Kasvillisuuden Helsinki-ilme perustuu tietoon kasvillisuuden ekologisesta merkityksestä, vaikutuksista kaupunkilaisten ja kaupunkiluonnon hyvinvoinnille, yhä laajemmin tiedostetusta roolista monenlaisten ekosysteemipalvelujen tuottajana ja ymmärrykseen kasvien roolista kaupunkikuvan historiallisen jatkumon osana.
Muodostamme kaupunkirakennetta kasvillisuuden avulla. Elävä kasvillisuus on monitoiminnallista. Se edistää viihtyisyyttä ja hyvinvointia sekä parantaa kaupunki-ilmastoa tasaamalla lämpötilanvaihteluja, vaimentamalla tuulta, lisäämällä ilmankosteutta ja vaimentamalla melua. Se suojaa rakennusten julkisivuja ja kattoja ja muodostaa tunnistettavia katutiloja. Käytämme monimuotoista kasvillisuutta, joka osaltaan vähentää luontokatoa ja lieventää ilmastomuutoksen vaikutuksia.
Helsingin kasvillisuus muodostaa kaupunkikuvaa ja kulttuuriympäristöä. Luomme kasveilla kaupunkitiloja ja tarjoamme virkistystä sekä kulttuurikasveja että luonnonkasveja käyttäen. Helsingin kaupungin viheralueet ovat monipuolisia, lajistoltaan runsaita ja näyttäviä. Tieto villin kaupunkiluonnon merkityksestä biologiselle monimuotoisuudelle vaikuttaa kaupunkivihreän estetiikkaan. Emme toimi luontoa vastaan vaan yhdessä sen kanssa. Ylläpidämme ja kehittämme helsinkiläisiä kasviperinteitä, joissa kasvien käyttö ankkuroituu lännen ja idän kasvihistoriaan. Omaleimaisuutta tuo perinteinen ja alueen aikakautta ilmentävä tunnuslajisto.
Arvostamme kasvillisuutta päätöksenteossa. Viheralueiden kasvit ja kasvillisuus ovat kaupungin imagotekijä, joka tuo elämyksellisyyttä ja kauneutta rakennettuun ympäristöön. Suojelemme vanhoja puita ja varmistumme siitä, että kaupunkikasvit saavat tarvitsemansa elintilan. Ymmärrämme sen, että kaupunkipuiden turvaaminen tuleville sukupolville edellyttää joskus nykyisten puiden kaatamista ja uusien istuttamista. Tämän teemme perustellusti, avoimesti tiedottaen ja moniarvoisesti. Istutettavat taimet ovat ilmastollisesti kestäviä, laadukkaita ja laji- ja lajikeaitoja.
Kasvipalettiin olemme koonneet Helsingin kasvillisuuden viisitoista osatekijää alkaen puista ja päättyen haitallisiin vieraslajeihin. Näistä osatekijöistä syntyy kasvillisuuden Helsinki-ilme. Kasvipaletin kasvillisuuskortit ohjeistavat kasvillisuuden käyttöön kaupunkia suunniteltaessa, rakennettaessa ja kunnossapidettäessä.
Kaupunkikasviopas http://kaupunkikasviopas.hel.fi/ muodostaa yhdessä kaupunkitilaohjeen kasvipaletin kanssa Helsingin julkisen kaupunkitilan suunnittelua ohjaavan parin. Kaupunkitilaohjeen kasvipaletti käsittelee kasvillisuutta kaupunkitilassa, kaupunkikasviopas taas kasvilajistoa.
Helsingin vieraskasvit
- Helsinki on rannikkokaupunki ja Suomen suurin kaupunki ja siksi erityisen altis haitallisten vieraskasvien leviämiselle. Tästä syystä Helsinki ylläpitää omaa haitallisten vieraskasvien listaa.
- Helsingin vieraslajilinjauksessa 2015 – 2019 ja LUMO-ohjelmassa 2021 – 2028 määritetään vieraskasvien torjunnan ja leviämisen estämisen periaatteet.
- Helsingissä haitalliset vieraskasvit päivitetään vuosittain Helsingin kaupunkikasvioppaaseen sivulle Haitalliset vieraslajit, joita ei istuteta. Sivu käsittelee sellaisia vieraskasveja, jotka ovat olleet koristekäytössä ja joita ei tule enää käyttää.
- Kaupunkikasvioppaassa on lueteltu myös ne tarkkailtavat kasvit, joiden käyttöä ei toistaisesti rajoiteta mutta joiden tilalle pyritään etsimään uusia korvaavia lajeja ja lajikkeita.
- Helsingissä haitalliset vieraskasvit on luokiteltu kolmeen luokkaan: erityisen haitalliset, haitalliset ja tarkkailtavat.
Erityisen haitalliset vieraskasvit
- Erityisen haitallisella vieraslajilla tarkoitetaan sellaista Suomessa jo esiintyvää tai tarkkailtavaa vieraslajia, jonka kohdalla tulee ryhtyä nopeasti erityisen tehokkaisiin toimenpiteisiin sen leviämisen estämiseksi ja haittojen torjumiseksi.
- Erityisen haitallisilla vieraskasveilla on lainsäädännön mukainen kasvatuskielto.
- Erityisen haitallisia vieraskasveja ei istuteta tai kylvetä Helsinkiin.
- Torjuntatoimissa painotetaan kaikkia lainsäädännön säätelemiä lajeja eli EU:n ja kansallisen lajiluettelon haitallisia vieraskasveja. Torjunta kohdistetaan ensijaisesti arvokkaille luontokohteille.
Haitalliset vieraskasvit
- Haitallinen vieraslaji on Suomessa jo esiintyvä vieraslaji, joka aiheuttaa tietyllä alueella, tietyssä paikassa tai tiettyyn aikaan välittömästi tai välillisesti ekologista, taloudellista, terveydellistä tai sosiaalista kielteistä vaikututusta tai haittaa, ja tämän lajin aiheuttama haitta vaatii erityisiä toimenpiteitä.
- Toimenpiteet voivat olla esimerkiksi vaikutusten ennaltaehkäisemistä ja torjuntaa, varhaista havaitsemista ja hävittämistä, leviämisen estämistä ja jatkuvia pitkän aikavälin rajoittamistoimenpiteitä, tai sopeutumista vieraslajien aiheuttamaan haittaan.
- Haitallisia vieraskasveja ei istuteta tai kylvetä Helsinkiin.
- Torjuntatoiminnassa painotetaan kaikkia lainsäädännössä lueteltuja lajeja ja kohdistetaan torjuntatoimet ensijaisesti arvokkaille luontoalueille.
Tarkkailtavat vieraskasvit
- Tarkkailtava tai paikallisesti haitallinen vieraslaji voi olla 1) Suomen rajojen ulkopuolella haitalliseksi todettu vieraslaji, jonka todennäköisyys saapua Suomeen on suuri 2) Suomessa paikallisesti esiintyvä vieraslaji, joka olosuhteiden muuttuessa voi muuttua haitalliseksi.
- Tarkkailtavien vieraskasvien käyttöä ei toistaiseksi kielletä, mutta niille pyritään löytämään korvaavia lajeja ja lajikkeita. Niiden leviämistä seurataan.
Vieraskasvien poisto ja torjunta
- Haitallisten vieraskasvilajien kuvaukset ja tunnistaminen: https://www.vieraslajit.fi/
- Koristekasvikäytössä olleita haitallisia vieraskasveja Kaupunkikasviopas: https://kaupunkikasviopas.hel.fi
- Torjunnassa keskitytään haitallisimpien kasvilajien ja esiintymien torjuntaan sosiaalisesta ja luonnon monimuotoisuuden näkökulmasta.
Ennalta ehkäisevä torjunta
- Haitallisia vieraskasveja ei istuteta tai kylvetä Helsinkiin, ks. Kaupunkikasvioppaan lajiluettelo.
- Puutarhajätettä ei saa levittää ympäristöön, ja se on kompostoitava asianmukaisesti.
- Työkoneet voivat levittää vieraslajeja, mikä on otettava huomioon kaikessa viherrakentamisessa ja ylläpidossa, kuten esimerkiksi pientareiden niitossa.
- Rakennushankkeissa selvitetään, kasvaako alueella haitaillisia vieraskasveja ja ne otetaan huomioon rakentamisessa.
- Haitallisten vieraslajien lisääntymisosia sisältäviä maa-aineksia ei kierrätetä ja niiden käsittely suunnitellaan.
Kasvustojen poisto ja torjunta
- Erittäin haitallista jättiputkea on torjuttu Helsingissä hyvällä menestyksellä. Kurtturuusun aktiivinen torjunta on käynnissä, ja myös muita haitallisia lajeja torjutaan.
- Vieraslajien torjunta perustuu tietoon torjuttavasta lajista ja sen lisääntymistavasta.
- Torjuntatoimia keskitetään arvokkaiden luontokohteiden ja suojelualueiden läheisyyteen.
- Varhainen hävittäminen on tärkeä torjunnan periaate. Pienet esiintymät tulee torjua nopeasti leviämisen estämiseksi.
- Maata siirrettäessä tulee varmistua, että vieraslajin lisääntymisosia sisältävät maat viedään käsiteltäväksi asianmukaisesti.
- Niityillä ja muilla avoimilla luonnonalueilla niiton ja muun oikea-aikaisen hoidon lisääminen hillitsee leviämistä.
- Metsissä puuvartisia haitallisia vieraskasveja poistetaan pienpuuston hoidon yhteydessä.
- Vieraskasvien torjunnasta laaditaan erillisiä ohjeita.