Katuvihreä

Katuvihreällä tarkoitetaan kaikkea katualueilla kasvavaa kasvillisuutta: puut, pensaat, köynnökset, perennat, kukkasipulit, kausikasvit, niityt ja nurmikot.

Katuvihreä on katupuiden lisäksi paljon muutakin. Helsingin kaupungilla on käynnissä useita pilottihankkeita katuvihreän monipuolisuuden ja elämyksellisyyden edistämiseksi ja uudenlaisten katuvihreäratkaisujen kehittämiseksi. Kokemustietoa katuvihreän monipuolistamisesta on Suomessa toistaiseksi saatavissa vain vähän. Kaupunkitilaohjeen katuvihreäkortti päivittyy sitä mukaa kuin saamme pilottikohteista uusia kokemuksia.

Katuvihreän toteutuksen, kunnossapidon, kustannustehokkuuden ja monimuotoisuustavoitteiden kannalta on edullisinta, että katuvihreä toteutetaan suurina kokonaisuuksina ja riittävin mitoituksin eikä pieninä erillisinä alueina. Pyrimme kaikessa suunnittelussa ja rakentamisessa ensisijaisesti säilyttämään alueilla jo kasvavaa elinvoimaista kasvillisuutta osana kaupunkimaisemaa.

• Katupuut ovat näkyvin ja pitkäikäisin katuvihreän osa. Pyrimme löytämään katupuille asemakaavoituksessa sekä liikenne- ja katusuunnitelmien yhteydessä uusia istutuspaikkoja aina, kun se on kaupunkikuvallisten tavoitteiden mukaista ja kadun mitoituksen puolesta mahdollista. Katupuiden istuttamisen esteenä on usein se, että kadun maanlainen tila on täynnä kunnallistekniikkaa tai alue sijaitsee kokonaan kannella. Katupoikkileikkauksia haluamme jatkossa kehittää niin, että katuvihreälle varattavaa tilaa tarkastellaan samanarvoisena infralle varattavan tilan kanssa.
• Pensaat. Katualueiden pensasistutusten tulee olla ensisijaisesti kestäviä ja peittäviä, eivätkä ne saa muodostaa näkemäesteitä. Katualueiden pensasistutuksissa tavoittelemme monipuolisuutta, lajivalikoiman laajuutta ja kerroksellisuutta.
• Köynnöksillä korvaamme katupuita etenkin ahtaassa katutilassa, vaikka köynnöksiä näkeekin kaduilla toistaiseksi melko harvoin. Köynnöksissä on kuitenkin paljon potentiaalia osana katuvihreää, ja keräämme niistä kokemustietoa.
• Hulevesien hallinta ja käsittely on yhä tärkeämpi katusuunnittelun osa-alue. Hulevesiin liittyvän katutekniikan ja katukasvillisuuden yhdistäminen on osoittautunut vaikeaksi, emmekä voi antaa hulevesikasvien valintaan tällä hetkellä yleispäteviä ohjeita. Hulevesikasvillisuuskohteita on toteutettu ja niiden menestymistä seurataan. Hulevesien hallintaa suunniteltaessa tulee huomioida katusuolan haitallinen vaikutus puille ja muulle katukasvillisuudelle.
• Perennat ja sipulikasvit. Ruohovartiset kasvit voivat tuoda katuympäristöön elämyksellisyyttä, kukintaa ja monimuotoisuutta, mutta vain tarkkaan harkituissa kohteissa, joissa katuvihreäaluetta ei käytetä lumitilana. Paahteiset kiertoliittymät ja liikenteenjakajat voivat tarjota otollisen sijoituspaikan monilajisille ja kukkiville, dynaamisen kasvillisuuden lainalaisuuksia noudattaville paahdeistutuksille. Kukkivat sipulikasvit sopivat pensas- ja perennaistutuksiin tai dynaamisiin perennaryhmiin myös katuympäristössä.
• Nurmikot ja niityt. Valoisat katujen reuna-alueet ja pientareet soveltuvat erinomaisesti niittyinä hoidettaviksi. Pientareet ovatkin nykyisin elintärkeitä harvinaistuneiden niittykasvien ja niillä viihtyvien hyönteisten elinympäristöjä. Niittyjen lajikoostumusta, kasvuvoimaa ja korkeutta säätelemme kasvualustan ominaisuuksilla ja niiton ajoituksella. Säännöllisesti leikattavalla, vihreällä nurmikolla on koristearvoa katuympäristössä. Nurmisaumaiset kiveykset raidealueilla ja nostopaikoilla edellyttävät jonkin verran suunnittelua ja kunnossapitoa, mutta pehmentävät kesäkaudella kadun äänimaailmaa, sitovat pölyä ja vehreyttävät katunäkymää.
• Kausikasvit. Kaikkein näyttävintä, mutta selvästi kalleinta kukintaa katuympäristöön saamme yksivuotisilla kausikasvi-istutuksilla. Katualueiden kausikasvit istutetaan yleensä astioihin, mutta esimerkiksi liikenteenjakajissa ja toreilla voi olla myös maapohjaisia kausikasviryhmiä.

Kulttuuriarvojen vaaliminen

Katupuut ja puurivit ovat osa Helsingin perinteistä katutilaa ja vaalittavaa kaupunkikuvaa. Vaalimme puurivejä kaupunkikuvallisina kokonaisuuksina ja toteutamme puiden täydennysistututukset suunnitelmallisesti. Arvoympäristöissä suosimme katupuiden ja puurivien perinteistä puulajivalikoimaa. Vältämme sijoittamasta rivivaikutelmaa tai kaupunkikuvaa heikentäviä elementtejä kuten pysäköintiä, mainoslaitteita ja jakokaappeja puuriveihin ja muihin kaupunkikuvallisesti arvokkaisiin puukokonaisuuksiin.

Eri aikakausille tyypillisistä kaupunkikuvassa vaalittavista kasvillisuuden piirteistä kerrotaan kortissa Julkisen kaupunkitilan kasvillisuus Helsinki-ilmeen muodostajana.

Luonnon monimuotoisuuden edistäminen

Edistämme katuvihreän kerroksellisuutta aina, kun se on mahdollista. Kerrokselliset pensasistutukset soveltuvat erityisen hyvin katuvihreän reunavyöhykkeisiin. Pölyttäjien suosimiseksi istutamme myös katualueille kukkivia pensaslajeja, joiden kukissa on tarjolla runsaasti mettä ja siitepölyä. Katualueilla emme käytä ihmisravinnoksi tarkoitettuja syötäviä marjoja ja hedelmiä tuottavia puu- tai pensaslajeja.

Kiertotalouden huomioon ottaminen ja resurssiviisaus

Suosimme puuistutuksissa paikalla tuotettua tai kierrätyskasvualustaa, ja mahdollisuuksien mukaan käytämme myös biohiiltä. 

Ilmastonmuutokseen varautuminen

Monipuolisen kasvivalikoiman avulla ehkäisemme ennalta ilmastonmuutoksen ja uusien kasvitautien ja tuholaisten aiheuttamia tuhoja kaupungin kasvillisuudelle. Istutettavien taimien tulee olla perimältään monipuolisia, ilmastollisesti kestäviä ja hyväksi tunnettua kantaa. Kasvien tulee kestää tauteja ja tuholaisia, ja tiedostamme kansainvälisen kasvikaupan aiheuttaman riskin uusien kasvitautien ja tuholaisten leviämiselle.

Suunnitelmissa huomioitava

Kasvillisuuden suunnittelussa varmistamme aina liikenneturvallisuuden. Kasvillisuuden istuttamisen ja kunnossapidon rajoittavin tekijä katuympäristössä on tila. Istutamme katuvihreää vain, jos kasvillisuudella on riittävät kasvuedellytykset. Maahan istutettava kasvillisuus vaatii maanalaista tilaa juurien kasvualustaa varten. Kadun alla kasvien käyttöä rajoittavat rakennusten ja rakenteiden perustukset sekä kunnallistekniset johdot ja putket. Kasvillisuuden sijoittelun mahdollisuuksiin vaikuttavat myös kadun muut toiminnot, eri liikkumismuotojen vaatimukset, kansirakenteet, kaivutilat, lumitila, pysäkit ja muut kalusteet, kadunvarsipysäköinti, valaistusratkaisut, liikennemerkit, ilmajohdot sekä mainostaulut. Lisäksi etenkin puilla tulee olla riittävästi etäisyyttä rakennuksiin, jotta latvuksilla on tarpeeksi tilaa kehittyä.

Kehittyäkseen suotuisasti katujen kasvillisuus tarvitsee jatkuvaa, tavoitteellista ja korkeatasoista hoitoa. Pidämme liikenneturvallisuuden kannalta tärkeät näkemäalueet avonaisina kasvillisuuden kaikissa kasvuvaiheissa. Pyrimme siihen, että  katuvihreän läheisyydessä lumenauraus ja lumenvarastointi, suolaus ja hiekoitus ja muut talvikunnossapidon työt eivät heikennä kasvillisuuden elinolosuhteita.

Sovitamme katupuut yhteen valaisimien, liikennemerkkien ja muiden liikenteenohjausrakenteiden, pysäköinnin sekä maanalaisten kaapelien ja johtojen kanssa. Mitoitamme puiden etäisyyden rakennusten seinistä, liikenteenohjauslaitteista, valaisinpylväistä ja ilmajohdoista niin, että puilla on riittävästi kasvutilaa.

Uusissa kohteissa asennamme katupuille runkosuojat talvihoidettavilla alueilla ja pysäköinnin läheisyydessä. Puunsuojavarusteet löytyvät kaupunkitilaohjeen kaupunkikalustekorteista.

Mitoitukset

Katukasvillisuuden suunnittelussa käytettäviä vähimmäismittoja on koottu Helsingin kaupungin ohjeeseen “Katutilan mitoitus”, luku 3.10 Katupuut ja katuvihreä sekä liite 2. Lisäksi noudatamme ohjetta “Helsingin katurakenteiden suunnitteluperiaatteet”. Katupuiden ja raitioliikenteen yhteensovittamisesta on laadittu kaupunkitilaohjeeseen oma mitoituskortti “Katupuut ja raitioliikenne, mitoitusohje“. Suosittelemamme istutustiheydet ovat “Helsingin kaupunkikasvioppaassa” .