Katupuut ja raitioliikenne, mitoitusohje

Yleistä

Puut ovat yksilöitä, joiden koko ja muoto vaihtelevat. Samankin lajikkeen eri yksilöt kasvavat eri kokoisiksi olosuhteista riippuen. Kapeakasvuisiksi kutsutaan yleisesti myös lajeja ja lajikkeita, joiden latvuksen leveys on tässä ohjeessa käytettyjä mittoja leveämpi.

Tässä ohjeessa on käytetty seuraavia mittoja.

  • Suurten puiden latvuksen leveys on noin 5 – 7 m sekä kapeakasvuisemmilla lehmuslajikkeilla että katupuuksi kasvatettavilla leveämmillä lajikkeilla.
  • Kapeiden puiden latvuksen leveys on pylväshaavalla noin 3 – 3,5 m ja osalla kapeita puulajeja noin 4 – 4,5 m.
  • Puiden korkeus täysi-ikäisenä on vähintään noin 15 – 18 m silloin, kun kasvualustatilavuus on riittävä eikä rajoita puun kasvua.

Latvuksen leveydellä ei ole merkitystä puun kasvualustatarpeen kannalta. Kasvualustan toimiva syvyys on noin yksi metri. Tässä mitoitusohjeessa oletetaan, että puiden kasvualusta on perinteistä, ei kantavaa kasvualustaa, ja käytössä ei ole vedensaantia edistäviä erikoisratkaisuja.

Puiden sijoitteluun vaikuttavat mm. raitioliikenteen sähkön ja valaistuksen yhteiskäyttöpylväät. Puiden sijoittelussa on huomioitava liikenteen näkemäalueet voimassaolevan ohjeistuksen ja määräysten mukaisesti. Puut pyritään yleensä sijoittamaan istutuskaistalle tasavälein, myös muunlaiset ratkaisut ovat mahdollisia

Rata- ja ratasähköturvallisuus asettavat vaatimuksia niin oksista vapaana pidettävälle alueelle kuin työskentelylle rata-alueella.

Raitiotien läheisyydessä puiden latvustoa täytyy pienentää leikkaamalla. Puiden vuosittainen leikkaaminen synnyttää kustannuksia, ja rata-alueella turvallisuuteen liittyvät näkökohdat nostavat tätä kustannusta.

Raitioliikenteen turva-alueella ja sen välittömässä läheisyydessä hoitotoimenpiteet on tehtävä silloin, kun raitioliikennettä ei ole: joko öisen tauon aikana tai vaihtoehtoisesti katkaisemalla liikenne hoidettavalta linjalta työn ajaksi. Raitioliikenteen ajojohdinrakenteista on katkaistava jännite ja ne on työmaadoitettava hoitotöiden ajaksi.


Visuaaliset laatuvaatimukset


Suunniteltaessa puita katuympäristöön on yleensä toiveena näyttävät, hyvinvoivat, täysikokoiset puut. Puiden koko täysi-ikäisenä sekä täysikasvuisen latvuksen muoto ja ulkonäkö raiteiden läheisyydessä riippuu kasvualustan tilavuudesta sekä oksista vapaana pidettävän alueen koosta eli ympäristön teknisistä laatuvaatimuksista.

Puita voidaan katualueella sijoittaa lukemattomin eri tavoin katutilaan. Täysikokoisia puita on helpointa saada katutilaan silloin, kun istutusalueet ovat leveitä tai kun ne sijaitsevat kauempana raideliikenteen tilavarauksista. Tällöin myös puiden leikkauskustannukset ovat pienemmät.


Tekniset laatuvaatimukset
Määräykset

Tässä ohjeessa määritetyt mitat ja etäisyydet on tarkistettu ja sovellettu EN50122-2 määräyksistä ja ohjeistuksista. Lisäksi tämän ohjeistuksen apuna on käytetty SFS sähköturvallisuuden määräyksiä ja ohjeita ja Saksan BOStrab määräyksiä.


Rataturvallisuus

Raitioliikenteen turvallisen kulun varmistamiseksi, henkilöturvallisuuden takaamiseksi ja raitiovaunun eri osien rikkoutumisen estämiseksi on katupuut istutettava tarpeeksi etäälle raitiotien alueesta.

Raitiotien turvallisuuden takaamiseksi on raitioliikenteeseen tehty kaksi määräävää aluetta. Niille ei saa sijoittaa/rakentaa tai sinne ei saa tulla/kasvaa kiinteitä tai väliaikaisia esteitä tai rakenteita. Nämä alueet ovat: ATU = aukean tilan ulottuma, joka on raitiovaunun dynaaminen rungon vaatima tila ja ViVa = virroittimen vaara- alue, joka sisältää virroittimen dynaamiset liikkeet ja sähköturvallisuuden vaatimat suojaetäisyydet.

Työssä esitetään ViVan ulkopuolelle 1 m:n turva-alue. Samaa yhden metrin turvaetäisyyttä noudatetaan ajojohdinrakenteiden muissakin osissa, kuten esimerkiksi ratasähköpylväät (yhteiskäyttö/ratasähkö), kannatinvaijerit tai orsirakenteet.

Aukean tilan ja virroittimen vaara-alueen korkeudet on ilmoitettu kiskon mittapisteestä ja leveydet on ilmoitettu sekä raiteen keskilinjasta että kiskon mittapisteestä.

Ratasähköturvallisuudessa määritettyä ajojohdon katkeamisen aiheuttamaa vaara-aluetta (VaTu, 4 metriä raiteen keskilinjasta) ei katupuiden yhteydessä tarvitse noudattaa, koska puun ei katsota olevan sähköjohdin.

Katupuiden sijoituksessa, lajin valinnassa sekä hoidossa on huomioitava, ettei puun lehvästö saa tulla ATU:n tai ViVa:n sisäpuolelle. Puiden tai kasvillisuuden oksastot voivat kasvaa ViVa:n viereisen turva-alueen sisäpuolelle, mutta ne on karsittava sieltä pois ennen seuraavan kasvukauden alkua.

Kaarteissa ATU:n alueeseen tai leveyteen lisätään kaarteen aiheuttaman levennyksen mitta= e. ViVa-alueeseen ei tarvitse lisätä e-mittaa.

Kun puiden lehvästöjen leikkaus tai muu puihin kohdistuva toimenpide tehdään 2,7 metriä lähempänä ajojohdinrakenteita, on ajojohtimen oltava jännitteetön ja työmaadoitettu. Käytännössä tämä määräys koskee kaikkia niitä puihin kohdistuvia toimenpiteitä, joita tarvitaan radan vieressä kasvaville puille.


Ohjeet

Näkemät

Katupuiden sijoituksessa on huomioitava, että raitioliikennettä ajetaan näkemäperusteisesti. Kuljettaja säätää nopeutensa näkemäalueensa mukaan. Yhtenäinen puukaista muodostaa näkemäesteen, joka aiheuttaa vaaratilanteita risteys- ja suojatiealueilla. Suunnittelussa on riittävän aikaisessa vaiheessa huomioitava tämä ja tarvittaessa puiden istutusväliä on harvennettava ennen risteys- tai suojatiealuetta. Raitioliikenteen alustavat näkemäohjeet on määritelty Raide-jokerin yhteydessä (Ohje päivittyy pääkaupunkiseudun raitiotiesuunnittelu -ohjeeseen.)


Ratasähköpylväiden ja yhteiskäyttöpylväiden rakenteet

Ratasähköpylvään tai yhteiskäyttöpylvään etäisyys voi suoralla radalla vaihdella välillä 20 m – 35 m. Vaihtelua on usein risteysväleittäin, jotta pylväät saadaan risteyskohdissa sovitettua optimaalisesti. Ajolangat voivat olla kannatinlankaperustaisia tai orsirakenneperustaisia.


Rakenteet maan alla

Yhteiskäyttöpylväiden ja valaisinpylväiden kaapeleiden suojaputket sijoitetaan puiden kasvualustan ulkopuolelle ajoradan, pyörätien, jalkakäytävän tai erotuskaistan kohdalle. Suojaputki tuodaan vain pylvään kohdalla istutuskaistalle.

Myös muun kunnallistekniikan (vesihuolto, kaukolämpö jne.) kadunsuuntaiset johdot sijoitetaan puiden kasvualustan ulkopuolelle.

Kadun poikki menevät johdot sijoitetaan puiden väliin siten, että niiden huoltaminen aukikaivamalla on mahdollista puiden juuria vahingoittamatta. Ensisijaisesti poikittaiset johdot pyritään sijoittamaan risteysalueille.

Yhteiskäyttöpylväillä on suurikokoinen jalusta. Sen koko vaihtelee, esim. noin 2,4 x 2,4 m. Jalustan alle ja ympärille tehdään perustusrakenteet, joten koko rakenne vie maan alla tilaa noin 4 x 4 m. Kapeammilla istutuskaistoilla on huomioitava, että pylvään perustus rajoittaa kasvualustatilavuutta.

Pylvään jalusta voidaan korvata porapaalulla, mikäli kallio sijaitsee tarpeeksi lähellä maanpintaa. Tämä on kallis ratkaisu, jota voidaan harkita käytettävän erikoistilanteissa (esim. kun sijoitetaan ratasähköpylväitä olemassa olevien puiden väliin). Mitoitus on tapauskohtainen.

Leikkauskuvissa on esitetty puiden kasvualustan ympärillä tila, johon ei sijoiteta maanalaisia rakenteita. Näin erilaiset rakenteet pystytään kaivamaan esiin ilman, että puun juuristo vaurioituu.


Istutuskaistan leveys on 5 m

Istutuskaista leveyden ollessa 5 m puiden latvuksia täytyy leikata vuosittain (mitoituskuvat 1 (kuva) ja 2 (kuva)). Leikkaustarve on kuitenkin vähäisempi kuin tätä kapeammalla istutuskaistalla. Kasvualusta sijoittuu raitiotien ja ajoradan rakennekerrosten välille. Leikkausluiskien kaltevuus on 1:1.

Käytettäessä viisi metriä leveää istutuskaistaa etäisyys kiskojen keskilinjasta puuriviin ja ajoradan keskilinjaan voidaan pitää tasaleveänä myös pysäkkien kohdalla.

Pohjakuvassa on esitetty 10 m istutusväli ja kolme puuta aina yhdellä pylväsvälillä. Tässä tapauksessa pylväsväli on 30 metriä. Viiden metrin istutuskaistalla voidaan käyttää esim. seuraavanlaisia vaihtoehtoja:

  • 8 m istutusväli, pylväät 24 m välein, pylväiden välissä kolme puuta
  • 8 m istutusväli, pylväät 32 m välein, pylväiden välissä neljä puuta
  • 9 m istutusväli, pylväät 27 m välein, pylväiden välissä kolme puuta
  • 10 m istutusväli, pylväät 30 m välein, pylväiden välissä kolme puuta
  • 13 m istutusväli, pylväät 26 m välein, pylväiden välissä kaksi puuta

Kasvualustan perusteella laskettu minimi-istutusväli tällä istutuskaistan leveydellä on 8,5 metriä. 8 metrin istutusväli on laskennallisen kasvualustatarpeen alarajalla, joten tuossa vaihtoehdossa puut jäävät hieman normaalikokoaan pienemmäksi. Tässä mitoitusohjeessa oletetaan, että puiden kasvualusta on perinteistä, ei kantavaa kasvualustaa, ja käytössä ei ole vedensaantia edistäviä erikoisratkaisuja.


Istutuskaistan leveys on 4 m

Istutuskaistan leveyden ollessa 4 m puiden latvuksia täytyy pienentää vuosittain (mitoituskuvat 3 (kuva) ja 4 (kuva)). Leikkaustarve on suurempi kuin tätä leveämmällä istutuskaistalla, mikä aiheuttaa kustannuksia. Latvuston voimakas pienentäminen heikentää puun elinvoimaisuutta etenkin puun vapaan runkokorkeuden nostovaiheessa. Latvus jää pienemmäksi kuin leveämmillä kaistoilla eikä kehity lajityypilliseen muotoonsa. Neljän metrin istutuskaista ei ole puille optimaalinen. Sitä käytetään vain, jos mahdollisuutta leveämpään ei ole. Kasvualustan sijoittuu raitiotien ja ajoradan rakennekerrosten välille. Leikkausluiskien kaltevuus on 1:1.

Neljä metriä leveää istutuskaistaa käytettäessä etäisyys kiskojen keskilinjasta puuriviin ja ajoradan keskilinjaan voidaan pitää tasaleveänä myös pysäkkien kohdalla. Näiden molempien rakenteiden leveys raitiokiskojen keskilinjasta ajoradan reunakivilinjaan on sama, 5,5 metriä.

Pohjakuvassa on esitetty 10 m istutusväli ja kolme puuta aina yhdellä pylväsvälillä. Tässä tapauksessa pylväsväli on 30 metriä. Neljän metrin istutuskaistalla voidaan käyttää esim. seuraavanlaisia vaihtoehtoja:

  • 10 m istutusväli, pylväät 30 m välein, pylväiden välissä kolme puuta
  • 13 m istutusväli, pylväät 26 m välein, pylväiden välissä kaksi puuta

Kasvualustan perusteella laskettu minimi-istutusväli tällä istutuskaistan leveydellä on 11, 5 metriä. 10 metrin istutusväli on laskennallisen kasvualustatarpeen alarajalla, joten puut jäävät hieman normaalikokoaan pienemmäksi. Tässä mitoitusohjeessa oletetaan, että puiden kasvualusta on perinteistä, ei kantavaa kasvualustaa, ja käytössä ei ole vedensaantia edistäviä erikoisratkaisuja.


Puut raitioliikenteen pysäkillä, pysäkin leveys 4,25 m

Sijoitettaessa pysäkille puita noudatetaan Helsingin tyyppipiirustussarjan piirustusta nro 30187/706 (Mitoituskuvat 5 (kuva) ja 6 (kuva)).

Pysäkin kantavalla kasvualustalla leikkausluiskat ovat 2:1.

Pysäkillä on käytettävä kantavaa kasvualustaa ja pääosin kivettyä pintaa. Puiden veden saanti on heikompaa kuin raideosuudella, joten pysäkin puut jäävät raideosuuden puita pienikokoisemmiksi.

4 metriä leveät ja sitä leveämmät istutuskaistat liittyvät luontevasti raitiotiepysäkkiin, jolla on puita. Etäisyys kiskojen keskilinjasta puuriviin ja ajoradan keskilinjaan voidaan pitää tasaleveänä.


Istutuskaistan leveys on 3,5 m

Istutuskaista ollessa 3,5 metriä ainoastaan kapeakasvuiset, pylväsmäiset puut ovat mahdollisia (mitoituskuvat 7 (kuva) ja 8 (kuva)). Pylväspuun latvus saa kasvaa melko vapaasti. Latvuksen leikkaustarve on vähäinen. Kasvualustan sijoittuu raitiotien ja ajoradan rakennekerrosten välille luiskakaltevuudella 1:1.

Kolmen ja puolen metrin istutuskaistalla leveälatvuksisen puun latvuksen leikkaaminen olisi jatkuvaa, ja oksistoa olisi vaikeaa ja kallista pitää poissa vapaana pidettävältä alueelta. Puun ulkonäkö kärsii, koska oksat jouduttaisiin poistamaan käytännössä kokonaan 8 metrin korkeuteen kiskojen puolelta. Puun menestymiseksi rungon ja lehvästön suhde tulisi olla sellainen, että lehvästöä on vähintään noin 2/3 ja runkoa enintään noin 1/3 puun korkeudesta. Leveämpilatvuksiset puut eivät todennäköisesti menestyisi liian vähäisen ja toispuoleiseksi jäävän lehvästön takia.

Pohjakuvassa on esitetty 10 m istutusväli ja kolme puuta aina yhdellä pylväsvälillä. Tässä tapauksessa pylväsväli on 30 m. Kolmen ja puolen metrin istutuskaistalla voidaan käyttää esim. seuraavanlaisia vaihtoehtoja:

  • 10 m istutusväli, pylväät 30 m välein, pylväiden välissä kolme puuta
  • 13 m istutusväli, pylväät 26 m välein, pylväiden välissä kaksi puuta

Kasvualustan perusteella laskettu minimi-istutusväli tällä istutuskaistan leveydellä on 13,5 metriä. 10 metrin istutusväli on selvästi alle laskennallisen kasvualustatarpeen, joten puut jäävät selvästi normaalikokoaan pienemmäksi. 13 metrin istutusväli on laskennallisen kasvualustatarpeen alarajalla, joten siinäkin vaihtoehdossa puut jäävät hieman normaalikokoaan pienemmäksi. Molemmat vaihtoehdot ovat pylväspuulle harvoja, eivätkä puut muodosta voimakasta viherelementtiä. Tässä mitoitusohjeessa oletetaan, että puiden kasvualusta on perinteistä, ei kantavaa kasvualustaa, ja käytössä ei ole vedensaantia edistäviä erikoisratkaisuja.


Koko katutilan leikkaukset, esimerkkejä

Neljässä leikkauksessa (mitoituskuvat 9 (kuva), 10 (kuva), 11 (kuva) ja 12 (kuva)) on kuvattu muutamia erilaisia vaihtoehtoja sijoittaa puita katutilaan. Valitut vaihtoehdot ovat esimerkinomaisia, erilaisia variaatioita puiden määrän ja istutuskaistojen leveyden suhteen on monia. Vaihtoehdoilla katutilan visuaalisesta ilmeestä muodostuu erilainen.

Leikkausten avulla on selvitetty sitä, miten eri levyiset istutuskaistat vaikuttavat koko katutilan mitoitukseen ja puuston latvuksen muotoon sekä ylläpidon tarpeeseen.

Puurivin sijoittuminen katutilassa vaikuttaa määräävästi latvuksen leikkaustarpeeseen sekä siihen, miten leveä ja luonnollisen muotoinen latvus voi olla, vaikka kasvualustatila ei muuttuisi.

Kaistojen määrä, jalkakäytävät sekä pyörätiet ovat kussakin vaihtoehdossa saman levyiset ja niitä on jokaisessa vaihtoehdossa sama määrä. Tämä helpottaa kuvien vertailua.


Neljä puuriviä, katutilan leveys 45 metriä

Esimerkissä reunimmaiset puurivit ovat pyöräilyn ja ajokaistan välissä, ja keskimmäiset raiteiden vierellä (mitoituskuva 9 (kuva)). Leikkauskuvassa on esitetty reunimmaisille puille kasvipeitteinen, 3 metriä leveä istutuskaista. Istutustilavuus laajenee kantavalla kasvualustalla pyöräilykaistan alle. Raiteiden vierellä istutuskaistojen leveys on 4 metriä. Latvusten leikkaamista tehdään sekä ajoradan yllä että kiskojen vieressä kahdella sivulla ja yläpuolella.


Kolme esimerkkiä tilanteesta, jossa kadulla on kaksi puuriviä

Kaksi puuriviä, katutilan leveys 42 metriä

Esimerkissä puurivit ovat pyöräilyn ja ajokaistan välissä (mitoituskuva 10 (kuva)). Istutuskaistat ovat monilajiset ja niillä on myös hulevesien käsittelyä. Istutuskaistan leveys on tässä versiossa 5 metriä. Vaihtoehdossa, jossa kasvualustatilavuus varataan kadun reunoille, ja kaistat ovat riittävän leveät, saadaan istutuksiin yhdistettyä hulevesien viivytystä, ja latvusten leikkaustarve on erittäin vähäinen.

Kaksi puuriviä, katutilan leveys 41 metriä

Esimerkissä puurivit ovat raiteiden vierellä (mitoituskuva 11 (kuva)). Istutuskaistan leveys on tässä versiossa 5 metriä. Latvusten leikkaamista tehdään sekä ajoradan yllä että kiskojen vieressä kahdella sivulla ja yläpuolella, ylläpitokulut ovat suuret.

Kaksi puuriviä, katutilan leveys 38 metriä

Esimerkissä puurivit ovat pyöräilyn ja ajokaistan välissä (mitoituskuva 12 (kuva)). Istutuskaistat ovat kasvipeitteiset. Istutuskaistan leveys on tässä versiossa 3 metriä. Istutustilavuus laajenee kantavalla kasvualustalla pyöräilykaistan alle. Vaihtoehdossa, jossa kasvualustatilavuus varataan kadun reunoille, latvusten hoitotarve on vähäinen. Mikäli tässä vaihtoehdossa 3 metrin levyiset istutuskaistat muutetaan 3,5 metrin levyisiksi, riittää tavallinen kasvualusta ilman kantavaa kasvualustaa laajennuksena. Tällöin myös hoitoleikkausten tarve vähenee.


Puiden kasvualustan mitoitus

Puut tarvitsevat riittävän kasvualustatilavuuden kasvaakseen.  Tärkeimpänä kasvualustatilaa määräävänä tekijänä on puun veden saanti. Perinteisellä kasvualustalla tavoitellaan normaalikokoiselle, isoksi kasvavalle puulle noin 25 m³ kasvualustatilaa.

Kantavalla kasvualustalla nykyisin voimassa oleva ohje 25 m³ ei johda riittävään vesivarastoon. Tilavaade on huomattavasti suurempi kuin perinteisellä kasvualustalla, koska kivirungon vaatima tila maassa on pois maan vesivarastosta ja juurten käytöstä. Riittävä tilavuus kantavalla kasvualustalla olisi noin 40-60 m³ tilavuus.

Jos kasvualustan tilavaadetta ei voida toteuttaa istutuskaistaa leventämällä ja käyttämällä kantavaa kasvualustaa viereisten liikenne- ym. alueiden alla, voidaan sen sijaan:

  • harventaa puuväliä
  • kerätä hulevettä kasvualustaan
  • käyttää erikoiskasvualustoja

Näitä keinoja on mahdollista yhdistää toisiinsa.

Puupinnat

Puumateriaalit:

  • Kovapuut
  • Painekyllästetty puu
  • Muut kyllästetyt puut

AB-luokan kestopuu

  • AB-luokan kestopuu on tarkoitettu maanpinnan yläpuolisiin, säälle alttiisiin rakenteisiin.
  • AB-luokkaan kyllästetään alle 48 mm paksu puutavara sekä alle 80 mm paksut puupylväät.
  • Käyttökohteet: säälle alttiissa maanpinnan yläpuolisissa rakenteissa. mm. terassit, patiot, pergolat (kansilaudoitus), aitalaudoitukset, hiekkalaatikot, kukkalaatikot, pihakalusteet, leikkikenttävarusteet, ulkoverhoukset jne.

A-luokan kestopuu

  • Käytetään suoraan maa- tai vesikosketuksessa olevissa rakenteissa (tukirakenteet, rungot, perustukset)
  • A-luokan kestopuun paksuus on 48 mm tai suurempi. Puupylväiden halkaisija on 80 mm tai suurempi.
  • Käyttökohteet: mm. terassit, patiot, pergolat (rungot), laiturit, portaat, aitatolpat, pylväät, kaiteet, alajuoksut, pengerrykset, sillat, ajosillat jne.

Kestopuun ominaisuudet

Valmistetaan kotimaisesta männystä. Kyllästyksessä käytetään Suomen Ympäristökeskuksen hyväksymiä kyllästysaineita. Suomalainen painekyllästetty puu ei sisällä arseenia eikä kromia. Kestopuu kestää piharakenteissa 3-5 kertaa pidempään kuin kyllästämätön puu.

  • Puutavarassa on oksankohtia, koloja ja pihkataskuja, ja se kosteuselää. Kyllästetyn puutavaran silmämääräisesti havainnoitava laatu ja ulkonäkö vaihtelevat.
  • Valmistetaan vihreänä ja ruskeana
  • Harmaantuu ulkona auringon uv-säteiden vaikutuksesta

Työstö ja pintakäsittelytavat

Työstömenetelmät: Saatavana on mm. höylättyä ja uritettua lautatavaraa. Uritettuna puupinta ei ole märkänäkään liukas. Puupäällystyksen pinnanlaatu (karkea/höylätty/uritettu) valitaan käyttökohteen mukaan. Höylättyä puutavaraa käytetään alueilla, jossa liikutaan paljain jaloin tai muutoin halutaan sileä pinta. Karkeapintaista puutavaraa käytetään esimerkiksi silloin, kun halutaan välttää märän sileän puupinnan liukkaus.

Pintakäsittely: Sävytetyt ja sävyttämättömät puuöljyt, kuultavat ja peittävät puunsuojat sekä ulkokäyttöön tarkoitetut lateksi- ja öljymaalit. Suolakyllästetyn puutavaran vihreä väri saattaa kuitenkin jonkin verran muuttaa pintakäsittelyaineiden vaaleita sävyjä. Vihreä kestopuu on yleensä sileäpintaista ja ruskea tavallisimmin pinnaltaan uritettua. Puun sydänpuoli (urapuoli) on tarkoitus asentaa rakennettaessa ylöspäin.

Mitat ja koot

Vihreää painekyllästettyä puuta on saatavissa useaa kokoa. Ruskean kyllästetyn puun saatavuus rajoittuu suosituimpiin kokoihin. Painekyllästetyn laudan yleisimmät pituudet vaihtelevat 0,3 metrin jaolla. Laudan yleisin pituus on 4,20 metriä, pisimmät laudat ovat 5,40 metrin mittaisia.

Puupäällysteet

Puupäällysteitä ovat maata vasten asennetut ritilät, lankutukset tai pystyyn maahan upotetut pölkyt. Näitä käytetään vain jalankulkuun tarkoitetuilla poluilla tai oleskelualueilla.

Laudoista 25 mm tai 30 mm x 100 mm ja lankuista /soiroista 50 mm x 100 mm tai 125 mm tehdyt päällystykset pyritään tekemään kestoiän lisäämiseksi tuuletettuina. Tällöin rakenteen asennusalustaksi levitetään 150…200 mm paksu kerros soraa tai mursketta, joka tiivistetään. Lautojen tai lankkujen kiinnitysalustaksi asennetaan osittain sorakerrokseen upotettuna paksummat soirot, joihin päällystyksen laudat tai lankut naulataan. Kiinnityssoiroja tulee olla niin tiheästi (k500…1000mm), että päällystys ei notku. Lauta- tai lankkupäällystykset voidaan tehdä myös elementeistä asentamalla ne koon mukaisella jaolla asennettujen tukilankkujen varaan. Elementit voidaan jättää irralleen tukilankkujen päälle tai naulata kevyesti kiinni tukilankkuihin.

Lauta- ja lankkupäällystys voidaan tehdä myös suoraan sorakerroksen päälle. Tällöin asennussoirot upotetaan kokonaan sorakerrokseen niin, että niiden yläpinta on sorakerroksen yläpinnan tasossa. Sorakerros ja -soirot tiivistetään hyvin. Asennussoirojen väli määritetään päällystelautojen ja -lankkujen kiinnityksen vaatimalla tiheydellä. Päällystyspuutavaran raot täytetään esimerkiksi hiekalla. Pölkkypäällystys tehdään latomalla noin 200 mm pitkiä pölkkyjä pystyyn vieri viereen 50…100mm:n paksuisen sora- tai murskekerroksen varaan. Asennuksen jälkeen pölkkyjen välit täytetään hiekalla. Asennussorakerros, hiekka ja pölkyt voidaan tiivistää asennuksen jälkeen tärylevyllä pölkkyjen pinnalta.

 

Puurakenteiset tukimuurit

Värit ja pintakäsittelytavat:

Kestopuuta valmistetaan vihreänä ja ruskeana. Kyllästetty puutavara voidaan tavallisesti pintakäsitellä vesi- tai liuoteohenteisilla puunsuojilla tai ulkopuolisten puupintojen pintakäsittelyyn tarkoitetuilla maaleilla. Suolakyllästetyn puutavaran vihreä väri saattaa muuttaa pintakäsittelyaineiden vaaleita sävyjä. Puun kyllästysaineen ja pintakäsittelyaineen yhteensopivuus tulee varmistaa.

Muiden puumateriaalien tavoin kyllästetty puu harmaantuu ulkona auringon uv-säteiden vaikutuksesta.

Pöllitukimuurit

Puupöllejä käytetään tukimuureissa sekä vaaka- että pystypöllimuurien rakentamiseen. Materiaali: painekyllästetty pölli, # 100-250 mm.

Pystypöllitukimuureissa pöllit asennetaan pystyasentoon tiiviisti toisiaan vasten sora- tai sepelikerroksen tai maakostean betonin varaan. Pöllien asennuksessa on kiinnitettävä erityistä huomiota niiden samojen väliseen tiiviyteen. Mikäli saumoista halutaan erityisen tiiviit, voidaan pöllejä muotoilla sahaamalla ja höyläämällä. Työstöpinnat tulee käsitellä siveltävällä puunsuoja-aineella. Pöllit upotetaan maahan 1/3 pituudestaan.

Vaakapöllireunus rakennetaan eri mittaisista vaaka-asentoon asennettavista puupölleistä. Pöllit kiinnitetään toisiinsa esimerkiksi harjaterästangolla tai kierrepulteilla. Vaakapöllitys tuetaan takaa tai edestä pystyasentoon lyödyllä tukipaalulla, johon pöllit kiinnitetään.

Lankkutukimuurit

 

Katu- ja puistopuut (vanha)

Käyttö

  • Puita käytetään kaduilla, aukioilla ja toreilla sekä puistoissa.
  • Puita käytetään yksittäin, ryhmissä, kujanteina ja riveinä.

Kasvillisuuden valinta

  • Katu- ja puistopuiden lajivalikoimaa monipuolistetaan.
  • Vähennetään puistolehmuksen käyttöä.
  • Jalavia, hevoskastanjoita ja lehtosaarnea käytetään tiedostaen tautiriskit.
  • Kaupunkipuiden tulee olla ilmastollisesti kestäviä ja hyväksi tunnettua kantaa sekä kestää tauteja sekä tuholaisia.
  • Katupuiden tulee sietää leikkauksia, suolaa, viima ja kestää kolhuja.
  • Kokeillaan uusia puulajeja ja -lajikkeita.
  • Puistoissa voidaan käyttää laajempaa valikoimaa kuin kaduilla.
  • Puuriveissä käytetään geneettisesti monimuotoista kasvimateriaalia.
  • Taimimateriaalin tulee täyttää julkaisussa Lehtipuiden taimilaatuvaatimukset määritellyt kriteerit.

Suositaan

  • kukkivia puita
  • puistoissa hedelmiä, marjoja ja siemeniä tuottavia puita
  • Helsingin “nimikkopuita”
  • Helsingistä lisäykseen otettuja lajikkeita
  • historiallisissa kohteissa aikakauden lajistoa ja kasvikantoja
  • kotimaisia jaloja lehtipuita
  • kotimaisia havujen erikoismuotoja
  • asuinrakennusten lähellä koivusta ja lepästä liuskalehtisiä lajikkeita, sillä ne eivät aiheuta siitepölyallergiaa

 Ei istuteta

  • kotipihlajasta käytetään katupuuna vain lajikkeita.
  • haitallisia vieraslajeja

Suunnitelmassa määritettävä

  • puun laji ja lajike, lisäyslähde tai kanta
  • taimikoko ja -tyyppi
  • runkotyyppi, esim. katupuu tai mahdollinen monirunkoisuus
  • puunsuojavarusteet ja suojaus kaneja vastaan
  • kasvualusta

Mitoitus

  • Katutilaan sijoitettavien puiden tilantarve on koottu ohjeen Katutilan mitoitus – Suunnitteluohjeet Helsingin kaupungille 2014  liitteeseen 2.
  • Kasvualustat ja niiden mitoitus on esitetty kortissa Kasvualustat.
  • Puut sovitetaan yhteen valaisimien, liikennemerkkien ja muiden liikenteenohjausrakenteiden, pysäköinnin sekä maanalaisten kaapelien ja johtojen kanssa.
  • Kunnossapidon vaatimukset kuten lumitilat ja työkoneiden vaatimat tilat otetaan huomioon.