Arkistot: Kortit

Post Type Description

Häiriövalo ja valosaaste

Pimeän ajan kaupunkiympäristö koostuu yleisten ja yksityisten alueiden valaistusten muodostamasta kokonaisuudesta. Ulkovalaistus tulee pyrkiä aina suunnittelemaan ja toteuttamaan niin, ettei häiriövaloa synny.

  • Häiriövalo on vaakatason yläpuolelle suuntautuvaa valoa tai valoa, joka aiheuttaa ärtymystä, epämiellyttävyyttä tai vaikeuttaa oleellisen informaation näkemistä suuntauduttuaan valaistavan alueen ulkopuolelle.
  • Valosaaste on laajempialainen termi viihtyisyyden tai turvallisuuden kannalta tarpeettomasta, mahdollisesti myös taivaalle suuntautuvasta valosta, jolla on vaikutuksia luontoon. Valosaaste saattaa aiheuttaa ympäristöhaittoja kasveille, hyönteisille ja eläimille. Haitat ilmenevät kasveilla kasvukauden muutoksina sekä hyönteisillä ja eläimillä elintapojen muutoksina.

Häiriövalo ja valosaaste näkyy konkreettisesti kaupunkiympäristössä häikäisevinä valaisimina, yöaikaan hohtavina pilvinä tai näkemistä haittaavina mainosvaloina.

Häiriövalon alueluokat 

Ulkotyöpaikkojen valaistusstandardissa (SFS-EN-12464-2) kuvataan häiriövalon alueluokat (E-luokat) ja ohjeistetaan luokan valintaan. Häiriövaloselvityksessä (2021) on esitetty kaupungin eri aluetyypeille häiriövalon alueluokat.

Eri alueluokilla on raja-arvot, jotka määrittävät taivaalle ja ikkunoihin suuntautuvan valon enimmäismäärän sekä valaisimien maksimivalovoiman todennäköisimpiin katselusuuntiin. Alueluokkien raja-arvoja noudattamalla suuri osa häiriövalosta voidaan poistaa.

Suunnitteluohjeet 

Valoa tulisi käyttää vastuullisesti ja valaistusten suunnittelussa tulisi aina panostaa valon määrän oikeaan mitoittamiseen ja suuntaukseen. Valon väriksi suositellaan lämmintä valkoista valoa (3000K).

Suunnittelun ydin on kiteytetty hyvin jo Julkisivujen ja pihojen valaistusohjeeseen (2010): Laadukkaan valaistuksen perusvaatimuksia ovat riittävä valaistusvoimakkuus, tehokas häikäisysuojaus, harkitut pintakirkkaus- eli luminanssisuhteet, oikea valon suuntaus ja sopivat valon väriominaisuudet.

Tarkistuslista suunnittelijalle

Häiriövalon syntyä estetään tehokkaimmin suunnitteluvaiheessa. Suunnittelijan on hyvä tarkistaa, että alla luetellut asiat on huomioitu. Jos toteutuksen todetaan aiheuttavan häiriövaloa, on syytä pyrkiä korjaamaan tilanne viipymättä.

  • Onko valaistus mitoitettu tarpeen mukaan?
  • Onko suunnitelmassa noudatettu valaistusstandardeja?
  • Onko valaistuksen määrää ja häikäisyä tarkasteltu valaistuslaskennalla?
  • Onko varmistettu, että valo ei leviä valaistavan alueen ulkopuolelle?
  • Onko valaistus ohjattu himmentymään ja/tai sammumaan yöaikana?

Riippuvalaisimien muotomääritykset

1.POHJAN MUOTO

Helsingissä käytetään pohjamuodoltaan vain ympyrän mallisia riippuvalaisimia.

HYVÄKSYTTÄVÄ pohjapinnan muoto on ympyrä.

“Kuva”

KIELLETTYJÄ pohjapinnan muotoja ovat kaikki ympyrästä poikkeavat muodot.

“Kuva”

 

2.SIVUPROJEKTIO

Helsingissä käytetään avaruusgeometrialtaan selkeitä puolipallon, kupolin ja kalotin muotoisia riippuvalaisimia

HYVÄKSYTTÄVIÄ muotoja ovat kupolin, puolipallon ja kalotin muotoiset tai tätä muotoa mukaelmat valaisimet, joiden mittasuhteet noudattavat kohdan 3 arvoja.

“Kuva”

KIELLETTYJÄ muotoja ovat lieriön, kartion, puolikartion ja niistä johdetut muodot, joiden mittasuhteet eivät noudata kohdan 3 arvoja. Esimerkkejä:

“Kuva”

 

3.MITTASUHTEET

Mitoilla tarkoitetaan valaisinkuvun ulkomittoja, jotka eivät sisällä kiinnitykseen käytettäviä osia ja heloja.

HYVÄKSYTTÄVÄ valaisinkuvun leveyden (x) ja korkeuden (y) suhde: y ≤ x ja y ≥ 150 mm

“Kuva”

4.LINJAKAS, YHTENÄINEN JA HILLITTY

Kaupunkitilan elementit muodostavat yhtenäisen, tunnistettavan kokonaisuuden. Muotokieli on funktionaalinen eli toimiva ja tarkoituksenmukainen. Vähistä elementeistä koostuva, selkeälinjainen, harmoninen, linjakas ja eleetön kokonaisuus, jota valitut rakenneratkaisut tukevat. Ylimääräisiä kokonaismuotoa häiritseviä rakenneosia, ulokkeita, muotoja tai koloja ei ole. Koristeellisia muotoja käytetään vain historiallisilla alueilla.

HYVÄKSYTTÄVÄ on kulmistaan hieman pyöristetty geometriseen perusmuotoon (kupoli, puolipallo, kalotti) pohjautuva yksikappaleisuutta tavoitteleva linjakas muoto (kohta 2), jonka pohjan muoto on ympyrä (kohta 1).

“Kuva”

KIELLETTYJÄ muotoja ovat monimutkaiset tai -osaiset  avaruusgeometriaan pohjautuvat tai useasta eri muotoisesta osasta koottu kokonaisuus (kohta 2 kielletyt).

“Kuva”

5.VAKUUTTAVA

Rakenneratkaisut ja materiaalit ovat vakuuttavia ja käyttötarkoituksessaan kestäviä. Ylimääräisiä kokonaismuotoa häiritseviä osia ja liitoksia ei ole. Valaisimen liittyminen vaijeriin on huolellisesti toteutettu ja asennus helppoa.

HYVÄKSYTTÄVÄ rakenneosat on muotoiltu valaisimen muotoihin sopiviksi ja kestävästi.

Vaijerin kiinnityskappale on kooltaan pieni tai integroitu valaisimen sisään huomaamattomasti. Kiinnityskappale on yksinkertainen ja koostuu vähistä osista tai noudattelee valaisimen muotokieltä. Kestävyyteen ja asennustavan helppouteen on kiinnitetty huomiota. Esimerkkejä:

“Kuva”

KIELLETTY on useasta liitoksesta koostuva, haasteellisesti asennettava tai käyttötarkoituksessaan heikko ratkaisu.

Kiinnitysratkaisu vaijeriin lisää ylimääräisiä osia tai muotoja, jotka eivät liity esteettisesti kokonaisuuteen.

“Kuva”

 

6.VIIMEISTELTY

Viimeistellyn ilmeen luovat mm. huolellinen toteutus ja detaljointi, laadukkaat materiaalivalinnat sekä rakenneosien, detaljien ja materiaalien huolellinen liittyminen toisiinsa.

HYVÄKSYTTÄVÄ viimeistely on toteutettu huolellisesti, linjakkaasti ja yksinkertaisesti valaisimen muotoja mukaillen. Detaljit, saumat, liitokset ja kiinnityskohdat ovat sulavalinjaisesti ja viimeistellysti toteutettu. Jäähdytysrivasto on integroitu valaisimen ulkokuoren sisäpuolelle mielellään kokonaan näkymättömiin. Valaisin on helposti huollettava ja puhtaana pidettävä.

KIELLETTY viimeistely on toteutettu huolimattomasti tai epäesteettisesti. Detaljit, saumat, liitokset ja kiinnityskohdat ovat epäsiistejä tai epäesteettisiä. Valaisimessa on ylimääräisiä ulokkeita, saumoja, likaa kerääviä koloja tai osia. Valaisimen huolto on vaativaa. Jäähdytysrivasto on valaisimen kuoren ulkopuolella.

 

7.LASI

HYVÄKSYTTÄVÄ tasolasi

“Kuva”

KIELLETTY kupulasi

“Kuva”

 

Valaisimien tulee sopia muotonsa ja rakenteensa puolesta Helsingissä käytettäviin muihin valaisimiin ja kaupunkikalusteisiin sekä Helsingin kaupunkikuvaan ja Helsinki-ilmeeseen.

Helsinki-ilme on määritetty Kaupunkitilaohjeen visioraportissa 2015:

 

  • Tunnistettava: kaupunkitilan elementit muodostavat yhtenäisen, tunnistettavan kokonaisuuden.
  • Vakuuttava: rakenteet ovat käyttötarkoituksessaan kestäviä ja materiaalit ovat vakuuttavia.
  • Linjakas: Vähistä elementeistä koostuva, selkeälinjainen, harmoninen. Rakenneratkaisut ovat yksinkertaisia ja eleettömiä sekä tarkoituksenmukaisia.
  • Viimeistelty: viimeistellyn ilmeen luo mm. huolellinen toteutus, oikeat materiaalivalinnat ja materiaalien huoliteltu liittyminen toisiinsa
  • Hillitty: Muotokieli on funktionaalinen eli toimiva ja tarkoituksenmukainen. Ylimääräisiä rakenneosia ei ole. Koristeellisuutta esiintyy historiallisilla alueilla.
  • Ekologinen: Elinkaareltaan kestävä ja kierrätettävä. Hankinnoissa on huomioitu ekologisuus.
  • Siisti: materiaalit ja rakenneratkaisut ovat helposti ylläpidettäviä.
  • Aito: käytetään aitoja materiaaleja.

 

Edellä mainitut piirteet luovat pohjan ilmeelle. Tavoitteena on esteettinen, ergonominen ja kestävä laatu. Kohteiden korkeatasoisella suunnittelulla lisätään kaupungin mielenkiintoisuutta, persoonallisuutta tai monipuolisuutta.

 

Helsinki-ilmeen muodon ominaispiirteet hillitty, linjakas ja viimeistelty yhdessä määriteltyjen materiaalien, pintakäsittelyjen ja värien kanssa luovat yhtenäisen, tunnistettavan ilmeen ja rakentavat osaltaan selkeää ja hallittua kaupunkikuvaa. Helsingin kaupunkitilan rakenteiden muotoilussa tulee korostua toimivuus ja tarkoituksenmukaisuus. Kaupunkitilan mitoitus, materiaalit ja yksityiskohdat huomioivat käyttäjien tarpeet ja ohjaavat toimintaa, mutta samalla sallivat monipuolisen kaupunkikulttuurin ja kaupunkitilan intensiivisen käytön. Koristeellisuutta esiintyy vain historiallisissa rakenteissa ja kalusteissa ajan hengen mukaisesti.

 

Aitous on perusperiaatteena materiaalien käytössä; puun tulee näyttää puulta, betonin betonilta, luonnonkiven luonnonkiveltä. Materiaalien jäljittely ei kuulu Helsingin kaupunkikuvaan. Ekologisia kierrätysmateriaaleja, kuten komposiittimateriaaleja, voidaan käyttää, mutta niillä ei tulisi imitoida toista materiaalia. Muoveja ei käytetä materiaalina kuin poikkeustapauksissa ja tällöinkin lähinnä pienissä yksityiskohdissa.

 

Helsinki-ilme on vakuuttava sillä kaikissa materiaalivalinnoissa ja rakenneratkaisuissa tulee huomioida Helsingin ilmasto, joka on hyvin vaativa vaihtelevine vuodenaikoineen ja säineen, ja johon merellisyys tuo omat lisähaasteensa. Myös talven lumisuus voi vaihdella suurestikin vuosittain. Helsingissä on lähes lumettomia talvia sekä hyvin runsaslumisia talvia. Valittujen ratkaisujen tulee toimia molemmissa tapauksissa ja usein ääritapauksissa, joita ovat esim. liukkaus, tuulisuus ja jäätyminen. Sateisuus ja kovat kertasadannat tulevat lisääntymään, jolloin eroosio ja tulviminen on voimakasta.

 

Helsinki-ilmeen ekologisiin arvoihin kuuluu, että rakenteet ja materiaalit ovat elinkaareltaan pitkäikäisiä ja kierrätettäviä. Ilme pyrkii huomioimaan myös ilmastonmuutoksen tuomat haasteet.

 

Siisteys on osa Helsingin julkisen kaupunkitilan visuaalista ilmettä. Tämä tulee huomioida kaikissa suunnittelu-, rakentamis- ja ylläpitoratkaisuissa. Tämä tarkoittaa, että ratkaisujen tulee mahdollistaa tarkoituksenmukainen hoito ja kunnossapito kaikilla kaupunkitilan osa-alueilla. Myös elinkaareltaan pitkäikäiset ratkaisut luovat ja edesauttavat siistin ja puhtaan kaupunkitilan syntymistä. Kaupunkitilan käyttäjillä on myös vastuu kaupunkinsa siisteydestä. Epäsiisteys ja roskaisuus vähentävät merkittävästi Helsingin positiivista imagoa.

 

Kaikki kaupunkitilan toimijat ja käyttäjät ovat vastuussa Helsingin julkisen kaupunkitilan visuaalisesta ilmeestä ja kokonaisuudesta. Kaupungin eri virastot ja liikelaitokset, urakoitsijat, yritykset, yrittäjät, matkailijat ja asukkaat omilla toimillaan luovat ja täydentävät Helsinki-ilmeen yhdeksi kokonaisuudeksi.

Katu- ja puistovalaisimien muotomääritykset

1. LINJAKAS, YHTENÄINEN JA HILLITTY

Kaupunkitilan elementit muodostavat yhtenäisen, tunnistettavan kokonaisuuden. Muotokieli on funktionaalinen eli toimiva ja tarkoituksenmukainen. Vähistä elementeistä koostuva, selkeälinjainen, harmoninen, linjakas ja eleetön kokonaisuus, jota valitut rakenneratkaisut tukevat. Ylimääräisiä kokonaismuotoa häiritseviä rakenneosia, ulokkeita, muotoja tai koloja ei ole.  Koristeellisia muotoja käytetään vain historiallisilla alueilla.

HYVÄKSYTTÄVIÄ on kulmistaan pyöristetty geometriseen perusmuotoon pohjautuva yksikappaleisuutta tavoitteleva linjakas muoto.

“Kuva”

KIELLETTYJÄ muotoja ovat teräväreunainen suorakaide tai useasta eri muotoisesta osasta koottu kokonaisuus.

“Kuva”

 

2. VAKUUTTAVA

Rakenneratkaisut ja materiaalit ovat vakuuttavia ja käyttötarkoituksessaan kestäviä. Ylimääräisiä kokonaismuotoa häiritseviä osia ja liitoksia ei ole. Valaisimen liittyminen varteen on huomaamattomasti toteutettu ja asennus helppoa.

HYVÄKSYTTÄVÄ rakenneosat on muotoiltu valaisimen muotoihin sopiviksi ja kestävästi. Varren kiinnityskappale on joko integroitu valaisimen sisään huomaamattomasti tai noudattelee valaisimen muotokieltä. Kestävyyteen ja asennustavan helppouteen on kiinnitetty huomiota.

“Kuva”

KIELLETTY on useasta liitoksesta koostuva, haasteellisesti asennettava tai käyttötarkoituksessaan heikko ratkaisu. Kiinnitysratkaisu varteen lisää ylimääräisiä osia tai muotoja, jotka eivät liity esteettisesti kokonaisuuteen.

“Kuva”

 

3. VIIMEISTELTY

Viimeistellyn ilmeen luovat mm. huolellinen toteutus ja detaljointi, laadukkaat materiaalivalinnat sekä rakenneosien, detaljien ja materiaalien huolellinen liittyminen toisiinsa.

 

KIELLETTY viimeistely on toteutettu huolimattomasti tai epäesteettisesti. Detaljit, saumat, liitokset ja kiinnityskohdat ovat epäsiistejä tai epäesteettisiä. Valaisimessa on ylimääräisiä ulokkeita, saumoja, likaa kerääviä koloja tai osia. Valaisimen huolto on vaativaa. Jäähdytysrivasto ei tue valaisimen muotoa tai on vaikeasti puhtaana pidettävä.

 

4. LASI

 

HYVÄKSYTTÄVÄ tasolasi

“Kuva”

KIELLETTY kupulasi

“Kuva”

 

Tutustu myös riippuvalaisimien muotomäärityksiin. Kyseiset muotomääritykset pätevät katu- ja puistovalaisimiin.

 

Valaisimien tulee sopia muotonsa ja rakenteensa puolesta Helsingissä käytettäviin muihin valaisimiin ja kaupunkikalusteisiin sekä Helsingin kaupunkikuvaan ja Helsinki-ilmeeseen.

Helsinki-ilme on määritetty Kaupunkitilaohjeen visioraportissa 2015:

 

  • Tunnistettava: kaupunkitilan elementit muodostavat yhtenäisen, tunnistettavan kokonaisuuden.
  • Vakuuttava: rakenteet ovat käyttötarkoituksessaan kestäviä ja materiaalit ovat vakuuttavia.
  • Linjakas: Vähistä elementeistä koostuva, selkeälinjainen, harmoninen. Rakenneratkaisut ovat yksinkertaisia ja eleettömiä sekä tarkoituksenmukaisia.
  • Viimeistelty: viimeistellyn ilmeen luo mm. huolellinen toteutus, oikeat materiaalivalinnat ja materiaalien huoliteltu liittyminen toisiinsa
  • Hillitty: Muotokieli on funktionaalinen eli toimiva ja tarkoituksenmukainen. Ylimääräisiä rakenneosia ei ole. Koristeellisuutta esiintyy historiallisilla alueilla.
  • Ekologinen: Elinkaareltaan kestävä ja kierrätettävä. Hankinnoissa on huomioitu ekologisuus.
  • Siisti: materiaalit ja rakenneratkaisut ovat helposti ylläpidettäviä.
  • Aito: käytetään aitoja materiaaleja.

 

Edellä mainitut piirteet luovat pohjan ilmeelle. Tavoitteena on esteettinen, ergonominen ja kestävä laatu. Kohteiden korkeatasoisella suunnittelulla lisätään kaupungin mielenkiintoisuutta, persoonallisuutta tai monipuolisuutta.

 

Helsinki-ilmeen muodon ominaispiirteet hillitty, linjakas ja viimeistelty yhdessä määriteltyjen materiaalien, pintakäsittelyjen ja värien kanssa luovat yhtenäisen, tunnistettavan ilmeen ja rakentavat osaltaan selkeää ja hallittua kaupunkikuvaa. Helsingin kaupunkitilan rakenteiden muotoilussa tulee korostua toimivuus ja tarkoituksenmukaisuus. Kaupunkitilan mitoitus, materiaalit ja yksityiskohdat huomioivat käyttäjien tarpeet ja ohjaavat toimintaa, mutta samalla sallivat monipuolisen kaupunkikulttuurin ja kaupunkitilan intensiivisen käytön. Koristeellisuutta esiintyy vain historiallisissa rakenteissa ja kalusteissa ajan hengen mukaisesti.

 

Aitous on perusperiaatteena materiaalien käytössä; puun tulee näyttää puulta, betonin betonilta, luonnonkiven luonnonkiveltä. Materiaalien jäljittely ei kuulu Helsingin kaupunkikuvaan. Ekologisia kierrätysmateriaaleja, kuten komposiittimateriaaleja, voidaan käyttää, mutta niillä ei tulisi imitoida toista materiaalia. Muoveja ei käytetä materiaalina kuin poikkeustapauksissa ja tällöinkin lähinnä pienissä yksityiskohdissa.

 

Helsinki-ilme on vakuuttava sillä kaikissa materiaalivalinnoissa ja rakenneratkaisuissa tulee huomioida Helsingin ilmasto, joka on hyvin vaativa vaihtelevine vuodenaikoineen ja säineen, ja johon merellisyys tuo omat lisähaasteensa. Myös talven lumisuus voi vaihdella suurestikin vuosittain. Helsingissä on lähes lumettomia talvia sekä hyvin runsaslumisia talvia. Valittujen ratkaisujen tulee toimia molemmissa tapauksissa ja usein ääritapauksissa, joita ovat esim. liukkaus, tuulisuus ja jäätyminen. Sateisuus ja kovat kertasadannat tulevat lisääntymään, jolloin eroosio ja tulviminen on voimakasta.

 

Helsinki-ilmeen ekologisiin arvoihin kuuluu, että rakenteet ja materiaalit ovat elinkaareltaan pitkäikäisiä ja kierrätettäviä. Ilme pyrkii huomioimaan myös ilmastonmuutoksen tuomat haasteet.

 

Siisteys on osa Helsingin julkisen kaupunkitilan visuaalista ilmettä. Tämä tulee huomioida kaikissa suunnittelu-, rakentamis- ja ylläpitoratkaisuissa. Tämä tarkoittaa, että ratkaisujen tulee mahdollistaa tarkoituksenmukainen hoito ja kunnossapito kaikilla kaupunkitilan osa-alueilla. Myös elinkaareltaan pitkäikäiset ratkaisut luovat ja edesauttavat siistin ja puhtaan kaupunkitilan syntymistä. Kaupunkitilan käyttäjillä on myös vastuu kaupunkinsa siisteydestä. Epäsiisteys ja roskaisuus vähentävät merkittävästi Helsingin positiivista imagoa.

 

Kaikki kaupunkitilan toimijat ja käyttäjät ovat vastuussa Helsingin julkisen kaupunkitilan visuaalisesta ilmeestä ja kokonaisuudesta. Kaupungin eri virastot ja liikelaitokset, urakoitsijat, yritykset, yrittäjät, matkailijat ja asukkaat omilla toimillaan luovat ja täydentävät Helsinki-ilmeen yhdeksi kokonaisuudeksi.

Lumitilat

Lumen käsittely osaksi kaavoitusta ja alueiden suunnittelua

Talvihoidon suunnittelu on tärkeä osa alueiden kaavoitusta ja kestävää suunnittelua. Katujen talvihoito on kustannuksiltaan ja ympäristövaikutuksiltaan merkittävin alueiden ylläpidon toimi.

Kaupunkirakenteen kasvu ja tiivistyminen lisäävät lumen käsittelytarvetta. Helsingin yleiskaavan mukaisessa maankäytössä käsittelytarve lisääntyy noin 20 % vuoteen 2050 mennessä.

Talvihoidon huomioon ottaminen kaavoituksessa ja suunnittelussa parantaa turvallisuutta sekä vähentää päästöjä, melua ja muita ympäristöhaittoja ja siten lisää alueiden viihtyisyyttä. Suunnitelmallisuudella voidaan myös vähentää talvihoidon kustannuksia ja varautua lumen käsittelytarpeen kasvuun.

Parhaimmillaan lumen kasaus ja varastointi voidaan suunnitella osaksi katualueita ja puistoja. Lumettomina aikoina nämä paikat toimivat luontevasti muussa käytössä.

Käyttömahdollisuuksia lumettomana aikana

• skeittipaikka
• BMX-rata
• tapahtumakenttä
• urheilutoiminta
• kierrätystoiminta
• kirpputori
• ravintolapäivä
• agility
• tivoli, sirkus
• sotilasesterata
• konsertit

Lumen vastaanottopaikat

• Virallinen lumen vastaanottopaikka: Kuntien osoittamia virallisia
lumen varastointialueita, jotka edellyttävät toimenpideluvan. Lumi
saa sulaa varastointialueella. Tavoitteena on saada alueet merkittyä
osayleis- ja asemakaavoihin.

• Väliaikainen lumen kasauspaikka: Mahdollistavat tilapäisen lumen
kasauksen tarpeen mukaan. Lumi ei jää paikkaan sulamaan, vaan
se kuljetetaan muualle. Tavoitteena kaavaselostukseen maininta,
että aluetta voi käyttää lumen väliaikaiseen varastointiin. Tavoitteena
on saada kaavaselostukseen teemakartta, jossa lumen väliaikaiset
kasauspaikat on osoitettu.

Katupuut ja raitioliikenne, mitoitusohje

Yleistä

Puut ovat yksilöitä, joiden koko ja muoto vaihtelevat. Samankin lajikkeen eri yksilöt kasvavat eri kokoisiksi olosuhteista riippuen. Kapeakasvuisiksi kutsutaan yleisesti myös lajeja ja lajikkeita, joiden latvuksen leveys on tässä ohjeessa käytettyjä mittoja leveämpi.

Tässä ohjeessa on käytetty seuraavia mittoja.

  • Suurten puiden latvuksen leveys on noin 5 – 7 m sekä kapeakasvuisemmilla lehmuslajikkeilla että katupuuksi kasvatettavilla leveämmillä lajikkeilla.
  • Kapeiden puiden latvuksen leveys on pylväshaavalla noin 3 – 3,5 m ja osalla kapeita puulajeja noin 4 – 4,5 m.
  • Puiden korkeus täysi-ikäisenä on vähintään noin 15 – 18 m silloin, kun kasvualustatilavuus on riittävä eikä rajoita puun kasvua.

Latvuksen leveydellä ei ole merkitystä puun kasvualustatarpeen kannalta. Kasvualustan toimiva syvyys on noin yksi metri. Tässä mitoitusohjeessa oletetaan, että puiden kasvualusta on perinteistä, ei kantavaa kasvualustaa, ja käytössä ei ole vedensaantia edistäviä erikoisratkaisuja.

Puiden sijoitteluun vaikuttavat mm. raitioliikenteen sähkön ja valaistuksen yhteiskäyttöpylväät. Puiden sijoittelussa on huomioitava liikenteen näkemäalueet voimassaolevan ohjeistuksen ja määräysten mukaisesti. Puut pyritään yleensä sijoittamaan istutuskaistalle tasavälein, myös muunlaiset ratkaisut ovat mahdollisia

Rata- ja ratasähköturvallisuus asettavat vaatimuksia niin oksista vapaana pidettävälle alueelle kuin työskentelylle rata-alueella.

Raitiotien läheisyydessä puiden latvustoa täytyy pienentää leikkaamalla. Puiden vuosittainen leikkaaminen synnyttää kustannuksia, ja rata-alueella turvallisuuteen liittyvät näkökohdat nostavat tätä kustannusta.

Raitioliikenteen turva-alueella ja sen välittömässä läheisyydessä hoitotoimenpiteet on tehtävä silloin, kun raitioliikennettä ei ole: joko öisen tauon aikana tai vaihtoehtoisesti katkaisemalla liikenne hoidettavalta linjalta työn ajaksi. Raitioliikenteen ajojohdinrakenteista on katkaistava jännite ja ne on työmaadoitettava hoitotöiden ajaksi.

Visuaaliset laatuvaatimukset


Suunniteltaessa puita katuympäristöön on yleensä toiveena näyttävät, hyvinvoivat, täysikokoiset puut. Puiden koko täysi-ikäisenä sekä täysikasvuisen latvuksen muoto ja ulkonäkö raiteiden läheisyydessä riippuu kasvualustan tilavuudesta sekä oksista vapaana pidettävän alueen koosta eli ympäristön teknisistä laatuvaatimuksista.

Puita voidaan katualueella sijoittaa lukemattomin eri tavoin katutilaan. Täysikokoisia puita on helpointa saada katutilaan silloin, kun istutusalueet ovat leveitä tai kun ne sijaitsevat kauempana raideliikenteen tilavarauksista. Tällöin myös puiden leikkauskustannukset ovat pienemmät.

Tekniset laatuvaatimukset
Määräykset

Tässä ohjeessa määritetyt mitat ja etäisyydet on tarkistettu ja sovellettu EN50122-2 määräyksistä ja ohjeistuksista. Lisäksi tämän ohjeistuksen apuna on käytetty SFS sähköturvallisuuden määräyksiä ja ohjeita ja Saksan BOStrab määräyksiä.

Rataturvallisuus

Raitioliikenteen turvallisen kulun varmistamiseksi, henkilöturvallisuuden takaamiseksi ja raitiovaunun eri osien rikkoutumisen estämiseksi on katupuut istutettava tarpeeksi etäälle raitiotien alueesta.

Raitiotien turvallisuuden takaamiseksi on raitioliikenteeseen tehty kaksi määräävää aluetta. Niille ei saa sijoittaa/rakentaa tai sinne ei saa tulla/kasvaa kiinteitä tai väliaikaisia esteitä tai rakenteita. Nämä alueet ovat: ATU = aukean tilan ulottuma, joka on raitiovaunun dynaaminen rungon vaatima tila ja ViVa = virroittimen vaara- alue, joka sisältää virroittimen dynaamiset liikkeet ja sähköturvallisuuden vaatimat suojaetäisyydet.

Työssä esitetään ViVan ulkopuolelle 1 m:n turva-alue. Samaa yhden metrin turvaetäisyyttä noudatetaan ajojohdinrakenteiden muissakin osissa, kuten esimerkiksi ratasähköpylväät (yhteiskäyttö/ratasähkö), kannatinvaijerit tai orsirakenteet.

Aukean tilan ja virroittimen vaara-alueen korkeudet on ilmoitettu kiskon mittapisteestä ja leveydet on ilmoitettu sekä raiteen keskilinjasta että kiskon mittapisteestä.

Ratasähköturvallisuudessa määritettyä ajojohdon katkeamisen aiheuttamaa vaara-aluetta (VaTu, 4 metriä raiteen keskilinjasta) ei katupuiden yhteydessä tarvitse noudattaa, koska puun ei katsota olevan sähköjohdin.

Katupuiden sijoituksessa, lajin valinnassa sekä hoidossa on huomioitava, ettei puun lehvästö saa tulla ATU:n tai ViVa:n sisäpuolelle. Puiden tai kasvillisuuden oksastot voivat kasvaa ViVa:n viereisen turva-alueen sisäpuolelle, mutta ne on karsittava sieltä pois ennen seuraavan kasvukauden alkua.

Kaarteissa ATU:n alueeseen tai leveyteen lisätään kaarteen aiheuttaman levennyksen mitta= e. ViVa-alueeseen ei tarvitse lisätä e-mittaa.

Kun puiden lehvästöjen leikkaus tai muu puihin kohdistuva toimenpide tehdään 2,7 metriä lähempänä ajojohdinrakenteita, on ajojohtimen oltava jännitteetön ja työmaadoitettu. Käytännössä tämä määräys koskee kaikkia niitä puihin kohdistuvia toimenpiteitä, joita tarvitaan radan vieressä kasvaville puille.

Ohjeet

Näkemät

Katupuiden sijoituksessa on huomioitava, että raitioliikennettä ajetaan näkemäperusteisesti. Kuljettaja säätää nopeutensa näkemäalueensa mukaan. Yhtenäinen puukaista muodostaa näkemäesteen, joka aiheuttaa vaaratilanteita risteys- ja suojatiealueilla. Suunnittelussa on riittävän aikaisessa vaiheessa huomioitava tämä ja tarvittaessa puiden istutusväliä on harvennettava ennen risteys- tai suojatiealuetta. Raitioliikenteen alustavat näkemäohjeet on määritelty Raide-jokerin yhteydessä (Ohje päivittyy pääkaupunkiseudun raitiotiesuunnittelu -ohjeeseen.)

Ratasähköpylväiden ja yhteiskäyttöpylväiden rakenteet

Ratasähköpylvään tai yhteiskäyttöpylvään etäisyys voi suoralla radalla vaihdella välillä 20 m – 35 m. Vaihtelua on usein risteysväleittäin, jotta pylväät saadaan risteyskohdissa sovitettua optimaalisesti. Ajolangat voivat olla kannatinlankaperustaisia tai orsirakenneperustaisia.

Rakenteet maan alla

Yhteiskäyttöpylväiden ja valaisinpylväiden kaapeleiden suojaputket sijoitetaan puiden kasvualustan ulkopuolelle ajoradan, pyörätien, jalkakäytävän tai erotuskaistan kohdalle. Suojaputki tuodaan vain pylvään kohdalla istutuskaistalle.

Myös muun kunnallistekniikan (vesihuolto, kaukolämpö jne.) kadunsuuntaiset johdot sijoitetaan puiden kasvualustan ulkopuolelle.

Kadun poikki menevät johdot sijoitetaan puiden väliin siten, että niiden huoltaminen aukikaivamalla on mahdollista puiden juuria vahingoittamatta. Ensisijaisesti poikittaiset johdot pyritään sijoittamaan risteysalueille.

Yhteiskäyttöpylväillä on suurikokoinen jalusta. Sen koko vaihtelee, esim. noin 2,4 x 2,4 m. Jalustan alle ja ympärille tehdään perustusrakenteet, joten koko rakenne vie maan alla tilaa noin 4 x 4 m. Kapeammilla istutuskaistoilla on huomioitava, että pylvään perustus rajoittaa kasvualustatilavuutta.

Pylvään jalusta voidaan korvata porapaalulla, mikäli kallio sijaitsee tarpeeksi lähellä maanpintaa. Tämä on kallis ratkaisu, jota voidaan harkita käytettävän erikoistilanteissa (esim. kun sijoitetaan ratasähköpylväitä olemassa olevien puiden väliin). Mitoitus on tapauskohtainen.

Leikkauskuvissa on esitetty puiden kasvualustan ympärillä tila, johon ei sijoiteta maanalaisia rakenteita. Näin erilaiset rakenteet pystytään kaivamaan esiin ilman, että puun juuristo vaurioituu.

Istutuskaistan leveys on 5 m

Istutuskaista leveyden ollessa 5 m puiden latvuksia täytyy leikata vuosittain (mitoituskuvat 1 (kuva) ja 2 (kuva)). Leikkaustarve on kuitenkin vähäisempi kuin tätä kapeammalla istutuskaistalla. Kasvualusta sijoittuu raitiotien ja ajoradan rakennekerrosten välille. Leikkausluiskien kaltevuus on 1:1.

Käytettäessä viisi metriä leveää istutuskaistaa etäisyys kiskojen keskilinjasta puuriviin ja ajoradan keskilinjaan voidaan pitää tasaleveänä myös pysäkkien kohdalla.

Pohjakuvassa on esitetty 10 m istutusväli ja kolme puuta aina yhdellä pylväsvälillä. Tässä tapauksessa pylväsväli on 30 metriä. Viiden metrin istutuskaistalla voidaan käyttää esim. seuraavanlaisia vaihtoehtoja:

  • 8 m istutusväli, pylväät 24 m välein, pylväiden välissä kolme puuta
  • 8 m istutusväli, pylväät 32 m välein, pylväiden välissä neljä puuta
  • 9 m istutusväli, pylväät 27 m välein, pylväiden välissä kolme puuta
  • 10 m istutusväli, pylväät 30 m välein, pylväiden välissä kolme puuta
  • 13 m istutusväli, pylväät 26 m välein, pylväiden välissä kaksi puuta

Kasvualustan perusteella laskettu minimi-istutusväli tällä istutuskaistan leveydellä on 8,5 metriä. 8 metrin istutusväli on laskennallisen kasvualustatarpeen alarajalla, joten tuossa vaihtoehdossa puut jäävät hieman normaalikokoaan pienemmäksi. Tässä mitoitusohjeessa oletetaan, että puiden kasvualusta on perinteistä, ei kantavaa kasvualustaa, ja käytössä ei ole vedensaantia edistäviä erikoisratkaisuja.

Istutuskaistan leveys on 4 m

Istutuskaistan leveyden ollessa 4 m puiden latvuksia täytyy pienentää vuosittain (mitoituskuvat 3 (kuva) ja 4 (kuva)). Leikkaustarve on suurempi kuin tätä leveämmällä istutuskaistalla, mikä aiheuttaa kustannuksia. Latvuston voimakas pienentäminen heikentää puun elinvoimaisuutta etenkin puun vapaan runkokorkeuden nostovaiheessa. Latvus jää pienemmäksi kuin leveämmillä kaistoilla eikä kehity lajityypilliseen muotoonsa. Neljän metrin istutuskaista ei ole puille optimaalinen. Sitä käytetään vain, jos mahdollisuutta leveämpään ei ole. Kasvualustan sijoittuu raitiotien ja ajoradan rakennekerrosten välille. Leikkausluiskien kaltevuus on 1:1.

Neljä metriä leveää istutuskaistaa käytettäessä etäisyys kiskojen keskilinjasta puuriviin ja ajoradan keskilinjaan voidaan pitää tasaleveänä myös pysäkkien kohdalla. Näiden molempien rakenteiden leveys raitiokiskojen keskilinjasta ajoradan reunakivilinjaan on sama, 5,5 metriä.

Pohjakuvassa on esitetty 10 m istutusväli ja kolme puuta aina yhdellä pylväsvälillä. Tässä tapauksessa pylväsväli on 30 metriä. Neljän metrin istutuskaistalla voidaan käyttää esim. seuraavanlaisia vaihtoehtoja:

  • 10 m istutusväli, pylväät 30 m välein, pylväiden välissä kolme puuta
  • 13 m istutusväli, pylväät 26 m välein, pylväiden välissä kaksi puuta

Kasvualustan perusteella laskettu minimi-istutusväli tällä istutuskaistan leveydellä on 11, 5 metriä. 10 metrin istutusväli on laskennallisen kasvualustatarpeen alarajalla, joten puut jäävät hieman normaalikokoaan pienemmäksi. Tässä mitoitusohjeessa oletetaan, että puiden kasvualusta on perinteistä, ei kantavaa kasvualustaa, ja käytössä ei ole vedensaantia edistäviä erikoisratkaisuja.

Puut raitioliikenteen pysäkillä, pysäkin leveys 4,25 m

Sijoitettaessa pysäkille puita noudatetaan Helsingin tyyppipiirustussarjan piirustusta nro 30187/706 (Mitoituskuvat 5 (kuva) ja 6 (kuva)).

Pysäkin kantavalla kasvualustalla leikkausluiskat ovat 2:1.

Pysäkillä on käytettävä kantavaa kasvualustaa ja pääosin kivettyä pintaa. Puiden veden saanti on heikompaa kuin raideosuudella, joten pysäkin puut jäävät raideosuuden puita pienikokoisemmiksi.

4 metriä leveät ja sitä leveämmät istutuskaistat liittyvät luontevasti raitiotiepysäkkiin, jolla on puita. Etäisyys kiskojen keskilinjasta puuriviin ja ajoradan keskilinjaan voidaan pitää tasaleveänä.

Istutuskaistan leveys on 3,5 m

Istutuskaista ollessa 3,5 metriä ainoastaan kapeakasvuiset, pylväsmäiset puut ovat mahdollisia (mitoituskuvat 7 (kuva) ja 8 (kuva)). Pylväspuun latvus saa kasvaa melko vapaasti. Latvuksen leikkaustarve on vähäinen. Kasvualustan sijoittuu raitiotien ja ajoradan rakennekerrosten välille luiskakaltevuudella 1:1.

Kolmen ja puolen metrin istutuskaistalla leveälatvuksisen puun latvuksen leikkaaminen olisi jatkuvaa, ja oksistoa olisi vaikeaa ja kallista pitää poissa vapaana pidettävältä alueelta. Puun ulkonäkö kärsii, koska oksat jouduttaisiin poistamaan käytännössä kokonaan 8 metrin korkeuteen kiskojen puolelta. Puun menestymiseksi rungon ja lehvästön suhde tulisi olla sellainen, että lehvästöä on vähintään noin 2/3 ja runkoa enintään noin 1/3 puun korkeudesta. Leveämpilatvuksiset puut eivät todennäköisesti menestyisi liian vähäisen ja toispuoleiseksi jäävän lehvästön takia.

Pohjakuvassa on esitetty 10 m istutusväli ja kolme puuta aina yhdellä pylväsvälillä. Tässä tapauksessa pylväsväli on 30 m. Kolmen ja puolen metrin istutuskaistalla voidaan käyttää esim. seuraavanlaisia vaihtoehtoja:

  • 10 m istutusväli, pylväät 30 m välein, pylväiden välissä kolme puuta
  • 13 m istutusväli, pylväät 26 m välein, pylväiden välissä kaksi puuta

Kasvualustan perusteella laskettu minimi-istutusväli tällä istutuskaistan leveydellä on 13,5 metriä. 10 metrin istutusväli on selvästi alle laskennallisen kasvualustatarpeen, joten puut jäävät selvästi normaalikokoaan pienemmäksi. 13 metrin istutusväli on laskennallisen kasvualustatarpeen alarajalla, joten siinäkin vaihtoehdossa puut jäävät hieman normaalikokoaan pienemmäksi. Molemmat vaihtoehdot ovat pylväspuulle harvoja, eivätkä puut muodosta voimakasta viherelementtiä. Tässä mitoitusohjeessa oletetaan, että puiden kasvualusta on perinteistä, ei kantavaa kasvualustaa, ja käytössä ei ole vedensaantia edistäviä erikoisratkaisuja.

Koko katutilan leikkaukset, esimerkkejä

Neljässä leikkauksessa (mitoituskuvat 9 (kuva), 10 (kuva), 11 (kuva) ja 12 (kuva)) on kuvattu muutamia erilaisia vaihtoehtoja sijoittaa puita katutilaan. Valitut vaihtoehdot ovat esimerkinomaisia, erilaisia variaatioita puiden määrän ja istutuskaistojen leveyden suhteen on monia. Vaihtoehdoilla katutilan visuaalisesta ilmeestä muodostuu erilainen.

Leikkausten avulla on selvitetty sitä, miten eri levyiset istutuskaistat vaikuttavat koko katutilan mitoitukseen ja puuston latvuksen muotoon sekä ylläpidon tarpeeseen.

Puurivin sijoittuminen katutilassa vaikuttaa määräävästi latvuksen leikkaustarpeeseen sekä siihen, miten leveä ja luonnollisen muotoinen latvus voi olla, vaikka kasvualustatila ei muuttuisi.

Kaistojen määrä, jalkakäytävät sekä pyörätiet ovat kussakin vaihtoehdossa saman levyiset ja niitä on jokaisessa vaihtoehdossa sama määrä. Tämä helpottaa kuvien vertailua.

Neljä puuriviä, katutilan leveys 45 metriä

Esimerkissä reunimmaiset puurivit ovat pyöräilyn ja ajokaistan välissä, ja keskimmäiset raiteiden vierellä (mitoituskuva 9 (kuva)). Leikkauskuvassa on esitetty reunimmaisille puille kasvipeitteinen, 3 metriä leveä istutuskaista. Istutustilavuus laajenee kantavalla kasvualustalla pyöräilykaistan alle. Raiteiden vierellä istutuskaistojen leveys on 4 metriä. Latvusten leikkaamista tehdään sekä ajoradan yllä että kiskojen vieressä kahdella sivulla ja yläpuolella.

Kolme esimerkkiä tilanteesta, jossa kadulla on kaksi puuriviä

Kaksi puuriviä, katutilan leveys 42 metriä

Esimerkissä puurivit ovat pyöräilyn ja ajokaistan välissä (mitoituskuva 10 (kuva)). Istutuskaistat ovat monilajiset ja niillä on myös hulevesien käsittelyä. Istutuskaistan leveys on tässä versiossa 5 metriä. Vaihtoehdossa, jossa kasvualustatilavuus varataan kadun reunoille, ja kaistat ovat riittävän leveät, saadaan istutuksiin yhdistettyä hulevesien viivytystä, ja latvusten leikkaustarve on erittäin vähäinen.

Kaksi puuriviä, katutilan leveys 41 metriä

Esimerkissä puurivit ovat raiteiden vierellä (mitoituskuva 11 (kuva)). Istutuskaistan leveys on tässä versiossa 5 metriä. Latvusten leikkaamista tehdään sekä ajoradan yllä että kiskojen vieressä kahdella sivulla ja yläpuolella, ylläpitokulut ovat suuret.

Kaksi puuriviä, katutilan leveys 38 metriä

Esimerkissä puurivit ovat pyöräilyn ja ajokaistan välissä (mitoituskuva 12 (kuva)). Istutuskaistat ovat kasvipeitteiset. Istutuskaistan leveys on tässä versiossa 3 metriä. Istutustilavuus laajenee kantavalla kasvualustalla pyöräilykaistan alle. Vaihtoehdossa, jossa kasvualustatilavuus varataan kadun reunoille, latvusten hoitotarve on vähäinen. Mikäli tässä vaihtoehdossa 3 metrin levyiset istutuskaistat muutetaan 3,5 metrin levyisiksi, riittää tavallinen kasvualusta ilman kantavaa kasvualustaa laajennuksena. Tällöin myös hoitoleikkausten tarve vähenee.

Puiden kasvualustan mitoitus

Puut tarvitsevat riittävän kasvualustatilavuuden kasvaakseen.  Tärkeimpänä kasvualustatilaa määräävänä tekijänä on puun veden saanti. Perinteisellä kasvualustalla tavoitellaan normaalikokoiselle, isoksi kasvavalle puulle noin 25 m³ kasvualustatilaa.

Kantavalla kasvualustalla nykyisin voimassa oleva ohje 25 m³ ei johda riittävään vesivarastoon. Tilavaade on huomattavasti suurempi kuin perinteisellä kasvualustalla, koska kivirungon vaatima tila maassa on pois maan vesivarastosta ja juurten käytöstä. Riittävä tilavuus kantavalla kasvualustalla olisi noin 40-60 m³ tilavuus.

Jos kasvualustan tilavaadetta ei voida toteuttaa istutuskaistaa leventämällä ja käyttämällä kantavaa kasvualustaa viereisten liikenne- ym. alueiden alla, voidaan sen sijaan:

  • harventaa puuväliä
  • kerätä hulevettä kasvualustaan
  • käyttää erikoiskasvualustoja

Näitä keinoja on mahdollista yhdistää toisiinsa.

H6 Ruiskujen keräysastia

Sijoitusalueet

Koko kaupunki

Materiaalit

Teräs tai alumiini

Pintakäsittely / viimeistely

Kuumasinkitys+ sinkkifosfatointi + jauhemaalaus (tai vastaava yhdistelmä)
Ruostumaton teräs: hionta grit 180

Värivaihtoehdot

RAL 7021, RAL 6012 & rosteri

Ylläpito

Noudatetaan peittomaalatun ja kuumasinkityn teräksen sekä ruostumattoman teräksen ylläpito-ohjeita.

Hankintatapa

Suorahankinta

I7 Puoliportaali HKI

Sijoitusalueet

Kivikaupunki
Aluekeskus
Luonnonmukainen alue
Asuinalue
Historiallinen alue

Materiaalit

Pylväsosa: teräsputki

Pylväspääte: ruostumaton teräs

Pintakäsittely / viimeistely

Kuumasinkitys + zirkonium pohjainen käsittely tai vastaava sinkkifosfatoinnin korvaava ympäristöystävällisempi pintakäsittelymenetelmä + jauhemaalaus (tai vastaava yhdistelmä)

Ruostumaton teräs: hionta grit 180

Värivaihtoehdot

Kivikaupunki + historiallinen alue: RAL 7021, Black Grey, RAL 6012, Black Green, KY 1, vihertävän harmaa, RAL 9011, Graphite Black

Aluekeskus + luonnonmukainen alue + asuinalue: RAL 7021, Black grey, RAL 7042, Traffic Grey A, RAL 7038, Agate Grey, RAL 9006, White Aluminium, RAL 9007, Grey Aluminium

 

Kuumasinkitys (pylväitä voidaan käyttää myös maalaamattomina eli ainoastaan kuumasinkitettyinä)

Ruostumaton teräs: käyttö pylväspäätteissä

Hankintatapa

Suorahankinta

Saaristo-opasteet

Opastemalli

Telinemallina on Helsingin oma malli C4 (30526/006), jonka painatuspinnan koko on 1200×800 mm.

https://kaupunkitilaohje.hel.fi/kortti/hki-opasteet-korkea-c4/

Opaskartta

Pohjakartta on laadittu hyödyntäen Maanmittauslaitoksen avointa aineistoa.

Muokkaukset, värit, muutokset ja reitit lisätään erikseen. Kartan muokkaamisessa on käytetty QGis-ohjelmaa, josta kartta viedään taitto-ohjelmaan PDF-muodossa. Paikkatieto-ohjelman käyttäminen taustakartan suunnittelussa tuottaa myös muissa yhteyksissä, kuten reittien ja opasteiden sijoitussuunnitelmaa tehtäessä hyödynnettävissä olevaa aineistoa.

Aineistosta nostetaan esiin tarvittavat tiedot kustakin alueesta. Yleisilme pyritään pitämään selkeänä. Kartan ei ole tarkoitus toimia ns. maastokarttana.

KARTTATASOT

– Tiet ja polut
– Maa
– Rakennukset
– Vesistö
– Taajama
– Pellot
– Puistot
– Kalliot (jos tarvetta)
– Kiinteistöjen rajat (jos tarvetta)
– Korkeuskäyrät (jos tarvetta)

Värit

Opaskartan värit perustuvat osittain Helsingin kaupungin visuaaliseen ilmeeseen. Kartassa käytetyt väriarvot ovat tarkasteltavissa kuvassa Taustakartan värisävyt.

Piktogrammit

Opasteiden karttamerkinnöissä käytettävät piktogrammit ovat tyyliltään Helsingin kaupungin visuaaliseen ilmeeseen pohjautuvia ja tukevat näin kaupungin brändiä yhdessä yhteneväisen typografian kanssa. Piktogrammit ovat ladattavissa tästä linkistä.

Typografia

Opasteissa käytettään kauttaaltaan Helsingin omaa kirjaintyyliä (Helsinki Grotesk). Teksti on pääosin aina valkoisella värillä ja mustalla taustalla. Opasteissa on käytössä pääosin ainoastaan yksi leikkaus, Helsinki Grotesk Medium.

Tulostus

Graafisten aineistojen tulostus tehdään 3 mm alumiinikomposiittilevylle, jonka pintaan lisätään antigraffitilakkaus (tai vastaava yhdistelmä). Levyt kiinnitetään rakenteisiin tyyppikuvien mukaisesti. Mahdolliset pienet päivitykset ja korjaukset on mahdollista tehdä erillisinä teippauksina, mutta lähtökohtaisesti suositeltavaa on suoratulostus levylle.

I1 HKI Liikennevalopylväät

Sijoitusalueet

Kivikaupunki
Aluekeskus

Materiaalit

Teräsputki ja ruostumaton teräsputki

Pintakäsittely / viimeistely

Kuumasinkitys + sinkkifosfatointi + jauhemaalaus (tai vastaava yhdistelmä)
Ruostumaton teräs: hionta grit 180

Värivaihtoehdot

kivikaupunki ja aluekeskus: RAL 7021, Black Grey, Ruostumaton teräs, RAL 6012, Black Green, ruostumaton teräs

Ylläpito

Noudatetaan peittomaalatun teräksen ja ruostumattoman teräksen ylläpito-ohjetta.

Hankintatapa

Suorahankinta