Kategoria: Materiaalit ja pinnat

Materiaalit ja pinnat – sivuilla on koottuna eri materiaaleihin liittyvät ohjeet. Materiaaliohjeita täydentää Tyyppiratkaisut -ohjeet, joissa on kuvattu materiaalin käyttötapoja.

Suunnitteluratkaisuilla on merkittävä vaikutus rakennettavan ja ylläpidettävän kaupunkiympäristön ympäristövaikutuksiin. Käytettävillä materiaaleilla ja niiden kestävyydellä on usein suurin vaikutus koko suunnitteluratkaisun elinkaaren aiheuttamiin päästöihin. Materiaalivalintaa ohjaavissa korteissa tuetaan kestävää suunnittelua. Jatkossa tullaan huomioimaan vahvemmin materiaalien koko elinkaaren aiheuttama ympäristökuormitus ja vaihtoehdot sen vähentämiseen.

Kenttäkivet

Kivikoot:

  • 70-120 mm
  • 150-200 mm, yliajettavat tai koneellisesti kunnossapidettävät pinnat
  • 200-250 mm, yliajettavat tai koneellisesti kunnossapidettävät pinnat

Kiven koolla tarkoitetaan kiven suurinta läpimittaa. Tasaista pintaa tavoiteltaessa kivien tulee olla mahdollisimman samankokoisia ja pyöreähköjä halkaisijaltaan.

Asennus

Ladotaan vieriviereen siten, että pinnasta tulee tasainen. Kivet jätetään 10…30 mm tulevaa pintaa tai reunatukea korkeammalle (tiivistysvara).

Kenttäkivien asennukseen soveltuu parhaiten kivituhka, mutta ne voidaan asentaa myös asennushiekkaan tai maakosteaan betoniin. Kivituhkan sekaan voidaan sekoittaa hieman sementtiä, jolloin saumat kovettuvat ja kunnossapito helpottuu. Kivet asennetaan yksitellen joko lappeelleen tai pystyyn. Kivet ladotaan toisiinsa kiinni siten, että puolet kiven paksuudesta tulee alustamassan sisään.

Saumaus

Saumaus tehdään saumaushiekalla tai maakostealla betonimassalla.

Käyttökohteet

  • Liikennealueiden liikenteenjakajat
  • Luiskat
  • Rakennusten sokkelien vierustat (tällöin kiviä ei yleensä saumata)

Opaslaatat

Yleistä

Opaslaattoja käytetään vain esteettömyyden erikoistason alueilla, joilla on sulanapitojärjestelmä tai jotka on katettu.

Muilla alueilla ohjaavana elementtinä voidaan käyttää 200 mm leveää lohkopintaista nupukiviraitaa. Varoitusalueen materiaalivaihtoehdot ovat valkoinen luonnonkivilaatta, sahattu nupukivi tai betonikivi. Varoitusalueen luonnonkivet ovat aina ristipäähakattuja tai poltettupintaisia.

Visuaaliset laatuvaatimukset

Kaikki saman kohteen opaslaatat ovat samaa kivilajia ja väriä.  Joko valkoinen, tai riittävästi ympäröivästä pinnasta tummuuskontrastiltaan erottuva väri.

Ympäristössä ei saa olla muita väriltään tai pintakuvioltaan vastaavan tyyppisiä päällysteitä.

Tekniset laatuvaatimukset

Ohjaavan ja varoittavan kohokuvion ja tummuuskontrastin on säilyttävä tunnistettavana. Varoittavat laatat ovat polttopintaisia.

Saumaus

Sauman leveys enintään 5 mm. Saumaus tehdään ns. betonimärkäsaumauksena (InfraRYL 2010 kohta 21441.1.3.2) käyttäen märkää sementtihiekkaseosta.

Kivikoot

huomiolaatta (varoittava laatta)

  • 300x300x80-100 mm, metallinastat.

ohjaava laatta

  • 300x600x80-100 mm, jyrsityt urat.

 

Graniittilaatat

Kivikoot:

 

  • 145x145x100, 145x295x100, 295x295x100, 295x445x100, 445x445x100, 220x220x100, 145x220x100, 220x445x100, 595x595x100, 445x595x100, 295x595x100

 

Pintakäsittelyt ja työstömenetelmät

Laatat voivat olla pintakäsittelyltään poltettuja, ristipäähakattuja, karkeahakattuja tai lohkottuja. Laattojen muut sivut ovat sahattuja ja näkyvän pinnan reunat faasataan 3 mm 2x2mm viiste. Lohkopintaisten laattojen sivuja ei faasata.

 

Saumaus:

Asennus hiekan tai kivituhkan varaan: Sauman leveys 5 mm, saumaus hiekalla. Asennus maakosteaan betoniin: sauman leveys on 5 mm, saumaus betonimassalla ns. betonimärkäsaumauksena.

 

Pintakäsittelytavan valinta:

  • Jalankulkualueilla laatat voivat olla pintakäsittelyltään poltettuja tai ristipäähakattuja, osa myös kuulapuhallettuja. Laattojen muut sivut ovat sahattuja ja yläpinnan reunat faasataan, reunaan 3 mm viiste.
  • Lohkopintaisia laattoja käytetään normaalisti ainoastaan alueilla joihin ei osoiteta jalankulkua tai jossa ratkaisulla on tarkoitus estää rakenteiden käyttöä skeittaukseen.
  • Sivujen pintakäsittelynä ristipäähakattu pinta, kun tavoitellaan parempaa sauman pitävyyttä.

Noppakivet

Kivikoot

  • lohkottu noppakivi: n. 50x50x50, n. 90x90x90, n. 140x140x140 (+/- 15 mm)
  • mittatarkka noppakivi: 50x50x50, 90x90x90, 140x140x140

 

Pintakäsittelyt ja työstömenetelmät

Noppakivien kulkupinnat voivat olla pintakäsittelyltään poltettuja, ristipäähakattuja, karkeahakattuja, tai lohkottuja. Mittatarkkojen noppakivien muut sivut ovat sahattuja. Lohkopintaiset kivet voivat olla muilta sivuiltaan joko sahattuja tai kauttaaltaan lohkottuja.

 

Asennus

Nopat asennetaan tavallisesti hiekkaan tai maakosteaan betonimassaan ja saumataan hiekalla tai sauma-aineella. Reunuksissa noppakivet asennetaan tavallisesti maakosteaan betoniin.

 

Saumaus

Mittatarkan noppakiveyksen sauman leveys 5 mm. Saumaus tehdään ns. betonimärkäsaumauksena (InfraRYL 2010 kohta 21441.1.3.2) käyttäen märkää sementtihiekkaseosta (levitys lastalla ja pesu). Lohkotuista kivistä tehdyissä kiveyksissä saumaukseen käytetään saumaussoraa ja sauman leveys on 10 mm.

 

Tyypillisimmät ladonnat

  • Kaariladonta
  • Viuhkaladonta
  • Tiililadonta

Kaariladonta

Lohkottujen noppakivien tulee olla riittävästi keskenään erikokoisia ja ”vajaakanttisia”, jotta ne voidaan latoa kaariladontaan. Kivet asennetaan niin, että kiven pisin sivu tulee kivikaaren ulkoreunalle ja lyhyin kivikaaren sisäreunalle. Kivet asennetaa niin, että sauman leveydeksi tulee 5…15 mm. Kivikerroksen paksuuden tulee olla 90 mm.

Jos noppakivi on pintakäsitelty (ristipäähakattu tai poltettu) niin tarvitaan neljä kivikokoa:

70x70x90, 80x80x90,90x90x90 ja 100x100x90 mm

 

Nurmisaumattu noppakiveys

Nurmisaumausta käytetään puistokäytävillä, joissa ei ole huoltoajoa. Nurmisaumausta käytetään alueilla, joilla halutaan vihreyden lisäksi kantavuutta. Tällöin kiveys ei erotu ympäristöstään niin voimakkasti kuin tavallinen kiveys tai muu päällyste.

Kivikoot: 100x100x100 ja 140x140x140 mm

Sauman leveys: 20-40 mm

Pintakäsittelytavat: lohkottu

Ladonta: ruutuladonta

Pällysteen alle asennushiekkakerroksen päälle levitetään ennen päällysteen latomista moniravinnelainnoitetta. Saumat täytetään hiekka-turveseoksella tai normaalilla nurmikon kasvualustamateriaalilla. Saumauksen jälkeen saumoihin kylvetään nurmikkosiemenseos. Siemen voidaan sekoittaa saumausaineeseen jo etukäteenkin.

 

 

Nupukivet

Kivikoot

  • lohkottu nupukivi: n. 220x140x140 (+/- 15 mm)
  • mittatarkka nupukivi: 220x140x140
  • matala nupukivi: 220x140x80

 

Pintakäsittelyt ja työstömenetelmät

Nupukivet voivat olla lohkottuja tai sahattuja tai näiden yhdistelmiä. Mittatarkkojen nupukivien sivut ovat sahattuja. Nupukivet voivat olla pintakäsittelyltään poltettuja, ristipäähakattuja, karkeahakattuja tai lohkopintaisia. Lohkopintaiset kivet voivat olla muilta sivuiltaan joko sahattuja tai kauttaaltaan lohkottuja.

 

Asennus

Nuput asennetaan tavallisesti hiekan tai kivituhkan varaan. Poikkeustapauksessa nupukivet asennetaan maakosteaan betonimassaan. Kiveys viimeistellään reunan suuntaisella juoksukivirivillä.

 

Saumaus

Nupukivet saumataan mahdollisimman kapein saumoin. Saumaus hiekalla. Mittatarkan nupukiveyksen sauman leveys 5 mm. Saumaus tehdään ns. betonimärkäsaumauksena käyttäen märkää sementtihiekkaseosta. Lohkotuista kivistä tehdyissä kiveyksissä saumaukseen käytetään saumaussoraa ja sauman leveys on 10 mm.

 

Nurmisaumattu nupukiveys

Nurmisaumausta käytetään puistokäytävillä, joissa ei ole huoltoajoa. Nurmisaumausta käytetään alueilla, joilla halutaan vihreyden lisäksi kantavuutta. Tällöin kiveys ei erotu ympäristöstään niin voimakkasti kuin tavallinen kiveys tai muu päällyste.

Sauman leveys: 10-30 mm

Pällysteen alle asennushiekkakerroksen päälle levitetään ennen päällysteen latomista moniravinnelainnoitetta. Saumat täytetään hiekka-turveseoksella tai normaalilla nurmikon kasvualustamateriaalilla. Saumauksen jälkeen saumoihin kylvetään nurmikkosiemenseos. Siemen voidaan sekoittaa saumausaineeseen jo etukäteenkin.

Graniittipäällysteet – laatuvaatimukset ja ohjeet

Visuaaliset laatuvaatimukset

Käytettävän kiven alkuperä tulee olla tunnettu. Graniittituotteissa ei saa olla lohkeamia, rapautumia tai lujuutta haitallisesti heikentäviä halkeamia. Pinnoitemateriaalina käytetään suomalaista graniittia tai sitä vastaavaa graniittia. Käytettävä kivimateriaali (mm. väri, pintakäsittely) on hyväksytettävä Hankkeen tilaajan/ Helsingin kaupungin edustajalla ja suunnittelijan edustajalla. Kivimateriaalin ja ladontojen tulee sopia ympäristöönsä. Yhteensovitus on tehtävä erityisen huolellisesti kantakaupungin alueella ja Helsingin arvokohteissa, jossa uutta ja vanhaa kivimateriaalia sovitetaan yhteen. Kantakaupungin alueella suositaan erityisesti punamustasävyisiä graniittikiveyksiä.

Värit

Helsingin ensimmäiset kiveykset tehtiin Helsingin saaristosta louhitusta kiviaineksesta, helsingiitistä. Kivilaji on puna-mustasävyinen ja juovikas. Lisäksi erilaiset punasävyiset kivet ovat perinteisiä. Graniitista on saatavilla useita eri värisävyjä, joista pinnoitteissa käytetään yleisimmin seuraavia:

  • Helsingiittiä vastaava kirjava kivilaji: Mäntsälän punamusta migmaatiitti ”Aurora”
  • Punainen, juovikas: Liedon punainen migmatiitti ”Lieto Red” ja ”Omega”
  • Punainen, tasarakeinen: Taivassalon punainen graniitti ”Balmoral Red” ja Kotkan punainen graniitti ”Eagle Red”
  • Vaaleanpunainen: Viitasaaren vaaleanpunainen granodioriitti ”Viitasaari Pink” ja Korpilahden vaaleanpunainen graniitti ”Korpi Pale Red”
  • Punaruskea: Merijärven punaruskea graniitti ”Arctic Red” ja Kurun punaruskea graniitti ”Kuru Redbrown”
  • Ruskea: Taivassalon ruskea graniitti ”Esko Brown” ja Ylämaan ruskea graniitti ”Baltic Brown”
  • Musta: Korpilahden musta gabro ”Korpi Black”, Kurun musta dioriitti “Kuru Black” ja Varpajaisjärven musta diabaasi “PG Black”.
  • Harmaa: Kurun harmaa graniitti ”Kuru Grey”
  • Vaaleanharmaa: Viitasaaren vaalea graniitti “Viitasaari Light” ja Ristijärven vaaleanharmaa ”Arctic White”
  • Valkoinen: Varoitusalueille ja suojateihin Viitasaaren vaalea graniitti “Viitasaari Light” tai esim. portugalilainen valkoinen graniitti Pedras Salgadas 4R ”Silver White” tai ”Blanco Cristal”. HUOM: Kivilajin pitää erottua tummuuskontrastiltaan viereisistä pinnoista. Ristipäähakkausta suositellaan, koska se yleensä vaalentaa kiven sävyä.
  • Vihreä: Ylämaan vihreä graniitti ”Baltic Green”, erikoiskohteisiin

Helsingille tyypillistä on monivärisen sekaladonnan käyttö vanhoissa reunakivissä sekä nupu- ja noppakiveyksissä. Mukana on eri punaisia, punaruskeita, ruskeita, vaaleanpunaisia, harmaita ja mustia kivilajeja. Jos sekaladontaan tilataan uusia kiviä, kivilajit valitaan yllä olevista sävyistä esim. näin:

  • 25 % punaista
  • 15 % punaruskeaa
  • 15 % ruskeaa
  • 15 % vaaleanpunaista
  • 15 % harmaa
  • 15 % mustaa

Pintakäsittelyt

Ulkotilojen jalankulun alueilla yleisimmät pintakäsittelyt ovat ristipäähakattu ja poltettu. Esteettömyyden näkökulmasta suositellaan ristipäähakattua pintaa, koska poltettu pinta on liukkaampi.

Lohkottuja kiveyksiä käytetään alueilla joihin ei osoiteta jalankulkua (välikaistat ja kiertoliittymät) tai joilla halutaan korostaa tuntokontrastia varoittamaan ja ohjaamaan jalankulkijoita, kuten ohjaavissa raidoissa, varoitusalueilla sekä jalankulun ja pyöräilyn erotteluraidassa.

Tekniset laatuvaatimukset

InfraRYL 21441 mukaiset seuraavin tarkennuksin: Laattojen taivutusvetolujuuden on oltava vähintään 8 MPa ja murtokuorman luokan 5 mukaisesti jalankulkualueilla vähintään 14,0 kN ja ajoradoilla luokan 6 mukaisesti vähintään 25 kN (InfraRYL taulukko 21441:T7) sekä InfraRYL 21442 ja 21443 mukaiset seuraavin tarkennuksin: Kiven puristuslujuuden on oltava vähintään 100 kN. Kivien säänkestävyyden tulee olla Luonnonkivikäsikirjan säänkestävyysarvostelun mukaan luokkaa hyvä. Luonnonkivituotteille on olemassa kahdeksan harmonisoitua tuotestandardia, joiden mukaisille tuotteille CE-merkintä on 1.7.2013 lähtien pakollinen.

Kierrätys

Katujen peruskorjauksen yhteydessä vanhat graniittikivet tulee ottaa talteen uusiokäyttöä varten.

Iskua vaimentavat turva-alustat ja pinnoitteet

Yleistä

Leikkikenttävälineiden alustojen on oltava iskua vaimentavaa materiaalia, yleensä turvasoraa tai muita ns. turva-alustoja, jotta voidaan vähentää putoamisesta aiheutuvia vammoja.

Turva-alustamateriaalien ominaisuuksien mukaan, tietyt turva-alustamateriaalit soveltuvat myös muihin käyttötakoituksiin kuten urheilukenttien juoksuradoille, jalkapallon pelaamiseen tai erilaisille poluille. Silloin ne eivät toimi turva-alustana vaan pikemminkin erikoispinnoitteena.

Määräykset

Leikkikentät ja leikkikenttävälineet ovat kuluttajaturvallisuuslainsäädännön soveltamisalaan kuuluvia palveluita ja tavaroita. Lain mukaan niistä ei saa aiheutua vaaraa käyttäjille. Leikkikenttävälineistä ja turva-alustoista on julkista standardit SFS-EN 1176-1…7, -10 ja -11. Näihin standardeihin liittyy standardi SFS-EN 1177, jossa esitetään leikkivälineen turva-alustan iskua vaimentavasta, alustan joustavuuteen perustuvan, putoamiskorkeuden määritysmenetelmä.

Turva-alue on se alue välineen alla ja ympärillä, joka tuleev arustaa iskuavaimentavalla alustalla. Sen laajuus vaihtelee välinetyypeittäin. Välinevalmistajan asennusohjeessa on ilmoitettu turva-alueen laajuus täsmällisesti.

Ohjeet

Materiaalien rajapinnat suunnitellaan siten, että ne eivät estä liikkumista eri materiaaleilla pinnoitettujen alueiden välillä, mikäli tavoitteena ei ole kulkuyhteyden katkaiseminen. Pintamateriaalia rajaavat rakenteet eivät saa sijoittua leikkivälineiden turva-alueelle.

Leikkivälineiden sijoittelussa ja maaston käsittelyssä pyritään hyödyntämään olevat maastonmuodot. Leikkivälineiden turva-alueet pyritään suunnittelemaan kuitenkin vaakasuoriksi. Kaltevilla turva-alueilla turvallisuusnäkökohdat on huolellisesti varmistettava suunnitteluvaiheessa.

Putoamisalueella käytettävän materiaalin laatu määräytyy välineen putoamiskorkeuden mukaan. Välineillä, joiden putoamiskorkeus on alle 60 cm, ja joihin ei liity pakotettua liikettä, ei ole putoamisaluetta. Välineen ympärille täytyy kuitenkin jättää riittävästi tilaa välineen turvalliselle käytölle eikä edes näitä putoamisalueettomia välineitä suositella asennettavaksi täysin koville alustoille.

 

Visuaaliset laatuvaatimukset

Turva-alustan tulee sopia ympäristönsä materiaaleihin ja tyyliin. Irtonaisen turva-aluemateriaalin alue tulee rajata siten, ettei se sekoitu muihin materiaaleihin.

Tekniset laatuvaatimukset

Leikkipaikan turva-alueilla käytettävien turva-alustojen tulee täyttää viimeisimpien voimassa olevien kansainvälisten standardien leikkikenttäpinnoitteiden turvallisuusvaatimukset (Euroopassa EN 1176:1998 ja EN 1177:1998 ja Amerikassa ASTM F1477-98 ja F1292-99). Turva-alustan paksuuden leikkivälineen turva-alueella tulee täyttää ko. leikkivälineen putoamiskorkeuden perusteella määritelty vähimmäispaksuus. (tarkistetaan uuden standardin 2018 vaatimukset)

 

Turvasora

Turvasora on murskaamatonta seulottua someroa, jossa ei ole mukana hienointa kiviainesta. Turvasoran tärkein vaatimus on, että se ei tiivisty. Sen tulee aikaa myöten pysyä irtonaisena ja pehmeänä. Standardissa SFS-EN 1176-1 on valmiiksi testattuina materiaaleina esitetty mm. hiekka ja sora, joita voidaan käyttää ilman testausta.

  • Kiviaineksen tulee olla pestyä pyöreärakeista luonnonsoraa. Siinä ei saa olla murskattuja aineosia. Materiaalissa ei saa olla epäpuhtautena savea eikä lietettä.
  • Standardin SFS-EN 1177 mukaan hyväksytyt raekoot ovat 0,2-2 mm tai 2-8 mm.
  • Turva-alueella käytettävän hiekan ja soran tulee tiivistymisen välttämiseksi olla tasarakeista.
  • Hienoainekset on huuhdottu pois vesiseulonnalla.

Turvahake

Turvahake on murskaamalla valmistettu puuhaketta, joka on tarkoitettu leikkipaikkojen turva-alustaksi. Se on luonnonmukainen ja pölyämätön turva-alusta.

Suositellaan turvahaketta pienipäästöisenä ja ympäristöystävällisenä materiaalina silloin kuin ei esim. esteettömyyssyistä tarvita sidottua turva-alustaa.

Vaatimukset

  • Standardin SFS-EN 1177:2018 mukaan hyväksytty raekoko on 5-30 mm, hake ei saa olla tasakokoista.
  • Puu on pilkottu terävillä terillä eli se on haketettua – ei murskattua.
  • Tulee olla HIC-testattu leikkikentille soveltuvaksi

Turvahakkeen ominaisuuksia

  • Luonnonmukainen materiaali
  • Ei kuluta leikkivälineitä eikä vaatteita turvahiehan tavoin.
  • Ei kulkeudu helposti sisätiloihin
  • Ei pölyä (sopii allergikoille).
  • Ei maatuessaan kovetu ja tilanne voidaan korjata helposti lisäämällä hakeeta vanhan päälle.

Valettavat turva-alustat

Valmiin tuotteen tulee täyttää materiaalivalmistajan (kumirouhe) antamat asennetun tuotteen kimmoisuusarvot (HIC testi) putoamisonnettomuuksien varalta.

Turva-alustan valussa käytetyn kumirouheen tulee olla laadukasta ja läpivärjättyä sekä yhteensopivaa käytettävän liiman kanssa.

Turvatekonurmet

Tuotteen tulee täyttää FIFA:n, IAAF:n ja ITF:n standardit.

Kentän optimaalinen jousto voidaan saavuttaa erilaisilla vaihtoehdoilla. Kaikilla rakenteilla pyritään siihen, että kentän pinnasta mitattava jousto on samanlainen kuin se olisi luonnonnurmellakin.

Rakennevaihtoehdot:

  • Tekonurmi hiekkatäytöllä
  • Tekonurmi hiekka- ja kumitäytöllä
  • Tekonurmi hiekka- ja kumitäytöllä, alapuolisella joustokerroksella

Nukan pituus: Tekonurmet jaotellaan nukan pituuden mukaan lyhyt- ja pitkänukkaisiin.

  • Lyhytnukkaiset: 40, 45, 50, 55 mm
  • Pitkänukkaiset: 60,65 mm

Nukan väri:

  • Saatavilla useita eri värejä

Kumitäytön laadut:

  • Kierrätetty SBR
  • EPDM (useita eri värejä)
  • Termoplastinen TPE-O (useita eri värejä)

Reikämatot

 

 

 

Nurmisaumatut kiveykset ja nurmikivet

NURMISAUMATUT NOPPA- JA NUPUKIVET

Käyttökohteet

Nurmisaumausta käytetään alueilla, joilla halutaan vihreyden lisäksi kantavuutta. Tällöin kiveys ei erotu ympäristöstään niin voimakkasti kuin tavallinen kiveys tai muu päällyste. Nurmisaumausta käytetään puistokäytävillä, joissa ei edellytetä esteettömyyttä eikä ole huoltoajoa. Läpäisevät pinnoitteet soveltuvat myös kantavan kasvualustan päällystemateriaaliksi.

Kivikoot

  • Noppakivet: 90 x 90 x 90 mm, 140 x 140 x 140 mm
  • Nupukivet: 140 x 220…250 x 140 mm

Pintakäsittelyt

Yleensä nurmisaumatut nupu- ja noppakivet ovat lohkottuja.

Asennus

Sauman leveys: 10-30 mm

Päällysteen alle asennushiekkakerroksen päälle levitetään ennen päällysteen latomista moniravinnelainnoitetta. Saumat täytetään hiekka-turveseoksella tai normaalilla nurmikon kasvualustamateriaalilla. Saumauksen jälkeen saumoihin kylvetään nurmikkosiemenseos. Siemen voidaan sekoittaa saumausaineeseen etukäteen.

BETONISET NURMIKIVET

Käyttökohteet

Raitiolinjoilla kiskojen välissä, luiskaverhouksissa ja tonttien pelastusreiteillä. Reikälaattoja ja -kiviä sekä nurmikiviä käytetään myös luiskien ja liikennealueiden maisemointiin sekä sitomaan perusmaa haluttuun kaltevuuteen. Luiskiin kannattaa valita tuote, jossa on reikä, jotta täyttömateriaali pysyy paikallaan.

Kasvillisuus sitoo kaupunkipölyä ja tehostaa hulevesien imeytymistä ja haihtumista. Jotta hulevedet imeytyvät parhaalla mahdollisella tavalla, myös pohjarakenteen tulee olla läpäisevä. Kivet saumataan tällöin kiviaineksella, josta hienoaines on seulottu pois.

Kivikoot

  • Nurmikivi 278 x 138 x 80
  • Reikälaatta 398 x 598 x 80
  • Vihernappula 68 x 208 x 80
    • Suorakulmainen ja muodostaa riittävän kokoisia nurmikoloja kivien väleissä.
  • Golfkivi 140 x 140 x 80
  • Viherässä 291 x 305 x 100 mm
    • Riittävän isot nurmikolot, helppo rakentaa tasainen pinta, mutta toisaalta epäsäännöllisen muotonsa takia hyvin hankalaa saada viimeisteltyä kokonaisuutta varsinkin reuna- ja rajautumiskohdissa.

Pintakäsittelyt

Nurmikivet ovat yleensä pintakäsittelyltään sileäpintaisia. Käytetyimmät nurmikivet ovat värisävyltään harmaita, mutta niitä on saatavana myös värjättyinä, esim. hiekanruskea, musta, vihreä.

Asennus

Nurmikivissä on asennusnystyrät tai muoto, joka määrittää kiveyksen saumanleveyden. Nurmikivet saumataan multahiekkaseoksella, johon nurmensiemenet on sekoitettu valmiiksi. Mikäli suunnitelmaselostuksessa ei anneta tarkempia ohjeita, käytetään InfraRYL 214311 mukaista kasvualustaa ja lannoitusta. Saumaaminen voidaan tehdä myös pienirakeisella sepelillä, jolloin kiveyksen vedenläpäisykyky paranee. Vihernappulan ja Viherässän kanssa voi käyttää myös maanpeitekasveja.

Viimeistely

Liittäminen toiseen pinnoitteeseen: Viherässä ja muiden isoreikäisten kivien reuna-alueet viimeistellään esimerkiksi juoksukivirivillä sauvakiveä. Siten reunasta saadaan tasainen. Kivien leikkaamista kannattaa välttää. Golfkivi taipuu pienen kokonsa vuoksi hyvin erilaisiin kaariin.

 

Betonivalupäällyste

Betonivalun paksuus

  • Laatan paksuus määritellään aina erikseen. Laatan paksuuteen vaikuttavat muun muassa pohjamaa ja laattojen koko. Keskimäärin laatan paksuus on 80 -150 mm raudoitettuna.
    • kevyen liikenteen väylät, joissa ei ole huoltoajoa: 80 mm
    • kevyen liikenteen väylillä, joissa on huoltoajoa: 150 mm

Pintakäsittelytavat

  • hiertäminen
  • harjaaminen
  • kuviointi
  • graafinen betoni
  • maalaus*

*Maalin päällimmäiseen kerrokseen lisätään hiekkaa liukkauden estämiseksi. Pintakäsittelyllä pyritään karhentamaan pinta, jotta sen kitka lisääntyisi eikä se jäätyneenäkään olisi niin liukas kuin sileä betonipinta.

Väribetoni

Väribetonilla tarkoitetaan pigmentillä ja/tai kiviaineksella läpivärjättyä betonia. Kirkkaimmat värisävyt saadaan käyttämällä sideaineena valkosementtiä ja värillistä kiviainesta. Tavallisimmat väribetonin valmistuksessa käytetyt väripigmentit ovat punainen, ruskea ja musta. Harvemmin käytettyjä ovat valkoinen, keltainen, sininen ja vihreä. Valkoinen väri voidaan aikaansaada vain valkosementtiä käyttämällä sekä valkoisilla kiviaineksilla. Väribetoneita käytettäessä pintaan jäävä sementtikivi suositellaan poistettavaksi (esim. hieno- tai happopesu) ja pinta impregnoitavaksi värihajonnan pienentämiseksi.

Pinnan värjäys

  • Lasuurit ovat kuultavia, kemiallisia betonin pintakäsittelyjä, joilla aikaansaadaan värillisiä läpikuultavia pintoja.
  • Sininen betoni eli ns. kuparibetoni. Betonimassan joukkoon lisätään kuparijauhetta ja kovettumisen jälkeen betoni käsitellään ammoniumkloridiliuoksella, jolloin lopputuloksena on sininen tai turkoosinvärinen betoni.
  • Betonipinnan värjäys muilla (mm. Umbra).

Asennus

Betonipäällysteet muodostavat samalla sekä päällysteen että kantavan kerroksen, jonka vuoksi ne voidaan rakentaa suoraan jakavan kerroksen päälle. Paikalla valetussa betonipäällysteessä käytettävä betonimassa valmistetaan asemasekoitteisena käyttäen korkeaa (yli 300 kg/m3) sementtimäärää.

Betonimassa valetaan tiivistetylle routimattomalle alustalle tehtyyn muottiin. Muotti rakennetaan paikan päällä suunniteltuun muotoon. Halkeilun estämiseksi on valettava alue jaettava liikuntasaumoilla 4-5 m välein, rakennesuunnittelijan ohjeen mukaan. Pohjan vaatimukset ovat samat kuin betonilaatoituksella. Alustan tulee olla tiivis, routimaton ja tasainen. Raudoitukseen voidaan käyttää harjateräsverkkoa.

Saumaus

Valettavaan betonipäällysteeseen tehdään saumat lämpöjännitysten ja muiden halkeamien syntymisen vähentämiseksi.

Yleinen tapa on käyttää lautasaumoja (kestopuu) sopivin välimatkoin katkaisemaan yhtenäinen valu. Myös kokonaan erillisten valuosien rakentaminen on mahdollista, tällöin eri osien väliin jää muutaman mm:n saumaväli.

Käyttökohteet

Kevyen liikenteen väylät, joissa ei ole talvikunnossapitoa.

Betonikivet

Perusladonnan kivikoot:

  • 278x138x80, 138x138x80.

Pintakäsittelyt

Betonilaatat voivat olla pintakäsittelyltään mm. sileitä, hiekkapuhallettuja tai hienopestyjä. Kiven pintaa voidaan muokata muotoilemalla, jälkikäsittelemällä tai kemiallisella käsittelyllä ja tuottaa näin esim. elävää antiikkipintaa, profiloitua pintaa ja patinoitua pintaa. Betonikivien suorakulmaisissa särmissä voi olla viiste tai pyöristys. Kivissä voi olla myös erilaisia toiminnallisia profiileja ja/ tai koristeprofiileja.

Asennus

Betonikiveys asennetaan asennushiekan varaan. Luiskissa (vähintään 1:2) ja korotetuilla suojateillä betonikivet asennetaan maakosteaan betoniin. Kiveyksen rajautuessa kasvualustaan tai ilman tukea sen reuna tuetaan maakostealla betonilla kolmen kiven leveydeltä. Monissa betonikivissä on nk. asennusnystyrät (eivät ole mitoissa mukana), jotka helpottavat asennustyötä. Betonikivet voivat lisäksi olla reunaprofiloituja siten, että kivet lukkiutuvat toisiinsa muodostaen kantokyvyltään kestävämmän päällysteen. Kiveys tuetaan aina reunoilta kiinteään tai rakennettuun tukeen, joka estää kiveystä purkautumasta.

Kivien saumaukseen käytetään saumaussoraa, raekoko 0/1 mm.

 

BETONISET NURMIKIVET:

Käyttökohteet

Raitiolinjoilla kiskojen välissä, luiskaverhouksissa ja tonttien pelastusreiteillä. Reikälaattoja ja -kiviä sekä nurmikiviä käytetään myös luiskien ja liikennealueiden maisemointiin sekä sitomaan perusmaa haluttuun kaltevuuteen. Luiskiin kannattaa valita tuote, jossa on reikä, jotta täyttömateriaali pysyy paikallaan.Nurmisaumatut kiveykset ja nurmikivet

Kasvillisuus sitoo kaupunkipölyä ja tehostaa hulevesien imeytymistä ja haihtumista. Jotta hulevedet imeytyvät parhaalla mahdollisella tavalla, myös pohjarakenteen tulee olla läpäisevä. Kivet saumataan tällöin kiviaineksella, josta hienoaines on seulottu pois.

Kivikoot

  • Nurmikivi 278 x 138 x 80
  • Reikälaatta 398 x 598 x 80
  • Vihernappula 68 x 208 x 80
  • Golfkivi 140 x 140 x 80
  • Viherässä 291 x 305 x 100 mm

Asennus

Nurmikivissä on asennusnystyrät tai muoto, joka määrittää kiveyksen saumanleveyden. Nurmikivet saumataan multahiekkaseoksella, johon nurmensiemenet on sekoitettu valmiiksi. Mikäli suunnitelmaselostuksessa ei anneta tarkempia ohjeita, käytetään InfraRYL 214311 mukaista kasvualustaa ja lannoitusta. Saumaaminen voidaan tehdä myös pienirakeisella sepelillä, jolloin kiveyksen vedenläpäisykyky paranee. Vihernappulan ja Viherässän kanssa voi käyttää myös maanpeitekasveja.