Kategoria: Rakenteet

Betonimuurit ja -tukimuurit

PAIKALLA VALELTTAVAT MUURIT JA TUKIMUURIT

Pintakäsittelytavat ennen betonin kovettumista:

  • harjaus
  • pesu
  • telaus
  • töpöttely
  • hierto
  • graafinen betoni

Pintakäsittelytavat betonin kovetuttua:

  • muotin mukainen kuviointi
  • hiekkapuhallus
  • happopesu
  • hakkaus- ja murtokäsittely
  • lohkominen
  • hionta

Betonipinta voidaan värjätä pigmenteillä väribetoniksi. Betonimuurin valuun tai jälkeenpäin muurin pintaan voidaan kiinnittää koristekiviä, kuten liuskekiviä ja graniittilaattoja. Betonipintojen rappauskäsittelyjä ovat yleensä roiskerappaus tai harjattu rappaus. Betonimuurin maalaukseen sopivat vettä läpäisevät epäorgaaniset pintakäsittelyaineet, kuten sementtipinnoitteet, sementtimaalit ja silikaattimaalit.

Betonimuurin yläpinta muotoillaan vettä poisjohtavaksi. Se voidaan myös kattaa. Kate muotoillaan kaltevaksi. Katteen tulee olla muurin pinnasta 20…40 mm ulkoneva, jotta vesi ei valu muurin pintaa pitkin. Kate katkaistaan liikuntasaumojen kohdalla. Katteeksi sopii betoni, tiili, luonnonkivi, keraaminen laatta, pelti tai puu.

BETONISET MUURIKIVET

Pintakäsittelytavat:

Muurikivien pinta voi olla lohkottu, sileä tai patinoitu. Värivalikoima on laaja ja jatkuvasti täydentyvä. Suorien ja suorakulmaisten muurien rakentamiseen soveltuvien kivien lisäksi on tarjolla muurikiviä, jotka soveltuvat kaareviin muotoihin.

Yleensä muurikivet ladotaan limittäin, mutta ne voidaan muurata myös betonilaastilla. Kansikivellä viimeistellään muuri huolitellun näköiseksi. Kansikivi kannattaa kiinnittää liimaamalla kansikivien irtoamisen tai ilkivallan estämiseksi. Päätykivillä viimeistellään muurin pystysuorat päät tai useamman kerroksen korkuiset porrastukset muurin yläpinnassa. Muuriin on mahdollista liittää valaisimet.

 

BETONIMUURIN VERHOILUMATERIAALIT:

Klinkkerilaatat, tiililaatat, luonnonkivet, metalliohutlevyt ja puu.

Klinkkeri- tai tiililaatoitus: Betonimuuri laatoitetaan säänkestävillä ulkokäyttöön tarkoitetuilla laatoilla. Kiinnitys tehdään säänkestävällä laastilla. Laatoitus katkaistaan liikuntasauman kohdalla.

Luonnonkiviverhous: Sahaamalla valmistetut graniittilaatat tms. kiinnitetään mekaanisilla ruostumattomilla tai kuumasinkityillä kiinnikkeillä. Saumat kitataan elastisella säänkestävällä polyuretaanisaumausmassalla. Muurin luonnonkiviverhousta tehtäessä noudatetaan julkisivuverhouksen periaatteita. Kivilaatat kiinnitetään muuriin ruostumattomilla kiinnikkeillä. Paikalla tehdyn verhouksen taustan tulee olla tuulettuva.

Saumaus: Mekaanisesti kiinnitetyillä verhoilukivillä käytetään 8-10 mm saumaa, joka saumataan elastisella sauma-aineella.

Valmislaattojen kivikokoja: Harkkokivien vakiokorkeudet ovat 150, 200, 300, 400 ja 500 mm. Harkkokiven paksuus on 125 mm tai korkeammissa harkkokivissä 200 mm. Kiven pituus on vapaa. Roomalainen kiviverhous tehdään eri kokoisista suorakaiteen ja neliön muotoisista kivistä. Vakiokivikoot ovat 200×200 mm, 200 x 300 mm, 200 x 400 mm ja 300 x3 00 mm ja paksuus on 125 mm. Lohkoverhouskivi sopii yhdeltä puolelta näkyvän tukimuurin verhoukseen. Lohkokivien näkyvän julkisivun korkeudet ovat 80, 100, 120 ja 150 mm, toleranssi on +/-15 mm. Yleisiä korkeuksia ovat 300, 400 ja 500 mm. Verhouskivien pituus vaihtelee.

Vehoustuotteiden pintakäsittelytavat: lohkottu tai poltettu.

Kansikivet: Kansikivien paksuus on noin 30 – 200 mm. Asennus laastilla tai maakostealla betonilla. Mekaaninen kiinnitys runkorakenteeseen. Kivien päätysaumat saumataan elastisella sauma-aineella, jotta vesi ei pääse rakenteeseen. Suorat kivet kallistetaan hieman haluttuun suuntaan tai käytetään kaarevaa/harjakattoista kiveä, jotta vesi ei seiso kansikiven päällä.
Liuskekiviverhous: Kivet tilataan mittojen mukaan. Kiven paksuus vaihtelee. Normaalit paksuudet ovat 10-30 mm ja 30-50 mm. Suorakaiteen muotoisten laattojen kivikoot ovat 200 mm x vapaa ja 100 mm x vapaa. ”Vapaa” tarkoittaa sitä että kiven pituus vaihtelee annetuissa rajoissa. Isoimmat mahdolliset kivikoot ovat 400 mm, jopa 600 mm. Vapaamuotoisten liuskekivistä valmistettujen verhoilukivien kappalekoko vaihtelee 4-9 kpl/m2. Liuskekiviverhoilu liimataan saneerauslaastin ja S30-sementtilaastin seoksella betonimuuriin ja kiinnitys varmistetaan mekaanisin kiinnikkein. Saatavilla on myös liuskekivimuurielementtejä.
TUKIMUURIEN PERUSTAMISTAPA

Alle 800 mm korkeat tukimuurit:

Rakenne- ja geoteknisten suunnitelma-asiakirjojen mukaan. Tukimuurit tehdään tiivistetyn 100…300 mm paksun murskekerroksen päälle, jonka raekoko on 0…35 mm. Betonikivitukimuurin korkeus ilman maastoon ankkurointia on yleensä alle metrin. Tukimuurin taaksepäin kallistaminen mahdollistaa hieman korkeampien muurien teon.

800…1600 mm korkeat tukimuurit:

Korkeissa tukimuureissa murskekerroksen paksuus on vähintään 300 mm. Kantavalla maapohjalla sijaitsevat tukimuurit perustetaan teräsbetonianturan päälle. Korkeissa tukimuureissa tulee huolehtia myös putoamissuojauksesta. L-tukimuuri- ja suurtukimuurielementit, joissa on jalka, eristetään roudaneristeillä tai massanvaihdolla.

Muurin taustatäyttöön asennetaan salaoja, joka johtaa vedet esimerkiksi sadevesiviemäriin tai muualle maastoon. Salaojitus tehdään silloin, kun muurin taustalla olevasta maapohjasta virtaa pohjavettä, muurin taustalla ja alla on kallio tai vettä läpäisemätön maakerros.

Tukimuuri suojataan kasvien juurilta muurin taakse asennettavalla juurimatolla.

Kivikorit

Käyttökohteet

  • muurit
  • tukimuurit
  • meluvallit
  • aitarakenteet

Kivikorin materiaalit ja mitat

Kivikorin verkko on hitsattu tai punottu siten, ettei se purkaudu, vaikka lanka katkeaisikin. Kivikoriverkon langan teräslaatu on S235JRG2. Koriverkon langan paksuus on vähintään 5 mm.

Hitsattu kiviverkko muodostuu neliöverkosta, jossa pitkittäis- ja poikittaissuuntaiset langat on hitsattu yhteen. Hitsattu verkko on jäykkä, se pitää hyvin muotonsa. Punottu kiviverkko on erittäin joustava ja muodonmuutoksiin mukautuva rakenne. Verkko muodostuu kuusikulmaisesta verkosta, jonka silmäkoko on 60 x 80…100 x 120 mm.

Korien pituuden ovat 1-10 metriä ja korkeudet 1, 0,5 tai 0,3 metriä.  Korin leveys tukimuureissa: 0,5-2 metriä, tavallisimmin yksi metri. Korin mitat keilan ja luiskan juuren tuentaan: 2 x 1 x 0,5 m³.

Kivikorien täyttömateriaali

Kivikorin kiviaines valitaan ympäristöön sopivaksi, alueelle tyypillisen kiviaineksen mukaan. Julkisivut ladotaan käsin.

Rakeisuus

Kivikorien täyttömateriaali on tavallisesti lajiteltua, kivien raekoko 100 – 200 mm. Kivikoon tulee olla suurempi kuin silmäkoko, ei kuitenkaan suurempi kuin 1/3 korin pienimmästä mitasta. Verkon silmäkokoa pienemmät eivät pysy korissa. Lajittelu on tärkeää koriin syntyvien tyhjätilojen minimoimiseksi, jotka muutoin voivat jälkikäteen aiheuttaa painaumia.

Särmikkyys

Mitä särmikkäämpää kivitäyte on, sitä paremmin kivet lujittuvat toisiinsa. Tämän seurauksena kivikorin pintarakenteen muodonmuutokset jäävät pienemmiksi. Pyöristyneessä kiviaineksessa kivet lukkiutuvat toisiinsa huonosti. Pyöristyneen kiviaineksen käyttöä ei suositella vesirakenteissa käytettäviin kivikoreihin. Muodoltaan tiilimäiset tai litteät kivet voivat koneellisesti täytettäessä johtaa muodonmuutoksiin.

Kivikoot

  • Murske on käytännöllisin sekä toiminnaltaan että esteettisesti. Kivilaadun tulee olla kovaa ja kestävää, routimatonta kiveä.
  • Mukulakiviä voidaan käyttää, mutta ne eivät lukkiudu toisiinsa. Tällöin teräsverkon langan halkaisijan on oltava vähintään 5 mm.
  • Soratäyttö on itsestään tiivistyvää, ja pieni kivikoko vaatii pienisilmäisen verkon. Muodonmuutosten välttämiseksi saatetaan tarvita verkosta muokattuja väliseiniä.
  • Kokotiilitäyttöä käytettäessä tiilten tulisi olla asennettu kerroksittain, ja sitä voidaan käyttää esim. tiilimurskeen edessä rakenteen julkisivuna. Kokonaisia tiiliä ei tule käyttää massatäyttönä holvaantumisvaaran takia.

Luonnonkivimuurit ja -tukimuurit

Luonnonkiven pintakäsittelytavat:

  • lohkottu
  • sahattu
  • poltettu
  • ristipäähakattu
  • mattahiottu
  • kiillotettu
  • kuulapuhallettu
  • hiekkapuhallettu
  • timanttiharjattu
  • edellisten yhdistelmiä (esim. poltettu ja timanttiharjattu).

Luonnonkivituotteiden reunat viistetään, jotta kulmat eivät lohkea. Yleinen viisteen koko on 2 mm x 2 mm.

Jako tekotavan mukaan:

Kylmämuuri (kuivamuurin) kivet ladotaan limittäin ilman laastia. Kivet koskettavat toisiaan ja mitä suurempi kosketuspinta on, sitä lujempi rakenteesta muodostuu. Kivien muotoontyöstämisellä ja valinnalla voidaan vaikuttaa olennaisesti muurin lujuuteen. Kivet ladotaan riveittäin niin, että suuret kivet tulevat alimmiksi. Kantavien kivien välissä käytetään kii-lakiviä. Kiilakivet valitaan tai työstetään niin, että ne pysyvät paikallaan. Sidekivet ulottuvat muita muurikiviä syvemmälle ja vahvistavat näin muuria. Niiden määrä on 25…50 % muurikivien koko määrästä. Muuri rakennetaan ylöspäin kapenevaksi.

Laastimuuri tehdään puhdistetuista kivistä ja muurataan limitykseen pakkasenkestävällä sementtilaastilla. Laasti tasaa muurin kuormituksia, lisää muurin lujuutta ja tiivistää välit. Muuri muurataan niin paksuin saumoin, etteivät kivet välittömästi kosketa toisiaan. Saumoja ei tule tehdä tarpeettoman paksuiksi. Paksuus on 10…50 mm. Saumattavan laastimuurin saumojen tulee olla vähintään yhtä syviä kuin sauman leveys, kuitenkin vähintään 20 mm. Saumaus tehdään pakkasenkestävällä saumauslaastilla tai -massalla.

Kuorimuuri rakenne muodostuu kahdesta kiviladelmasta, jotka sidotaan yhteen. Ulkopintojen kiviladonnan jälkeen sisällä oleva muurin runko valetaan betonilla. Muurin sisus voidaan myös täyttää esimerkiksi hiekalla tai kevytsoralla. Tarvittaessa on huolehdittava muurin tuuletuksesta ja sisäisestä vedenpoistosta.

Jako ulkonäön mukaan:

Kivet voidaan jakaa ulkonäöin mukaan eri tyyppeihin. Ulkonäköön vaikuttavat kivien lohkomistapa, pintakäsittely sekä sauman leveys, syvyys ja saumalaastin väri.

Paasikivimuuri rakennetaan yhtenäisistä koko muurin paksuisita ja eri pituisista luonnonkivistä. Tässä muurityypissä kiven pintakuvio (rakeisuus/juovikkuus) tulee erityisen hyvin esille. Paasikivimuuri voi toimia tukimuurina tai molemmin puolin näkyvänä kiviaitana. Paasikivimuurissa ei ole vaakasaumoja.

Pintakäsittelytavat: Näkyvä julkisivu on lohkottu tai poltettupintainen, yläpinta poltettu ja saumapinnat sahattu. Paasikivimuurin näkyvä yläpinta on aina poltettu ja näkyvät päädyt lohkottuja tai poltettuja.

Paasikivien näkyvän julkisivun vakiokorkeudet: 350, 500 ja 800 mm. Muurin paksuus vaihtelee käyttötarkoituksen mukaan: 200, 300 ja 400 mm. Paasikiven pituus on vapaa ja kiven pituusmitta vaihtelee: 500…1500 mm.

Aitakivimuuri muodostuu suorakaiteen muotoisista, pystyyn asennetuista massiivikivistä. Aitakivimuurissa ei ole vaakasaumoja. Aitakiven leveys ja paksuus on aina 200 mm ja korkeus on 600, 900 tai 1200 mm. Normaaliasennuksessa aitakivi upotetaan maahan ja näkyväksi korkeudeksi jää 300-900 mm.

Harkkosekamuuri tehdään erikokoisista limitetyistä harkkokivistä. Saumat eivät ole jatkuvia, vaan vaakasaumat katkaistaan kivillä, jotka eivät saa olla kahta vaakasaumaväliä korkeampia. Pystysaumat eivät saa olla kolmea vaakasaumaväliä korkeampia. Rivimuuri tehdään samankokoisista tai erikokoisista harkkokivistä niin, että vaakasaumat ovat jatkuvia. Pääl-lekkäisten pystysaumojen välinen etäisyys on vähintään noin puolet pienemmän kiven leveydestä, kui-tenkin vähintään 150 mm.

Lohkokivimuuri tehdään karkeasti työstetyistä kiviharkoista. Kivistä muurataan tukimuureja. Kivien julkisivu, päädyt ja yläpinta ovat lohkottuja, alapinta on yleensä sahattu. Kivet on lajiteltu näkyvän korkeuden mukaan, vakiokorkeudet ovat 80, 100, 120 ja 150 mm. Muurin paksuus on 250 mm. Pituusmitta on vapaa ja se vaihtelee 200…600 mm:iin.

Liuskekivimuuri voidaan rakentaa eri kokoisista liuskekivistä kylmämuurina tai taustabetoniin kiinnitettyinä. Muuriin muodostuu selkeä vaakasuora saumarakenne, vaikka kiviriveissä käytettäisiin hieman eri paksuisiakin kiviä. Tukimuureissa liuskekivet valetaan taustabetoniin.

Luonnonkivimuurin perustaminen:

Muurit ja tukimuurit suunnitellaan ja mitoitetaan rakenne- ja geoteknisten suunnitteluvaatimusten mukaan. Geoteknisessä suunnittelussa määritetään muurin perustamistapa, mahdollinen maapohjan vahvistaminen tai paaluille perustaminen. Luonnonkivimuuri perustetaan yleensä betonianturalle niin, että luonnonkivi ulottuu maanpinnan alapuolelle 100 mm. Muuri on sitä lujempi, mitä suuremmista kivistä se tehdään. Kivet asetellaan lappeelleen. Pystysaumat eivät saa olla jatkuvia ja samaan pisteeseen saa yhtyä enintään kolme saumaa.

Tukimuurin perustaminen:

Roudaneristys tehdään geoteknisten suunnitelma-asiakirjojen mukaan. Alle 800 mm korkeat tukimuurit tehdään tiivistetyn 100…300 mm paksun murskekerroksen päälle, jonka raekoko on 0…35 mm. Korkeissa tukimuureissa murskekerroksen paksuus on vähintään 300 mm. Kantavalla maapohjalla sijaitsevat 800…1600 mm korkeat tukimuurit perustetaan teräsbetonianturan päälle. Luonnonkivitukimuuri perustetaan yleensä teräsbetonianturalle. Muurin taustatäyttöön asennetaan salaoja, joka johtaa vedet esimerkiksi sadevesiviemäriin tai muualle maastoon. Salaojitus voi tulla kysymykseen esimerkiksi, kun muurin taustalla olevasta maapohjasta virtaa pohjavettä, muurin taustalla ja alla on kallio tai vettä läpäisemätön maakerros.

Tukimuurien asennustavat:

Luonnonkivistä tehdyn tukimuurin korkeus ilman maastoon ankkurointia on yleensä alle metrin. tukimuurin taaksepäin kallistaminen mahdollistaa hieman korkeampien muurien teon. Luonnonkivimuuria voidaan vahvistaa muurin taustassa ja saumoissa käytettävällä C 30/37 -lujuusluokan lisähuokoistetulla betonilla.

Muurin maanpainekuorman ja routaliikkeistä aiheutuvien kuormitusten kestävyyttä voidaan lisätä tekemällä muuri hieman taaksepäin, rinteeseen päin kaltevaksi. Tämä vaikuttaa suotuisasti myös muurin ulkonäköön. Muuri tehdään tuotevalmistajan ohjeen mukaan.

Saumaus:

Luonnonkivimuurit saumataan yleensä polymeerimodifioidulla sementtilaastilla tai elastisella säänkestävällä polyuretaanisaumausmassalla. Sauma voidaan muotoilla tarvittaessa esimerkiksi puolipyöreäksi.

 

 

Hulevesikourut

Suunnitteluohjeet

  • Looginen sijoitus kadun pituussuunnassa niin, että kourut voivat toimia esimerkiksi näkövammaisten kulkua opastavina.
  • Riittävän tiheästi ritiläkaivoja lätäköitymisen estämiseksi
  • Helppo puhdistettavuus
  • Päällysteestä erottuva materiaali tai väri
  • Kouru- ja kaivorakenteiden poikkeama päällysrakenteen tasosta saa olla enintään 5 mm ja raot leveydeltään enintään 10 mm
  • Esteettömyyden erikoistasolla sulanapitojärjestelmä suositeltava
  • Lämmitetyillä kivipinnoilla voidaan käyttää linjakuivatuskourua

LUONNONKIVIKOURUT

Kivimallit

Hulevesikouru rakennetaan valmiista kourulaatoista tai ladotaan lohkotuista luonnonkivistä. Käytetyimmät kivimallit ja -koot ovat:

  • U-profiilin kourulaatan kivikoko 415 x 415 x 100/80 mm
    • Laatan reunoilla on 20 mm tasainen alue, laatan näkyvät särmät on viistetty 2 x 2 mm, yläpinta poltettu ja reunat sahattu
    • Saatavilla on kourulaattaan mitoitettuja sadevesikaivon kehyksiä sekä ritiläkansia
  • Nupukiven koko: 140 x 220…250 x140 mm
  • Noppakiven koko: 90 x 90 x 90 mm
  • Kenttäkivet

Kourujen mitoitus

Pituuskaltevuuden minimiarvo on 0,7 %

Esteettömyyden erikoistaso:

  • syvyys 20 mm
  • leveys ≥ 400 mm

Esteettömyyden perustaso:

  • syvyys 15-20 mm
  • leveys ≥ 200 mm

Luiskat:

  • syvyys ≥ 100 mm
  • leveys 250 mm

Asentaminen

Noppa- ja nupukivet asennetaan maakosteaan betoniin ja saumaus tehdään kivituhkalla, bitumilla tai betonilla. Viheralueilla ja luiskissa kourun alle tehdään vähintään 200 mm:n paksuinen tiivistetty murskekerros. Routivan pohjamaan päälle asennetaan käyttöluokan N2 suodatinkangas ennen sorakerroksen tekemistä. Murskekerros tehdään yläpinnastaan vähintään 200 mm leveämmäksi kuin kouru.

Kourulaatat saumataan # 0 – 0,6 mm saumaushiekalla. Mikäli kourulaatat rajoittuvat toiselta reunaltaan huonosti tukea antavaan rakenteeseen (esim. viheralueeseen), tulee kourulaattojen reuna tukea murskeella tai maakostealla betonimassalla, joka tiivistetään huolellisesti. Kourulaatat asennetaan n. 5 mm liittyvän kiveyksen pintaa alemmaksi.

LINJAKUIVATUSKOURUT

Linjakuivatuskourun tyyppi valitaan kadun tai alueen kuormitusluokan ja järjestelmätyypin mukaan. Käyttöalueet SFS-EN 1433 -standardin mukaan.

Kaatotyypit

  • sisäänrakennettu kaato
  • tasainen, ei kaatoa
  • porrastettu kaato

Ritilän materiaalit

  • valurautaa
  • komposiittia

Asentaminen

Linjakuivatuskouru asennetaan betoniin.

Kouruja ympäröivän pintamateriaalin on oltava vähintään 3–5 mm kourun yläreunan yläpuolella. Käytettävien pintamateriaalien paksuus on huomioitava asennuksessa, kun tasoitetaan ympäröiviä alueita.

Asennettaessa kouru betonilaattaan, on tehtävä pitkittäinen liikuntasauma 0,2–4,0 m kourun reunasta rakennesuunnittelijan ohjeiden mukaisesti.  Asfaltilla suositellaan kourun valun kasvattamista kourun yläreunaan ja pakkasen kestävän betonin käyttämistä. Kivi- ja laattapäällysteisillä pinnoilla kourun ja kiven väli tulee saumata saumahiukalla ja tarvittaessa tiivistää elastisella saumamassalla.

Kourujen pitkittäissuunnan saumat tulee tehdä tuotevalmistajan ohjeiden mukaisesti. Kuivatuskourujen jälkiasennuksessa betonialustoille (esim. korjaustöiden yhteydessä) on tärkeää tarkistaa, että mitoitus ja liikuntasaumojen määrä on riittävä.

Luiskat

Määräykset:

241/2017 Valtioneuvoston asetus rakennuksen esteettömyydestä

2 § Rakennukseen johtava kulkuväylä

Rakennukseen on oltava vähintään 1 200 millimetriä leveä, helposti havaittava, pinnaltaan tasainen, kova ja luistamaton kulkuväylä tontin tai rakennuspaikan rajalta sekä tilasta ja alueelta, joka palvelee rakennuksen käyttöä. Ulkotilassa sijaitsevan kulkuväylän kaltevuus saa olla enintään viisi prosenttia. Jos kulkuväylällä on porras, sen yhteydessä on oltava luiska tai kiinteästi asennettu pyörätuolin ja pyörillä varustetun kävelytelineen käyttäjälle soveltuva henkilöiden nostoon tarkoitettu laite. —

— luiskan on oltava helposti havaittava, suora, pinnaltaan tasainen, kova ja luistamaton, leveydeltään vähintään 900 millimetriä ja sen reunassa on oltava vähintään 50 millimetriä korkea suojareuna, jos luiska ei rajaudu kiinteään rakenteeseen. Luiskan ala- ja yläpäässä on oltava vähintään 1 500 millimetriä pitkä vaakasuora tasanne. Luiskan kaltevuus saa olla enintään viisi prosenttia. Jos korkeusero on enintään 1 000 millimetriä, luiskan kaltevuus saa kuitenkin olla enintään kahdeksan prosenttia. Tällöin yhtäjaksoisen luiskan korkeusero saa olla enintään 500 millimetriä, jonka jälkeen kulkuväylällä on oltava vaakasuora vähintään 2 000 millimetriä pitkä välitasanne. Ulkotilassa luiska saa kuitenkin olla kaltevuudeltaan yli viisi prosenttia vain, jos se voidaan pitää sisätilassa olevaan luiskaan verrattavassa kunnossa. (Ympäristöministeriön ohje rakennuksen esteettömyydestä: esimerkiksi katettu tai sulanapidetty)

1007/2017 Ympäristöministeriön asetus rakennuksen käyttöturvallisuudesta

9 § Käsijohde

Portaassa ja luiskassa on oltava käsijohde koko pituudella ja molemmilla puolilla syöksyä. Tarvittaessa on oltava kaksi käsijohdetta päällekkäin lasten ja pyörätuolilla liikkuvien huomioon ottamiseksi. Käsijohteesta on saatava tukeva ote. Käsijohteen ja sen päätteen on oltava turvallinen ja sen on jatkuttava syöksyn alkamis- ja loppumiskohdan ohi. Johteen on jatkuttava yhtenäisenä välitasanteella.

Julkisissa ulko- ja sisätiloissa sekä liike- ja palvelutiloissa käsijohteen on jatkuttava vähintään 300 millimetriä syöksyn alkamis- ja loppumiskohdan ohi ja kokoontumistilojen yli 2,4 metrin levyisissä portaissa tai luiskissa käsijohteen on sijoituttava myös jakamaan väylä enintään mainitun mitan levyisiin osiin.

10 § Valoisuus ja valaistus

Kulkureitillä olevat luiskat, askelmat, kynnykset ja tasoerot on osoitettava selvästi valaistuksen ja pintojen tummuuserojen tai huomiomerkintöjen avulla.

Ohjeet ja suositukset:

Ympäristöministeriön ohje rakennuksen esteettömyydestä 26.3.2018

  • Kulkuväylän helppo havaittavuus tarkoittaa, että kulkuväylän ja sillä olevien tasoerojen, kuten luiskan tai portaan on erotuttava muusta ympäristöstä.
  • Havaittavuutta voidaan parantaa esimerkiksi materiaalivalinnoilla ja riittävän voimakkaalla, mutta häikäisemättömällä valaistuksella. Kulkuväylä ja sillä olevat tasoerot, kuten luiska tai porras, havaitaan paremmin, kun ne erottuvat ympäristöstään tummuus- ja tuntokontrastein. Tuntokontrastilla tarkoitetaan tässä jalan alla tuntuvaa materiaalieroa tai näkövammaisen valkoisen kepin avulla tuntuvaa merkintää.

Esteetön rakennus ja ympäristö, Ympäristöministeriö 2019

Yleistä

  • Luiska on kulkuväylän osa, joka johtaa tasanteelta tasanteelle. Luiska on toimiva ratkaisu vain alle metrin tasoerossa. Suuremmissa tasoeroissa ne muodostuvat kohtuuttoman pitkiksi, jolloin tason vaihtomahdollisuus tulee turvata hissillä tai nostimilla.
  • Luiskan kaltevien osuuksien on oltava suoravartiset ja kääntymisen tapahtua vain vaakasuorien välitasanteiden kohdalla.
  • Luiska sijoitetaan siten, että reitti sille on helposti löydettävissä ja selkeästi hahmotettavissa. Suunnistautumista ja luiskien havaitsemista helpottavat erilaiset pintamateriaalit, tummuuserot sekä valaistus.
  • Kulkuväylälle tehdään tummuus- ja materiaalikontrastina erottuva varoitusalue 1200 mm ennen kulkusuunnassa suoraan alaspäin jatkuvaa luiskaa.

Kaltevuus ja pituus

  • 8 %:n luiska ei sovellu yli metrin korkeuseroille pyörätuolilla siirtymisen raskauden vuoksi. Kuitenkin myös loivempi luiska, jonka kaltevuus on 5 %, rasittaa pitkällä matkalla käyttäjää ja se on hyvä varustaa välitasantein.

Poikkikaltevuus ja kuivatus

  • Luiskassa ei saa olla sivukaltevuutta, enimmäiskaltevuus sivusuunnassa on enintään 2 %. Sulamisvedet johdetaan viemäriin esimerkiksi ritilällä varustetun kynnyskaivon kautta.

Pinta ja tasaisuus

  • Suositus poikkeamista pinnan tasaisuudessa, mukaan lukien laudoituksen väliset raot tai laattojen saumat, on enintään 5 mm.
  • Luiska ei saa olla liukas märkänäkään, jotta sitä pitkin on mahdollista nousta ja laskeutua turvallisesti. Esimerkiksi puu ja liuskekivi ovat usein märkänä liukkaita materiaaleja.

Leveys

  • Suositus luiskan leveydelle on kuitenkin vähintään 1200 mm, joka on riittävä myös avustajan tai opas- tai avustajakoiran kanssa liikkuvalle.
  • Jos luiskan leveys on alle 1200 mm, luiskan kääntymistasanteelle tehdään väljennys.
  • Jos luiska jatkuu yhtenäisenä ilman välitasannetta tai se kääntyy niin, ettei sen toiseen päähän ole näköyhteyttä, luiskan leveydeksi suositellaan vähintään 1800 mm. Tällöin kaksi pyörätuolinkäyttäjää pystyy ohittamaan toisensa.

Käsijohteen mitoitus ja muoto

  • Käsijohteen sopiva korkeus on noin 900 mm ja 700 mm.
  • Käsijohteen halkaisija 25–40 mm. Alemman käsijohteen paksuus 25 mm sopii myös lapsille.
  • Vapaa tila seinästä n. 50 mm
  • Käsijohde pyöristetään hyvän otteen varmistamiseksi.
  • Alempi käsijohde sijoitetaan hieman ulommaksi seinästä kuin ylempi, jotta siihen voi tukeutua ranne suorana.

Käsijohteen turvallisuus ja havaittavuus

  • Käsijohteen pää muotoillaan siten, ettei hiha tai laukun hihna takerru siihen, eikä se ole terävä.
  • Hyvä tapa on esimerkiksi yhdistää ylemmän ja alemman käsijohteen päät tai taivuttaa ne sivulle tai alaspäin.
  • Käsijohde kiinnitetään alapinnastaan siten, että käsi voi liukua esteettä koko portaan pituudella.
  • Käsijohteen on erotuttava taustastaan tummuuskontrastina.
  • Käsijohteisiin voidaan tehdä näkövammaisia henkilöitä varten kerrosmerkinnät kohokuvioina tai pistekirjoituksella.