuvoliikenteestä rakenteellisesti kiertävälle kehälle (mielellään pyöreään muotoon)
  • Vilkkaasti liikennöidyssä liikenneympyrässä pyöräliikenteen oma tila parantaa kaikkien kulkumuotojen turvallisuutta ja sujuvuutta.
  • Jalankulku erotellaan pyöräliikenteestä aina silloin, kun pyöräliikenne on liikenneympyrässä yksisuuntainen.
  • Pyörätien suunnittelua kiertoliittymissä on käsitelty tarkemmin Väyläviraston ”Pyöräliikenteen suunnittelu” -ohjeessa sekä Helsingin kaupungin ”Pyöräliikenteen suunnittelu” -sivustolla.

Valaistus

Liikenneympyrä, liikenteenohjaus, katuvalaistus, liikenneympäristö ja mahdollinen keskustaide suunnitellaan tasapainoiseksi kokonaisuudeksi. Valaistustekniset ohjeet on esitetty Helsingin Ulkovalaistuksen suunnitteluohjeessa. Liikenneympyrän valaistusluokka on korkeampi, eli hieman kirkkaampi kuin liittyvien katujen valaistus.

Pylväät voidaan sijoittaa liikenneympyrän ulkoreunalle tai liikenneympyrän keskelle. Reunasijoittelussa valaisimet asennetaan ajokaistojen välisille keskisaarekkeille. Reunasijoittelussa pystytään huomioimaan myös jalankulkuväylien, pyöräteiden ja suojateiden valaistus. Keskiasennuksessa pylväs on korkea ja suunnittelussa huomioidaan tarkasti häikäisyn ja valosaasteen minimointi.

Kiertoliittymän valaistusta suunniteltaessa huomioidaan liikkumisen turvallisuus, sopivuus liittyviin katutiloihin ja varmistetaan katujen valaistuksen jatkuvuus, niin sanottu optinen ohjaus. Valaisimien ja pylväiden sijoituksen on oltava sellainen, että tienkäyttäjä saa pimeällä oikean käsityksen tiestä ja sen lähiympäristöstä, tien jatkuvuudesta, kaarteista ja tasauksesta. Optisen ohjauksen kannalta haastavissa kohdissa pylväiden sijainnit tulee tutkia perspektiivikuvien tai mallinnusten avulla.

Liikenneympyrässä on tilaa kasvillisuudelle

Liikenneympyrän istutukset voivat olla optisesti ohjaavia (esim. puut), tuoda luontoa kaupunkiin (esim. monilajiset perennaistutukset), sekä tuoda väriä kaupunkitilaan (esim. kesäkukkaistutukset). Kuva 4.

  • Liikenneympyrän keskusta on kasvupaikkana kuiva ja usein valoisa. Tiesuola saattaa haitata kasvien menestymistä.
  • Keskialueen tulee olla turvallisesti kunnossapidettävissä ja kasteltavissa ja halkaisijaltaan yli 5-6 m. Istuksen reunaan, riittävän etäälle ajoradasta jätetään hoitovapaa alue.
  • Syvään sorakatteeseen istutetut dynaamiset kuivien ja valoisien paikkojen perennaistutukset ovat suhteellisen helppohoitoisia ja ilmeikkäitä. Istutukset suunnitellaan kukkimaan varhaisesta keväästä pitkälle syksyyn. Kukkivat kasvit useista eri heimoista täydentävät toisiaan. Kasvit kannattaa jättää talveksi törröttämään ympyrään ja leikata vasta keväällä sekä silputa paikalle, jolloin ne tarjoavat hyönteisille ravinnon lisäksi myös talvehtimispaikkoja.
  • Myös kukkaketo saattaa sopia liikenneympyrän keskiaiheeseen.
  • Suuri leveäkasvuinen puu sopii maamerkiksi liikenneympyrän keskelle. Puiden runkokorkeutta tulee nostaa, jotta ne eivät tuki näkemiä. Tammi ja mänty ovat suurikokoisia, oksistoltaan graafisia ja kestävät melko hyvin kuivuutta. Muita katualueille sopivia kasveja luetellaan Kaupunkikasvioppaassa.
  • Kesäkukkaistutukset tarvitsevat runsaasti hoitoa. Liikenneympyrän kesäkukkaistutukset liitetään osaksi kaupungin laajempaa kausikasvikokonaisuutta. Koko vuoden ilme suunnitellaan, ja talvella kausikasvit  korvataan jollain muulla aiheella.
  • Liikenneympyrän reuna-alueiden kuivatusta voidaan tarkastella innovatiivisesti. Kuivatusvesiä voidaan mahdollisesti viivyttää reunojen saarekkeissa. Myös veden ohjausta liikenneympyrän keskelle ja sen tarjoamia mahdollisuuksia voidaan tutkia. Kuva 5.

Kiertoliittymä

Kiertoliittymiä käytetään

  • pääkaduilla
  • alueellisten kokoojakatujen tärkeimmillä liittymillä

Pieniä kiertoliittymiä käytetään

  • paikallisilla kokoojakaduilla
  • tonttikaduilla

Kiertoliittymää ei käytetä

  • Tapauksissa, joissa pääsuunnan liikenne on hallitseva, eikä sitä haluta häiritä (mm. läpi- ja ohikulkutiet sekä valta- ja kantatiet taajama-alueiden ulkopuolella)
  • > 80 km/h nopeusrajoitusalueella
  • 3 + 3- tai useampiajokaistaisilla teillä
  • Jos kiertoliittymän geometristä mitoitusta ei saada riittävän korkealuokkaiseksi (esim. tilanpuute tai maastolliset vaikeudet)
  • 150 m lähempänä valo-ohjauksista liittymää.

Mitoitus

  • mitoittavana kalustotyyppinä olla telibussi (14.5 m).4
  • Linja-autoliikenteelle soveltuvan kiertoliittymän kiertosaarekkeen halkaisijaksi suositellaan vähintään 15-20 m. Mitoituksessa on otettava huomioon, että mitoitusajoneuvon ajouran ja korokkeiden väliin jää liikkumisvara 0,5 m.4
  • Kaarresäteen pitää olla kuitenkin enintään 40-80 m, jos poistumissuunnalla on suojatie.4

Näkemäalueet

  • Kiertoliittymässä pitää tulosuunnassa olla aina tienopeuden mukainen pysähtymisnäkemä.
  • Tulosuunnan näkemäalue mitoitetaan siten, että liittymään saapuva autoilija voi esteettä havaita edellisestä tulohaarasta saapuvan ja sen kohdalla kiertotilassa olevan ajoneuvon.
  • Autoilijan pitää nähdä väistämisviivalta myös seuraavaan liittymähaaraan tai vähintään 30 m ajosuuntaan. Suurissa liittymissä (d > 40 m) näkemävaatimus on 50 m.3
  • Väistämisviivalle pysähtyneen autoilijan tulee nähdä vähintään 2 m suojatien jatkeen suuntaan seuraavaa liittymähaaraa enintään 20 m:n etäisyydellä kiertotilan reunasta risteävän kevyen liikenteen väylän ylityskohdassa.3

Kiertotilan kavennus

  • luonnon- tai betonikivi
  • Sivukaltevuus <2,5%
  • Upotettava reunatuki, korkeusero enintään 3 cm kiertotilan pinnasta.x

Katuliittymä

Liittymäsuunnittelun lähtökohtina ovat

  • Tie- ja ympäristöolot
  • Teiden toiminnallinen ja hallinnollinen luokka
  • Liittymän liikennemäärät ja liikenne-ennuste
  • Liikenneturvallisuus
  • Käytettävissä oleva tila.

Tasoliittymät voidaan jaotella seuraaviin perustyyppeihin

  • Avoin liittymä (LA)
  • Tulppaliittymä (LT)
  • Kanavoitu liittymä (PM, PK, PV)
  • Porrastettu liittymä (LP)
  • Kiertoliittymä eli liikenneympyrä (LK)
  • Valo-ohjauksinen liittymä (LV)

Pääkatu

  • Liittymät tehdään yleensä kanavoituna ja varustetaan ryhmittymiskaistoin tai kiertoliittyminä.
  • Mitoitusajoneuvo: Moduuliajoneuvo, jonka suurin sallittu pituus on 25,25 m, leveys 2,6 m.

Alueellinen kokoojakatu

  • Tärkeimmät liittymät kanavoidaan tai rakennetaan kiertoliittymiksi, muut rakennetaan avoimiksi tai liittyvässä suunnassa korotettuina.
  • Mitoitusajoneuvo: Puoliperävaunullinen kuorma-auto, jonka maksimipituus on 16,5 m, leveys 2,6 m.

Paikallinen kokoojakatu

  • Liittymät rakennetaan pääsääntöisesti avoimiksi, liittyvässä suunnassa korotettuina, kokonaan korotettuina tai pieninä kiertoliittyminä.
  • Mitoitusajoneuvo: Jos kadulla on joukkoliikennettä: telibussi, jonka maksimipituus on 15,0 m. Muuten kuorma-auto, jonka maksimipituus on 8 m. Leveys 2,6 m.

Tonttikatu

  • Liittymät rakennetaan pääsääntöisesti avoimiksi, liittyvässä suunnassa korotettuina, kokonaan korotettuina tai pieninä kiertoliittyminä.
  • Mitoitusajoneuvo: Kuorma-auto, jonka maksimipituus on 8 m. Teollisuusalueilla puoliperävaunullinen kuorma-auto 16,50 m.