Valotaide ja valotapahtumat

Valotaide on visuaalisen taiteen muoto, jossa valo on määräävässä roolissa materiaalina tai teemana. Pelkkä valon käyttö ei kuitenkaan tee teoksesta valotaidetta, vaan sen on oltava teoksessa merkittävässä roolissa. Teoksen tai julkisivun valaiseminen ei ole valotaidetta. Valotaideteoksen keskiössä on itse valo tai sen avulla ilmaistava sisältö.  Valotaiteessa voidaan myös valaista kohdetta, mutta silloin kohde on osa teoksen tematiikkaa.

Valotapahtumat esittelevät tyypillisesti eri valotaiteilijoiden valo- ja mediataideteoksia ja valoa laajemmin ilmaisuvälineenä. Lyhytaikaiset valotapahtumat tarjoavat tilaisuuden esitellä myös uusinta valaistustekniikkaa kohde- ja tilavalaistuksissa, kokeilla erilaisia valaistustapoja ja leikitellä erilaisilla valaistusratkaisuilla. Tapahtumat ovat yleisimmin yhdistelmä taiteellista, kaupallista ja yhteisöllistä toimintaa.

Valotapahtumat voivat olla pieniä paikallisia tapahtumia muutamasta teoksesta aina suuren kokoluokan kaupunkifestivaaleihin.  Suomen suurin valotapahtuma LUX Helsinki on Helsingin kaupungin järjestämä viisipäiväinen valofestivaali. LUX Helsinki levittäytyy Helsingin keskustaan aina tammikuun alussa loppiaisen tienoilla. Tapahtuma esittelee monipuolisesti valotaiteen eri muotoja joka vuosi vaihtuvalla, muutaman kilometrin pituisella reitillä. Helsingin tunnetuimpien rakennusten lisäksi reitille valikoituu aina myös vähemmän tuttuja sisäpihoja tai julkisivuja. Tapahtumaa on toteutettu jo yli 10 vuoden ajan, ja se on vuosi vuodelta suositumpi. Tapahtumaa koordinoi Helsinki City Markkinointi.

Muita valotapahtumia ovat mm Lumo light festival, Tampereen valoviikot, Suomen valotaiteen seuran valotaidebiennaalit ( Flash 1, 2 ja 3), Reflektor, Valon kaupunki Jyväskylä, Porvoon valot ja Aaltoja Kotkassa.

Valotapahtumat ovat olleet suuressa nousussa viime vuosina. Tapahtumat tarjoavat valotaiteilijoille tilaisuuden esitellä töitään ja kaikille kaupunkilaisille avoimia elämyksiä pimeään vuodenaikaan.

 

 

Julkisivu- ja kohdevalaistus

Julkisivu- ja kohdevalaistusta suunniteltaessa tulee analysoida huolellisesti sen suhde ja hierakkinen asema ympäröiviin rakennuksiin ja kaupunkitilaan. Julkisivuvalaistuksen lähtökohtana ovat julkisivujen arkkitehtoniset ominaispiirteet. Rakennustaiteellisesti arvokkaat rakennukset ja julkiset rakennukset ovat luontevia valaistuskohteita. Suojeltujen rakennusten julkisivujen valaistuksessa on noudatettava erityistä tarkkuutta ja pyrkiä tekemään asennukset siististi, mahdollisimman huomaamattomasti.

Julkisivuvalaistukseen liitetään usein mukaan näyteikkunoiden valaistus ja mainosvalot. Näyteikkunat antavat valoa ympäröivään katutilaan, ja olisi suotavaa, että ikkunat olisivat valaistuja myös yöaikaan. Vastaavasti ympäröivää julkisivuvalaistusta suunniteltaessa huomioidaan myös näyteikkunoista tuleva valo. Liikkeiden mainosvalot on suunniteltava julkisivujen arkkitehtoniseen ja kaupunkikuvalliseen kokonaisuuteen sopiviksi. Ne eivät saa aiheuttaa häikäisyä eivätkä herättää liiallista huomiota.

Visuaaliset laatuvaatimukset

Erikoisvalaistuksissa käytetään pääsääntöisesti valkoista valoa sen eri värilämpötiloineen, elleivät esimerkiksi kaupunkikuvalliset syyt muuta edellytä. Valkoisesta valosta valitaan sopivin sävy (lämmin, neutraali tai kylmä) valaistavan kohteen pintamateriaalien ja värityksen mukaan. Vilkkuvia tai muuten nopeasti valovoimaansa muuttuvia erikoisvalaistuksia ei tule käyttää.

Valaisinlaitteiden tulee olla esteettisesti laadukkaita. Valaisinasennuksen tulee olla mahdollisimman huomaamaton ja siisti. Sähkönvedot julkisivun ulkopuolella suositetaan tehtäväksi lyhintä reittiä käyttäen tai julkisivuun sovittaen.

Valaistavalle kohteelle tulisi tehdä valaistussuunnittelun lisäksi koevalaistus. Tällä varmistetaan valittujen valaisimien, valon värin ja valonjakojen sopivuus.

Tekniset laatuvaatimukset

Maahan upotettavia ratkaisuja ei tule käyttää esteettömyyden varmistamiseksi, ellei hankkeessa sitä erityisesti edellytetä ja häikäisystä ei koidu haittaa.

Erikoisvalaistusten valaistusteknisistä ratkaisuista tulee ilmetä, miten ilkivalta, häikäisy ja häiriövalo on otettu huomioon.

Erityisesti kulttuurihistoriallisesti tai rakennustaiteellisesti arvokkaiden rakennusten julkisivujen valaiseminen on pääsääntöisesti ratkaistava siten, etteivät valaisinlaitteiden sijoitus ja kiinnitys vaurioita itse rakennusta tai rakenteita. Mikäli on välttämätöntä kiinnittää valaisimet suoraan julkisivuun, on kiinnitysten määrä ja sijoitus pyrittävä minimoimaan. Asennusratkaisut esitetään suunnitelmissa.

Luvat

Merkittävästi ja pitkäaikaisesti kaupunkikuvassa vaikuttava rakennuksen julkisivu- tai ulkovalaistus edellyttää toimenpideluvan hakemista maankäyttö- ja rakennusasetuksen 62 §:n mukaisesti. Lisätietoa luvanvaraisista valaistuksista on lähteessä ”Julkisivujen ja pihojen valaistus”.