Kaupunkikalusteiden muotoilu, materiaalit ja värit

Helsingin kaupunkikalusteiden muotoilu

Helsingin kaupunkikalusteiden muotoilussa korostuu toimivuus ja tarkoituksenmukaisuus. Kalusteet ovat hillittyjä, selkeälinjaisia, vähistä elementeistä koostuvia, viimeisteltyjä ja rakenteeltaan vakuuttavia. Rakenneratkaisut ovat yksinkertaisia ja eleettömiä. Yksityiskohtien viimeistely ja materiaalien liittyminen toisiinsa on huoliteltua. Koristeellisuutta esiintyy vain historiallisissa kalusteissa. Helsingin kalusteiden muotoilu yhdessä määriteltyjen materiaalien, pintakäsittelyjen ja värien kanssa luovat kalusteille yhtenäisen, tunnistettavan tyylin ja rakentavat osaltaan selkeää ja hallittua kaupunkikuvaa.

Kalusteiden perusmallistoon on valittu Helsingin kaupunkikuvaan vakiintuneita rakennusviraston oman malliston kalustemalleja sekä valmismalleja. Omaa mallistoa on täydennetty peruspenkillä, perustuolilla, metsäpenkillä ja roska-astiasarjalla. Valmismalleina hankittavat kalusteet on määritelty tuotevaatimusten avulla. Laadun takaamiseksi kaikille kalusteille on asetettu materiaali- ja pintakäsittelyvaatimukset. Nykyisten kalusteiden kestävyyttä ja toimivuutta seurataan ja mallistoa kehitetään ja täydennetään tarpeen mukaan.

Ympäristöystävällisyyden kriteerejä ovat materiaalien ekologisuus, kestävyys ja kierrätettävyys sekä mahdollisimman vähäinen ympäristökuormitus.

Kokonaistaloudellisuudessa kiinnitetään huomiota hankintahintaan, ylläpidon helppouteen, kalusteiden ja materiaalien kestävyyteen sekä kalusteen elinkaareen. Kaupunkikalusteiden elinkaaren määrittämiseksi on laadittu laskentataulukko, jolla määritetään kalusteiden valmistuksen, kuljetusten ja käytöstä poiston aiheuttamat päästöt muunnettuna CO2 -päästöjä vastaaviksi. CO2-laskuri.

Esteetön mitoitus ja värien käyttö

Esteettömällä suunnittelulla tuotetaan kaikille saavutettavissa olevaa ympäristöä. Esteettömyyskriteereitä suunniteltaessa on huomioitu erityisesti liikuntaesteiset ja heikkonäköiset. Lisäksi on huomioitu ikääntyvien tarpeet. Helsinki kaikille -projektissa valmistuneen Helsingin kaupungin esteettömyyssuunnitelman tavoitteena on ohjata ja koordinoida kaupungin eri hallintokuntien esteettömyyteen tähtääviä käytännön toimenpiteitä vuosina 2005–2010. Osittain samanaikaisesti Helsingin esteettömyyssuunnitelman kanssa on ollut käynnissä valtakunnallinen esteettömien julkisten alueiden suunnittelun, rakentamisen ja kunnossapidon ohjeistaminen katu-, viher- ja piha-alueilla (ns. SuRaKu -projekti) (Helsingin kaupungin esteettömyyssuunnitelma 2005-2010).

Kalusteissa esteettömyyden kriteerejä ovat kaikille käyttäjille soveltuvat mitoitus- ja muoto-ominaisuudet. Esteettömän istuimen mitoitus on ohjeistettu muotopaletissa.

Ympäristön hahmottaminen ja yksityiskohtien havaitseminen parantuu, kun kalusteiden ja niiden ympäristön välillä on selkeä värikontrasti. Suomen oloissa luonnon värikontrastit muuttuvat vuodenaikojen mukaan äärilaidasta toiseen. Yksittäisistä väreistä sininen ja punainen ovat pimeällä vaikeasti hahmotettavia. Sen sijaan vaaleanvihreä, oranssi ja keltainen on todettu hyvin hahmottuviksi. Heijastavat pinnat ovat autisteille ja heikkonäköisille vaikeita, joten niitä tulee välttää (Esteetön perhepuisto ja liikuntapolku, Rakennustieto Oy). Helsingissä kaupungin vanha vaalean vihreä sävy 172M (Tikkurila Oy) on todettu käyttäjähavainnointien yhteydessä toimivaksi väriksi ympäri vuoden (haastattelu, Pirjo Tujula, Helsingin kaupungin esteettömyysasiantuntija)

Materiaalit ja pintakäsittelyt

Kaupunki-ilmasto on kalusteille vaativa. Helsingin ilmastotyyppi on merellinen kaupunki-ilmasto. Merellisyys merkitsee sateita ja tuulta sekä tuulen mukanaan tuomia suoloja. Kaupunki-ilmastossa kalusteisiin vaikuttavat ilman runsaat rikkidioksidi-, hiilidioksidi-, noki- pöly- ja savupitoisuudet. Lisäksi kalusteet sijoittuvat tyypillisesti suojaamattomaan ulkotilaan, jolloin ne ovat suoraan sateille ja auringon UV-säteilyn vaikutukselle alttiita. Kaupungin kalusteiden kulutuskestävyyttä rasittavat myös rullalautailu, ilkivalta, kunnossapitokalusto ja huoltoajoliikenne. Vaativissa olosuhteissa laadukkaatkin kaupunkikalusteet tarvitsevat säännöllistä ylläpitoa. Ylläpidon helpottamiseksi kalusteiden osien tulee olla helposti vaihdettavat ja korjattavat. Myös paikan päällä tehtävän ylläpidon tulee olla mahdollisimman helppoa (puhdistus, hionta ja maalaus). Kaupunkikalusteohjeen materiaali- ja pintakäsittelymäärittelyt on laadittu Helsingin kaupunkipenkeille laadittujen puun ja metallin käyttösuositusten pohjalta. Suositusten pohjaksi käytiin läpi kaikki Helsingin kaupungissa 2000-luvun alussa käytössä olleet kalustemateriaalit ja niistä saadut käyttökokemukset.

Kaupunkikalusteiden materiaalivalikoiman perustan muodostavat maalattu teräs ja hiottu ruostumaton teräs, maalattu puu sekä luonnonkivi. Betonin käyttö on vähäistä. Historiallisten kalusteiden tai kalusteosien materiaaleja voivat olla myös valurauta ja valualumiini.

Helsingin puumateriaalin tulee olla hyvin tiivistä ja kestävää, jotta se kestää mahdollisimman pitkän huoltovälin sekä ilmasto-olosuhteidemme aiheuttamat rasitukset. Helsingin kalustemalleissa suositaan vakiotavaraa, jota on helposti saatavilla huollon tarpeisiin. Puuosien ensisijainen pintakäsittely on pitkän huoltovälin vuoksi peittomaalaus. Peittomaalaus kestää esimerkiksi penkkien puuosissa keskimäärin 4–5 vuotta, jos ilkivaltaa tai törmäyskolhuja ei huomioida.

Kalusteisiin soveltuvista metallituotteista on käytännössä kestävimmiksi havaittu ruostumattomasta teräksestä valmistetut terästuotteet ja kuumasinkityt, jauhemaalatut terästuotteet sekä valurauta- ja valualumiinituotteet. Ruostumattoman teräksen pintakäsittelynä on himmeän kiillon jättävä hionta Grit 180. Maalatun teräspinnan suositeltavin pintakäsittely-yhdistelmä on kuumasinkitys + välikäsittely+ jauhemaalaus. Välikäsittely parantaa maalin tartuntaa ja pysyvyyttä. Markkinoilla on myös kestävyydeltään vastaavia valmistajakohtaisia erikoispinnoitteita. Valuraudan ja valualumiinin pintakäsittely on sinkkipohjamaalaus + jauhemaalaus.

Erikseen määriteltävissä kohteissa voidaan kokeilla muita materiaaleja tai pintakäsittelyjä.

Helsingin kaupunkikalusteiden materiaalit ja pintakäsittelyt

Seuraavassa taulukossa on tiivistettynä suositukset Helsingin kaupunkikalusteiden materiaaleista ja pintakäsittelyistä. Tarkat materiaalikohtaiset laatuvaatimukset ja ylläpidon ohjeistus on esitetty kortteina ohjeen lopussa.

MATERIAALIKÄYTTÖKOHTEETPINTAKÄSITTELY
Ruostumaton teräs
Lattateräs
penkkien jalkarakenteet, runkosuojathionta: grit 180
Teräslevyroska-astiat
TeräsputkiPollarit, käsijohteet, penkit, kalustedetaljit, pyörätelineet
Teräs
Lattateräs
penkkien ja pöytien jalkarakenteet, istutusten suoja-aidat, runkosuojatkuumasinkitys +
sinkkifosfatointi +
jauhemaalaus,
kiiltoaste kiiltävä 70
Teräslevyroska-astiat, City-käymälä
TeräsputkiPollarit, istutusten suoja-aidat, penkkien ja pöytien jalkarakenteet, liikennevalopylväät, pyörätelineet, kaiteet, aidat
Terästankokolmilanka-aita, pyörätelineet, aidat
Valurauta
valualumiini
Pollarit, istutusastiat, juurisuojat, penkkien jalatsinkkipohjamaalaus +
jauhemaalaus,
kiiltoaste kiiltävä 70
Puu
Tammi
Mänty (mieluiten sydänpuu)
penkkien istuinosat, pöytäpinnat, pollarit, istutusten suoja-aitapeittomaalaus,
kiiltoaste kiiltävä 70
Betoniistutusastiatmuottipinta:
By 40-2003:AA
Graffitin suojakäsittely
Luonnonkivipollarit, HKR penkkien kivijalkapääasiassa poltettu pinta

kaupunkikalusteiden värien käyttö

Kalusteissa käytettävät värit löytyvät väripaletti -kortista. Alueiden tyypilliset värit on tallennettu kartta.hel.fi sivustolle. Löydät linkin karttaan Kaupunkitilaohjeen yläpalkin Aluetyypit -valikosta: Helsingin alueelliset värit

Teräskalusteissa käytettävät värit ovat:

VÄRITKIVIKAUPUNKIHISTORIALLINENALUEKESKUSASUINALUELUONNONMUKAINEN ALUE
kadutpuistotkadutpuistotkadutpuistotkadutpuistot
RAL 6012XXXXXXX
teräsXXXXX
RAL 9011XXX
RAL 7021XXXXXXX
RAL 7042XXXXXXXX
kuumasinkittyXXXXX

Istuimissa, joissa on puurimat ja teräsrunko, käytettävät väriyhdistelmät ovat:

VÄRIYHDISTELMÄTKIVIKAUPUNKIHISTORIALLINENALUEKESKUSASUINALUELUONNONMUKAINEN ALUE
kadutpuistotkadutpuistotkadutpuistotkadutpuistot
RAL 6012XXXX
RAL 9011
RAL 7021XXXXXXX
teräs
RAL 8015XXX
RAL 9011
RAL 8015XXXXX
RAL 7021
RAL 8015XXXXXX
teräs
RAL 7039XX
RAL 9011
RAL 7039XXXXXX
RAL 7021
M 127XXX
teräs

Graniittilaatat

Kivikoot:

 

  • 145x145x100, 145x295x100, 295x295x100, 295x445x100, 445x445x100, 220x220x100, 145x220x100, 220x445x100, 595x595x100, 445x595x100, 295x595x100

 

Pintakäsittelyt ja työstömenetelmät

Laatat voivat olla pintakäsittelyltään poltettuja, ristipäähakattuja, karkeahakattuja tai lohkottuja. Laattojen muut sivut ovat sahattuja ja näkyvän pinnan reunat faasataan 3 mm 2x2mm viiste. Lohkopintaisten laattojen sivuja ei faasata.

 

Saumaus:

Asennus hiekan tai kivituhkan varaan: Sauman leveys 5 mm, saumaus hiekalla. Asennus maakosteaan betoniin: sauman leveys on 5 mm, saumaus betonimassalla ns. betonimärkäsaumauksena.

 

Pintakäsittelytavan valinta:

  • Jalankulkualueilla laatat voivat olla pintakäsittelyltään poltettuja tai ristipäähakattuja, osa myös kuulapuhallettuja. Laattojen muut sivut ovat sahattuja ja yläpinnan reunat faasataan, reunaan 3 mm viiste.
  • Lohkopintaisia laattoja käytetään normaalisti ainoastaan alueilla joihin ei osoiteta jalankulkua tai jossa ratkaisulla on tarkoitus estää rakenteiden käyttöä skeittaukseen.
  • Sivujen pintakäsittelynä ristipäähakattu pinta, kun tavoitellaan parempaa sauman pitävyyttä.

Noppakivet

Kivikoot

  • lohkottu noppakivi: n. 50x50x50, n. 90x90x90, n. 140x140x140 (+/- 15 mm)
  • mittatarkka noppakivi: 50x50x50, 90x90x90, 140x140x140

 

Pintakäsittelyt ja työstömenetelmät

Noppakivien kulkupinnat voivat olla pintakäsittelyltään poltettuja, ristipäähakattuja, karkeahakattuja, tai lohkottuja. Mittatarkkojen noppakivien muut sivut ovat sahattuja. Lohkopintaiset kivet voivat olla muilta sivuiltaan joko sahattuja tai kauttaaltaan lohkottuja.

 

Asennus

Nopat asennetaan tavallisesti hiekkaan tai maakosteaan betonimassaan ja saumataan hiekalla tai sauma-aineella. Reunuksissa noppakivet asennetaan tavallisesti maakosteaan betoniin.

 

Saumaus

Mittatarkan noppakiveyksen sauman leveys 5 mm. Saumaus tehdään ns. betonimärkäsaumauksena (InfraRYL 2010 kohta 21441.1.3.2) käyttäen märkää sementtihiekkaseosta (levitys lastalla ja pesu). Lohkotuista kivistä tehdyissä kiveyksissä saumaukseen käytetään saumaussoraa ja sauman leveys on 10 mm.

 

Tyypillisimmät ladonnat

  • Kaariladonta
  • Viuhkaladonta
  • Tiililadonta

Kaariladonta

Lohkottujen noppakivien tulee olla riittävästi keskenään erikokoisia ja ”vajaakanttisia”, jotta ne voidaan latoa kaariladontaan. Kivet asennetaan niin, että kiven pisin sivu tulee kivikaaren ulkoreunalle ja lyhyin kivikaaren sisäreunalle. Kivet asennetaa niin, että sauman leveydeksi tulee 5…15 mm. Kivikerroksen paksuuden tulee olla 90 mm.

Jos noppakivi on pintakäsitelty (ristipäähakattu tai poltettu) niin tarvitaan neljä kivikokoa:

70x70x90, 80x80x90,90x90x90 ja 100x100x90 mm

 

Nurmisaumattu noppakiveys

Nurmisaumausta käytetään puistokäytävillä, joissa ei ole huoltoajoa. Nurmisaumausta käytetään alueilla, joilla halutaan vihreyden lisäksi kantavuutta. Tällöin kiveys ei erotu ympäristöstään niin voimakkasti kuin tavallinen kiveys tai muu päällyste.

Kivikoot: 100x100x100 ja 140x140x140 mm

Sauman leveys: 20-40 mm

Pintakäsittelytavat: lohkottu

Ladonta: ruutuladonta

Pällysteen alle asennushiekkakerroksen päälle levitetään ennen päällysteen latomista moniravinnelainnoitetta. Saumat täytetään hiekka-turveseoksella tai normaalilla nurmikon kasvualustamateriaalilla. Saumauksen jälkeen saumoihin kylvetään nurmikkosiemenseos. Siemen voidaan sekoittaa saumausaineeseen jo etukäteenkin.

 

 

Nupukivet

Kivikoot

  • lohkottu nupukivi: n. 220x140x140 (+/- 15 mm)
  • mittatarkka nupukivi: 220x140x140
  • matala nupukivi: 220x140x80

 

Pintakäsittelyt ja työstömenetelmät

Nupukivet voivat olla lohkottuja tai sahattuja tai näiden yhdistelmiä. Mittatarkkojen nupukivien sivut ovat sahattuja. Nupukivet voivat olla pintakäsittelyltään poltettuja, ristipäähakattuja, karkeahakattuja tai lohkopintaisia. Lohkopintaiset kivet voivat olla muilta sivuiltaan joko sahattuja tai kauttaaltaan lohkottuja.

 

Asennus

Nuput asennetaan tavallisesti hiekan tai kivituhkan varaan. Poikkeustapauksessa nupukivet asennetaan maakosteaan betonimassaan. Kiveys viimeistellään reunan suuntaisella juoksukivirivillä.

 

Saumaus

Nupukivet saumataan mahdollisimman kapein saumoin. Saumaus hiekalla. Mittatarkan nupukiveyksen sauman leveys 5 mm. Saumaus tehdään ns. betonimärkäsaumauksena käyttäen märkää sementtihiekkaseosta. Lohkotuista kivistä tehdyissä kiveyksissä saumaukseen käytetään saumaussoraa ja sauman leveys on 10 mm.

 

Nurmisaumattu nupukiveys

Nurmisaumausta käytetään puistokäytävillä, joissa ei ole huoltoajoa. Nurmisaumausta käytetään alueilla, joilla halutaan vihreyden lisäksi kantavuutta. Tällöin kiveys ei erotu ympäristöstään niin voimakkasti kuin tavallinen kiveys tai muu päällyste.

Sauman leveys: 10-30 mm

Pällysteen alle asennushiekkakerroksen päälle levitetään ennen päällysteen latomista moniravinnelainnoitetta. Saumat täytetään hiekka-turveseoksella tai normaalilla nurmikon kasvualustamateriaalilla. Saumauksen jälkeen saumoihin kylvetään nurmikkosiemenseos. Siemen voidaan sekoittaa saumausaineeseen jo etukäteenkin.

Graniittipäällysteet – laatuvaatimukset ja ohjeet

Visuaaliset laatuvaatimukset

Käytettävän kiven alkuperä tulee olla tunnettu. Graniittituotteissa ei saa olla lohkeamia, rapautumia tai lujuutta haitallisesti heikentäviä halkeamia. Pinnoitemateriaalina käytetään suomalaista graniittia tai sitä vastaavaa graniittia. Käytettävä kivimateriaali (mm. väri, pintakäsittely) on hyväksytettävä Hankkeen tilaajan/ Helsingin kaupungin edustajalla ja suunnittelijan edustajalla. Kivimateriaalin ja ladontojen tulee sopia ympäristöönsä. Yhteensovitus on tehtävä erityisen huolellisesti kantakaupungin alueella ja Helsingin arvokohteissa, jossa uutta ja vanhaa kivimateriaalia sovitetaan yhteen. Kantakaupungin alueella suositaan erityisesti punamustasävyisiä graniittikiveyksiä.

Värit

Helsingin ensimmäiset kiveykset tehtiin Helsingin saaristosta louhitusta kiviaineksesta, helsingiitistä. Kivilaji on puna-mustasävyinen ja juovikas. Lisäksi erilaiset punasävyiset kivet ovat perinteisiä. Graniitista on saatavilla useita eri värisävyjä, joista pinnoitteissa käytetään yleisimmin seuraavia:

  • Helsingiittiä vastaava kirjava kivilaji: Mäntsälän punamusta migmaatiitti ”Aurora”
  • Punainen, juovikas: Liedon punainen migmatiitti ”Lieto Red” ja ”Omega”
  • Punainen, tasarakeinen: Taivassalon punainen graniitti ”Balmoral Red” ja Kotkan punainen graniitti ”Eagle Red”
  • Vaaleanpunainen: Viitasaaren vaaleanpunainen granodioriitti ”Viitasaari Pink” ja Korpilahden vaaleanpunainen graniitti ”Korpi Pale Red”
  • Punaruskea: Merijärven punaruskea graniitti ”Arctic Red” ja Kurun punaruskea graniitti ”Kuru Redbrown”
  • Ruskea: Taivassalon ruskea graniitti ”Esko Brown” ja Ylämaan ruskea graniitti ”Baltic Brown”
  • Musta: Korpilahden musta gabro ”Korpi Black”, Kurun musta dioriitti “Kuru Black” ja Varpajaisjärven musta diabaasi “PG Black”.
  • Harmaa: Kurun harmaa graniitti ”Kuru Grey”
  • Vaaleanharmaa: Viitasaaren vaalea graniitti “Viitasaari Light” ja Ristijärven vaaleanharmaa ”Arctic White”
  • Valkoinen: Varoitusalueille ja suojateihin Viitasaaren vaalea graniitti “Viitasaari Light” tai esim. portugalilainen valkoinen graniitti Pedras Salgadas 4R ”Silver White” tai ”Blanco Cristal”. HUOM: Kivilajin pitää erottua tummuuskontrastiltaan viereisistä pinnoista. Ristipäähakkausta suositellaan, koska se yleensä vaalentaa kiven sävyä.
  • Vihreä: Ylämaan vihreä graniitti ”Baltic Green”, erikoiskohteisiin

Helsingille tyypillistä on monivärisen sekaladonnan käyttö vanhoissa reunakivissä sekä nupu- ja noppakiveyksissä. Mukana on eri punaisia, punaruskeita, ruskeita, vaaleanpunaisia, harmaita ja mustia kivilajeja. Jos sekaladontaan tilataan uusia kiviä, kivilajit valitaan yllä olevista sävyistä esim. näin:

  • 25 % punaista
  • 15 % punaruskeaa
  • 15 % ruskeaa
  • 15 % vaaleanpunaista
  • 15 % harmaa
  • 15 % mustaa

Pintakäsittelyt

Ulkotilojen jalankulun alueilla yleisimmät pintakäsittelyt ovat ristipäähakattu ja poltettu. Esteettömyyden näkökulmasta suositellaan ristipäähakattua pintaa, koska poltettu pinta on liukkaampi.

Lohkottuja kiveyksiä käytetään alueilla joihin ei osoiteta jalankulkua (välikaistat ja kiertoliittymät) tai joilla halutaan korostaa tuntokontrastia varoittamaan ja ohjaamaan jalankulkijoita, kuten ohjaavissa raidoissa, varoitusalueilla sekä jalankulun ja pyöräilyn erotteluraidassa.

Tekniset laatuvaatimukset

InfraRYL 21441 mukaiset seuraavin tarkennuksin: Laattojen taivutusvetolujuuden on oltava vähintään 8 MPa ja murtokuorman luokan 5 mukaisesti jalankulkualueilla vähintään 14,0 kN ja ajoradoilla luokan 6 mukaisesti vähintään 25 kN (InfraRYL taulukko 21441:T7) sekä InfraRYL 21442 ja 21443 mukaiset seuraavin tarkennuksin: Kiven puristuslujuuden on oltava vähintään 100 kN. Kivien säänkestävyyden tulee olla Luonnonkivikäsikirjan säänkestävyysarvostelun mukaan luokkaa hyvä. Luonnonkivituotteille on olemassa kahdeksan harmonisoitua tuotestandardia, joiden mukaisille tuotteille CE-merkintä on 1.7.2013 lähtien pakollinen.

Kierrätys

Katujen peruskorjauksen yhteydessä vanhat graniittikivet tulee ottaa talteen uusiokäyttöä varten.

Maatiilipäällysteet

Visuaaliset laatuvaatimukset

Käytettävän kiven alkuperä tulee olla tunnettu. Maatiilituotteissa ei saa olla lohkeamia, rapautumia tai lujuutta haitallisesti heikentäviä halkeamia. Käytettävä maatiilimateriaali (mm. väri, pintakäsittely) on hyväksytettävä hankkeen tilaajan/ Helsingin kaupungin edustajalla ja suunnittelijan edustajalla.

Tekniset laatuvaatimukset

Päällysteeksi käytettävien tiilien tulee olla kovaksi poltettuja ja pakkasen kestäviä. Vedenimukyky enintään 2 % .

Värit

Määritellään aluekohtaisesti.

Kivikoot                                                                           

Määritellään tapauskohtaisesti.

Pintakäsittelyt ja työstömenetelmät

Viisteitä ei sallita.

Asennus

Maatiilet asennetaan kivituhkaan, rakeisuus InfraRYL taulukon 214311:T7 mukaan. Kalanruotoladonta on kestävin ladontakuvio. Sauman leveys 3-5 mm. Saumaus tehdään saumaushiekalla tai -murskeella. Rakennekerrosten vaatimukset samat kuin luonnonkivi- ja betonikivipinnoitteilla.

Tiilet ladotaan asennuskerroksen varaan, kuten betonikivet; joko lappeelleen tai syrjälleen ja saumataan saumaushiekalla. Syrjälleen asennettu tiili kestää yleensä raskaampaa kuormitusta kuin lappeelleen asennettu. Sauman koko valitaan lähinnä ulkonäön perusteella. Saumoissa voidaan käyttää niiden koosta riippuen myös kasvualustaa, jolloin ne voidaan nurmettaa kuten betonikivet.