L2 Sähköautojen latausasema

Yleistä sähköautojen latausasemista

• Helsingin yleisille alueille sijoitettavien sähköautojen latausasemien toteuttamisesta vastaavat kaupungin kanssa sopimussuhteessa olevat palveluntuottajat. Latausasemien sijainti, liikenteelliset järjestelyt sekä tarvittavat liikennemerkit ja tiemerkinnät määritellään kohdekohtaisessa suunnittelussa. Tällä ohjekortilla esitetään latausasemien suunnittelua ja kaupunkikuvaan sovittamista koskevat periaatteet.

Käytettävät latauspistemallit

AC-latausasemat (Type 2, peruslataus, enintään 22 kW)

Laitekanta (Kuva 1 (kuva)):

• 1-2 ajoneuvon latauslaite tai sähkökaapillinen 1-2 ajoneuvon latauslaite, joka mahdollistaa sähkökaapin integroinnin latauslaitteeseen.
• Latausaseman sähkökaappi, jos latauslaite ei ole sähkökaapillinen malli
• Lisänä aina erillinen Helen Sähköverkko Oy:n sähkökaappi. (Lisätietoja Kaupunkitilaohjeen kortista (L) Varusteet ja laitteet)
• Mahdollinen erillinen maksupäätelaite, ensisijaisesti latauslaitteeseen integroituna.

DC-latausasemat (CCS, pika- ja suurteholataus)

DC-latausasemat jaetaan seuraaviin teholuokkiin:

• Pikalataus: 50-150 kW
• Suurteholataus (HPC): yli 150 kW (tyypillisesti 150-350+ kW)

Laitekanta (Kuva 2 (kuva)):

• Erillinen keskusyksikkö tai keskusyksikkö, johon latauslaitteet on integroitu.
• Mahdolliset lataussatelliitit, jos niitä ei ole integroitu keskusyksikköön.
• Latausaseman sähkökaappi
• Lisänä aina erillinen Helen Sähköverkko Oy:n sähkökaappi.
• Mahdollinen erillinen maksupäätelaite, ensisijaisesti latauslaitteeseen integroituna.

Eri latausasemien käyttökohteet

• Latausasemien eri laitteiden sijoittelussa tulee välttää kaupunkikuvallisesti herkkiä ympäristöjä, kuten suojeltuja julkisivuja ja muureja tai muita rakenteita.
• Type 2- latausasemia voidaan sijoittaa kadunvarsipysäköintiin ja aluepysäköintiin, mutta latausaseman sähkökaapin sijoitteluun tulee kiinnittää erityistä huomiota muun muassa kaupunkikuvalliset asiat ja latausaseman liikenteelle aiheuttamat vaikutukset huomioiden (ks. kuvat 6-10 ja kohdat ”liikenneturvallisuus”, ”latausaseman sijoittaminen kaupunkitilaan” ja ”latausaseman sijoitteluun vaikuttavat kaupunkikuvalliset asiat”).
• Suurteholatausasemia voidaan sijoittaa vain pysäköintialueille ja kampapysäköintiin. Poikkeustapauksissa suurteholatausasemia voi olla myös kadunvarsipysäköinnin yhteydessä, muun muassa kaupunkikuvalliset asiat ja latausaseman liikenteelle aiheuttamat vaikutukset huomioiden (ks. kuvat 6-10 ja kohdat ”liikenneturvallisuus”, ”latausaseman sijoittaminen kaupunkitilaan” ja ”latausaseman sijoitteluun vaikuttavat kaupunkikuvalliset asiat”).

Latausasemat ja niihin liittyvien laitteiden enimmäismitoitukset ja määritykset

• Mahdollinen merkkivalo ei saa olla häikäisevä tai olla ympäristöä häiritsevä. Merkkivalon maksimivoimakkuus on 20W/100lm. Ulkoisten valaisimien asentaminen lataustolppaan on kielletty.
• Suurteholatauspisteiden latausjohtojen tulee olla toteutettu niin, etteivät ne aiheuta vaaratilanteita tai muuta haittaa katuympäristössä.
• Laitteiden perustukset eivät saa näkyä eli perustuksen yläpinnan on oltava enintään samalla tasolla kuin ympäröivän rakenteen pinta.

AC-latausasemat (Type 2, peruslataus):

• 1-2 ajoneuvon latauslaite tai sähkökaapillinen 1-2 ajoneuvon latauslaite, joka mahdollistaa sähkökaapin integroinnin latauslaitteeseen.
• Ei sisällä kiinteitä latausjohtoja, vaan käyttäjät tuovat omat johtonsa.
• Korttimaksupäätelaite voi olla joko integroituna laitteeseen tai erillinen maksulaite (mieluiten integroitu).
• Lisänä aina erillinen Helen Sähköverkko Oy:n sähkökaappi.

DC-latausasemat (CCS, pika- ja suurteholataus):

• Erillinen keskusyksikkö tai keskusyksikkö, johon latauslaitteet on integroitu.
• Mahdolliset lataussatelliitit (kiinteät latausjohdot)
• Latausaseman sähkökaappi
• Lisänä aina erillinen Helen Sähköverkko Oy:n sähkökaappi
• Korttimaksupäätelaite joko integroituna laitteeseen tai erillinen maksulaite (mieluiten integroitu).
• Latausaseman eri elementtien tulee muodostaa järkevä kokonaisuus, eli keskusyksikkö ja sähkökaapit tulisi mahdollisuuksien mukaan sijoittaa mahdollisimman lähelle toisiaan, mutta asennuksessa on huomioitava eri elementtien vaatimat laitevalmistajakohtaiset huoltotilat niiden ympärillä.

Latausaseman laitteiston ulkonäkö ja suhde kaupunkikuvaan

• Latauslaitteen ja sen sijoittelun on oltava kaupunkikuvaan soveltuvia eikä niillä saa olla kielteistä vaikutusta ympäristöön tai kaupunkikuvaan.
• Sähköautojen latausasemien tulee olla Helsinki-ilmeen mukaiset. Latauslaitteen tulee olla yksinkertainen sekä täyttää tässä kaupunkitilaohjeessa esitetyt väri- ja sijoitusvaatimukset. Oleellista on hillitty muotoilu. Latausaseman eri laitteiden tulee muodostaa mahdollisimman yhtenäinen ja järkevä kokonaisuus esim. värimaailman, mitoituksen ja laitteiden sijoituksen osalta. Latauslaitteiden materiaalien tulee olla Suomen sääolosuhteisiin soveltuvia.

Värivaihtoehdot Helsingin kaupunkitilaohjeen mukaan (kuva 3 (kuva))

• RAL 7042 Traffic Grey A (vaalean harmaa), kiiltävä, kiiltoaste 70
• RAL 7021 Black Grey (tumman harmaa), kiiltävä, kiiltoaste 70
• Latausaseman keskusyksikön ja sähkökaapin tulee olla samanvärisiä yhtenäisen kokonaisuuden muodostamiseksi.

Grafiikka

• Latauslaitteissa tulee olla selkeät käyttöohjeet. Lisäksi sallitaan palvelua tarjoavan yrityksen logo. Muu mainonta on kielletty.
• Käyttöohjeet voidaan toteuttaa esimerkiksi teippauksena tai digitaalisella näytöllä. Ohjeet tulee esittää vähintään suomen- ja ruotsinkielillä. Toteutettavasta laitteesta ja käyttöohjeen toteutustekniikasta riippuen laitevalmistaja voi esittää edellä mainitusta poikkeavaa toteutusta.
• Operaattorin logo/tunnus sijoitetaan laitteen yläosaan ja sen tulee olla maltillisen kokoinen.

Latausasemien sijoittaminen kaupunkitilaan

Yleisohjeet latausaseman asemoinnille

• Latausaseman sijoituksessa tulee huomioida kaikki lataukseen liittyvät eri elementit (latauslaite, keskusyksikkö, sähkökaapit ja  mahdollinen erillinen maksupäätelaite).
• Jos kohteessa käytetään sähkökaapillista latauslaitetta, tulee sen kytkentämahdollisuudet olla täysin hyödynnetty, ennen kuin kohteeseen asennetaan lisää sähkökaapillisia latauslaitteita.
• Latauslaitteet asennetaan pääsääntöisesti erotuskaistalle. Suositeltava etäisyys liikennealueen reunatuesta 500-700 mm. Jos asennuskohteessa on muita kiinteitä rakenteita (valaisinpylväät, portaalit jne.), asennetaan latauslaitteet niiden kanssa samaan linjaan, kuitenkin maksimissaan 700 mm etäisyydelle reunatuesta.
• Latausaseman laitteiden sijoittamista jalkakäytävälle tai pyörätielle tulee välttää. Latausaseman laitteiden sijoittelussa tulee huomioida, että jalankululle on jäätävä aina vähintään 2,5 m vapaa tila. Jos latauspisteen vieressä kulkee pyörätie, tulee pyöräliikenteen tilavaatimus varmistaa pyöräliikenteen tavoiteverkon mukaisesti. Tarkemmat mitoitus- ja suunnitteluperiaatteet esitetään Helsingin pyöräliikenteen suunnitteluohjeessa (pyoraliikenne.hel.fi).
• Latauspiste osoitetaan liikennemerkeillä ja tiemerkinnöillä kaupungin liikenteenohjaussuunnitelman mukaan.

Kadunvarsipysäköinti (kuva 1 (kuva) )

• Pääsääntöisesti vain type 2-latausasemia voidaan sijoittaa kadunvarsipysäköinnin yhteyteen. Poikkeustapauksissa suurteholatausasemia voi olla myös kadunvarsipysäköinnin yhteydessä.
• Kahden ajoneuvon latauslaite sijoitetaan keskeisesti joka toisen pysäköintiruudun väliin reunatuen taakse.
• Kadunvarsipysäköinnin kohdalla latauslaite voidaan sijoittaa lähemmäs kuin 500 mm reunatuesta, jos kiveys/erotuskaista on kapeampi, eikä 2,5 m vapaa jalankulun leveys muutoin täyty.

Pysäköintialue, kaksoiskampa, kampapysäköinti ja vinopysäköinti (kuva 2 (kuva))

• Sekä type 2- että suurteholatausasemia voidaan sijoittaa pysäköintialueille, kaksoiskampaan, kampapysäköintiin tai vinopysäköintiin.
• Latauslaitteiden etupinnan tulee olla 500-700 mm päässä pysäköintiruudun etureunan reunatuesta tai pysäköintiruudun etureunasta.
• Kahden ajoneuvon latauslaite sijoitetaan keskeisesti joka toisen pysäköintiruudun väliin. Yhden ajoneuvon latauslaite sijoitetaan pysäköintiruudun etuosan keskelle.
• Latauslaitteiden tulee sijoittaa aina katutilaan.

Latauslaitteen suojaus ja törmäysturvallisuus

• Latauslaitteet asennetaan pääsääntöisesti reunatuen taakse, jolloin ne ovat suojassa autoliikenteeltä ja kunnossapidolta.
• Mikäli latauslaite halutaan erikseen suojata, tulee käyttää Helsingin kaupunkitilaohjeen mukaisia pollarimalleja. Type 2-latauslaitteita ei tarvitse suojata erillisillä suojauskalusteilla.
• Latauslaitteissa tulee olla törmäyksen/kallistuksen tunnistavat sensorit, jotka katkaisevat sähkönsyötön tarvittaessa.

Latausaseman asennuksen varoetäisyydet (kuva 4 (kuva))

• Puiden ympärille tulee jättää vähintään 2 500 mm kaivuvapaa alue, joka koskee myös sähkö- ym. kaapelivetoja latauspisteelle.
• Latausaseman eri elementit eivät saa olla suoraan maanalaisen johdon, kaapelin tai putken päällä.
• Sijoitussuunnitelmaa varten maanalaiset johdot ja kaapelit on selvittävä ja niistä on oltava yhteydessä niiden omistajaan.

Latausaseman sijoitusluvan saantiin vaikuttavat kaupunkikuvalliset asiat / tapauskohtaista harkintaa vaativat tilanteet

• Latausasemien sijoittamista herkkiin ja arvokkaiksi tunnistettuihin ympäristöihin pyritään välttämään. Näissä laitteiden sijoittamisella olisi suuri vaikutus kaupunkikuvaan ja katutilan visuaaliseen rauhattomuuteen.

Kaupunkikuvan osalta tulee laitteiden sijoituksessa kiinnittää erityistä huomiota seuraaviin asioihin:

• Näkymälinjat ja niiden päätteet
• Suojellut kohteet, myös latausasemaan rajautuvien tonttien osalta
• Arvorakennukset
• Arvokkaat pintamateriaalit ja laajemmat kokonaisuudet
• Aukiot
• Asemaakaavoissa ja katusuunnitelmissa olevat varaukset
• Tiedossa olevat maankäytön muutokset ja rakennuskohteet

Latauslaitteita ei saa sijoittaa:

• Pelastusteille
• Huoltoliikenteen yhteyksille
• Suoraan asuin- tai liikerakennuksen sisäänkäynnin eteen, tilanteissa joissa ne haittaavat tai estävät huolto- ja pelastustoimintaa.
• Risteysalueille, missä ne voivat estää näkemiä tai muutoin haitata liikenneturvallisuutta.
• Pysähtymismatkalle ennen suojatietä, missä autoilijan huomion tulee kiinnittyä suojatien käyttäjiin tai siten, että latauslaite peittää tai häiritsee liikenteen ohjauslaitteen havaittavuutta.
• Viheralueille

Liikenneturvallisuus

Näkemät (kuvat 5, 6 ja 7)

• Latauspisteiden laitteiden sijoittelussa tulee huomioida, että keskusyksiköitä ja latauspisteen sähkökaappeja ei saa sijoittaa näkemäalueille. Kuvissa 5 (kuva) ja 6 (kuva) on tarkemmin esitetty pysähtymismatkan ja näkemäalueen yhteisvaikutus (nopeusrajoitus) latauspisteiden sähkökaappien ja keskusyksiköiden sijoitteluun tilanteissa, joissa risteävillä kaduilla on samanarvoiset etuajo-oikeussuhteet tai väistämisvelvollisuus. Myös pyöräliikenteen keskinäisessä risteyksessä on huomioitava näkemät (kuva 7 (kuva)). (Lähde 1)

Suojatie, pysäkkialue ja tonttiliittymä (kuva 8 (kuva))

• Suojatiet, pysäkkialueet ja tonttiliittymät sekä muut kulkuyhteydet tontille tulee huomioida laitteiden sijoittelussa. Suojatielle tai 5 m sen eteen, pysäkkialueella tai tonttiliittymän kohdalle ei saa sijoittaa latauspisteiden laitteita. Latauspisteiden satelliittien (ilman keskusyksikköä) sijoitus on mahdollista suojatien jälkeen ja tonttiliittymän ympärille, mutta niiden sijoittelussa tulee kiinnittää erityistä huomioita liikenneturvallisuuteen, liikennetekniseen mitoitukseen ja näkemiin.

Lähdeluettelo

1. Kaupunkiliiton julkaisu: ”Katujen tasoliittymien suunnitteluohjeet” (C55, sivut 64–66). Ohjetta on sovellettu siten, että näkemäalueen pituudeksi on valittu sivusuunnassa 15 metrin poikkeuksellinen arvo ja pääsuunnassa katujen minimiarvot.