Haitalliset vieraskasvit
- Päivitetty: 23 syyskuun, 2020
- Luotu: 22 syyskuun, 2017
Vieraslajiksi kutsutaan sellaista luontoon levinnyttä eliölajia, joka ei alun perin ole kuulunut ekosysteemiin eikä olisi pystynyt sinne omin neuvoin leviämään. Vieraslaji on ylittänyt luontaiset leviämisesteet, kuten mantereen, meren tai vuoriston, ihmisen tietoisella tai tahattomalla myötävaikutuksella. Helsingin kaupunki on asettanut tavoitteet ja toimenpiteet haitallisten vieraslajien torjumiseksi laatimalla Helsingin vieraslajilinjauksen vuosille 2015-2019. Tavoitteena on rajoittaa haitallisten vieraseläinten, -kasvien ja vesiympäristön lajien aiheuttamia haittoja ja riskejä Helsingin luonnolle, ihmisten hyvinvoinnille sekä elinkeinoille, ja näin ehkäistä vieraslajien leviämistä myös muualle Suomeen. Helsingissä ei istuteta eikä kylvetä haitallisia vieraskasveja.
Sisältö
Helsingin vieraskasvit
- Helsingin vieraslajilinjauksessa 2015 – 2019 määritetään vieraskasvien torjunnan ja leviämisen estämisen periaatteet.
- Helsingin haitalliset vieraskasvit on lueteltu Helsingin vieraslajilinjauksessa 2015 – 2019
- Helsingin vieraskasvien käytön lajilistaus, Haitallisten ja tarkkailtavien vieraskasvien käyttörajoitukset Helsingissä (Linkki) päivitetään vuosittain Helsingin kaupunkikasvioppaaseen.
- Kaupunkikasvioppaassa on lueteltu ne tarkkailtavat tai selvitettävät lajit, joiden käyttöä ei toistaisesti rajoiteta, mutta joille pyritään etsimään uusia korvaavia lajeja ja lajikkeita.
- vieraskasvit on luokiteltu kolmeen luokkaan: erityisen haitalliset, haitalliset ja tarkkailtavat tai selvitettävät.
Erityisen haitalliset vieraskasvit
- erityisen haitallisella vieraslajilla tarkoitetaan sellaista Suomessa jo esiintyvää tai tarkkailtavaa potentiaalista vieraslajia, jonka kohdalla tulee ryhtyä nopeasti erityisen tehokkaisiin toimenpiteisiin sen leviämisen estämiseksi ja haittojen torjumiseksi.
- erityisen haitallisia vieraskasveja ei istuteta tai kylvetä Helsinkiin.
Haitalliset vieraskasvit
- haitallinen vieraslaji on Suomessa jo esiintyvä vieraslaji, joka aiheuttaa tietyllä alueella, tietyssä paikassa tai tiettyyn aikaan välittömästi tai välillisesti ekologista, taloudellista, terveydellistä tai sosiaalista kielteistä vaikututusta tai haittaa, ja tämän lajin aiheuttama haitta vaatii erityisiä toimenpiteitä. Toimenpiteet voivat olla esimerkiksi vaikutusten ennaltaehkäisemistä ja torjuntaa, varhaista havaitsemista ja hävittämistä, leviämisen estämistä ja jatkuvia pitkän aikavälin rajoittamistoimenpiteitä, tai sopeutumista vieraslajien aiheuttamaan haittaan.
- haitallisia vieraskasveja ei istuteta tai kylvetä Helsinkiin.
Tarkkailtavat tai selvitettävät vieraskasvit
- tarkkailtava tai paikallisesti haitallinen vieraslaji voi olla 1) Suomen rajojen ulkopuolella haitalliseksi todettu vieraslaji, jonka todennäköisyys saapua Suomeen on suuri 2) Suomessa paikallisesti esiintyvä vieraslaji, joka olosuhteiden muuttuessa voi muuttua haitalliseksi.
- tarkkailtavien tai selvitettävien vieraskasvien käytöstä annetaan suosituksia Kaupunkikasvioppaassa ja Helsingin vieraslajilinjauksessa. Niiden leviämistä seurataan.
Vieraskasvien poisto ja torjunta
- kasvien kuvaukset ja tunnistaminen: http://www.vieraslajit.fi/
- kasvilistat Helsingin vieraslajilinjaus
Ennalta ehkäisevä torjunta
- haitallisia vieraskasveja ei istuteta tai kylvetä Helsinkiin
- puutarhajätettä ei saa levittää ympäristöön ja se on kompostoitava asianmukaisesti
- työkoneet voivat levittää vieraslajeja, mikä on otettava huomioon kaikessa viherrakentamisessa ja ylläpidossa, kuten esimerkiksi pientareiden niitossa
Kasvustojen poisto ja torjunta
- torjunnassa asetetaan etusijalle erityisen haitallisten vieraskasvien esiintymien poistaminen.
- torjuntatoimia keskitetään sellaisiin haitallisten vieraskasvien esiintymiin, jotka sijaitsevat arvokkaissa luontokohteissa ja suojelualueiden läheisyydessä.
- keskitetään arvokkaille luontokohteille sekä pienille esiintymäaloille (varhainen hävittäminen).
- maata siirrettäessä tulee varmistua, että mahdollisesti vieraslajin jäänteitä sisältävät maat viedään käsiteltäväksi asianmukaisesti.
- niityillä ja muilla avoimilla luonnonalueilla niiton ja muun hoidon lisääminen hillitsee leviämistä.
- metsissä puuvartisia vieraskasveja poistetaan pienpuuston hoidon yhteydessä.
- vieraskasvien torjunnasta laaditaan erillisiä ohjeita.
Kuvat

Erittäin haitalliseksi vieraslajiksi osoittautunutta kurtturuusua (Rosa rugosa) ei istuteta. Peruskorjauksen yhteydessä istutukset korvataan toisella kasvilla. Yksinkertaiskukkaisen kurtturuusun sijasta istutetaan kerrannaiskukkaisia kurtturuusulajikkeita ja pyritään löytämään kurtturuusun lajikkeita, jotka eivät tee itävää siementä.
Valokuva: Satu Tegel
Helsingin ohjeet ja linjaukset
- Helsingin kaupunkikasviopas – Helsingin kasvisuunnittelun työkalupakki. Helsingin kaupungin rakennusviraston julkaisut 2010:12 http://kaupunkikasviopas.hel.fi/
- Helsingin vieraslajilinjaus –Tavoitteet ja toimenpiteet haitallisten vieraslajien torjumiseksi vuosina 2015 -2019. Helsingin kaupungin ympäristökeskus 2016.
- Ylläpidon tuotekortit. Kaupunkiluonnon ylläpito. 3008 Haitallisten vieraskasvien torjunta. Helsingin kaupungin rakennusvirasto, katu- ja puisto-osasto, ylläpitotoimisto. Päivitys 8.11.2016.
- Islander, P. & Ylikotila, T. 2016: Luonnonhoidon työohje – Niityt ja maisemapellot. Luku 3.4 Haitallisten vieraslajien torjunta. Helsingin kaupungin rakennusviraston julkaisu 2016:7/Arkkitehtuuriosasto.
Lisätiedot ja -lähteet
- Vieraslajiportaali, http://www.vieraslajit.fi
- Tajakka, Hanna (toim.) 2017. Viherrakentamisen yleinen työselostus VRT’17. 114010.3.1 Pintamaiden poistaminen, yleistä.
- Viherympäristöliitto ry 2014. Viheralueiden hoito VHT’14 (toim. Aino-Kaisa Nuotio). 2.3.7 Vieraskasvien poisto. s. 98-99.