Hakusana: kiveys

Noppakivet

Kivikoot

  • lohkottu noppakivi: n. 50x50x50, n. 90x90x90, n. 140x140x140 (+/- 15 mm)
  • mittatarkka noppakivi: 50x50x50, 90x90x90, 140x140x140

 

Pintakäsittelyt ja työstömenetelmät

Noppakivien kulkupinnat voivat olla pintakäsittelyltään poltettuja, ristipäähakattuja, karkeahakattuja, tai lohkottuja. Mittatarkkojen noppakivien muut sivut ovat sahattuja. Lohkopintaiset kivet voivat olla muilta sivuiltaan joko sahattuja tai kauttaaltaan lohkottuja.

 

Asennus

Nopat asennetaan tavallisesti hiekkaan tai maakosteaan betonimassaan ja saumataan hiekalla tai sauma-aineella. Reunuksissa noppakivet asennetaan tavallisesti maakosteaan betoniin.

 

Saumaus

Mittatarkan noppakiveyksen sauman leveys 5 mm. Saumaus tehdään ns. betonimärkäsaumauksena (InfraRYL 2010 kohta 21441.1.3.2) käyttäen märkää sementtihiekkaseosta (levitys lastalla ja pesu). Lohkotuista kivistä tehdyissä kiveyksissä saumaukseen käytetään saumaussoraa ja sauman leveys on 10 mm.

 

Tyypillisimmät ladonnat

  • Kaariladonta
  • Viuhkaladonta
  • Tiililadonta

Kaariladonta

Lohkottujen noppakivien tulee olla riittävästi keskenään erikokoisia ja ”vajaakanttisia”, jotta ne voidaan latoa kaariladontaan. Kivet asennetaan niin, että kiven pisin sivu tulee kivikaaren ulkoreunalle ja lyhyin kivikaaren sisäreunalle. Kivet asennetaa niin, että sauman leveydeksi tulee 5…15 mm. Kivikerroksen paksuuden tulee olla 90 mm.

Jos noppakivi on pintakäsitelty (ristipäähakattu tai poltettu) niin tarvitaan neljä kivikokoa:

70x70x90, 80x80x90,90x90x90 ja 100x100x90 mm

 

Nurmisaumattu noppakiveys

Nurmisaumausta käytetään puistokäytävillä, joissa ei ole huoltoajoa. Nurmisaumausta käytetään alueilla, joilla halutaan vihreyden lisäksi kantavuutta. Tällöin kiveys ei erotu ympäristöstään niin voimakkasti kuin tavallinen kiveys tai muu päällyste.

Kivikoot: 100x100x100 ja 140x140x140 mm

Sauman leveys: 20-40 mm

Pintakäsittelytavat: lohkottu

Ladonta: ruutuladonta

Pällysteen alle asennushiekkakerroksen päälle levitetään ennen päällysteen latomista moniravinnelainnoitetta. Saumat täytetään hiekka-turveseoksella tai normaalilla nurmikon kasvualustamateriaalilla. Saumauksen jälkeen saumoihin kylvetään nurmikkosiemenseos. Siemen voidaan sekoittaa saumausaineeseen jo etukäteenkin.

 

 

Nupukivet

Kivikoot

  • lohkottu nupukivi: n. 220x140x140 (+/- 15 mm)
  • mittatarkka nupukivi: 220x140x140
  • matala nupukivi: 220x140x80

 

Pintakäsittelyt ja työstömenetelmät

Nupukivet voivat olla lohkottuja tai sahattuja tai näiden yhdistelmiä. Mittatarkkojen nupukivien sivut ovat sahattuja. Nupukivet voivat olla pintakäsittelyltään poltettuja, ristipäähakattuja, karkeahakattuja tai lohkopintaisia. Lohkopintaiset kivet voivat olla muilta sivuiltaan joko sahattuja tai kauttaaltaan lohkottuja.

 

Asennus

Nuput asennetaan tavallisesti hiekan tai kivituhkan varaan. Poikkeustapauksessa nupukivet asennetaan maakosteaan betonimassaan. Kiveys viimeistellään reunan suuntaisella juoksukivirivillä.

 

Saumaus

Nupukivet saumataan mahdollisimman kapein saumoin. Saumaus hiekalla. Mittatarkan nupukiveyksen sauman leveys 5 mm. Saumaus tehdään ns. betonimärkäsaumauksena käyttäen märkää sementtihiekkaseosta. Lohkotuista kivistä tehdyissä kiveyksissä saumaukseen käytetään saumaussoraa ja sauman leveys on 10 mm.

 

Nurmisaumattu nupukiveys

Nurmisaumausta käytetään puistokäytävillä, joissa ei ole huoltoajoa. Nurmisaumausta käytetään alueilla, joilla halutaan vihreyden lisäksi kantavuutta. Tällöin kiveys ei erotu ympäristöstään niin voimakkasti kuin tavallinen kiveys tai muu päällyste.

Sauman leveys: 10-30 mm

Pällysteen alle asennushiekkakerroksen päälle levitetään ennen päällysteen latomista moniravinnelainnoitetta. Saumat täytetään hiekka-turveseoksella tai normaalilla nurmikon kasvualustamateriaalilla. Saumauksen jälkeen saumoihin kylvetään nurmikkosiemenseos. Siemen voidaan sekoittaa saumausaineeseen jo etukäteenkin.

Graniittipäällysteet – laatuvaatimukset ja ohjeet

Visuaaliset laatuvaatimukset

Käytettävän kiven alkuperä tulee olla tunnettu. Graniittituotteissa ei saa olla lohkeamia, rapautumia tai lujuutta haitallisesti heikentäviä halkeamia. Pinnoitemateriaalina käytetään suomalaista graniittia tai sitä vastaavaa graniittia. Käytettävä kivimateriaali (mm. väri, pintakäsittely) on hyväksytettävä Hankkeen tilaajan/ Helsingin kaupungin edustajalla ja suunnittelijan edustajalla. Kivimateriaalin ja ladontojen tulee sopia ympäristöönsä. Yhteensovitus on tehtävä erityisen huolellisesti kantakaupungin alueella ja Helsingin arvokohteissa, jossa uutta ja vanhaa kivimateriaalia sovitetaan yhteen. Kantakaupungin alueella suositaan erityisesti punamustasävyisiä graniittikiveyksiä.

Värit

Helsingin ensimmäiset kiveykset tehtiin Helsingin saaristosta louhitusta kiviaineksesta, helsingiitistä. Kivilaji on puna-mustasävyinen ja juovikas. Lisäksi erilaiset punasävyiset kivet ovat perinteisiä. Graniitista on saatavilla useita eri värisävyjä, joista pinnoitteissa käytetään yleisimmin seuraavia:

  • Helsingiittiä vastaava kirjava kivilaji: Mäntsälän punamusta migmaatiitti ”Aurora”
  • Punainen, juovikas: Liedon punainen migmatiitti ”Lieto Red” ja ”Omega”
  • Punainen, tasarakeinen: Taivassalon punainen graniitti ”Balmoral Red” ja Kotkan punainen graniitti ”Eagle Red”
  • Vaaleanpunainen: Viitasaaren vaaleanpunainen granodioriitti ”Viitasaari Pink” ja Korpilahden vaaleanpunainen graniitti ”Korpi Pale Red”
  • Punaruskea: Merijärven punaruskea graniitti ”Arctic Red” ja Kurun punaruskea graniitti ”Kuru Redbrown”
  • Ruskea: Taivassalon ruskea graniitti ”Esko Brown” ja Ylämaan ruskea graniitti ”Baltic Brown”
  • Musta: Korpilahden musta gabro ”Korpi Black”, Kurun musta dioriitti “Kuru Black” ja Varpajaisjärven musta diabaasi “PG Black”.
  • Harmaa: Kurun harmaa graniitti ”Kuru Grey”
  • Vaaleanharmaa: Viitasaaren vaalea graniitti “Viitasaari Light” ja Ristijärven vaaleanharmaa ”Arctic White”
  • Valkoinen: Varoitusalueille ja suojateihin Viitasaaren vaalea graniitti “Viitasaari Light” tai esim. portugalilainen valkoinen graniitti Pedras Salgadas 4R ”Silver White” tai ”Blanco Cristal”. HUOM: Kivilajin pitää erottua tummuuskontrastiltaan viereisistä pinnoista. Ristipäähakkausta suositellaan, koska se yleensä vaalentaa kiven sävyä.
  • Vihreä: Ylämaan vihreä graniitti ”Baltic Green”, erikoiskohteisiin

Helsingille tyypillistä on monivärisen sekaladonnan käyttö vanhoissa reunakivissä sekä nupu- ja noppakiveyksissä. Mukana on eri punaisia, punaruskeita, ruskeita, vaaleanpunaisia, harmaita ja mustia kivilajeja. Jos sekaladontaan tilataan uusia kiviä, kivilajit valitaan yllä olevista sävyistä esim. näin:

  • 25 % punaista
  • 15 % punaruskeaa
  • 15 % ruskeaa
  • 15 % vaaleanpunaista
  • 15 % harmaa
  • 15 % mustaa

Pintakäsittelyt

Ulkotilojen jalankulun alueilla yleisimmät pintakäsittelyt ovat ristipäähakattu ja poltettu. Esteettömyyden näkökulmasta suositellaan ristipäähakattua pintaa, koska poltettu pinta on liukkaampi.

Lohkottuja kiveyksiä käytetään alueilla joihin ei osoiteta jalankulkua (välikaistat ja kiertoliittymät) tai joilla halutaan korostaa tuntokontrastia varoittamaan ja ohjaamaan jalankulkijoita, kuten ohjaavissa raidoissa, varoitusalueilla sekä jalankulun ja pyöräilyn erotteluraidassa.

Tekniset laatuvaatimukset

InfraRYL 21441 mukaiset seuraavin tarkennuksin: Laattojen taivutusvetolujuuden on oltava vähintään 8 MPa ja murtokuorman luokan 5 mukaisesti jalankulkualueilla vähintään 14,0 kN ja ajoradoilla luokan 6 mukaisesti vähintään 25 kN (InfraRYL taulukko 21441:T7) sekä InfraRYL 21442 ja 21443 mukaiset seuraavin tarkennuksin: Kiven puristuslujuuden on oltava vähintään 100 kN. Kivien säänkestävyyden tulee olla Luonnonkivikäsikirjan säänkestävyysarvostelun mukaan luokkaa hyvä. Luonnonkivituotteille on olemassa kahdeksan harmonisoitua tuotestandardia, joiden mukaisille tuotteille CE-merkintä on 1.7.2013 lähtien pakollinen.

Kierrätys

Katujen peruskorjauksen yhteydessä vanhat graniittikivet tulee ottaa talteen uusiokäyttöä varten.

Erotus- ja keskikaistat sekä keskikorokkeet

Tilantarve ja -käyttö

  • Erotuskaistan muotoilu ja leveys vaihtelevat ajoneuvoliikenteen väylän nopeustason, käytettävissä olevan tilan sekä ympäristön mukaan.
  • Erotuskaistaa voidaan hyödyntää lumitilana, liikennemerkkien, valaisimien sekä istutuksien  sijoituspaikkana. Sille voidaan sijoittaa myös kadunkalusteita ja varusteita.

Erotuskaistan leveys

  • minimileveys 1,0 m
  • > 0,5 m, jalankulun/ pyöräilyn ja katutilan reunan välillä (ristiriita, sallitaanko näin kapea?)
  • > 2,0 m, voidaan sijoittaa katuistutuksia
  • > 2,25 m, voidaan sijoittaa pensaita
  • > 2,0 m voidaan nurmettaa tai sijoittaa maanpeitekasveja (> 3,0 m jos kaistalla on pylväitä ym.esteitä)

Keskikaistan ja suojatien saarekkeen leveys

  • minimileveys 1,0 m
  • > 5,5 m jotta leveys riittää suojateiden ja kääntymiskaistojen kohdalla, ilman että linjausta on muutettava
  • > 2,5 m jotta suojatie saarekkeella on riittävästi tilaa myös pyöräilijöille ja lastenvaunuille

 

  • Lumitilaa tulisi löytyä katupoikkileikkauksen osista yhteensä 1 metrin lumitila 3-5 metrin ajorataa kohden ja muutoin 0,5 metrin lumitila 1,5 metriä kohden.
  • Raitiotie ja erotuskaista? tiedot puuttuvat.

Kivetty erotus- tai keskikaista 

  • Erotus- ja keskikaistan kiveysmateriaaleja ovat erilaiset luonnonkivet, betonikivet ja maatiili.
  • Luonnonkivistä käytetyin materiaali on noppakivi (90x90x90mm). Erotuskaistan reuna viimeistellään kolmella ehjällä noppakivirivillä tai vähintään yhdellä nupukivirivillä (250x140x140mm).
  • Käytetyin ladontakuvio on kaariladonta.
  • Kantakaupungin ulkopuolella käytetään myös betonikiviä. Käytetyin kivityyppi on iso sauvakivi 278x138x80mm. Betonikiveyksen reunat viimeistellään yhdellä ehjällä juoksukivirivillä. Siten kivipinnan ja toisen pinnoitteen rajapinnasta tulee suora.
  • Samaa kiveystä on luontevaa käyttää sekä erotuskaistalla, että muilla ajorataa erottelevilla kaistoilla, kuten keskikaistoilla.

 

Erotus- tai keskikaista viherkaistana

Viherkaistat jakavat katutilaa ja erottavat ajoradan jalankulusta ja/tai pyöräilystä. Viherkaista sitoo pölyä ja pehmentää katunäkymää.

Nurmetus

  • Kantakaupungin ulkopuolella avoimesti rakennetuilla alueilla erotuskaista nurmetetaan.
  • Nurmea ei käytetä paikoissa, joissa on jalankulkua, esim. pysäköinnin ja jalkakäytävän välissä.

Pensaat

  • Näkemäalueille ei saa sijoittaa > 0,5 m korkeita istutuksia.
  • Ajoradan ja pensasistutuksen välillä tulee olla noin 0,70 m suoja-alue.
  • Pysäköintipaikkojen ja pensasistutusten välillä suoja-alueen leveys on 1 m.
  • Tarvittava suoja-alue kivetään.

Katupuut

  • Puun rungon etäisyys ajoradan puoleisesta reunatuesta > 1,5 m.
  • Viherkaistalla olevat katupuut eivät yleensä tarvitse runkosuojia. Runkosuojia käytetään, mikäli puun etäisyys ajoradasta / kevyen liikenteen väylästä on alle 2 m.
  • Kivetyillä erotuskaistoilla puu tarvitsee kantavan kasvualustan. Maan alla varataan tilaa vähintään 3 m leveydeltä. Puut suojataan runkosuojilla ja juuristoritilällä.

Nurmisaumatut kiveykset ja nurmikivet

NURMISAUMATUT NOPPA- JA NUPUKIVET

Käyttökohteet

Nurmisaumausta käytetään alueilla, joilla halutaan vihreyden lisäksi kantavuutta. Tällöin kiveys ei erotu ympäristöstään niin voimakkasti kuin tavallinen kiveys tai muu päällyste. Nurmisaumausta käytetään puistokäytävillä, joissa ei edellytetä esteettömyyttä eikä ole huoltoajoa. Läpäisevät pinnoitteet soveltuvat myös kantavan kasvualustan päällystemateriaaliksi.

Kivikoot

  • Noppakivet: 90 x 90 x 90 mm, 140 x 140 x 140 mm
  • Nupukivet: 140 x 220…250 x 140 mm

Pintakäsittelyt

Yleensä nurmisaumatut nupu- ja noppakivet ovat lohkottuja.

Asennus

Sauman leveys: 10-30 mm

Päällysteen alle asennushiekkakerroksen päälle levitetään ennen päällysteen latomista moniravinnelainnoitetta. Saumat täytetään hiekka-turveseoksella tai normaalilla nurmikon kasvualustamateriaalilla. Saumauksen jälkeen saumoihin kylvetään nurmikkosiemenseos. Siemen voidaan sekoittaa saumausaineeseen etukäteen.

BETONISET NURMIKIVET

Käyttökohteet

Raitiolinjoilla kiskojen välissä, luiskaverhouksissa ja tonttien pelastusreiteillä. Reikälaattoja ja -kiviä sekä nurmikiviä käytetään myös luiskien ja liikennealueiden maisemointiin sekä sitomaan perusmaa haluttuun kaltevuuteen. Luiskiin kannattaa valita tuote, jossa on reikä, jotta täyttömateriaali pysyy paikallaan.

Kasvillisuus sitoo kaupunkipölyä ja tehostaa hulevesien imeytymistä ja haihtumista. Jotta hulevedet imeytyvät parhaalla mahdollisella tavalla, myös pohjarakenteen tulee olla läpäisevä. Kivet saumataan tällöin kiviaineksella, josta hienoaines on seulottu pois.

Kivikoot

  • Nurmikivi 278 x 138 x 80
  • Reikälaatta 398 x 598 x 80
  • Vihernappula 68 x 208 x 80
    • Suorakulmainen ja muodostaa riittävän kokoisia nurmikoloja kivien väleissä.
  • Golfkivi 140 x 140 x 80
  • Viherässä 291 x 305 x 100 mm
    • Riittävän isot nurmikolot, helppo rakentaa tasainen pinta, mutta toisaalta epäsäännöllisen muotonsa takia hyvin hankalaa saada viimeisteltyä kokonaisuutta varsinkin reuna- ja rajautumiskohdissa.

Pintakäsittelyt

Nurmikivet ovat yleensä pintakäsittelyltään sileäpintaisia. Käytetyimmät nurmikivet ovat värisävyltään harmaita, mutta niitä on saatavana myös värjättyinä, esim. hiekanruskea, musta, vihreä.

Asennus

Nurmikivissä on asennusnystyrät tai muoto, joka määrittää kiveyksen saumanleveyden. Nurmikivet saumataan multahiekkaseoksella, johon nurmensiemenet on sekoitettu valmiiksi. Mikäli suunnitelmaselostuksessa ei anneta tarkempia ohjeita, käytetään InfraRYL 214311 mukaista kasvualustaa ja lannoitusta. Saumaaminen voidaan tehdä myös pienirakeisella sepelillä, jolloin kiveyksen vedenläpäisykyky paranee. Vihernappulan ja Viherässän kanssa voi käyttää myös maanpeitekasveja.

Viimeistely

Liittäminen toiseen pinnoitteeseen: Viherässä ja muiden isoreikäisten kivien reuna-alueet viimeistellään esimerkiksi juoksukivirivillä sauvakiveä. Siten reunasta saadaan tasainen. Kivien leikkaamista kannattaa välttää. Golfkivi taipuu pienen kokonsa vuoksi hyvin erilaisiin kaariin.

 

Betonikivet

Perusladonnan kivikoot:

  • 278x138x80, 138x138x80.

Pintakäsittelyt

Betonilaatat voivat olla pintakäsittelyltään mm. sileitä, hiekkapuhallettuja tai hienopestyjä. Kiven pintaa voidaan muokata muotoilemalla, jälkikäsittelemällä tai kemiallisella käsittelyllä ja tuottaa näin esim. elävää antiikkipintaa, profiloitua pintaa ja patinoitua pintaa. Betonikivien suorakulmaisissa särmissä voi olla viiste tai pyöristys. Kivissä voi olla myös erilaisia toiminnallisia profiileja ja/ tai koristeprofiileja.

Asennus

Betonikiveys asennetaan asennushiekan varaan. Luiskissa (vähintään 1:2) ja korotetuilla suojateillä betonikivet asennetaan maakosteaan betoniin. Kiveyksen rajautuessa kasvualustaan tai ilman tukea sen reuna tuetaan maakostealla betonilla kolmen kiven leveydeltä. Monissa betonikivissä on nk. asennusnystyrät (eivät ole mitoissa mukana), jotka helpottavat asennustyötä. Betonikivet voivat lisäksi olla reunaprofiloituja siten, että kivet lukkiutuvat toisiinsa muodostaen kantokyvyltään kestävämmän päällysteen. Kiveys tuetaan aina reunoilta kiinteään tai rakennettuun tukeen, joka estää kiveystä purkautumasta.

Kivien saumaukseen käytetään saumaussoraa, raekoko 0/1 mm.

 

BETONISET NURMIKIVET:

Käyttökohteet

Raitiolinjoilla kiskojen välissä, luiskaverhouksissa ja tonttien pelastusreiteillä. Reikälaattoja ja -kiviä sekä nurmikiviä käytetään myös luiskien ja liikennealueiden maisemointiin sekä sitomaan perusmaa haluttuun kaltevuuteen. Luiskiin kannattaa valita tuote, jossa on reikä, jotta täyttömateriaali pysyy paikallaan.Nurmisaumatut kiveykset ja nurmikivet

Kasvillisuus sitoo kaupunkipölyä ja tehostaa hulevesien imeytymistä ja haihtumista. Jotta hulevedet imeytyvät parhaalla mahdollisella tavalla, myös pohjarakenteen tulee olla läpäisevä. Kivet saumataan tällöin kiviaineksella, josta hienoaines on seulottu pois.

Kivikoot

  • Nurmikivi 278 x 138 x 80
  • Reikälaatta 398 x 598 x 80
  • Vihernappula 68 x 208 x 80
  • Golfkivi 140 x 140 x 80
  • Viherässä 291 x 305 x 100 mm

Asennus

Nurmikivissä on asennusnystyrät tai muoto, joka määrittää kiveyksen saumanleveyden. Nurmikivet saumataan multahiekkaseoksella, johon nurmensiemenet on sekoitettu valmiiksi. Mikäli suunnitelmaselostuksessa ei anneta tarkempia ohjeita, käytetään InfraRYL 214311 mukaista kasvualustaa ja lannoitusta. Saumaaminen voidaan tehdä myös pienirakeisella sepelillä, jolloin kiveyksen vedenläpäisykyky paranee. Vihernappulan ja Viherässän kanssa voi käyttää myös maanpeitekasveja.

Betonilaatat

Yleisimmin käytössä olevat kivikoot:

  • 300x300x80 ja 500x500x80 mm.
  • Saatavilla on myös 700x700x100 mm raudoitettuja laattoja.

Ladontakuvioita mahdollistavia kivikokonaisuuksia ovat mm. roomalaiset kivet:

  • pienet: 208 x 208 x 80, 313 x 208 x 80, 313 x 313 x 80
  • isot: 418 x 418 x 80, 418 x 313 x 80, 418 x 208 x 80.

Betonilaatan paksuus

  • Laatan vähimmäispaksuus on 80 mm.

Pintakäsittelyt

Betonilaatat voivat olla pintakäsittelyltään mm. sileitä, hiekkapuhallettuja tai hienopestyjä.

Asennus

Betonilaatoitus asennetaan asennushiekan, raekoko 0/8 varaan. Laatoissa voi olla nk. asennusnystyrät (eivät ole mitoissa mukana), jotka helpottavat asennustyötä. Luiskissa, jotka ovat vähintään 1:2 betonilaatat asennetaan maakosteaan betoniin. Laattojen saumaukseen käytetään saumaussoraa, raekoko 0/1 mm.

1. Betonipäällysteet– laatuvaatimukset ja ohjeet

Betonituotteita ovat:

  • betonilaatat
  • betonikivet
  • nurmikivet
  • betoniset opaslaatat
  • betonivalupinnat

Visuaaliset laatuvaatimukset

Ulkonäköön vaikuttavat tuotteen pinnan laatu, värisävy ja värin tasaisuus. Tuotteiden tulee täyttää valmistajan vakiomallin vaatimukset. Pienet värierot ovat sallittuja (mm. tuotteiden ikäero ja raaka-aineina käytettyjen luonnonmateriaalien normaali vaihtelu). Värillisen pintakerroksen paksuus on vähintään 4 mm (vai halutaanko läpivärjättyjä?). Tuotteessa ei saa olla halkeilua, hilseilyä tai delaminoitumista.

Tekniset laatuvaatimukset

InfraRYL 214311 mukaiset. Betonituotteiden tulee täyttää standardien SFS-EN 1338, 1339 ja 1340 vaatimukset. Betonituotteiden kelpoisuus osoitetaan ensisijaisesti CE –merkinnällä, kun sille asetetut kansalliset vaatimustasot tuotteen käyttökohteessa täytetään.  Suojatiemerkinnöissä (musta ja valkoinen kiveys) ja muissa erityisen hyvää kulutuskestävyyttä vaativissa kohteissa käytetään aina läpivärjättyjä betonikiviä ja valmistamisessa käytetään hyvin kulutusta kestävää kiviainesta. Betonikivien vähimmäispaksuus ajoradalla ja jalankulkuun osoitetulla alueella on 80 mm. Luiskissa voidaan käyttää myös 60 mm paksuja kiviä.

Pintakäsittelyt

Betonikivi voi pintakäsittelyltään olla mm. sileä, hiekkapuhallettu tai hienopesty. Lisäksi on saatavilla erikoispintakäsittelyjä kuten elävä antiikkipinta, profiloitu pinta, patinoitu pinta, raepuhallettu pinta. Betonituotteet voivat olla joko läpivärjättyjä tai ainoastaan pintakerroksen osalta värjättyjä. Betonikivistä on saatavilla useita eri värisävyjä, joista käytetään yleisimmin seuraavia:

  • harmaan sävyt
  • musta (kaupungin keskusta)
  • valkoinen (suojatiet)
  • punainen
  • ruskea ja hiekansävyt
  • Erikseen tilattavat erikoisvärit

Maatiilipäällysteet

Visuaaliset laatuvaatimukset

Käytettävän kiven alkuperä tulee olla tunnettu. Maatiilituotteissa ei saa olla lohkeamia, rapautumia tai lujuutta haitallisesti heikentäviä halkeamia. Käytettävä maatiilimateriaali (mm. väri, pintakäsittely) on hyväksytettävä hankkeen tilaajan/ Helsingin kaupungin edustajalla ja suunnittelijan edustajalla.

Tekniset laatuvaatimukset

Päällysteeksi käytettävien tiilien tulee olla kovaksi poltettuja ja pakkasen kestäviä. Vedenimukyky enintään 2 % .

Värit

Määritellään aluekohtaisesti.

Kivikoot                                                                           

Määritellään tapauskohtaisesti.

Pintakäsittelyt ja työstömenetelmät

Viisteitä ei sallita.

Asennus

Maatiilet asennetaan kivituhkaan, rakeisuus InfraRYL taulukon 214311:T7 mukaan. Kalanruotoladonta on kestävin ladontakuvio. Sauman leveys 3-5 mm. Saumaus tehdään saumaushiekalla tai -murskeella. Rakennekerrosten vaatimukset samat kuin luonnonkivi- ja betonikivipinnoitteilla.

Tiilet ladotaan asennuskerroksen varaan, kuten betonikivet; joko lappeelleen tai syrjälleen ja saumataan saumaushiekalla. Syrjälleen asennettu tiili kestää yleensä raskaampaa kuormitusta kuin lappeelleen asennettu. Sauman koko valitaan lähinnä ulkonäön perusteella. Saumoissa voidaan käyttää niiden koosta riippuen myös kasvualustaa, jolloin ne voidaan nurmettaa kuten betonikivet.