Helsingissä on käytössä esteetön city-käymälä. Käymälän mallitiedot löytyvät Helsingin kaupunkikalusteohjeesta.
Käymälöiden sijoituspaikoista on laadittu yleissuunnitelma 2011. Suunnitelma sisältää koko kaupungin alueen lukuunottamatta saaria ja Östersundomin suurpitäjää. Käymälän rakentamisen yhteydessä määritetään käymälän edustan pintamateriaali. Suosituksena on käyttää sijoituspaikan materiaalia ja ladontakuvioita.
Liittäminen maahan
Toteutetaan tuotteen piirustusten mukaisesti.
Visuaaliset laatuvaatimukset
Pyörätelineiden mallitiedot löytyvät Kaupunkitilaohjeen kaupunkikalustemallistosta.
Säilytystila ja -paikka, sijoittamisessa huomioitavat asiat
Polkupyörän säilytyksen vaatimat mitat (ulkotilat)
Liittäminen maahan
Liityntäpyöräilyn kalustemallisto asemaympäristöihin
Liityntäpyöräilyn kalustemallistolla toteutuu palvelu, joka on tunnistettava ja jossa on yhtenäinen muotoilun tyyli. Tuoteperhe on modulaarinen ja ulkonäöltään sijoitusympäristöön sovitettavissa. Eri osista voi koota tarvittavan pituisen telineiden tai katoksen kokonaisuuden. Ulkonäköön voi vaikuttaa katosten ja telineiden värivalinnoin. Katoksissa on lisäksi vaihtoehtona lasi- tai verkkoseinämateriaali. Pyöräkatoksissa ja pyöräkaapissa on valaistus, joka täyttää esteettömyyden tavoitteet.
Malliston kalusteita ovat:
Pyöräkalusteiden tuoteperhe on vapaasti kilpailutettava ja sen voi tilata useilta alihankkijoilta.
Kalusteita on toteutettu muun muassa kehäradan, kaupunkiradan ja metron asemaympäristöihin Helsingissä, Espoossa, Kauniaisissa ja Vantaalla. Työn ohjausryhmässä ja kehitystyössä olivat mukana: HKL, HSL, Liikennevirasto, VR, ELY, Espoo, Helsinki, Vantaa.
Pyörätelineiden suunnitteluperusteista ja käytöstä on laadittu raportti. Graafiikan käytöstä on laadittu ohjeistus.
Opasteiden mallitiedot löytyvät kaupunkitilaohjeen Kaupunkikalusteet osiosta.
Ilmoitustaulut, vitriinitaulut ja opastekyltit ovat kiinteitä, maahan perustettavia kalusteita. Taulut ja kyltit sijoitetaan 0,5 m etäisyydelle kevyen liikenteen väylästä ja 1 m etäisyydelle ajotiestä.
Tekstikoon valinnassa suositetaan noudattamaan Näkövammaisen keskusliiton nettisivustolla olevaa ohjeistusta.
Joukkoliikenteen pysäkkikatosten ja mainoslaitteiden mallitiedot löytyvät Helsingin Kaupunkikalusteohjeesta.
Kalusteiden perustaminen toteutetaan kunkin kalusteen piirustusten mukaisesti.
Pysäkkikatokset
Pysäkkikatokset ovat HKL:n sopimuskalusteita. Pysäkkimallisto on mallihyväksytty. Uusien mallien osalta noudatetaan Helsinki-ilmeen mukaista ohjeistusta.
Ulkomainoslaitteet
Ohje koskee kadulle sijoitettavia, pysyviä ulkomainoslaitteita. Ulkomainoslaitteet ovat maankäyttö- ja rakennuslainsäädännön perusteella luvanvaraisia. Ulkomainokset edellyttävät toimenpidelupaa, joka haetaan rakennusvalvontavirastosta ennen laitteiden asentamista paikoilleen. Lisäksi Helsingissä vallitsevan käytännön mukaan laitteiden mallit tulee hyväksyttää erikseen ennen toimenpidelupien hakemista (ns. mallihyväksyntä).
Mallihyväksyttyjä ulkomainoslaitteita ovat:
Mainoslaitteiden mallit löytyvät Helsingin kaupunkikalusteohjeen sivuilta.
Puuriveihin ja muihin kaupunkikuvallisesti arvokkaisiin puukokonaisuuksiin vältetään sijoittamasta rivivaikutelmaa tai kaupunkikuvaa heikentäviä elementtejä kuten pysäköintiä, mainoslaitteita ja jakokaappeja
Katumainostaulun ja mainospilarin sijoittamisesta on rakennusviraston laatima ohje. Katutilaan sijoitettavat ulkomainoslaitteet, sijoitusehdot
Kaupunkipyörät
Kaupunkipyöräjärjestelmä sisältää pyörien lisäksi polkupyörätelineet, infopylonin tai maksupäätteen sekä mahdollisen erillisen info- tai mainoslaitteen.
Kaupunkipyörillä ja niihin liittyvillä varusteilla on kaupungin myöntämä mallihyväksyntä. Kaupunkipyörän rungon väri on keltainen RAL 1003 ja lokasuojien väri on Helsingin harmaa RAL 7021.
Kaupunkikalusteohjeen kaupunkipyörä -kortista ilmenevät pyörien ja varusteiden mitoitus sekä värien käytön ohjeistus. Lisätietoa saa kaupunkipyörien omilta nettisivuilta.
Istutusastioiden mallitiedot löytyvät Helsingin Kaupunkikalusteohjeesta.
Kausikasvien sijoituspaikat on määritelty kaupungin toimesta. Istutusastioiden sijoitussuunnittelussa tulee huomioida kunnossapito, näkemät sekä esteettömyys.
Istutusastiat tulee sijoittaa kulkuväylien ulkopuolelle.
Istutusastiat ovat irtokalusteita, joita ei asenneta maahan.
Istuinten ja pöytien mallitiedot löytyvät Helsingin Kaupunkikalusteohjeesta.
Sijoittamisessa huomioitavat asiat
Aukiolla ja puistoalueilla istuimet ja pöydät sijoitetaan kulkuväylien ulkopuolelle. Istuimet sijoitetaan aina kovalle materiaalille, sora- ja kivituhkapintaisilla alueilla ne voidaan asentaa betonilaatalle.
Kadun varrella istuimelle valitaan mahdollisimman rauhallinen paikka, omalle vyöhykkeelle joko puuriviin, erotuskaistalle tai katuaukion kohdalle.
Kalusteiden ympäristö tulee olla koneellisesti hoidettavissa. Suositusmitta lähimpään kiinteään esteeseen on vähintään 2,5 metriä. Istuimia suositellaan sijoitettavan esteettömyyden erikoistason alueilla 50 m ja muualla 250 m välein (SuRaKu).
Roska-astioita ei sijoiteta penkkien viereen.
Pöytä-penkki-yhdistelmä sijoitetaan siten, että pöydän ääreen on pääsy myös pyörätuolilla.
Leikkipaikan aidan viereen ei saa sijoittaa ylikiipeämistä helpottavia kalusteita, kuten penkkejä tai pöytiä.
Liittäminen maahan
Varusteiden ja laitteiden mallitiedot löytyvät Helsingin Kaupunkikalusteohjeesta. Asennus maahan toteutetaan kunkin tuotteen piirustusten mukaisesti.
Sähköautojen latauspisteet
Ohjeet sijoittamiseen on kirjattu kalustekorttiin L2 Sähköautojen lautauspiste
Jakokaapit ja puistomuuntamot
Jakokaapit ja puistomuuntamot tulisi suunnitella alueellisesti yhteneväisiksi.
Jakokaapit sijaitsevat yleensä julkisella katu- tai puistoalueella, uusilla alueilla ne pyritään integroimaan rakennuksiin. Jakokaappi sijoitetaan 1 m etäisyydelle ajoradan reunasta tai 0,5 m etäisyydelle kevyen liikenteen raitin reunasta.
Jakokaappien sijoittamisen suunnittelu aloitetaan hyvissä ajoin ja sijoittelu esitetään katusuunnitelmassa. Sijoittelussa huomioidaan erityisesti suojaaminen lumenpoistolta. Liikennevalon jakokaapit sijoitetaan risteyksiin, jotta niitä voidaan turvallisesti operoida, kuten asettaa vihreälle vaarantamatta liikennettä. Liittymissä huomioidaan näkemäalueet.
Jakokaappeja ei tule sijoittaa ojan luiskiin.
Puistomuuntamot sijoitetaan puistojen reunamille tai kulmiin, maanteillä suoja-alueen ulkopuolelle. Huoltoyhteydet järjestetään ensisijaisesti olemassa olevien tieyhteyksien kautta. Muuntamoita voidaan sijoittaa myös maan alle tilanahtauden vuoksi keskikaupungilla.
Puistomuuntamoa ei saa sijoittaa kaarteessa tai liittymässä näkemäalueelle eikä niin, että tieltä suistuva ajoneuvo voi törmätä siihen.
Jakokaapit ovat kuumasinkittyjä tai maalattuja, värit historiallinen KY 1 T-M 301 NCS 6005-G60Y tai RAL 7037.
Jakokaappeja pyritään elävöittämään taiteella. Muussa tapauksessa käytetään soveltuvia töhrimistä hillitseviä rakenteita ja pinnoitteita. Antitöhrypinnoitteita ei suositella.
Palovesipostit
Helsingissä käytetään ensisijaisesti maanpäällisiä palovesiasemia. Tilanpuutteen vuoksi voidaan käyttää myös maanalaisia. Palovesiasemat sijoitetaan tiheästi rakennetuilla alueilla noin 800 metrin välein (vedenottoetäisyys noin 400 metriä). Lähtökohtaisesti palopostit sijoitetaan katujen risteyksiin niin, että suurin vedenottoetäisyys on noin 150 metriä keskusta- ja liikekeskusalueilla, noin 200 metriä kerrostaloalueilla ja noin 300 m pientaloalueilla. Katualueella palovesiasemat ja -postit tulee sijoittaa erotuskaistoille tai jalkakäytävien reunakaistoille. Niiden sijoittamista koskevat koskevat samat esteettömyyssäännöt kuin muidenkin varusteiden sijoittamista. Palovesiaseman voi sijoittaa myös puiston reuna-alueelle.
Palokaluston tulee päästä vähintään 20 m päähän palopostia ja 5 m päähän palovesiasemaa. Palovesiasemat sijoitetaan kohtiin, joissa on vedensyöttö kahdesta suunnasta siten, että venttiilijärjestelyillä on mahdollisuus sulkea toinen syöttölinja.
Tarvittaessa palovesiasema varustetaan törmäyssuojalla, joka voi olla esim törmäyskaide tai pollarit.
Palovesiasema (PVA) on yhdellä tai useilla nousuputkilla ≥ 150 mm ja liittimillä varustettu suurelle vesimäärälle mitoitettu paloposti, joka on tarkoitettu sammutusveden ottamiseen. Runkojohto, johon liitetään, vähintään 200 (mieluiten 300) mm. Palovesiaseman tuottovaatimus ≥ 30 l/s, ≥ 1800 l/min. Maanpäällinen paloposti eli palopostiasema (PPA) on yhdellä nousuputkella ≥ 80 mm ja liittimellä varustettu paloposti. Tuottovaatimus ≥ 15 l/s, ≥ 900 l/min.
Paloposti (PP) on maanalainen vesijohtoverkoston osa, joka on tarkoitettu sammutusvedenottamiseen ja jota voidaan käyttää myös huuhteluun. Maanpäällinen näkyvä osa on palopostia peittävä kansi. Palopostin käyttämiseksi tarvitaan palopostikalustoa, kuten palopostinavaimia ja pystyputki. Tuottovaatimus ≥ 15 l/s, ≥ 900 l/min.
Valaisinpylväät
Valaisinpylväiden käyttö on ohjeistettu Helsingin ulkovalaistuksen suunnitteluohjeessa ja ulkovalaistuksen tarveselvityksessä. Tämän ohjeen Julkisen kaupunkitilan valaistus -kortissa on kuvattu pylväiden ja valaisinten käytön ja sijoittamisen peruslinjaukset. Pylväiden asentaminen ja mittakaava katuluokittain on esitetty ulkovalaistuksen tarveselvityksessä.
Liikennealueiden valaisinpylväiden mittakaavaan vaikuttavat sekä valaistustekniset määritykset että katu- ja kaupunkitilan mitoitus. Katujen pylväskorkeus vaihtelee tyypillisesti 7 – 12 metrin välillä, puistoissa ja kävelyalueilla mittakaava on 5 – 6 metriä. Pylväiden sijoittamisväli on suhteessa korkeuteen – mitä korkeampi pylväs, sitä pidempi pylväsväli. Sekä korkeat että matalat pylväät vaikuttavat voimakkaasti kaupunkitilan ilmeeseen ja viestiin. Matalat pylväät viestivät hitaammasta nopeudesta ja liikkumisesta kävellen tai pyöräillen. Korkeat pylväät osoittavat kadun suuntaa ja viestivät katutilan leveästä mittakaavasta ja roolista esimerkiksi joukkoliikennekatuna tai pääkatuna.
Portaalit ja liikennepylväät
Portaalit, liikennevalo ja liikennemerkkipylväät asennetaan liikenteenohjauksen tarpeiden mukaisesti. Merkit tulee olla hyvin havaittavissa lähellä liikenneväylää.
Puunsuojavarusteiden mallitiedot löytyvät Helsingin Kaupunkikalusteohjeesta.
Katupuiden puunsuojat
Puut suojataan päällystetyillä alueilla juuristosuojaritilällä tukikehikkoineen ja rungonsuojineen. Jos puun etäisyys istutuskaistalla on alle 2 m ajoradan tai kevyenliikenteen väylän reunasta, käytetään rungonsuojia.
Istutusten suoja-aidat
Tuotteet valitaan kaupunkikalusteohjeen mukaisesti ja asennetaan valmistajan ohjetta noudattaen.
Muut suojausratkaisut
Kasvillisuutta voidaan suojata sijoittamalla kalusteita, pollareita yms. esteitä kasvillisuuden suojaksi. Tuotteet valitaan kaupunkikalusteohjeen mukaisesti.
Istutusalueiden korottaminen ja rajaaminen
Istutusalueiden korottaminen ja rajaaminen suojaavat istutuksia vaikka se ei aina olekaan niiden ensisijainen tehtävä.
Liittäminen maahan
Toteutetaan runkosuojien ja juurisuojien tyyppipiirustusten mukaisesti.
Ajoesteiden ja pollareiden mallitiedot löytyvät Helsingin Kaupunkikalusteohjeesta.
Ajoesteet ja pollarit ovat kiinteitä esteitä, joilla rajataan alueita sekä estetään tai hidastetaan liikennettä.
Puomeja käytetään myös alentamaan pyöräilijöiden ja mopoilijoiden ajonopeutta kevyen liikenteen reiteillä, erityisesti yhdistetyillä reiteillä tai kävelypainotteisilla alueilla. Hidastimen kohdalla tulee olla riittävät näkemät.
Pelastusreiteille ei saa sijoittaa ajoesteitä. Mikäli näihin on tarvetta, tulee ne suunnitella ja esittää pelastustiesuunnitelmassa. Alueilla, joille täytyy turvata huolto- tai hätäajoneuvojen pääsy, tulee käyttää avattavia tai tarvittaessa poistettavia liikenne-esteitä. Avattavien laitteiden lukituksen tulee olla sellainen, että alueen luvallisilla huoltoajoneuvoilla ja pelastuslaitoksella on laitteiden avaamiseen tarvittava avain.
Liittäminen maahan