Historialliset päällysteet

Laatuvaatimukset

Kivien tai kivimateriaalin tulee vastata alkuperäistä kivimateriaalia väriltään, kooltaan ja käsittelytavaltaan. Kiveysten paikkaukset ja laajennusalueet tehdään vanhoilla, pinnaltaan pyöreiksi kuluneilla kivillä, mikäli niitä on saatavilla. Uusia kiviä käytettäessä uusi pinnoite ei saa erottua vanhasta, siten on syytä käyttää suomalaisia kiviä. Silloin kun vanhoja ja uusia kiviä käytetään sekaisin, kivet sekoitetaan siten, ettei mahdollinen väri- ja pintakäsittelytapa tule esiin. Noppa- ja nupukivet tilataan polttopintaisina. Kaduilla olevat kunnallistekniset detaljit kuten esimerkiksi vesikourut säilytetään. Tasaus tehdään alkuperäisen mallin mukaisesti mahdollisuuksien mukaisesti.

Historialliset puistokäytävät kunnostetaan vanhoja, perinteisiä menetelmiä käyttäen. Kiviaineksen raekoon ja värin tulee vastata alkuperäistä.

PAASIKIVILAATAT

Jalkakäytävien päällystämiseen alettiin käyttää 1870-luvulla graniittisia, suuria kivilaattoja. Tällainen nauhamainen graniittilaattarivi on ainakin 1860-luvulta lähtien ollut tyypillinen katukuvan elementti Helsingin empirekeskustassa.

Graniittilaatta sijaitsi joko keskellä jalkakäytävää, jolloin jalkakäytävän reuna pyöristettiin pienillä mukulakivillä, tai ajoradan reunassa. Myöhemmin mukulakivet korvattiin noppa- tai nupukivellä. Kapeilla kaduilla laatoitus kattoi koko jalkakäytävän leveyden. Tällöin kivilaatat olivat niin paksuja, ettei erillistä reunatukea tarvittu. Kivimateriaalina käytettiin Helsingiittiä, joka on punasävyinen, juovikas graniitti. Laatan yläpinta ja sivut hakattiin tasaiseksi.

Kivikoko: Vaihtelevat tapauskohtaisesti, yleisimmät koot olivat 60-80cm x 40-60cm. Osa laatoista oli huomattavasti suurempia, pituudeltaan yli metrin mittaisia.

 

MUKULAKIVET

Helsingin vanhin katupäällyste oli kenttä- eli mukulakivi. Päällystetyistä kaduista suurin osa oli mukulakiveä 1700-luvun lopulta 1890-luvun alkuun. Pyöreitä mukulakiviä käytettiin katujen keskiosassa, jossa liikuttiin hevosajoneuvoin. Ajoradan mukulakivipinnan rajauksessa ei käytetty reunakiveä, vaan jalkakäytävän reunasta muotoiltiin mukulakivetty luiska ja katuoja.

Kivikoko: Mukulakivien koko vaihtelee käyttötarkoituksen mukaan. Vanhimmissa ruotsalaisaikaisissa kiveyksissä kivet ovat läpimitaltaan 20-25 cm. Myöhemmät venäläisaikaiset kiveykset on tehty siten, että pyöräurien kohdalla ja tien reunoilla on suuremmat ja keskikohdalla pienemmät kivet. Kivien läpimitta on noin 10-15 cm. Jalkakäytävien kivien läpimitta on 5-8 cm, joskin myöhemmissä korjauksissa kivien kokoa on suurennettu.

Asennus: Perinteisesti mukulakivet on asennettu asennushiekan varaan. Nykyisin käytetään myös kivituhkaa, mutta kivet voidaan asentaa myös maakosteaan betoniin. Kivituhkan sekaan voidaan sekoittaa hieman sementtiä, jolloin saumat kovettuvat ja kunnossapito helpottuu. Kivet asennetaan yksitellen pystyyn. Kivet ladotaan toisiinsa kiinni siten, että puolet kiven paksuudesta tulee alustamassan sisään.

Saumaus: Saumaus tehdään saumaushiekalla tai maakostealla betonimassalla.

 

NUPUKIVEYKSET

Nupukiviä alettiin käyttämään katupäällysteenä 1880-luvulla. Ne olivat muodoltaan säännöllisiä, suorakulmaisia kiviä, jotka valmistettiin käsin hakkaamalla niin, että kivien pinnat olivat kiven luontaisesta lohkeamisesta syntyneitä murtopintoja. Nupukivet valmistettiin Helsingin omasta kallioperästä ja saarilta lohkotuista kivestä, mistä syystä vanhat nupukivet olivat usein väriltään punasävyisiä ja juovikkaita. Kivet ladottiin katu- ja torialueilla tiililadontana, poikittain kadun suuntaan nähden. Kadun keskilinja merkittiin pitkittäissuuntaisella rivillä. Myös jalkakäytäviä päällystettiin jonkin verran nupukivillä aivan ydinkeskustassa käyttäen koristeellisia parkettikuvioita. Nupukivet asennettiin 25-30 cm paksun sorapinnan päälle.

Kivikoko: Pituus 180-250 mm, leveys 100-125 mm, korkeus 180-200 mm

Saumaus: Sora, bitumi tai betoni

 

NOPPAKIVET

Noppakivet otettiin käyttöön 1920-luvulla. Ne olivat muodoltaan kuutiomaisia, koneellisesti hakattuja kiviä. Koska noppakivet valmistettiin lohkareista, niissä voitiin käyttää monenlaista kivimateriaalia. Siitä syystä noppakivet olivat hyvin kirjavia. Yleissävynä oli kuitenkin Helsingin rakennuskiville tyypillinen punakirjava graniitti. Noppakivet asennettiin kaduilla ja toreilla nupukiven tapaan hiekka-alustalle. Ladontakuviosta suosittuja olivat viuhka- ja suomukuviot. Noppakiviä käytettiin myös yhdessä nupukiven kanssa siten, että nupukiviriveistä tehtyjen ruudukkojen sisäosat päällystettiin noppakivellä kehä- tai kaarikuvioon ladotuin noppakivin.

Kivikoko: 100x100x100 mm

 

MAKADAMI

Makadamilla päällystettyjä teitä on käytetty erityisesti Suomenlinnassa ja tykkiteillä. Tykkiteiden makadamipäällysteestä  on erillinen kortti. Tykkitiet Makadami on sepellysrakenteinen päällyste, jonka muodostaa tielle levitetty ja jyrätty, sidemaalla tiivistetty  sepelikerros. Makadamin kiviaines on harmaata gneissiä. Helsingin kaupunkiympäristö ja Suomenlinnan hoitokunta ovat sopineet rakennekerrokset osalleSuomenlinnan makadamiteistä:

Kantokerros: murske 32-64 mm, n.15cm

  1. kiilakerros: murske 12-25 mm
  1. kiilakerros: murske 6-12 mm.

Pintakerros: kivituhka 0-8 mm

Paikkaukset: Vanhat venäläisaikaiset makadam-tiet paikataan alkuperäisen menetelmän mukaisesti. Tällöin edellytetään, että vanhan päällysteen kiviaines tutkitaan ja sen perusteella määritellään uudet materiaalit.

SORATIET

Sora on perinteinen päällystemateriaali maanteilla. Rakennettujen sorateiden rakenteina ovat yleensä kulutuskerros, kantava kerros, jakava kerros ja suodatinkangas tai suodatinkerros. Soratien pinnan oikea muoto ja sivukaltevuus ovat tärkeimpiä tekijöitä tien kunnon ylläpitämisessä. Tien pinnan ohjeellinen sivukaltevuus on 4 % ± 1 % ja kaarteissa 3–7 %. Tien muodon tulee olla tasaisesti kalteva. Se ei saa olla pyöreämuotoinen niin, että tien keskikohdalla kaltevuudet ovat pienemmät.

Raekoko ja kulutuskerros: Kiviaineksen suurin sallittu raekoko on 16 mm. Kun materiaalina käytetään mursketta (0-16), josta puuttuu hienoainesta, tulee materiaaliin lisätä savea tai kivituhkaa. Kulutuskerros tehdään 50 mm paksuksi.

Suomenlinnassa soratiet päällystetään hiekoitushiekalla, jonka raekoko  on 0,7-7 mm. Pinta sidotaan kivituhkalla. Teiden alusrakenteena käytetään murskesoraa. Viimeistely  kivetyin reunaojin.

 

HIEKKAKÄYTÄVÄ

Historiallisten puistojen hiekkakäytävät on rakennettu vesiseulotusta hiekoitushiekasta, raekekoko 1-4 mm. Kivimursketta tai kivituhkaa ei käytetä.

 

HIEKKASAVIKÄYTÄVÄ

Hiekkapintaiset savikäytävät vastaavat lähinnä 1800-luvun puistokäytävätyyppejä. Pohjarakenne on kiviladontaa. Kiviladonnan ja pintahiekan välissä on savikerros. Niiden välissä oli usein myös kerros karkeahkoa soraa. Käytävän reunakivet jäävät näkymättömiin maan alle.

Vanhan käytävän kunnostus:

Käytäväpohjan ja käytävän kivireunuksien kunto tarkistetaan. Rikkoontuneet rakenteet korjataan. Rakenteeseen on käytettävä samanlaisia kiviä ja latomistapaa kuin alkuperäisessä rakenteessa.

Vanhan kiviladonnan päälle levitetään ohut kerros soraa, joka haravoidaan kivien väleihin ja tasataan. Kivet peittyvät hieman. Sora kastellaan kunnollisesti. Seuraavaksi tuodaan kuivaa savea noin 30–40 mm:n kerros. Se haravoidaan tasaiseksi ja siitä muotoillaan käytävän kupera muoto. Päällimmäiseksi tulee noin 20–30 mm:n paksuinen kerros hienoa hiekkaa, joka haravoidaan tasaiseksi. Vanhan käytävän kunnostuksesta tarkemmin julkaisussa Kartanopuistojen kunnostuksen työtapoja Helsingissä 2012:5.

Jos vanhaa rakennekerrosta ei löydy, voidaan puistokäytävä perustaa uuden käytävän tapaan kuitenkin siten, että kulutuskerros tehdään puiston vanhojen käytävien perustustavan mukai-sesti savesta ja hiekasta.

Jyrkissä rinteissä hulevesiä voidaan ohjata niin sanotuilla kivikouruilla tai kiviuurroksilla, jotka pyritään tekemään siihen tapaan kuin puiston vanhat kivityöt on tehty. Lisäksi pyritään käyt-tämään samantapaisia kiviä kuin puistossa on käytetty muutenkin. Uurroksen pohjalle tuodaan noin 20 cm:n kerros soraa. Sora peitetään noin 3 cm:n paksuisella asen-nushiekkakerroksella, jonka päälle kivet lado-taan. Lukkokivet asennetaan uurroksen reunoille pitkittäin. Ulommaisten lukkokivien väliin asennetaan tarpeellinen määrä kiviä koveraksi uraksi. Kivet ovat halkaisijaltaan noin 7–15 cm. Kivikourun leveys on noin 50 cm.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Betonimuurit ja -tukimuurit

PAIKALLA VALELTTAVAT MUURIT JA TUKIMUURIT

Pintakäsittelytavat ennen betonin kovettumista:

  • harjaus
  • pesu
  • telaus
  • töpöttely
  • hierto
  • graafinen betoni

Pintakäsittelytavat betonin kovetuttua:

  • muotin mukainen kuviointi
  • hiekkapuhallus
  • happopesu
  • hakkaus- ja murtokäsittely
  • lohkominen
  • hionta

Betonipinta voidaan värjätä pigmenteillä väribetoniksi. Betonimuurin valuun tai jälkeenpäin muurin pintaan voidaan kiinnittää koristekiviä, kuten liuskekiviä ja graniittilaattoja. Betonipintojen rappauskäsittelyjä ovat yleensä roiskerappaus tai harjattu rappaus. Betonimuurin maalaukseen sopivat vettä läpäisevät epäorgaaniset pintakäsittelyaineet, kuten sementtipinnoitteet, sementtimaalit ja silikaattimaalit.

Betonimuurin yläpinta muotoillaan vettä poisjohtavaksi. Se voidaan myös kattaa. Kate muotoillaan kaltevaksi. Katteen tulee olla muurin pinnasta 20…40 mm ulkoneva, jotta vesi ei valu muurin pintaa pitkin. Kate katkaistaan liikuntasaumojen kohdalla. Katteeksi sopii betoni, tiili, luonnonkivi, keraaminen laatta, pelti tai puu.

BETONISET MUURIKIVET

Pintakäsittelytavat:

Muurikivien pinta voi olla lohkottu, sileä tai patinoitu. Värivalikoima on laaja ja jatkuvasti täydentyvä. Suorien ja suorakulmaisten muurien rakentamiseen soveltuvien kivien lisäksi on tarjolla muurikiviä, jotka soveltuvat kaareviin muotoihin.

Yleensä muurikivet ladotaan limittäin, mutta ne voidaan muurata myös betonilaastilla. Kansikivellä viimeistellään muuri huolitellun näköiseksi. Kansikivi kannattaa kiinnittää liimaamalla kansikivien irtoamisen tai ilkivallan estämiseksi. Päätykivillä viimeistellään muurin pystysuorat päät tai useamman kerroksen korkuiset porrastukset muurin yläpinnassa. Muuriin on mahdollista liittää valaisimet.

 

BETONIMUURIN VERHOILUMATERIAALIT:

Klinkkerilaatat, tiililaatat, luonnonkivet, metalliohutlevyt ja puu.

Klinkkeri- tai tiililaatoitus: Betonimuuri laatoitetaan säänkestävillä ulkokäyttöön tarkoitetuilla laatoilla. Kiinnitys tehdään säänkestävällä laastilla. Laatoitus katkaistaan liikuntasauman kohdalla.

Luonnonkiviverhous: Sahaamalla valmistetut graniittilaatat tms. kiinnitetään mekaanisilla ruostumattomilla tai kuumasinkityillä kiinnikkeillä. Saumat kitataan elastisella säänkestävällä polyuretaanisaumausmassalla. Muurin luonnonkiviverhousta tehtäessä noudatetaan julkisivuverhouksen periaatteita. Kivilaatat kiinnitetään muuriin ruostumattomilla kiinnikkeillä. Paikalla tehdyn verhouksen taustan tulee olla tuulettuva.

Saumaus: Mekaanisesti kiinnitetyillä verhoilukivillä käytetään 8-10 mm saumaa, joka saumataan elastisella sauma-aineella.

Valmislaattojen kivikokoja: Harkkokivien vakiokorkeudet ovat 150, 200, 300, 400 ja 500 mm. Harkkokiven paksuus on 125 mm tai korkeammissa harkkokivissä 200 mm. Kiven pituus on vapaa. Roomalainen kiviverhous tehdään eri kokoisista suorakaiteen ja neliön muotoisista kivistä. Vakiokivikoot ovat 200×200 mm, 200 x 300 mm, 200 x 400 mm ja 300 x3 00 mm ja paksuus on 125 mm. Lohkoverhouskivi sopii yhdeltä puolelta näkyvän tukimuurin verhoukseen. Lohkokivien näkyvän julkisivun korkeudet ovat 80, 100, 120 ja 150 mm, toleranssi on +/-15 mm. Yleisiä korkeuksia ovat 300, 400 ja 500 mm. Verhouskivien pituus vaihtelee.

Vehoustuotteiden pintakäsittelytavat: lohkottu tai poltettu.

Kansikivet: Kansikivien paksuus on noin 30 – 200 mm. Asennus laastilla tai maakostealla betonilla. Mekaaninen kiinnitys runkorakenteeseen. Kivien päätysaumat saumataan elastisella sauma-aineella, jotta vesi ei pääse rakenteeseen. Suorat kivet kallistetaan hieman haluttuun suuntaan tai käytetään kaarevaa/harjakattoista kiveä, jotta vesi ei seiso kansikiven päällä.
Liuskekiviverhous: Kivet tilataan mittojen mukaan. Kiven paksuus vaihtelee. Normaalit paksuudet ovat 10-30 mm ja 30-50 mm. Suorakaiteen muotoisten laattojen kivikoot ovat 200 mm x vapaa ja 100 mm x vapaa. “Vapaa” tarkoittaa sitä että kiven pituus vaihtelee annetuissa rajoissa. Isoimmat mahdolliset kivikoot ovat 400 mm, jopa 600 mm. Vapaamuotoisten liuskekivistä valmistettujen verhoilukivien kappalekoko vaihtelee 4-9 kpl/m2. Liuskekiviverhoilu liimataan saneerauslaastin ja S30-sementtilaastin seoksella betonimuuriin ja kiinnitys varmistetaan mekaanisin kiinnikkein. Saatavilla on myös liuskekivimuurielementtejä.
TUKIMUURIEN PERUSTAMISTAPA

Alle 800 mm korkeat tukimuurit:

Rakenne- ja geoteknisten suunnitelma-asiakirjojen mukaan. Tukimuurit tehdään tiivistetyn 100…300 mm paksun murskekerroksen päälle, jonka raekoko on 0…35 mm. Betonikivitukimuurin korkeus ilman maastoon ankkurointia on yleensä alle metrin. Tukimuurin taaksepäin kallistaminen mahdollistaa hieman korkeampien muurien teon.

800…1600 mm korkeat tukimuurit:

Korkeissa tukimuureissa murskekerroksen paksuus on vähintään 300 mm. Kantavalla maapohjalla sijaitsevat tukimuurit perustetaan teräsbetonianturan päälle. Korkeissa tukimuureissa tulee huolehtia myös putoamissuojauksesta. L-tukimuuri- ja suurtukimuurielementit, joissa on jalka, eristetään roudaneristeillä tai massanvaihdolla.

Muurin taustatäyttöön asennetaan salaoja, joka johtaa vedet esimerkiksi sadevesiviemäriin tai muualle maastoon. Salaojitus tehdään silloin, kun muurin taustalla olevasta maapohjasta virtaa pohjavettä, muurin taustalla ja alla on kallio tai vettä läpäisemätön maakerros.

Tukimuuri suojataan kasvien juurilta muurin taakse asennettavalla juurimatolla.

Luonnonkivimuurit ja -tukimuurit

Luonnonkiven pintakäsittelytavat:

  • lohkottu
  • sahattu
  • poltettu
  • ristipäähakattu
  • mattahiottu
  • kiillotettu
  • kuulapuhallettu
  • hiekkapuhallettu
  • timanttiharjattu
  • edellisten yhdistelmiä (esim. poltettu ja timanttiharjattu).

Luonnonkivituotteiden reunat viistetään, jotta kulmat eivät lohkea. Yleinen viisteen koko on 2 mm x 2 mm.

Jako tekotavan mukaan:

Kylmämuuri (kuivamuurin) kivet ladotaan limittäin ilman laastia. Kivet koskettavat toisiaan ja mitä suurempi kosketuspinta on, sitä lujempi rakenteesta muodostuu. Kivien muotoontyöstämisellä ja valinnalla voidaan vaikuttaa olennaisesti muurin lujuuteen. Kivet ladotaan riveittäin niin, että suuret kivet tulevat alimmiksi. Kantavien kivien välissä käytetään kii-lakiviä. Kiilakivet valitaan tai työstetään niin, että ne pysyvät paikallaan. Sidekivet ulottuvat muita muurikiviä syvemmälle ja vahvistavat näin muuria. Niiden määrä on 25…50 % muurikivien koko määrästä. Muuri rakennetaan ylöspäin kapenevaksi.

Laastimuuri tehdään puhdistetuista kivistä ja muurataan limitykseen pakkasenkestävällä sementtilaastilla. Laasti tasaa muurin kuormituksia, lisää muurin lujuutta ja tiivistää välit. Muuri muurataan niin paksuin saumoin, etteivät kivet välittömästi kosketa toisiaan. Saumoja ei tule tehdä tarpeettoman paksuiksi. Paksuus on 10…50 mm. Saumattavan laastimuurin saumojen tulee olla vähintään yhtä syviä kuin sauman leveys, kuitenkin vähintään 20 mm. Saumaus tehdään pakkasenkestävällä saumauslaastilla tai -massalla.

Kuorimuuri rakenne muodostuu kahdesta kiviladelmasta, jotka sidotaan yhteen. Ulkopintojen kiviladonnan jälkeen sisällä oleva muurin runko valetaan betonilla. Muurin sisus voidaan myös täyttää esimerkiksi hiekalla tai kevytsoralla. Tarvittaessa on huolehdittava muurin tuuletuksesta ja sisäisestä vedenpoistosta.

Jako ulkonäön mukaan:

Kivet voidaan jakaa ulkonäöin mukaan eri tyyppeihin. Ulkonäköön vaikuttavat kivien lohkomistapa, pintakäsittely sekä sauman leveys, syvyys ja saumalaastin väri.

Paasikivimuuri rakennetaan yhtenäisistä koko muurin paksuisita ja eri pituisista luonnonkivistä. Tässä muurityypissä kiven pintakuvio (rakeisuus/juovikkuus) tulee erityisen hyvin esille. Paasikivimuuri voi toimia tukimuurina tai molemmin puolin näkyvänä kiviaitana. Paasikivimuurissa ei ole vaakasaumoja.

Pintakäsittelytavat: Näkyvä julkisivu on lohkottu tai poltettupintainen, yläpinta poltettu ja saumapinnat sahattu. Paasikivimuurin näkyvä yläpinta on aina poltettu ja näkyvät päädyt lohkottuja tai poltettuja.

Paasikivien näkyvän julkisivun vakiokorkeudet: 350, 500 ja 800 mm. Muurin paksuus vaihtelee käyttötarkoituksen mukaan: 200, 300 ja 400 mm. Paasikiven pituus on vapaa ja kiven pituusmitta vaihtelee: 500…1500 mm.

Aitakivimuuri muodostuu suorakaiteen muotoisista, pystyyn asennetuista massiivikivistä. Aitakivimuurissa ei ole vaakasaumoja. Aitakiven leveys ja paksuus on aina 200 mm ja korkeus on 600, 900 tai 1200 mm. Normaaliasennuksessa aitakivi upotetaan maahan ja näkyväksi korkeudeksi jää 300-900 mm.

Harkkosekamuuri tehdään erikokoisista limitetyistä harkkokivistä. Saumat eivät ole jatkuvia, vaan vaakasaumat katkaistaan kivillä, jotka eivät saa olla kahta vaakasaumaväliä korkeampia. Pystysaumat eivät saa olla kolmea vaakasaumaväliä korkeampia. Rivimuuri tehdään samankokoisista tai erikokoisista harkkokivistä niin, että vaakasaumat ovat jatkuvia. Pääl-lekkäisten pystysaumojen välinen etäisyys on vähintään noin puolet pienemmän kiven leveydestä, kui-tenkin vähintään 150 mm.

Lohkokivimuuri tehdään karkeasti työstetyistä kiviharkoista. Kivistä muurataan tukimuureja. Kivien julkisivu, päädyt ja yläpinta ovat lohkottuja, alapinta on yleensä sahattu. Kivet on lajiteltu näkyvän korkeuden mukaan, vakiokorkeudet ovat 80, 100, 120 ja 150 mm. Muurin paksuus on 250 mm. Pituusmitta on vapaa ja se vaihtelee 200…600 mm:iin.

Liuskekivimuuri voidaan rakentaa eri kokoisista liuskekivistä kylmämuurina tai taustabetoniin kiinnitettyinä. Muuriin muodostuu selkeä vaakasuora saumarakenne, vaikka kiviriveissä käytettäisiin hieman eri paksuisiakin kiviä. Tukimuureissa liuskekivet valetaan taustabetoniin.

Luonnonkivimuurin perustaminen:

Muurit ja tukimuurit suunnitellaan ja mitoitetaan rakenne- ja geoteknisten suunnitteluvaatimusten mukaan. Geoteknisessä suunnittelussa määritetään muurin perustamistapa, mahdollinen maapohjan vahvistaminen tai paaluille perustaminen. Luonnonkivimuuri perustetaan yleensä betonianturalle niin, että luonnonkivi ulottuu maanpinnan alapuolelle 100 mm. Muuri on sitä lujempi, mitä suuremmista kivistä se tehdään. Kivet asetellaan lappeelleen. Pystysaumat eivät saa olla jatkuvia ja samaan pisteeseen saa yhtyä enintään kolme saumaa.

Tukimuurin perustaminen:

Roudaneristys tehdään geoteknisten suunnitelma-asiakirjojen mukaan. Alle 800 mm korkeat tukimuurit tehdään tiivistetyn 100…300 mm paksun murskekerroksen päälle, jonka raekoko on 0…35 mm. Korkeissa tukimuureissa murskekerroksen paksuus on vähintään 300 mm. Kantavalla maapohjalla sijaitsevat 800…1600 mm korkeat tukimuurit perustetaan teräsbetonianturan päälle. Luonnonkivitukimuuri perustetaan yleensä teräsbetonianturalle. Muurin taustatäyttöön asennetaan salaoja, joka johtaa vedet esimerkiksi sadevesiviemäriin tai muualle maastoon. Salaojitus voi tulla kysymykseen esimerkiksi, kun muurin taustalla olevasta maapohjasta virtaa pohjavettä, muurin taustalla ja alla on kallio tai vettä läpäisemätön maakerros.

Tukimuurien asennustavat:

Luonnonkivistä tehdyn tukimuurin korkeus ilman maastoon ankkurointia on yleensä alle metrin. tukimuurin taaksepäin kallistaminen mahdollistaa hieman korkeampien muurien teon. Luonnonkivimuuria voidaan vahvistaa muurin taustassa ja saumoissa käytettävällä C 30/37 -lujuusluokan lisähuokoistetulla betonilla.

Muurin maanpainekuorman ja routaliikkeistä aiheutuvien kuormitusten kestävyyttä voidaan lisätä tekemällä muuri hieman taaksepäin, rinteeseen päin kaltevaksi. Tämä vaikuttaa suotuisasti myös muurin ulkonäköön. Muuri tehdään tuotevalmistajan ohjeen mukaan.

Saumaus:

Luonnonkivimuurit saumataan yleensä polymeerimodifioidulla sementtilaastilla tai elastisella säänkestävällä polyuretaanisaumausmassalla. Sauma voidaan muotoilla tarvittaessa esimerkiksi puolipyöreäksi.

 

 

Hulevesikourut

Suunnitteluohjeet

  • Looginen sijoitus kadun pituussuunnassa niin, että kourut voivat toimia esimerkiksi näkövammaisten kulkua opastavina.
  • Riittävän tiheästi ritiläkaivoja lätäköitymisen estämiseksi
  • Helppo puhdistettavuus
  • Päällysteestä erottuva materiaali tai väri
  • Kouru- ja kaivorakenteiden poikkeama päällysrakenteen tasosta saa olla enintään 5 mm ja raot leveydeltään enintään 10 mm
  • Esteettömyyden erikoistasolla sulanapitojärjestelmä suositeltava
  • Lämmitetyillä kivipinnoilla voidaan käyttää linjakuivatuskourua

LUONNONKIVIKOURUT

Kivimallit

Hulevesikouru rakennetaan valmiista kourulaatoista tai ladotaan lohkotuista luonnonkivistä. Käytetyimmät kivimallit ja -koot ovat:

  • U-profiilin kourulaatan kivikoko 415 x 415 x 100/80 mm
    • Laatan reunoilla on 20 mm tasainen alue, laatan näkyvät särmät on viistetty 2 x 2 mm, yläpinta poltettu ja reunat sahattu
    • Saatavilla on kourulaattaan mitoitettuja sadevesikaivon kehyksiä sekä ritiläkansia
  • Nupukiven koko: 140 x 220…250 x140 mm
  • Noppakiven koko: 90 x 90 x 90 mm
  • Kenttäkivet

Kourujen mitoitus

Pituuskaltevuuden minimiarvo on 0,7 %

Esteettömyyden erikoistaso:

  • syvyys 20 mm
  • leveys ≥ 400 mm

Esteettömyyden perustaso:

  • syvyys 15-20 mm
  • leveys ≥ 200 mm

Luiskat:

  • syvyys ≥ 100 mm
  • leveys 250 mm

Asentaminen

Noppa- ja nupukivet asennetaan maakosteaan betoniin ja saumaus tehdään kivituhkalla, bitumilla tai betonilla. Viheralueilla ja luiskissa kourun alle tehdään vähintään 200 mm:n paksuinen tiivistetty murskekerros. Routivan pohjamaan päälle asennetaan käyttöluokan N2 suodatinkangas ennen sorakerroksen tekemistä. Murskekerros tehdään yläpinnastaan vähintään 200 mm leveämmäksi kuin kouru.

Kourulaatat saumataan # 0 – 0,6 mm saumaushiekalla. Mikäli kourulaatat rajoittuvat toiselta reunaltaan huonosti tukea antavaan rakenteeseen (esim. viheralueeseen), tulee kourulaattojen reuna tukea murskeella tai maakostealla betonimassalla, joka tiivistetään huolellisesti. Kourulaatat asennetaan n. 5 mm liittyvän kiveyksen pintaa alemmaksi.

LINJAKUIVATUSKOURUT

Linjakuivatuskourun tyyppi valitaan kadun tai alueen kuormitusluokan ja järjestelmätyypin mukaan. Käyttöalueet SFS-EN 1433 -standardin mukaan.

Kaatotyypit

  • sisäänrakennettu kaato
  • tasainen, ei kaatoa
  • porrastettu kaato

Ritilän materiaalit

  • valurautaa
  • komposiittia

Asentaminen

Linjakuivatuskouru asennetaan betoniin.

Kouruja ympäröivän pintamateriaalin on oltava vähintään 3–5 mm kourun yläreunan yläpuolella. Käytettävien pintamateriaalien paksuus on huomioitava asennuksessa, kun tasoitetaan ympäröiviä alueita.

Asennettaessa kouru betonilaattaan, on tehtävä pitkittäinen liikuntasauma 0,2–4,0 m kourun reunasta rakennesuunnittelijan ohjeiden mukaisesti.  Asfaltilla suositellaan kourun valun kasvattamista kourun yläreunaan ja pakkasen kestävän betonin käyttämistä. Kivi- ja laattapäällysteisillä pinnoilla kourun ja kiven väli tulee saumata saumahiukalla ja tarvittaessa tiivistää elastisella saumamassalla.

Kourujen pitkittäissuunnan saumat tulee tehdä tuotevalmistajan ohjeiden mukaisesti. Kuivatuskourujen jälkiasennuksessa betonialustoille (esim. korjaustöiden yhteydessä) on tärkeää tarkistaa, että mitoitus ja liikuntasaumojen määrä on riittävä.

Opaslaatat

Yleistä

Opaslaattoja käytetään vain esteettömyyden erikoistason alueilla, joilla on sulanapitojärjestelmä tai jotka on katettu.

Muilla alueilla ohjaavana elementtinä voidaan käyttää 200 mm leveää lohkopintaista nupukiviraitaa. Varoitusalueen materiaalivaihtoehdot ovat valkoinen luonnonkivilaatta, sahattu nupukivi tai betonikivi. Varoitusalueen luonnonkivet ovat aina ristipäähakattuja tai poltettupintaisia.

Visuaaliset laatuvaatimukset

Kaikki saman kohteen opaslaatat ovat samaa kivilajia ja väriä.  Joko valkoinen, tai riittävästi ympäröivästä pinnasta tummuuskontrastiltaan erottuva väri.

Ympäristössä ei saa olla muita väriltään tai pintakuvioltaan vastaavan tyyppisiä päällysteitä.

Tekniset laatuvaatimukset

Ohjaavan ja varoittavan kohokuvion ja tummuuskontrastin on säilyttävä tunnistettavana. Varoittavat laatat ovat polttopintaisia.

Saumaus

Sauman leveys enintään 5 mm. Saumaus tehdään ns. betonimärkäsaumauksena (InfraRYL 2010 kohta 21441.1.3.2) käyttäen märkää sementtihiekkaseosta.

Kivikoot

huomiolaatta (varoittava laatta)

  • 300x300x80-100 mm, metallinastat.

ohjaava laatta

  • 300x600x80-100 mm, jyrsityt urat.

 

Graniittilaatat

Kivikoot:

 

  • 145x145x100, 145x295x100, 295x295x100, 295x445x100, 445x445x100, 220x220x100, 145x220x100, 220x445x100, 595x595x100, 445x595x100, 295x595x100

 

Pintakäsittelyt ja työstömenetelmät

Laatat voivat olla pintakäsittelyltään poltettuja, ristipäähakattuja, karkeahakattuja tai lohkottuja. Laattojen muut sivut ovat sahattuja ja näkyvän pinnan reunat faasataan 3 mm 2x2mm viiste. Lohkopintaisten laattojen sivuja ei faasata.

 

Saumaus:

Asennus hiekan tai kivituhkan varaan: Sauman leveys 5 mm, saumaus hiekalla. Asennus maakosteaan betoniin: sauman leveys on 5 mm, saumaus betonimassalla ns. betonimärkäsaumauksena.

 

Pintakäsittelytavan valinta:

  • Jalankulkualueilla laatat voivat olla pintakäsittelyltään poltettuja tai ristipäähakattuja, osa myös kuulapuhallettuja. Laattojen muut sivut ovat sahattuja ja yläpinnan reunat faasataan, reunaan 3 mm viiste.
  • Lohkopintaisia laattoja käytetään normaalisti ainoastaan alueilla joihin ei osoiteta jalankulkua tai jossa ratkaisulla on tarkoitus estää rakenteiden käyttöä skeittaukseen.
  • Sivujen pintakäsittelynä ristipäähakattu pinta, kun tavoitellaan parempaa sauman pitävyyttä.

Noppakivet

Kivikoot

  • lohkottu noppakivi: n. 50x50x50, n. 90x90x90, n. 140x140x140 (+/- 15 mm)
  • mittatarkka noppakivi: 50x50x50, 90x90x90, 140x140x140

 

Pintakäsittelyt ja työstömenetelmät

Noppakivien kulkupinnat voivat olla pintakäsittelyltään poltettuja, ristipäähakattuja, karkeahakattuja, tai lohkottuja. Mittatarkkojen noppakivien muut sivut ovat sahattuja. Lohkopintaiset kivet voivat olla muilta sivuiltaan joko sahattuja tai kauttaaltaan lohkottuja.

 

Asennus

Nopat asennetaan tavallisesti hiekkaan tai maakosteaan betonimassaan ja saumataan hiekalla tai sauma-aineella. Reunuksissa noppakivet asennetaan tavallisesti maakosteaan betoniin.

 

Saumaus

Mittatarkan noppakiveyksen sauman leveys 5 mm. Saumaus tehdään ns. betonimärkäsaumauksena (InfraRYL 2010 kohta 21441.1.3.2) käyttäen märkää sementtihiekkaseosta (levitys lastalla ja pesu). Lohkotuista kivistä tehdyissä kiveyksissä saumaukseen käytetään saumaussoraa ja sauman leveys on 10 mm.

 

Tyypillisimmät ladonnat

  • Kaariladonta
  • Viuhkaladonta
  • Tiililadonta

Kaariladonta

Lohkottujen noppakivien tulee olla riittävästi keskenään erikokoisia ja ”vajaakanttisia”, jotta ne voidaan latoa kaariladontaan. Kivet asennetaan niin, että kiven pisin sivu tulee kivikaaren ulkoreunalle ja lyhyin kivikaaren sisäreunalle. Kivet asennetaa niin, että sauman leveydeksi tulee 5…15 mm. Kivikerroksen paksuuden tulee olla 90 mm.

Jos noppakivi on pintakäsitelty (ristipäähakattu tai poltettu) niin tarvitaan neljä kivikokoa:

70x70x90, 80x80x90,90x90x90 ja 100x100x90 mm

 

Nurmisaumattu noppakiveys

Nurmisaumausta käytetään puistokäytävillä, joissa ei ole huoltoajoa. Nurmisaumausta käytetään alueilla, joilla halutaan vihreyden lisäksi kantavuutta. Tällöin kiveys ei erotu ympäristöstään niin voimakkasti kuin tavallinen kiveys tai muu päällyste.

Kivikoot: 100x100x100 ja 140x140x140 mm

Sauman leveys: 20-40 mm

Pintakäsittelytavat: lohkottu

Ladonta: ruutuladonta

Pällysteen alle asennushiekkakerroksen päälle levitetään ennen päällysteen latomista moniravinnelainnoitetta. Saumat täytetään hiekka-turveseoksella tai normaalilla nurmikon kasvualustamateriaalilla. Saumauksen jälkeen saumoihin kylvetään nurmikkosiemenseos. Siemen voidaan sekoittaa saumausaineeseen jo etukäteenkin.

 

 

Nupukivet

Kivikoot

  • lohkottu nupukivi: n. 220x140x140 (+/- 15 mm)
  • mittatarkka nupukivi: 220x140x140
  • matala nupukivi: 220x140x80

 

Pintakäsittelyt ja työstömenetelmät

Nupukivet voivat olla lohkottuja tai sahattuja tai näiden yhdistelmiä. Mittatarkkojen nupukivien sivut ovat sahattuja. Nupukivet voivat olla pintakäsittelyltään poltettuja, ristipäähakattuja, karkeahakattuja tai lohkopintaisia. Lohkopintaiset kivet voivat olla muilta sivuiltaan joko sahattuja tai kauttaaltaan lohkottuja.

 

Asennus

Nuput asennetaan tavallisesti hiekan tai kivituhkan varaan. Poikkeustapauksessa nupukivet asennetaan maakosteaan betonimassaan. Kiveys viimeistellään reunan suuntaisella juoksukivirivillä.

 

Saumaus

Nupukivet saumataan mahdollisimman kapein saumoin. Saumaus hiekalla. Mittatarkan nupukiveyksen sauman leveys 5 mm. Saumaus tehdään ns. betonimärkäsaumauksena käyttäen märkää sementtihiekkaseosta. Lohkotuista kivistä tehdyissä kiveyksissä saumaukseen käytetään saumaussoraa ja sauman leveys on 10 mm.

 

Nurmisaumattu nupukiveys

Nurmisaumausta käytetään puistokäytävillä, joissa ei ole huoltoajoa. Nurmisaumausta käytetään alueilla, joilla halutaan vihreyden lisäksi kantavuutta. Tällöin kiveys ei erotu ympäristöstään niin voimakkasti kuin tavallinen kiveys tai muu päällyste.

Sauman leveys: 10-30 mm

Pällysteen alle asennushiekkakerroksen päälle levitetään ennen päällysteen latomista moniravinnelainnoitetta. Saumat täytetään hiekka-turveseoksella tai normaalilla nurmikon kasvualustamateriaalilla. Saumauksen jälkeen saumoihin kylvetään nurmikkosiemenseos. Siemen voidaan sekoittaa saumausaineeseen jo etukäteenkin.

Graniittipäällysteet – laatuvaatimukset ja ohjeet

Visuaaliset laatuvaatimukset

Käytettävän kiven alkuperä tulee olla tunnettu. Graniittituotteissa ei saa olla lohkeamia, rapautumia tai lujuutta haitallisesti heikentäviä halkeamia. Pinnoitemateriaalina käytetään suomalaista graniittia tai sitä vastaavaa graniittia. Käytettävä kivimateriaali (mm. väri, pintakäsittely) on hyväksytettävä Hankkeen tilaajan/ Helsingin kaupungin edustajalla ja suunnittelijan edustajalla. Kivimateriaalin ja ladontojen tulee sopia ympäristöönsä. Yhteensovitus on tehtävä erityisen huolellisesti kantakaupungin alueella ja Helsingin arvokohteissa, jossa uutta ja vanhaa kivimateriaalia sovitetaan yhteen. Kantakaupungin alueella suositaan erityisesti punamustasävyisiä graniittikiveyksiä.

Värit

Helsingin ensimmäiset kiveykset tehtiin Helsingin saaristosta louhitusta kiviaineksesta, helsingiitistä. Kivilaji on puna-mustasävyinen ja juovikas. Lisäksi erilaiset punasävyiset kivet ovat perinteisiä. Graniitista on saatavilla useita eri värisävyjä, joista pinnoitteissa käytetään yleisimmin seuraavia:

  • Helsingiittiä vastaava kirjava kivilaji: Mäntsälän punamusta migmaatiitti ”Aurora”
  • Punainen, juovikas: Liedon punainen migmatiitti ”Lieto Red” ja ”Omega”
  • Punainen, tasarakeinen: Taivassalon punainen graniitti ”Balmoral Red” ja Kotkan punainen graniitti ”Eagle Red”
  • Vaaleanpunainen: Viitasaaren vaaleanpunainen granodioriitti ”Viitasaari Pink” ja Korpilahden vaaleanpunainen graniitti ”Korpi Pale Red”
  • Punaruskea: Merijärven punaruskea graniitti ”Arctic Red” ja Kurun punaruskea graniitti ”Kuru Redbrown”
  • Ruskea: Taivassalon ruskea graniitti ”Esko Brown” ja Ylämaan ruskea graniitti ”Baltic Brown”
  • Musta: Korpilahden musta gabro ”Korpi Black”, Kurun musta dioriitti “Kuru Black” ja Varpajaisjärven musta diabaasi “PG Black”.
  • Harmaa: Kurun harmaa graniitti ”Kuru Grey”
  • Vaaleanharmaa: Viitasaaren vaalea graniitti “Viitasaari Light” ja Ristijärven vaaleanharmaa ”Arctic White”
  • Valkoinen: Varoitusalueille ja suojateihin Viitasaaren vaalea graniitti “Viitasaari Light” tai esim. portugalilainen valkoinen graniitti Pedras Salgadas 4R ”Silver White” tai ”Blanco Cristal”. HUOM: Kivilajin pitää erottua tummuuskontrastiltaan viereisistä pinnoista. Ristipäähakkausta suositellaan, koska se yleensä vaalentaa kiven sävyä.
  • Vihreä: Ylämaan vihreä graniitti ”Baltic Green”, erikoiskohteisiin

Helsingille tyypillistä on monivärisen sekaladonnan käyttö vanhoissa reunakivissä sekä nupu- ja noppakiveyksissä. Mukana on eri punaisia, punaruskeita, ruskeita, vaaleanpunaisia, harmaita ja mustia kivilajeja. Jos sekaladontaan tilataan uusia kiviä, kivilajit valitaan yllä olevista sävyistä esim. näin:

  • 25 % punaista
  • 15 % punaruskeaa
  • 15 % ruskeaa
  • 15 % vaaleanpunaista
  • 15 % harmaa
  • 15 % mustaa

Pintakäsittelyt

Ulkotilojen jalankulun alueilla yleisimmät pintakäsittelyt ovat ristipäähakattu ja poltettu. Esteettömyyden näkökulmasta suositellaan ristipäähakattua pintaa, koska poltettu pinta on liukkaampi.

Lohkottuja kiveyksiä käytetään alueilla joihin ei osoiteta jalankulkua (välikaistat ja kiertoliittymät) tai joilla halutaan korostaa tuntokontrastia varoittamaan ja ohjaamaan jalankulkijoita, kuten ohjaavissa raidoissa, varoitusalueilla sekä jalankulun ja pyöräilyn erotteluraidassa.

Tekniset laatuvaatimukset

InfraRYL 21441 mukaiset seuraavin tarkennuksin: Laattojen taivutusvetolujuuden on oltava vähintään 8 MPa ja murtokuorman luokan 5 mukaisesti jalankulkualueilla vähintään 14,0 kN ja ajoradoilla luokan 6 mukaisesti vähintään 25 kN (InfraRYL taulukko 21441:T7) sekä InfraRYL 21442 ja 21443 mukaiset seuraavin tarkennuksin: Kiven puristuslujuuden on oltava vähintään 100 kN. Kivien säänkestävyyden tulee olla Luonnonkivikäsikirjan säänkestävyysarvostelun mukaan luokkaa hyvä. Luonnonkivituotteille on olemassa kahdeksan harmonisoitua tuotestandardia, joiden mukaisille tuotteille CE-merkintä on 1.7.2013 lähtien pakollinen.

Kierrätys

Katujen peruskorjauksen yhteydessä vanhat graniittikivet tulee ottaa talteen uusiokäyttöä varten.

Erotus- ja keskikaistat sekä keskikorokkeet

Tilantarve ja -käyttö

  • Erotuskaistan muotoilu ja leveys vaihtelevat ajoneuvoliikenteen väylän nopeustason, käytettävissä olevan tilan sekä ympäristön mukaan.
  • Erotuskaistaa voidaan hyödyntää lumitilana, liikennemerkkien, valaisimien sekä istutuksien  sijoituspaikkana. Sille voidaan sijoittaa myös kadunkalusteita ja varusteita.

Erotuskaistan leveys

  • minimileveys 1,0 m
  • > 0,5 m, jalankulun/ pyöräilyn ja katutilan reunan välillä (ristiriita, sallitaanko näin kapea?)
  • > 2,0 m, voidaan sijoittaa katuistutuksia
  • > 2,25 m, voidaan sijoittaa pensaita
  • > 2,0 m voidaan nurmettaa tai sijoittaa maanpeitekasveja (> 3,0 m jos kaistalla on pylväitä ym.esteitä)

Keskikaistan ja suojatien saarekkeen leveys

  • minimileveys 1,0 m
  • > 5,5 m jotta leveys riittää suojateiden ja kääntymiskaistojen kohdalla, ilman että linjausta on muutettava
  • > 2,5 m jotta suojatie saarekkeella on riittävästi tilaa myös pyöräilijöille ja lastenvaunuille

 

  • Lumitilaa tulisi löytyä katupoikkileikkauksen osista yhteensä 1 metrin lumitila 3-5 metrin ajorataa kohden ja muutoin 0,5 metrin lumitila 1,5 metriä kohden.
  • Raitiotie ja erotuskaista? tiedot puuttuvat.

Kivetty erotus- tai keskikaista 

  • Erotus- ja keskikaistan kiveysmateriaaleja ovat erilaiset luonnonkivet, betonikivet ja maatiili.
  • Luonnonkivistä käytetyin materiaali on noppakivi (90x90x90mm). Erotuskaistan reuna viimeistellään kolmella ehjällä noppakivirivillä tai vähintään yhdellä nupukivirivillä (250x140x140mm).
  • Käytetyin ladontakuvio on kaariladonta.
  • Kantakaupungin ulkopuolella käytetään myös betonikiviä. Käytetyin kivityyppi on iso sauvakivi 278x138x80mm. Betonikiveyksen reunat viimeistellään yhdellä ehjällä juoksukivirivillä. Siten kivipinnan ja toisen pinnoitteen rajapinnasta tulee suora.
  • Samaa kiveystä on luontevaa käyttää sekä erotuskaistalla, että muilla ajorataa erottelevilla kaistoilla, kuten keskikaistoilla.

 

Erotus- tai keskikaista viherkaistana

Viherkaistat jakavat katutilaa ja erottavat ajoradan jalankulusta ja/tai pyöräilystä. Viherkaista sitoo pölyä ja pehmentää katunäkymää.

Nurmetus

  • Kantakaupungin ulkopuolella avoimesti rakennetuilla alueilla erotuskaista nurmetetaan.
  • Nurmea ei käytetä paikoissa, joissa on jalankulkua, esim. pysäköinnin ja jalkakäytävän välissä.

Pensaat

  • Näkemäalueille ei saa sijoittaa > 0,5 m korkeita istutuksia.
  • Ajoradan ja pensasistutuksen välillä tulee olla noin 0,70 m suoja-alue.
  • Pysäköintipaikkojen ja pensasistutusten välillä suoja-alueen leveys on 1 m.
  • Tarvittava suoja-alue kivetään.

Katupuut

  • Puun rungon etäisyys ajoradan puoleisesta reunatuesta > 1,5 m.
  • Viherkaistalla olevat katupuut eivät yleensä tarvitse runkosuojia. Runkosuojia käytetään, mikäli puun etäisyys ajoradasta / kevyen liikenteen väylästä on alle 2 m.
  • Kivetyillä erotuskaistoilla puu tarvitsee kantavan kasvualustan. Maan alla varataan tilaa vähintään 3 m leveydeltä. Puut suojataan runkosuojilla ja juuristoritilällä.