Taajamametsät
- Tila: Luonnos
- Päivitetty: 29.11.2024
- Julkaistu: 5.10.2016
Viheralueiden kunnossapitoluokitus RAMS 2020 korvaa aikaisemmin käytössä olleen Viheralueiden hoitoluokituksen (ns. ABC-luokituksen). Viheralueiden kunnossapitoluokituksen mukaan viheralueet jaetaan kolmeen kunnossapidon pääluokkaan: rakennetut viheralueet (R), avoimet viheralueet (A) ja metsät (M). Rakennettuja viheralueita ovat rakennettu arvoviheralue (R1), toimintaviheralue (R2), käyttöviheralue (R3) ja suoja- ja vaihettumisviheralue (R4). Viheralueiden kunnossapitoluokituksen lähtökohtia ovat alueen ominaisuudet, tarjoamat palvelut, käyttötarkoitus, viheralueen käyttäjät sekä kunnosspidolle asetetut laatu- ja kustannustavoitteet. Kunnossapitoluokka kuvaa alueen yleisilmettä, käyttöä ja kunnossapidon laatutasoa.
Taajamametsiä – kunnosspitoluokka M – ovat arvometsä (M1), lähimetsä (M2), ulkoilu- ja virkistysmetsä (M3), suojametsä (M4) ja talousmetsä (M5).
Sisältö
A1 Arvometsä
Arvometsät ovat erityisiä metsäalueita taajamassa tai sen ulkopuolella. Ne ovat erityisen tärkeitä ja arvokkaita maiseman, kulttuurin, luonnon monimuotoisuusarvojen tai muiden määritetyjen erityisten ominaisuuksien vuoksi.
- Arvometsät säilyttävät erityisiä luonto-, maisema- tai kulttuuriarvoja ja tarjoavat niihin liittyvoä elämyksiä.
- Luonnonsuojelualueet ovat omassa hoitoluokassaan S.
- Arvometsiin kuuluvat asemakaavaalueilla olevat metsälain arvokkaat elinympäristöt vaikka metsälaki ei kaava-alueella olekaan voimassa. Esimerkiksi arvokkaat pienvedet ja niitä reunustava puusto ovat arvometsiä. Istutetut jalopuumetsät kuuluvat arvometsiin erityisesti maisema-arvojen ansiosta. Tiheäkasvuiset linnustoltaan arvokkaat (LTJ:n I lk kohteet) lehtometsät ja pensaikot kuuluvat arvometsiin. Kallio- ja metsäalueet, joilla on runsaasti I maailmansodan aikaisia sotahistoriallisesti arvokkaita ja edustavia linnoitusrakennelmia rajataan usein myös arvometsiin.
A2 Lähimetsä
Lähimetsät ovat asuinalueiden välittömässä läheisyydessä sijaitsevia metsiä, joiden käyttö on päivittäistä.
- Lähimetsät tarjoavat ulkoilu- ja virkistysmahdollisuuksia ihmisten arkiympäristössä
- Puistometsä A2.1
Puistometsän sijainti taajamassa on keskeinen ja sen käyttö on vilkasta. Puistometsää hoidetaan aktiivisesti. Pohjakasvillisuus on selvästi muuntunut ja maapohja voi olla kulunut. Puistometsäkuviolla voi esiintyä myös istutettuja jalopuita tai ulkomaalaisia puulajeja. - Lähivirkistysmetsä M2.2
Lähivirkistysmetsä sijaitsee taajama-asutuksen läheisyydessä, rakennettujen puistojen reunoilla tai ulkoilu- ja liikunta-alueilla. Säännöllinen virkistyskäyttö on runsasta. Lähivirkistysmetsä on hoidettu ja sen pohjakasvillisuus on osin muuntunutta ja osin luonnonmetsän kaltaista.
M3 Ulkoilu- ja virkistysmetsä
Ulkoilu- ja virkistysmetsät ovat asuinalueiden läheisyydessä tai hieman etäämmällä.
- Ne tarjoavat ulkoilu-, virkistys- ja retkeilymahdollisuuksia.
- M3.1 Ulkoilumetsä
Ulkoilumetsä on taajaman yhteydessä tai sen reunamilla sijaitseva pääosin ulkoiluharrastukseenkäytetty metsäalue, - M3.2 Retkeilymetsä
Retkeilymetsä on taajamien ulkopuolella pääosin retkeilyyn käytetty metsäalue.
M4 Suojametsä
Suojametsät ovat asuinalueiden ja muun rakennetun ympäristön sekä erilaisia häiriöitä aiheuttavien toimintojen, kuten liikenneväylien ja teollisuuslaitosten välissä sijaitsevia metsiä.
- Suojametsät tarjoavat suojaa erilaisilta haittatekijöiltä ja ne edistävät muun muassa asumisviihtyvyyttä.
M5 Talousmetsä
Helsinki ei luokittele omistamiaan metsiä hoitoluokkaan M5.
Helsingin ohjeet ja linjaukset
- LUMO-ohjelma. Helsingin luonnon monimuotoisuuden turvaamisen toimintaohjelma 2021–2028. Kaupunkiympäristön julkaisuja 2021:16
- Luonnonhoidon työohje, Metsät, Helsingin kaupungin rakennusviraston julkaisut 2013:9
Lisätiedot ja -lähteet
- Viheralueiden kunnossapitoluokitus RAMS 2020. Viherympäristöliiton julkaisu nro 67.
- Taajamametsien hoitoluokitus, Taajamametsätyöryhmä 2002