esteetön arkistot - Helsingin kaupunkitilaohje

Esteetön kaupunkitila

Esteetön kaupunkitila vahvistaa turvallisuutta, asukkaiden hyvinvointia ja koko yhteiskunnan toimivuutta. Esteettömyys tulee huomioida Helsingin kaupunkitilaa suunniteltaessa ja laajat esteettömyyden ohjeet löydät Helsinki kaikille sivustolta.

Tästä kortista löydät tiivistetyn tiedon siitä, missä kaupunkitilan paikoissa ja ratkaisuissa esteettömyys on huomioitu ja sisällytetty ohjeisiin.

Esteettömyyden perus- ja erikoistaso

Esteettömyyden ja saavutettavuuden toteuttamiseksi Helsingin kaupunki on määritellyt seuraavat tavoitetasot.

Esteettömyyden erikoistason alueet määräytyvät alueen palvelutarjonnan ja käytön mukaan tavallista suurempia esteettömyysvaatimuksia omaavista alueista, reiteistä tai kohteista.

Esteettömyyden perustasolla tarkoitetaan korkeatasoista, esteetöntä ja turvallista julkisen ympäristön laatua. Kaikkien muiden kuin erikoistason alueiden tulisi täyttää perustason esteettömyysvaatimukset.

Erikoistasoa vaativat alueet ja niiden rajaus tehdään aina tapauskohtaisesti. Seuraavilla alueilla tulisi toteuttaa korkeampaa esteettömyyden erikoistasoa:

keskusta-alueet
kävelykadut
julkisen liikenteen asemat ja pysäkit
terveys- ja hyvinvointikeskukset, perhekeskukset, palvelutalot sekä niiden ympäristöt
sairaalaympäristöt sekä näiden rajapinnat yleisten alueiden kanssa
kaikille suunnatut liikunta- ja leikkipaikat (kaupungin omistamat ulkoalueilla sijaitsevat)
kauppakeskukset

Esteettömyyden perus- ja erikoistason eroavaisuudet on esitetty esteettömän rakentamisen SuRaKu-ohjeistuksessa (Valtakunnalliset ulkoalueita koskevat ohjeet).

Esteetön kaupunkitila

Kaupunkitilassa on kalusteita ja rakenteita, joiden mitoituksessa tulee huomioida esteettömyys ja ergonomia.

Kalusteet ja rakenteet, ohjeita Kaupunkitilaohjeessa

Kaupunkitilassa on kalusteita ja rakenteita, joiden mitoituksessa tulee huomioida esteettömyys ja ergonomia.

Istuin tulee olla mitoitukseltaan esteetön (istuinkorkeus, istuimen kulma ja selkänojan kulma). Osassa istuimista tulee olla käsinojat seisomaan nousun helpottamiseksi. Silloin kun istuimelle halutaan nousta pyörätuolista, käsinoja sijoitetaan noin 600 mm etäisyydelle penkin päästä. Muotopaletti

Käsijohde tulee aina sijoittaa esteettömyysohjeiden mukaiselle korkeudelle. Sijoituskorkeus on perustasolla 900 mm maan pinnasta. Erikoistason kohteeseen asennetaan käsijohteet kahelle korkeudelle, 900 mm ja 700 mm. A6 Käsijohteet

Pyöräkatos ja joukkoliikenteen katos tulee olla hyvin valaistu, jotta käyttäjä näkee lukita pyörän ja lukea informaatiota, kuten pysäkkikartat pysäkin seinässä. G Pyörätelineet ja pyörätelineiden sijoitusohje (G) Pyörätelineet

Opasteiden eri sisältöjen esteettömän suunnittelun ohjeet löytyvät Kaupunkiopastuksen periaatteet ohjekortista.

Rakenteista luiskat ja portaat tulee toteuttaa esteettömiksi. Luiskat Portaat

Esteetön valaistus, ohjeita Kaupunkitilaohjeessa

Esteettömien reittien valaistuksen tulee olla katkeamaton, hyvin ympäristön värejä toistava ja riittävän tehokas turvalliseen liikkumiseen. Kaupunkivalaistus -hakemistosta löydät ohjeet valaistuksen suunnitteluun.

Laadukkaan ja esteettömän valaistuksen perusvaatimuksia ovat riittävä valaistusvoimakkuus, tehokas häikäisysuojaus, harkitut pintakirkkaus- eli luminanssisuhteet, valon tasaisuus, oikea valon suuntaus ja sopivat valon väriominaisuudet.

Kaupunkikalusteiden muotoilu, materiaalit ja värit

Helsingin kaupunkikalusteiden muotoilu

Helsingin kaupunkikalusteiden muotoilussa korostuu toimivuus ja tarkoituksenmukaisuus. Kalusteet ovat hillittyjä, selkeälinjaisia, vähistä elementeistä koostuvia, viimeisteltyjä ja rakenteeltaan vakuuttavia. Rakenneratkaisut ovat yksinkertaisia ja eleettömiä. Yksityiskohtien viimeistely ja materiaalien liittyminen toisiinsa on huoliteltua. Koristeellisuutta esiintyy vain historiallisissa kalusteissa. Helsingin kalusteiden muotoilu yhdessä määriteltyjen materiaalien, pintakäsittelyjen ja värien kanssa luovat kalusteille yhtenäisen, tunnistettavan tyylin ja rakentavat osaltaan selkeää ja hallittua kaupunkikuvaa.

Kalusteiden perusmallistoon on valittu Helsingin kaupunkikuvaan vakiintuneita rakennusviraston oman malliston kalustemalleja sekä valmismalleja. Omaa mallistoa on täydennetty peruspenkillä, perustuolilla, metsäpenkillä ja roska-astiasarjalla. Valmismalleina hankittavat kalusteet on määritelty tuotevaatimusten avulla. Laadun takaamiseksi kaikille kalusteille on asetettu materiaali- ja pintakäsittelyvaatimukset. Nykyisten kalusteiden kestävyyttä ja toimivuutta seurataan ja mallistoa kehitetään ja täydennetään tarpeen mukaan.

Ympäristöystävällisyyden kriteerejä ovat materiaalien ekologisuus, kestävyys ja kierrätettävyys sekä mahdollisimman vähäinen ympäristökuormitus.

Kokonaistaloudellisuudessa kiinnitetään huomiota hankintahintaan, ylläpidon helppouteen, kalusteiden ja materiaalien kestävyyteen sekä kalusteen elinkaareen. Kaupunkikalusteiden elinkaaren määrittämiseksi on laadittu laskentataulukko, jolla määritetään kalusteiden valmistuksen, kuljetusten ja käytöstä poiston aiheuttamat päästöt muunnettuna CO2 -päästöjä vastaaviksi. CO2-laskuri.

Esteetön mitoitus ja värien käyttö

Esteettömällä suunnittelulla tuotetaan kaikille saavutettavissa olevaa ympäristöä. Esteettömyyskriteereitä suunniteltaessa on huomioitu erityisesti liikuntaesteiset ja heikkonäköiset. Lisäksi on huomioitu ikääntyvien tarpeet. Helsinki kaikille -projektissa valmistuneen Helsingin kaupungin esteettömyyssuunnitelman tavoitteena on ohjata ja koordinoida kaupungin eri hallintokuntien esteettömyyteen tähtääviä käytännön toimenpiteitä vuosina 2005–2010. Osittain samanaikaisesti Helsingin esteettömyyssuunnitelman kanssa on ollut käynnissä valtakunnallinen esteettömien julkisten alueiden suunnittelun, rakentamisen ja kunnossapidon ohjeistaminen katu-, viher- ja piha-alueilla (ns. SuRaKu -projekti) (Helsingin kaupungin esteettömyyssuunnitelma 2005-2010).

Kalusteissa esteettömyyden kriteerejä ovat kaikille käyttäjille soveltuvat mitoitus- ja muoto-ominaisuudet. Esteettömän istuimen mitoitus on ohjeistettu muotopaletissa.

Ympäristön hahmottaminen ja yksityiskohtien havaitseminen parantuu, kun kalusteiden ja niiden ympäristön välillä on selkeä värikontrasti. Suomen oloissa luonnon värikontrastit muuttuvat vuodenaikojen mukaan äärilaidasta toiseen. Yksittäisistä väreistä sininen ja punainen ovat pimeällä vaikeasti hahmotettavia. Sen sijaan vaaleanvihreä, oranssi ja keltainen on todettu hyvin hahmottuviksi. Heijastavat pinnat ovat autisteille ja heikkonäköisille vaikeita, joten niitä tulee välttää (Esteetön perhepuisto ja liikuntapolku, Rakennustieto Oy). Helsingissä kaupungin vanha vaalean vihreä sävy 172M (Tikkurila Oy) on todettu käyttäjähavainnointien yhteydessä toimivaksi väriksi ympäri vuoden (haastattelu, Pirjo Tujula, Helsingin kaupungin esteettömyysasiantuntija)

Materiaalit ja pintakäsittelyt

Kaupunki-ilmasto on kalusteille vaativa. Helsingin ilmastotyyppi on merellinen kaupunki-ilmasto. Merellisyys merkitsee sateita ja tuulta sekä tuulen mukanaan tuomia suoloja. Kaupunki-ilmastossa kalusteisiin vaikuttavat ilman runsaat rikkidioksidi-, hiilidioksidi-, noki- pöly- ja savupitoisuudet. Lisäksi kalusteet sijoittuvat tyypillisesti suojaamattomaan ulkotilaan, jolloin ne ovat suoraan sateille ja auringon UV-säteilyn vaikutukselle alttiita. Kaupungin kalusteiden kulutuskestävyyttä rasittavat myös rullalautailu, ilkivalta, kunnossapitokalusto ja huoltoajoliikenne. Vaativissa olosuhteissa laadukkaatkin kaupunkikalusteet tarvitsevat säännöllistä ylläpitoa. Ylläpidon helpottamiseksi kalusteiden osien tulee olla helposti vaihdettavat ja korjattavat. Myös paikan päällä tehtävän ylläpidon tulee olla mahdollisimman helppoa (puhdistus, hionta ja maalaus). Kaupunkikalusteohjeen materiaali- ja pintakäsittelymäärittelyt on laadittu Helsingin kaupunkipenkeille laadittujen puun ja metallin käyttösuositusten pohjalta. Suositusten pohjaksi käytiin läpi kaikki Helsingin kaupungissa 2000-luvun alussa käytössä olleet kalustemateriaalit ja niistä saadut käyttökokemukset.

Kaupunkikalusteiden materiaalivalikoiman perustan muodostavat maalattu teräs ja hiottu ruostumaton teräs, maalattu puu sekä luonnonkivi. Betonin käyttö on vähäistä. Historiallisten kalusteiden tai kalusteosien materiaaleja voivat olla myös valurauta ja valualumiini.

Helsingin puumateriaalin tulee olla hyvin tiivistä ja kestävää, jotta se kestää mahdollisimman pitkän huoltovälin sekä ilmasto-olosuhteidemme aiheuttamat rasitukset. Helsingin kalustemalleissa suositaan vakiotavaraa, jota on helposti saatavilla huollon tarpeisiin. Puuosien ensisijainen pintakäsittely on pitkän huoltovälin vuoksi peittomaalaus. Peittomaalaus kestää esimerkiksi penkkien puuosissa keskimäärin 4–5 vuotta, jos ilkivaltaa tai törmäyskolhuja ei huomioida.

Kalusteisiin soveltuvista metallituotteista on käytännössä kestävimmiksi havaittu ruostumattomasta teräksestä valmistetut terästuotteet ja kuumasinkityt, jauhemaalatut terästuotteet sekä valurauta- ja valualumiinituotteet. Ruostumattoman teräksen pintakäsittelynä on himmeän kiillon jättävä hionta Grit 180. Maalatun teräspinnan suositeltavin pintakäsittely-yhdistelmä on kuumasinkitys + välikäsittely+ jauhemaalaus. Välikäsittely parantaa maalin tartuntaa ja pysyvyyttä. Markkinoilla on myös kestävyydeltään vastaavia valmistajakohtaisia erikoispinnoitteita. Valuraudan ja valualumiinin pintakäsittely on sinkkipohjamaalaus + jauhemaalaus.

Erikseen määriteltävissä kohteissa voidaan kokeilla muita materiaaleja tai pintakäsittelyjä.

Helsingin kaupunkikalusteiden materiaalit ja pintakäsittelyt

Seuraavassa taulukossa on tiivistettynä suositukset Helsingin kaupunkikalusteiden materiaaleista ja pintakäsittelyistä. Tarkat materiaalikohtaiset laatuvaatimukset ja ylläpidon ohjeistus on esitetty kortteina ohjeen lopussa.

MATERIAALI	KÄYTTÖKOHTEET	PINTAKÄSITTELY
Ruostumaton teräs Lattateräs	penkkien jalkarakenteet, runkosuojat	hionta: grit 180
Teräslevy	roska-astiat
Teräsputki	Pollarit, käsijohteet, penkit, kalustedetaljit, pyörätelineet
Teräs Lattateräs	penkkien ja pöytien jalkarakenteet, istutusten suoja-aidat, runkosuojat	kuumasinkitys + sinkkifosfatointi + jauhemaalaus, kiiltoaste kiiltävä 70
Teräslevy	roska-astiat, City-käymälä
Teräsputki	Pollarit, istutusten suoja-aidat, penkkien ja pöytien jalkarakenteet, liikennevalopylväät, pyörätelineet, kaiteet, aidat
Terästanko	kolmilanka-aita, pyörätelineet, aidat
Valurauta valualumiini	Pollarit, istutusastiat, juurisuojat, penkkien jalat	sinkkipohjamaalaus + jauhemaalaus, kiiltoaste kiiltävä 70
Puu Tammi Mänty (mieluiten sydänpuu)	penkkien istuinosat, pöytäpinnat, pollarit, istutusten suoja-aita	peittomaalaus, kiiltoaste kiiltävä 70
Betoni	istutusastiat	muottipinta: By 40-2003:AA Graffitin suojakäsittely
Luonnonkivi	pollarit, HKR penkkien kivijalka	pääasiassa poltettu pinta

kaupunkikalusteiden värien käyttö

Kalusteissa käytettävät värit löytyvät väripaletti -kortista. Alueiden tyypilliset värit on tallennettu kartta.hel.fi sivustolle. Löydät linkin karttaan Kaupunkitilaohjeen yläpalkin Aluetyypit -valikosta: Helsingin alueelliset värit

Teräskalusteissa käytettävät värit ovat:

VÄRIT	KIVIKAUPUNKI		HISTORIALLINEN		ALUEKESKUS		ASUINALUE		LUONNONMUKAINEN ALUE
	kadut	puistot	kadut	puistot	kadut	puistot	kadut	puistot
RAL 6012	X	X			X	X	X	X	X
teräs		X			X	X	X	X
RAL 9011		X	X	X
RAL 7021	X	X			X	X	X	X	X
RAL 7042	X	X	X	X	X	X	X	X
kuumasinkitty					X	X	X	X	X

Istuimissa, joissa on puurimat ja teräsrunko, käytettävät väriyhdistelmät ovat:

VÄRIYHDISTELMÄT	KIVIKAUPUNKI		HISTORIALLINEN		ALUEKESKUS		ASUINALUE		LUONNONMUKAINEN ALUE
	kadut	puistot	kadut	puistot	kadut	puistot	kadut	puistot
RAL 6012		X		X		X		X
RAL 9011		X		X		X		X
RAL 7021	X	X			X	X	X	X	X
teräs	X	X			X	X	X	X	X
RAL 8015		X	X	X
RAL 9011		X	X	X
RAL 8015		X			X	X		X	X
RAL 7021		X			X	X		X	X
RAL 8015	X	X			X	X	X	X
teräs	X	X			X	X	X	X
RAL 7039			X	X
RAL 9011			X	X
RAL 7039		X			X	X	X	X	X
RAL 7021		X			X	X	X	X	X
M 127		X				X		X
teräs		X				X		X

Asemaympäristöt

Asemien kokonaisvaltaisen kehittämisen kannalta koko asema-alue tulee käsitellä yhtenä toiminnallisena kokonaisuutena. Asema-alueeseen sisältyy asemarakennuksen tai katoksen lisäksi juna-asemilla raiteet ja matkustajalaiturit sekä asemaan liittyvillä bussiasemilla laiturialue ja näihin liittyvät matkustajapalvelut, kuten lipunmyyntipisteet. Asema-alueena käsitetään myös kulkuyhteydet asemaan liittyviin palveluihin: liityntäliikenne, taksi ja pysäköintialueet. Invalidiliitto suosittaa esteettömäksi myös reitit lähiympäristössä sijaitsevalle terveysasemalle ja apteekkiin.

Esteettömyys

Asema-alue on esteettömyyden erikoistason aluetta. Kulkuyhteyksinä junalle ja asemien toimintoihin johtavia väyliä koskevat esteettömästä rakentamisesta annetut rakentamistapaohjeet ja määräykset. Asemaympäristöjen esteettömyysmääräyksiä ja suosituksia löytyy kootusti sivustolta https://www.sujuva.info/

Opastus

Opastuksen tulee olla katkeamaton ja erottua selkeästi asemaympäristössä sijaitsevista mainoksista. Opastustaulut tulee aina toteuttaa kahdella tavalla: sekä kuvaan että tekstiin perustuen. Asemaympäristössä opastuksen tulee huomioida myös näkö- ja kuulovammaiset käyttäjät.

HKL on julkaissut metron opastusjärjestelmän suunnitteluohjeen, joka kokoaa suunnittelun tavoitteet, graafisen ilmeen ja tekniset määrittelyt yhteen ja toimii siten suunnittelun apuna niin HKL:lle itselleen kuin ohjeistoa tarvitseville yhteistyökumppaneille kuten HSL:lle tai metroasemiin liittyville kauppakeskuksille

Valaistus

Kaupunkikuvassa asema-alueesta muodostuu aukioiden ja aluetta rajaavien rakennusten avulla yksi kaupungin tärkeimmistä tiloista, jonka keskeisin rakennus joukkoliikenteen käyttäjän kannalta on asemarakennus. Aseman valaistuksen on sovelluttava kaupunkikuvallisesti muuhun kaupunkivalaistukseen, paikkaan ja kaupungin julkiskuvaan. Valaistuksen tehtävänä on antaa kulkijalle käsitys liikkumisympäristöstä sekä luoda tilaan miellyttävä ja turvallinen ilmapiiri. Kaunis ja kaikkina vuorokaudenaikoina toimiva asema ympäristöineen luo positiivista imagoa joukkoliikenteelle ja kaupungille.

Asema-ympäristöjen valaistuksesta on koostettu oma ohjekortti.

Esteetön valaistus

”Aseman ulkoalueiden valaistuksen tulee olla riittävä helpottamaan kulkemista ja korostamaan tasonvaihtoja, ovia ja sisäänkäyntejä. Esteettömien reittien valaistus on mukautettava matkustajan näkemisen tarpeeseen. Erityistä huomiota on kiinnitettävä tasonvaihtoihin, lipunmyyntitoimistoihin ja lipunmyyntiautomaatteihin, neuvontapisteisiin ja tiedotusnäyttöihin”. (Komission asetus (EU) N:0 1300/2014.)

JUNA-ASEMAT

Asemaluokittelussa henkilöliikenneasemat jaetaan kaukoliikenteen ja lähiliikenteen luokkiin, joilla on erilaiset palvelutasotavoitteet. Luokittelu on tehty vuonna 2009. Uudet tai kunnostettavat asemat tulee toteuttaa luokittelun ohjeiden mukaisesti.

Kaukoliikenteen asemaluokka 1: Matkakeskukset ja muut merkittävät risteysasemat

Helsinki. Matkakeskus, asemalla myös lähiliikennettä.

Pasila. Asemalla myös lähiliikennettä.

Lähiliikenteen luokka 1: Merkittävät vaihtoasemat

Oulunkylä, Malmi, Puistola, Huopalahti

Lähiliikenteen luokka 2: yli 1 000 matkustajaa vuorokaudessa välittävät asemat

Käpylä, Pukinmäki, Tapanila, Ilmala, Valimo, Pitäjänmäki, Pohjois-Haaga, Kannelmäki, Malminkartano

LINJA-AUTOASEMAT

Merkittävät vaihtoterminaalit:

Kamppi, Rautatientori, Elielinaukio, Hakaniemi, Herttoniemi, Itäkeskus, Malmi

Muut terminaalit:

Kontula, Mellunmäki, Puistola, Vuosaari

METROASEMAT

Merkittävät vaihtoterminaalit:

Kamppi, Rautatientori, Hakaniemi, Herttoniemi, Itäkeskus

Muut terminaalit:

Lauttasaari, Ruoholahti, Helsingin yliopisto, Sörnäinen, Kalasatama, Kulosaari, Siilitie, Puotila, Rastila, Vuosaari, Myllypuro, Kontula, Mellunmäki

RAITIOVAUNUTERMINAALIT

Helsingin raitiotieverkko on rakennettu yksinomaan Helsingin kaduille, eli se on perinteinen katuraitiotie. Helsingin raitiovaunut ovat erityisesti kantakaupungissa olennainen osa kaupunkikuvaa ja päivittäistä liikkumista.

HKL:n raitiovaunuvarikot:

HKL:llä on kolme raitiovaunuvarikkoa: Koskelassa, Töölössä ja Vallilassa. Raitiovaunut säilytetään ja huolletaan Töölön ja Koskelan varikoilla. Vallilassa tehdään myös isompia töitä kuten kolari- ja peruskorjauksia.

SATAMAT

Helsingin sataman satamanosat:

Eteläsatama, Katajanokan satama, Länsisatama

Huolto ja kunnossapito

Huolto- ja kunnossapitorajat on sovittava selkeästi sekä julkisten että yksityisten tilojen osalta ja ympäristön kunnossapito on toteutettava kaikkialla asemaympäristössä niin laadukkaasti, ettei käyttäjä havaitse hallintarajan vaihtumista tilassa. Asema-alueelle on laadittava valaistuksen huolto- ja kunnossapito-ohjelma, jolla eri osapuolten omat ohjeet yhtenäistetään alueelliseksi yleisohjeeksi.

Henkilöliikennepaikoilla Väylävirasto vastaa laitureista, kulkuyhteyksistä ja matkustajainformaatiosta. Suurimmat asemarakennukset ovat VR-Yhtymän omistuksessa.

Yhteyksistä juna-asemille vastaa Helsingin kaupunki. Liityntäpysäköinnistä vastaa kiinteistön omistaja eli Väylävirasto, VR-Yhtymä Oy tai kunta? Liityntäpysäköinti kaupungilla.

Asemaympäristöjen valaistus

Valaistuksen tehtävänä on antaa kulkijalle käsitys liikkumisympäristöstä sekä luoda tilaan miellyttävä ja turvallinen ilmapiiri. Kaunis ja kaikkina vuorokaudenaikoina toimiva asema ympäristöineen luo positiivista imagoa joukkoliikenteelle ja kaupungille. Kaupunkikuvassa asema-alueesta muodostuu aukioiden ja aluetta rajaavien rakennusten avulla yksi kaupungin tärkeimmistä tiloista, jonka keskeisin rakennus joukkoliikenteen käyttäjän kannalta on asemarakennus. Aseman valaistuksen on sovelluttava kaupunkikuvallisesti muuhun kaupunkivalaistukseen, paikkaan ja kaupungin julkiskuvaan.

Aseman on pimeälläkin välityttävä käyttäjälle julkisena, käytettävissä olevana tilana silloin, kun sen palvelut ovat käytettävissä. Rakennuksen julkisivun mainosvalaistus ei saa kilpailla pääsisäänkäynnin valaistuksen kanssa.

Esteetön valaistus

Asema-alueen ulkovalaistuksen tulee tukea kaupunkivalaistuksen liikenteellistä hierarkiaa heikkonäköisten tarpeet huomioiden. Asema-alueen ja lähiympäristön valaistuksen tulee liittyä toisiinsa ilman jyrkkiä, äkkinäisiä valaistustasojen vaihteluja. Valaistuksen tulee olla häikäisemätön. Pimeitä alueita tai nurkkauksia ei saa olla. Laiturialue katoksineen ja odotustiloineen tulee aina valaista hyvin. Pysäköintialueet valaistaan häikäisemättömästi ja hillitysti.

Aseman ja sen edusalueiden valaistuksen on oltava eurooppalaisten tai kansallisten määräysten mukainen. Jos asemarakennusta ei ole, laiturikatosten tai muiden odotustilojen merkitystä on korostettava ympäristöä kirkkaammalla valaistuksella. Esteettömään valaistussuunnitteluun liittyvät määräykset ja ohjeet on kuvattu useassa eri lähteessä, jotka määrittävät asema-alueen eri kohtia. Jotta valaistus toteutuu ohjaavana, valaistustasoiltaan tasapainoisena kokonaisuutena, on eri lähteiden tieto huomioitava suunnittelussa. Ylläolevaan kaaviokuvaan ja listaan on yhdistetty lähteiden tiedot.

Asemarakennuksen sisällä sisäänkäynniltä laiturille kulkeva esteetön reitti, määräys: vähintään 100 luksia
Pääsisäänkäynnin, portaiden ja luiskien päädyt, määräys: vähintään 100 luksia. Jos tämän saavuttamiseen tarvitaan päivällä keinovalaistusta, valaistuksen on oltava vähintään 40 luksia korkeampi kuin ympäröivä valaistus, ja sen värilämpötilan on oltava kylmempi. (Komission asetus (EU) N:0 1300/2014.) Lasijulkisivussa sijaitsevan sisäänkäynnin tulee erottua muusta julkisivusta oviaukkoa ympäröivän kehyskontrastin avulla.
Liukuportaiden poistumistaso, suositus: 300 luksia.
Matkustajalaiturit ja muut matkustaja-alueet, määräykset:
- kaukoliikenne 1 keskimääräinen valaistustaso 100 luksia
- lähiliikenne 1 keskimääräinen valaistustaso 100 luksia
- lähiliikenne 2 keskimääräinen valaistustaso 50 luksia
Muut asema-alueen reitit, suositus: 30–50 luksia. Tasoeroissa, suojatiellä ja muissa huomiota vaativissa paikoissa suositellaan pinnoitteissa 50 % kontrastieroa. (Rato 16)
Alikulut ja vastaavat paikat, joita ei luokitella sisätiloiksi ja joissa ei ole luonnonvaloa, suositus: noin 100 luksia
Aseman sisätilat, määräys: 100 luksia. Jos yksityiskohtaisten tietojen lukemiseen tarvitaan keinovalaistusta, tällaiset paikat on korostettava valaistuksella, joka on vähintään 15 luksia korkeampi kuin viereisillä alueilla. Tällaisen lisävalaistuksen värilämpötilan on myös oltava erilainen kuin viereisillä alueilla.
Matkustajalaiturilla sijaitseva pysäkkikatos, suositus: 30–50 luksia ympäröivää laituria kirkkaampi yleisvalaistus. Tilassa mahdollisesti olevien aikataulujen ja muiden tiedotteiden osalta on valaistuksen oltava vähintään 15 luksia korkeampi ja eri värilämpötilaa kuin viereisillä alueilla.