A10 Aitaelementti

Sijoitusalue

Kivikaupunki
Aluekeskus
Asuinalue


Materiaalit

Teräsputki ja lattateräs.


Pintakäsittely / viimeistely

Kuumasinkitys + sinkkifosfatointi +
jauhemaalaus (tai vastaava yhdistelmä)


Värivaihtoehdot

Kivikaupunki, aluekeskus ja asuinalue: RAL 7021, Black Grey, RAL 6012, Black Green


Ylläpito

Noudatetaan peittomaalatun teräksen
ylläpito-ohjetta.


Hankintatapa

Suorahankinta

A9 Kolmilanka-aita

Sijoitusalue

Kivikaupunki
Aluekeskus
Asuinalue
Luonnonmukainen alue


Materiaalit

Teräsputki ja terästanko.


Pintakäsittely / viimeistely

Kuumasinkitys + sinkkifosfatointi +
jauhemaalaus (tai vastaava yhdistelmä )


Värivaihtoehdot

Kivikaupunki, aluekeskus ja asuinalue: RAL 7021, Black Grey, RAL 6012, Black Green


Ylläpito

Noudatetaan peittomaalatun
teräksen ylläpito-ohjetta.


Hankintatapa

STARA:n puitesopimus

A8 Istutusten suoja-aita, lattateräs

Sijoitusalue

Kivikaupunki
Aluekeskus
Historiallinen alue


Materiaalit

Lattateräs


Pintakäsittely / viimeistely

Kuumasinkitys + sinkkifosfatointi +
jauhemaalaus (tai vastaava yhdistelmä)
Kiinnityspultit pintakäsitellään kuten aita.


Värivaihtoehdot

Kivikaupunki, aluekeskus: RAL 7021, Black Grey, RAL 6012, Black Green
Historiallinen alue: RAL 9011, Graphite Black


Ylläpito

Noudatetaan peittomaalatun teräksen
ylläpito-ohjetta.


Hankintatapa

Suorahankinta

A7 Istutusten suoja-aita, teräsputki

Sijoitusalue

Kivikaupunki
Aluekeskus
Asuinalue


Materiaalit

Teräsputki


Pintakäsittely / viimeistely

Kuumasinkitys + sinkkifosfatointi +
jauhemaalaus (tai vastaava yhdistelmä)


Värivaihtoehdot

Kivikaupunki, aluekeskus ja asuinalue: RAL 7021, Black Grey, RAL 6012, Black Green


Ylläpito

Noudatetaan peittomaalatun teräksen
ylläpito-ohjetta.


Hankintatapa

Suorahankinta

(A) Aidat ja kaiteet

Kaiteiden mallitiedot löytyvät Helsingin kaupunkikalusteohjeesta.

Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupungit ovat laatineet yhteisen kevyen liikenteen kaidemalliston. Tyyppikaidemallisto on tuoteperhe, jonka eri osat sopivat mitoituksellisesti ja tyylillisesti toisiinsa. Raportista löytyvät mallien kuvat ja piirustusnumerot sekä visualisoidut käytön ohjeet.

Linkki kevyen liikenteen tyyppikaidemallistoon ja kaiteiden käytön ohjeeseen

 

Määräykset

RakMK F2

  • Kaide tulee rakentaa, kun putoamiskorkeus ylittää 500 mm ja putoamisen tai harhaan astumisen vaara on olemassa. Kaiteen tulee olla turvallinen ja tarkoitukseensa soveltuva. Kaide voi olla suojakaide tai avokaide.
  • Suojakaidetta on käytettävä yli 700 mm:n tasoeroissa kohteissa, joihin lapsilla on pääsy. Kaiteen suojaavan osan tulee ulottua vähintään 700 mm:n korkeudelle tasanteen tai askelman pinnasta. Siinä ei saa olla vaakasuoria rakenteita tai kuvioita, jotka tekevät kiipeilyn mahdolliseksi.
  • Kaiteen korkeus määräytyy putoamiskorkeuden ja tilan käyttötarkoituksen mukaan.

RakMK F1

  • Aulojen, muiden sisäisen liikenteen sekä ulkotilojen luiskien ja portaiden molemmille sivuille on asennettava helppokäyttöiset ja turvalliset käsijohteet. Johteiden tulee jatkua yhtenäisinä myös välitasanteiden osuudella.

RakMK G1

  • Asuinhuoneistoihin ja asumista palveleviin välttämättömiin tiloihin johtavan portaan ja luiskan tulee olla helppokulkuinen ja varustettu tarpeellisilla käsijohteilla. Sama koskee tontin tai rakennuspaikan välttämättömiä ulkoisia kulkuväyliä. Kerrostasojen välisen portaan tulee olla katettu. Kerrostalossa, jossa ei ole hissiä, kerrostasojen välisen portaan tulee lisäksi saada riittävästi luonnonvaloa ja siinä tulee olla vähintään yksi välitasanne kerrostasanteiden välillä.

Ohjeet

  • Kevyen liikenteen kaide sijoittuu toisinaan sillan kaiteen jatkoksi ja toisaalta kevyen liikenteen kohteissa tarvitaan joskus aurausjohdetta, joten Helsingin tyyppikaiteiden suunnittelussa on huomioitu Liikenneviraston ”Siltojen kaiteet, Tiehallinto 2006” -ohje sekä ohjeeseen liittyvät tyyppipiirustukset. Sillan kaiteeseen liittyvän kevyen liikenteen kaiteeksi suositetaan mallia, jonka suojaosa on yhtenäinen sillan kaiteen suojaosan kanssa. Kevyen liikenteen kaide asennetaan mahdollisimman lähelle siltakaidetta (maksimietäisyys 110 mm). Kevyen liikenteen tyyppikaiteen liittymisestä siltaan on tehty oma piirustus.
  • Maahan perustettavan kaiteen suositeltava etäisyys kevyen liikenteen väylästä on 250 mm. Vähimmäisetäisyys luiskan tai jyrkänteen reunasta on 250 mm.
  • Portaiden reunapalkissa kaide sijoitetaan keskelle reunapalkkia. Käsijohteen väylän puoleinen ulkopinta tulee sijoittua 20 mm reunapalkin tai reunakiven etureunan taakse, jotta se on suojassa auraukselta. Pengerluiskan reunassa käsijohteet sijoitetaan mahdollisen reunakivilinjan taakse tai väylän reunaan siten, että käsijohde jää 100 mm aurattavan väylän ulkopuolelle.
  • Pengerluiskissa kaide tarvitaan seuraavissa tilanteissa
    • harva kaide, kun kaltevuus jyrkempi kuin 1:2 ja pudotus yli 1.5 m, mutta enintään 3 m
    • suojakaide, kun kaltevuus jyrkempi kuin 1:2 ja pudotus yli 1.5 m, ja pudotus yli 3 m
  • Kevyen liikenteen kaide pyritään asentamaan mahdollisimman lähelle sillan kaiteen päätyä. Kevyen liikenteen tyyppikaiteissa on suunniteltu tätä kohtaa varten pulttiasenteinen erikoislatta, jossa pultit eivät sijoitu kaiteen päädyn ulkopuolelle. Kaiteiden väliin jäävän tilan maksimileveys on 110 mm. Jos tolppien väli jää kuitenkin kohdekohtaisista syistä suuremmaksi, kevyen liikenteen kaidetta jatketaan viimeisen tolpan jälkeen tarvittava pituus.

 

Tonttiaidat, sijoitusperiaate

Määräykset ja luvat

  • Asemakaavassa voi olla aitaamisen sallivia, sen kieltäviä tai siihen velvoittavia määräyksiä. Jos kaavassa ei ole aitaamista koskevia määräyksiä, noudatetaan Helsingin kaupungin rakennusjärjestystä. Se muun muassa velvoittaa rakennuksen rakentamisen yhteydessä erottamaan tontin kadun vastaisen rajan aidalla, pensasaidalla tai istutuksin, jollei perustellusta syystä muuta johdu.
  • Aidan rakentamiselle myönnettävä lupa on nimeltään toimenpidelupa. Sitä haetaan rakennusvalvontavirastosta lupahakemuskaavakkeella ja hakemukseen liitettävillä suunnitelmilla. Hakemuksen laatimisesta kerrotaan tarkemmin rakennusvalvontaviraston ohjeessa Rakennusluvan ja toimenpideluvan hakeminen.
  • Vaikka toimenpidelupaa ei tarvittaisi, mutta aidan soveltuvuudesta halutaan varmistus, voidaan suunnitelmille hakea rakennusvalvontavirastosta ns. kaupunkikuvallinen lausunto (KL-lausunto). KL-lausunnossa rakennusvalvontaviraston lupakäsittelijä varmistaa leimalla ja allekirjoituksella sen, että aitasuunnitelma on hyväksyttävissä ilman toimenpidelupaa. Lausuntoa haetaan rakennusvalvontavirastosta maksullista toimenpidettä koskeva tilauslomakkeella
  • Jos aita rakennetaan tontin rajalle, tai korkeuttaan lähemmäs tontin rajaa, on rakentamiselle aina saatava naapurin suostumus. Näin siinäkin tapauksessa että toimenpidelupaa aidalle ei tarvittaisi. Jos naapurin kanssa ei päästä asiasta sopimukseen, voi aidalle hakea toimenpidelupaa, sillä rakennusvalvontaviranomainen voi erityisistä syistä myöntää luvan aidan rakentamiseen rajalle, ellei siitä aiheudu naapurille huomattavaa haittaa.

Ohjeet suunnittelulle ja aidan sijoittamiselle

Helsingin kaupungin Rakennusvalvontaviraston ohjeessa Aidat ja tonttien rajaaminen esitetään aitojen rakentamisen ja tonttien rajaamisen periaatteet sekä määritellään milloin aidoille tulee hakea lupa. Rakennusvalvontavirastoon on hyvä ottaa yhteyttä heti suunnittelun alkuvaiheessa.

  • Aita on voitava huoltaa oman tontin puolelta, ellei naapuri anna lupaa käyttää oman tonttinsa aluetta huoltoon.
  • Aita ei saa vaarantaa liikenneturvallisuutta peittämällä liikennealueiden näköyhteyksiä eikä innostaa kiipeilemiseen.
  • Aidan korkeutta suunniteltaessa on otettava huomioon sen sijainti ja käyttötarkoitus sekä maaston tasoerot. Asemakaavamääräyksiin saattaa sisältyä korkeutta koskevia rajoituksia. Aidan korkeus vaikuttaa luvanvaraisuuteen. Aidan korkeudella tarkoitetaan sen korkeutta ylimmästä yläreunasta maanpintaan. Jos tonttien rajalla on tasoero, mitataan aidan ja tukimuurin yhteiskorkeus alemman tontin puolelta.

 

Leikkipuistot ja leikkipaikat

Suunnittelu

Helsingin kaupungin leikkipuistoja ja leikkipaikkoja suunniteltaessa tulee noudattaa yleisiä ulkoleikkipaikkoja koskevia ohjeita. Näitä ovat esim. SFS-standardit ja -ohjeet sekä Tukesin ohjeet. Teknisiä ohjeita löytyy esim. Infra RYL ja RT-ohjeista.

Turvallisuus

Leikkipaikkojen suunnittelussa noudatetaan EN-standardeissa esitettyjä turvallisuusvaatimuksia. Leikkipaikkojen tulee täyttää ne turvallisuusvaatimukset, jotka ovat olleet voimassa asennushetkellä. Leikkivälineiden  ja turva-alustojen turvavaatimukset on esitetty  SFS-standardeissa.

Leikkialueilla olevia muitakin kalusteita kuten portaita, pöytiä, penkkejä ja päällytettyjä alueita, voidaan käyttää leikeissä. Niiden ei edellytetä täyttävän leikkivälineiden turvavaatimuksia, mutta niiden turvallisuus ja sijoitus tulee huomioida suunnittelussa. Standardeja sovelletaan aktiivisen leikin alueella oleviin välineisiin, kuten kuntoilulaitteisiin, joita käytetään leikkivälineen tavoin.

Putoamisalustat 

Leikkivälineen putoamisalueella (turva-alueella) tulee käyttää jotain iskua vaimentavaa alustaa. Eri materiaalit on esitelty tarkemmin kortissa Iskua vaimentavat turva-alustat ja pinnoitteet. Putoamisalusta valitaan kohteeseen ja sen käyttöön sopivaksi.

  • Sidottu turva-alusta: hyvä esteettömyyden kannalta, sillä on helppo liikkua apuvälineiden ja lastenvaunujen kanssa.
  • Turvahake: luonnonmukainen ja pölyämätön materiaali, ei kuluta leikkivälineitä eikä vaatteita turvahiekan tavoin.
  • Turvahiekka: luonnonmukainen materiaali, kulkeutuu pois erityisesti keinujen, liukumäkien, karusellien ja köysiratojen kohdalta, kuluu herkästi liikkeen takia liian ohueksi ja syntyvä kuoppa alkaa kerätä vettä, kuluttaa kengissä kulkeutuessaan leikkivälineitä.

Iskua vaimentavat alustat ovat talviaikana usein jäässä eivätkä toimi. Leikkivälineiden käyttämiseen ei siksi talviaikaan kannusteta eikä leikkialueilla ole talvikunnossapitoa.

Esteettömyys

Esteettömyys tulee ottaa huomioon kaikkien leikkialueiden suunnittelussa. Leikkialueelle tulee järjestää esteetön pääsy ja liikkumis- ja toimimisesteisille lapsille tulee järjestää mahdollisuus osallistua leikkiin.

  • Leikkipuistot, joissa pyritään erikoistason esteettömyyteen, on määritelty koko helsingin kattavalla kartalla Tavoitteelisen esteettömyyden erikoistason leikkipuistot.
  • Esteettömien leikkipuistojen suunnitteluohjeita löytyy SuRaKu-kortista 6.
  • Suunnittelun  avuksi kaupunki on laatinut ohjeet Kriteerit erikois- ja perustason leikkipaikoille.
  • Esteettömyyteen liittyvillä kontrastiväreillä tarkoitetaan värien välisiä tummuuseroja. Oleellisia eivät ole värit sinänsä, vaan niiden ajateltu ero mustavalkoisessa asteikossa. Riittävä värikontrasti muodostuu, jos ero vastaa keskiharmaan ja mustan tai keskiharmaan ja valkoisen eroa.

Toimintavälineet ja kalusteet

  • Toimintavälineiden valinnassa tulee noudattaa puitesopimusjärjestelyssä esitettyä valintakaavaa.
  • Kalusteiden valinnassa noudatetaan Helsingin Kaupunkitilaohjetta.
  • Leikkivälineiden sijoittelussa huomioidaan auringon ja tuulen suunta.
  • Leikkivälineet asennuksessa noudatetaan valmistajien ohjeita.

Keinut

  • tulee olla riittävästi kaikilla leikkipaikoilla
  • huomioitava eri-ikäiset käyttäjät: pienille lapsille tarvitaan vauvaistuin ja isommille lapsille lautaistuin. Erilaiset istuintyypit on hyvä sijoittaa välitangollisiin tai kokonaan erillisiin keinutelineisiin
  • Leikkipuistossa keinujen ehdoton vähimmäismäärä on kaksi vauvakeinua ja kaksi lautakeinua, mitä voidaan täydentää esimerkiksi pesäkeinulla.

Muuta huomioitavaa

  • Leikkialueen suunnittelussa kiinnitetään huomiota pintavesien ohjailuun. Aktiivisen leikin alueelle ei saa muodostua lammikoita ja mahdolliset pintavesien imeyttämiseksi tehtävät avovesipainanteet tulee sijoittaa turvallisesti riittävän etäälle leikkialueesta tai rajata aidalla.
  • Hulevesien käsittelyn suunnittelussa käytetään Helsingin kaupungin hulevesistrategian esittämää prioriteettijärjestystä.
  • Leikkialueen kasvillisuutta valittaessa huomioidaan Helsingin kaupungin kasvilinjaukset. Leikkialueiden istutuksissa on käytettävä riittävän suuria taimikokoja. Kasvillisuus erotetaan ja rajataan selkeästi aktiivisen leikin alueesta. Ei istuteta myrkyllisiä kasveja.
  • Suunnittelussa tulee ottaa huomioon huoltoajoliikenteen aiheuttamat riskit alueen käytön turvallisuudelle. Mahdolliset pelastusreitit on määriteltävä ja sijoitettava siten, etteivät ne risteä aktiivisen leikin alueen kanssa. Pelastusreitin talvikunnossapito tule huomioida suunnittelussa.
  • Ympäristönäkökulma, kuten ilmastonmuutoksen hidastamiseen pyrkiminen, on huomioitava tulevaisuudessa yhä enenevässä määrin. Tämä voi tarkoittaa tulevaisuudessa esimerkiksi hiilijalanjäljen ja elinkaaren arvioimista leikkivälineiden valinnassa.

 

Koira-aitaukset ja koirakäymälät

Koira-aitaukset

Mitoitus ja tilantarve

  • Tehdään erilliset aitaukset isoille ja pienille koirille. Mikäli tämä ei ole mahdollista, tehdään aitaukseen kaksi osastoa, toinen isoille ja toinen pienille koirille.
  • Vanhoja tilavia aitauksia jaetaan isoille ja pienille koirille peruskorjausten tai aidan uusimisen yhteydessä.
  • Yksiosainen aitaus, tavoitekoko 1 500 m².
  • Uusien aitausten minimikoko kantakaupungissa 600 m².
  • Kaksiosaisten aitaus, tavoitekoko 3000 m², josta pienten koirien puoli > 600 m².
  • Asutuksen ja aitauksen välille on jäätävä riittävä välimatka. Hiljaisilla ja väljillä esikaupunkialueilla suositeltava etäisyys on noin 100 metriä. Tiiviisti rakennetuilla alueilla etäisyys asutukseen on yleensä lyhyempi.
  • Koira-aitauksia voi sijoittaa alle 50 metrin päähän asuinhuoneiden pääikkunoista vain poikkeustapauksissa.
  • Maaston tulee olla luontaisesti kuivaa, tai kuivatuksesta on huolehdittava rakentamisen yhteydessä.
  • Hyvät näköyhteydet alueen poikki ovat suotavia koirien valvonnan vuoksi.
  • Varataan riittävästi turvallista, vapaata tilaa juoksenteluun ja telmimiseen.

Ympäröivä aita

  • Teräksinen 3-lankaverkkoaita, joka asennetaan siten, että sen yläreunaan ei tule piikkejä.
  • Panssariverkkoaitoja käytetään jatkossa vain syrjäisillä metsä-alueilla.
  • Tavoitekorkeus 1,6 m, haasteellisissa paikoissa 2 m.
  • Aidan ja maanpinnan väliin ei saa jäädä koirien mentävää aukkoa.

Portit ja tuulikaapit

  • Uusiin ja peruskorjattaviin aitauksiin tehdään ns. tuulikaappi.
  • Jaetuissa aitauksissa suurten ja pienten osastoihin tehdään erilliset käynnit, kumpaankin vain yksi käyntiportti.
  • Käyntiportit ja tuulikaappi avautuvat aitaukseen päin.
  • Salvat eivät saa olla koirien avattavissa.
  • Aitauksiin pitää päästä kuorma-autolle mitoitetusta ajoportista.

Valaistus

  • Suunnitellaan huomioiden kaupunkikuva ja kunkin alueen erityiset valaistustarpeet.
  • Alueelle johtava pääkulkureitti valaistaan, kun se liittyy valaistuun kulkureittiin.
  • Normaalikokoisen (n. 1500 – 3000 m2) aitauksen yleisvalaistuksen tavoitteena on, että aitaukseen tulija pystyy havaitsemaan, onko alueella ennestään käyttäjiä.
  • Valaisinpylväiden pintakäsittelyvaatimukset kuten kalusteilla ja varusteilla (Kaupunkikalusteohje). Kuumasinkittyjä teräspylväitä ei voi käyttää, sillä ne eivät kestä koirien virtsaa.

Varusteet ja kalusteet

  • Varusteita ei sijoiteta tärkeille juoksulinjoille törmäämisvaaran vuoksi eikä myöskään välittömästi aidan viereen, jotta ne eivät helpota aidan yli loikkimista.
  • Aitauksiin ei sijoiteta koulutustelineitä.
  • Jokaisessa aitauksessa on oltava
    • järjestyssäännöt aitauksen ulkopuolella sekä kyltti portissa, jossa mainitaan, minkä kokoisille koirille aitaus on tarkoitettu, sekä alueen osoite ja nimi.
    • vähintään yksi penkki
    • iso syväsäiliö
    • siivousvälineteline ja siivousvälineet koirien jätösten keräämiseen
    • hiekoitushiekka-astia
    • merkkailukohteita uroskoirille
  • Teräksisten materiaalien laatuvaatimukset Helsingin kaupunkikausteohjeen mukaisesti

Pohjamateriaali

  • Pohjamateriaalin tulee soveltua koirien tassuille , se ei saa aiheuttaa vaaraa koirille eikä koirien ulkoiluttajille.
  • Vältettäviä pohjamateriaaleja: terävät kivet, löysä singelikerros, karkea ja tikkuinen hake ja karkea kuorike.
  • Mahdollisia pohjamateriaaleja: sovelias luonnonmaasto, sora, nurmi, hyvälaatuinen lehtipuuhake, soran ja lehtipuuhakkeen sekoitus, soran ja vähemmän karkean kuorikkeen seos. Hyvää palautetta on saatu kokeilusta v. 2016: ”Tassunalusta”-seos: 60% luonnonsoraa (3-8 mm) ja 40% puunkuorta.
  • Rajallisesti käytettäviä pohjamateriaaleja: kivituhka esim. sisääntuloalueella ja käytävillä.

Kasvillisuus

  • Aitausten sisäpuolella hyödynnetään aina luontaista, hyväkuntoista kasvillisuutta.
  • Uutta kasvillisuutta istutetaan pääasiasssa vain aitausten ulkopuolelle.
  • Aitausten sisäpuolelle istutettu kasvillisuus on suojattava niin, että koirat eivät pääse kaivamaan tai tuhoamaan virtsallaan juuristoalueita.

Koirakäymälät

  • Sijoitetaan ulkoilutuspaikkoina suosittujen kävelyreittien varsille ja puistojen sisääntuloalueiden tuntumaan.
  • Sijoittamisessa ja järjestelyissä otetaan huomioon naapurusto sekä lähiympäristön yleisilme ja muu käyttö.
  • Maapohja soraa, kivituhkaa tai mursketta.
  • Alueen pintavedet ohjataan sadevesiviemäriin.
  • Käymälöiden yhteydessä tulee olla infotaulu, roska-astia ja merkkailupaalu.

 

 

Työmaa-alueet, rajaaminen ja aitaaminen

Yleistä

Työmaa on erotettava ympäristöstään turvallisesti ja tarkoituksenmukaisesti, tarvittaessa aitaamalla. Suunnittelussa on huomioitava erityisesti jalankulun sujuvuus. Työmaa-aidan koon, rakenteen, materiaalin ja värin on sovelluttava ympäristöön.

Työmaa-alueen ja työmaakaivantojen aitaaminen esitetään maa-alueen käytön suunnitelmassa.

 Helsingin kaupungin rakennusjärjestys
  • Maankäyttö- ja rakennuslain ja -asetuksen sekä muiden maan käyttämistä ja rakentamista koskevien säännösten ja määräysten lisäksi Helsingin kaupungissa on noudatettava Helsingin kaupungin rakennusjärjestystä, pykälää 43 § Työmaan perustaminen ja hoitaminen, jossa työmaan aitaamisesta on kirjoitettu seuraavasti:  Työmaa on, ottaen erityisesti huomioon jalankulkuliikenteen sujuvuus, erotettava ympäristöstään turvallisesti ja tarkoituksenmukaisesti, tarvittaessa aitaamalla. Työmaa-aidan koon, rakenteen, materiaalin ja värin on sovelluttava ympäristöön.

Tilapäisten liikennejärjestelyjen suunnitelmasta on käytävä ilmi

  • kaikkien eri liikennemuotojen kulkureitit kyseisessä kohdassa
  • liikennemerkit ja liikenteenohjauslaitteet, joilla liikenne ohjataan poikkeusreiteille
  • kyseisessä paikassa tai kadun vastakkaisella puolella olevat pysäköintipaikat, jos niitä muutetaan
  • mahdollinen ajonopeuden alentaminen
  • työkohteen suojaaminen ja aitaaminen
  • joukkoliikennepysäkit ja taksitolpat
  • muu muutos, jolla on vaikututusta pysyviin liikennejärjestelyihin

Esteettömyyteen on kiinnitettävä erityistä huomiota ohjaamalla jalankulkuliikenne tarvittaessa turvallista vaihtoehtoista reittiä pitkin. Myös jalankulkureitin väliaikainen valaistus tulee varmistaa.

 Katso tarkemmin
  • Helsingin kaupungin Tilapäisen liikennejärjestelyn suunnitelma:  https://www.hel.fi/helsinki/fi/asuminen-ja-ymparisto/tontit/luvat/katutyoluvat/tilapaiset-liikennejarjestelyt
  • Tilapäisten liikennejärjestelyiden tarkistuslista, https://www.hel.fi/static/hkr/luvat/liikennejarjestelyt_tarkastuslista.pdf

Rakennustyömaiden graafinen ilme ja kuvamaailma

  • Rakennustyömaiden visuaalinen ilme tehdään Helsingin kaupungin graafisen ohjeiston mukaisesti huomioiden työmaan erityispiirteet
  • Rakennustyömaita ympäröivät aidat päällystetään kauttaaltaan. Tavoitteena on  luoda positiivista ilmettä ja kertoa informaatiota erityisesti aidoituksen sillä sivulla, missä kulkee eniten ihmisvirtaa.