Puistojen opastus

Puistotaulujen opastetelineet ovat Helsingin kaupungin omaa mallistoa. Uusissa kohteissa ja informaatiotauluissa käytetään C3 opastauluja. Mallia C5 käytetään vain kyseisen mallin mukaisia tauluja uusittaessa.

Puistotaulujen ohjeiden sisältö:

  • Puistotaulujen ohjeistus
  • Esimerkit ja valmiit taulut
  • Mallipohjat
  • Piktogrammit
  • Tekstimallit eri tyyppisiin tauluihin eri kielillä
  • Tilauslomakkeet

Hankintatapa

Suorahankinta

Luonnonsuojelualueiden opastus

Luonnonsuojelualueiden opastaulujen sisältö muodostuu kartoista, piktogrammeista, piirroksista, valokuvista ja tekstisisällöistä. Opasteiden visuaalinen ilme noudattaa Helsingin kaupungin graafista ohjeistusta.

Kaikki teksti tuotetaan opasteisiin suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Tärkeimpiä viestejä tuetaan kuvin ja piktogrammein.

Helsingin luonnonsuojelualueiden opasteissa käytetään lähtökohtaisesti olemassa olevia Helsingin kaupungin opastemalleja (kts. kaupunkikalusteet/opasteet).


Opastetyypit luonnonsuojelualueilla

Luonnonsuojelualueilla käytetään pääasiassa kolmea erilaista opastaulutyyppiä (Kuva 3), joiden tarkoitus ja ohjeistus eritellään alla. Opastusta täydennetään viitoituksen ja polkumerkintöjen avulla.

Alueopaste (kuva 4)

Alueopaste on luonnonsuojelualueen kartallinen pääopastaulu. Taulun mitat ovat 1200 mm x 800 mm (vaaka). Alueopaste esittää kävijälle luonnonsuojelualueen kartalla, kertoo alueen suojeluperusteesta ja palveluista. Alueopasteessa näytetään luonnonsuojelualueella sijaitsevat merkityt polut ja luontopolkukokonaisuudet. Kartalle merkitään lähimmät palvelut kuten: bussipysäkit, kaupunkipyörä- asemat, parkkipaikat, vessat ja kesäkäymälät, roska-astiat, alueelle tuovat sisääntuloväylät (tiet tai ulkoilutiet), kodat, keittokatokset, taukopaikat ja penkit, koirapuistot, pyöräparkit, maisemapaikat sekä muut alueen kartalliset opastaulut. Lisäksi kartalla näytetään aluetta tai sen osaa mahdollisesti koskevat liikkumisrajoitukset.

Alueen yleisen esittelytekstin lisäksi alueopasteessa kerrotaan merkittyjen polkujen ja luontopolkujen pituudet, reittivahventeet ja polkujen erityispiirteet (esim. vaativa, sisältää korkeuseroja). Lisäksi alueopasteissa on erillinen osio tärkeimmille säännöille ja turvallisuuslausekkeille. Alueopasteissa on kuvituksena jokin alueen luontoa kuvaava, sille ominainen laji.

Alueopasteet sijoitetaan luonnonsuojelualueen rajan läheisyyteen tärkeimmille sisääntuloväylille. Ehdotus alueopasteiden sijoittelusta esitetään luonnonsuojelualueen hoito- ja käyttösuunnitelmassa.

Alueopaste asennetaan infotelineeseen HKI C4, korkea (piirustusnumero: 30526_006) 1200 x 800 mm. Kehikon kokonaiskorkeus maasta on noin 1800 mm. Kehikon väri on RAL 7021, Black Grey.

Kohdeopaste (kuvat 5 ja 6)

Kohdeopaste kertoo alueen luonnosta ja sen erityispiirteistä. Kohdeopaste sijaitsee luonnon näkökulmasta kiinnostavalla paikalla, esim. muinaisrantakivikon luona, uhanalaisen luontotyypin alueella, arvoniityn reunalla tai vesistön rannalla. Kohdeopastaulu voi olla myös kiinnitettynä luontopalvelurakenteeseen kuten lintulavaan tai  keittokatokseen. Kohdeopastauluissa käytetään runsaasti visuaalisuutta: piirroskuvituksia ja/tai valokuvia.

Kohdeopastaulu ei sisällä koko alueen karttaa, mutta se voi sisältää sijaintikaavion opastaulun sijoittumisesta kokonaisuudessa, esimerkiksi rastitaulun paikan luontopolkukokonaisuudessa. Kohdeopaste asennetaan infotelineeseen HKI matala, C3 (piirustusnumerot: 30526_001 – 004), ns. pulpettimalli. Kehikon väri on RAL 7021, Black Grey.

Kohdeopasteiden muodostama luontopolku (kuvat 7 ja 8)

Luontopolku on merkitty luontoreitti, joka muodostaa kokonaisuuden ja sen varrella on luontopolun rastitauluja. Luontopolkutaulut ovat opastehierarkiassa kohdeopasteita. Luontopolkutauluja suositellaan toteutettavaksi Helsingin kaupungin kalusteohjeen kalustekortin C3 tuoteperhettä hyödyntäen, mutta tarvittaessa myös erilainen toteutus on mahdollinen. Lapsille, näkörajoitteisille tai muille erityisryhmille suunnitelluissa luontopoluissa suunnittelun lähtökohtana on oltava soveltuvuus käyttäjäryhmälle.

Rauhoitusmääräystaulu (kuva 9)

Rauhoitusmääräystaulu kertoo kävijälle luonnonsuojelualueen lainvoimaiset säännöt eli rauhoitusmääräykset kolmella kielellä (suomi, ruotsi, englanti) ja piktogrammein.

Rauhoitusmääräystaulut asennetaan luonnonsuojelualueelle tuovien polkujen kohdalle. Taulut asennetaan luonnonsuojelualueen rajan tuntumaan, kuitenkin polun tai ulkoilutien varteen riittävän näkyvälle paikalle, josta tekstiä on helppo lukea.

Rauhoitusmääräystaulujen alalaidassa on alueen kartta. Kuhunkin karttaan merkitään Olet tässä –merkki.

Rauhoitusmääräystaulut ovat kooltaan 350 x 700 mm (pysty) ja ne asennetaan puutolppaan materiaalina lehtikuusi, värinä RAL 7021, Black Grey tai vastaava puulle soveltuva sävy.

Reittivahvenne (kuvat 10-12)

Helsingin kaupungin luonnonsuojelualueilla käytetään pääosin kahta erilaista reittikäsitettä ja reittivahvennetta:

1. Merkitty polku: noin 1-3 metriä leveä luontoon muodostunut/muodostettu polku, jonka reittilinjaus on merkitty puihin värikkäillä puisilla 10 cm x 10 cm vinoneliöillä. (Kuva 10)

2.Opastettu luontopolku: noin 1-3 metriä leveä luontoon muodostunut/muodostettu polku, jonka reittilinjaus on merkitty puihin 10 cm x 10 cm vinoneliöillä käpysymbolein. (Kuva 11) Luontopolun rastiopasteissa kerrotaan luonnosta. Merkitty polku voidaan päivittää opastetuksi luontopoluksi maastossa ruuvaamalla vinoneliöihin käpysymbolit.

Käpysymbolit painetaan 2 mm alumiinilevylle, vinoneliön mitat ovat 65 x 65 mm.

Reittivahventeet kiinnitetään puihin kahdella pitkällä naulalla niin, että kasvunvaraa jää noin 5 cm. Puu mahtuu kasvamaan ilman, että merkki jää heti sen sisään. Tämä tapa on laajasti käytössä luontoalueilla myös muualla Suomessa, mm. Metsähallitus noudattaa samaa polkujen merkitsemistapaa. Naulasta ei ole havaittu olevan puulle haittaa niin kauan kuin se on puussa kiinni.

Reittivahventeet pyritään naulaamaan ensisijaisesti havupuihin. Mänty ja kuusi kehittävät nopeasti pihkakerroksen naulan ympärille, eivätkä ne vaurioidu tästä kiinnitystavasta. Sopiva etäisyys reittivahventeelta toiselle on silloin kun luontopolun tai merkityn ulkoilupolun opastus on katkeamaton.

Viitoitus (kuva 13)

Luonnonsuojelualueiden viitoitus opastaa kävijät alueen merkityille reiteille ja luontopoluille sekä niiltä pois. Suuremmilla ulkoilualueilla kuten Keskuspuiston alueella tai Uutelassa luonnonsuojelualueiden viitoitus täydentää alueen yleistä viitoitusta.

Viittojen materiaalina on lehtikuusi ja värinä RAL 7021, Black Grey valkoisella tekstillä. Etäisyydet merkitään 1,3 (kilometrit) ja 20m (metrit). Viitat asennetaan neliskanttiseen tolppaan, joka mahdollistaa max. neljä suuntaa yhdessä tolpassa.

Pysythän polulla -opaste (kuva 14)

Suosituilla virkistysalueilla on paljon käyttäjiä, mikä johtaa helposti luonnon kulumiseen. Herkät luontoalueet eivät kestä jatkuvaa tallaamista merkittyjen reittien ulkopuolella. Kulumisvaarassa oleville herkille luontoalueille voidaan sijoittaa erityisiä Pysythän polulla –opastauluja. Tauluja sijoitetaan erityisesti sellaisille kulumiselle herkille paikoille, joissa pystytään selkeästi ohjaamaan kulkua toivotuille poluille.

Pysythän polulla -taulut ovat kooltaan 202 x 317 mm (pysty). Taulut asennetaan puutolppaan materiaalina lehtikuusi, värinä RAL 7021, Black Grey.


Yleistä taulujen sijoittelusta

Luonnonsuojelualueen opasteet sijoitellaan suojelualueen rajoille, suositelluille taukopaikoille sekä alueen selkeille sisäänkäynneille: kohteisiin, joissa ne tavoittavat alueen kävijät. Sijoittelussa noudatetaan muilta osin Kaupunkiopastuksen periaatteita. Kaupunkiopastuksen periaatteet, kaupunkitilaohje, Helsingin kaupunki: https://kaupunkitilaohje.hel.fi/kortti/kaupunkiopastuksen-periaatteet-2/


 

Kaupunkiopastuksen periaatteet

Fyysisten opasteiden ja opastekokonaisuuksien suunnittelu

Opasteet ja opastekokonaisuudet suunnitellaan käyttäjälähtöisesti ja kohteeseen sopiviksi. Opatuksen tarve voi syntyä useista eri syistä, esim. tiedon lisääminen, esteettömyys, tunnettuvuuden lisääminen, vanhojen opasteiden päivittäminen tai uusiminen ja uuden ympäristön opastaminen jne.

Erilaiset opastetyypit muodostavat malliston, ns. opasteperheen, johon kuuluvat opasteet toimivat ja palvelevat käyttäjää eri ominaisuuksin. Opastetyyppejä voivat olla mm. kartta- ja infotaulut, suuntaviitat, reittivahventeet ja merkinnät. Erikoisopasteita voivat olla mm. ääniopasteet ja esteettömät kohopinta-opasteet.

Opastekokonaisuuksien suunnitteluun kuuluvat konseptointi, sijoitussuunnitelmat, graafinen suunnittelu, sisältösuunnittelu ja muotoilu.


Opastetyypit

Jokaisen opasteen tulee olla sisällöltään tarkoituksenmukainen ja kullakin opastetyypillä on tietyt ominaisuudet, kts. kuva “Opastetyypit”.

  • Koontiopaste:
    Koontiopasteesta saa käsityksen koko alueen mittakaavasta ja etäisyyksistä. Koontiopasteen tietojen avulla käyttäjä voi tutkia mahdollisia kohteita ja suunnitella kuljettavan reitin.
  • Alueopaste:
    Alueopaste on pienempi kuin koontiopaste. Se sisältää aluekartan, julkisen liikenteen tiedot ja lähialueiden kohteiden opastuksen.
  • Suuntaopaste:
    Suuntaopaste tukee koonti- ja alueopasteilla valittuja ja suunniteltuja reittejä ja auttaa käyttäjää pitämään oikean suunnan.
  • Ohjaava opaste:
    Ohjaava opaste sisältää vain yhden tai kahden kohteen tiedot, suunnan ja etäisyyden.
  • Kohdeopaste:
    Kohdeopaste kertoo kohteen historian, taustan ja tarinan.
  • Yksittäinen palvelu:
    Yksittäisen palvelun merkki kertoo käyttäjälle tarkennetun tiedon esim. WC, metro, esteetön kulku tai vaikkapa kulttuuripalvelu.
  • Vahvenne:
    Vahvenne tukee ja ohjaa kulkijan matkaa valitulla reitillä.

(Opastukseen luetaan myös sähköiset opastenäytöt ja ohjaavat materiaalit ja äänet)


OPASTEIDEN SIJOITTAMINEN

Opasteet sijoitetaan niin, että ne on helppo havaita. Opasteet sijoitetaan esteettömästi ja ne seuraavat katseen suuntaa kulkureiteillä. Opaste ei saa olla esteenä kulkureitillä, eikä sitä lukeva henkilö saa estää ohikulkua. Läheltä luettavat opasteet sijoitetaan noin 1400–1600 mm:n, korkeudelle. Opastuksessa tavoitellaan kattavuutta niin, että esim. reitin opastus jatkuu katkeamatta.

Opasteiden sijoittelua suunniteltaessa tulee ottaa huomioon myös opasteen sisällön asettamat vaatimukset. Esimerkiksi kattavamman alueen opastusjärjestelmää esittävät opastepylväät asetetaan risteyksiin, joissa eri kulkumuotojen reitit kohtaavat, tai muihin vastaaviin paikkoihin, joissa on luonnollista hakea yksityiskohtaisempaa tietoa. Matkan aikana tiedon seuraamisen tulee olla nopeaa ja helppoa. Paikallisen reittitiedon viitat sijoitetaan reittien varrelle, jotta kulkija voi seurata reittiä siltä eksymättä.


OPASTEIDEN ULKOASU

Helsingin opasteilla on yhtenäinen ilme ja ne sopivat ympäristöönsä. Opasteet täyttävät myös visuaaliselta ilmeeltään esteettömyyden vaatimukset. Opastekokonaisuuksien väritys on yhtenäinen, ja opasteen taustan ja sisällön välisen tummuuskontrastin tulee erottua selkeästi. Tunnusvärejä voidaan käyttää antamaan lisätietoa opaste- tai reittikokonaisuudesta.

Opasteen ympäristössä tulee olla riittävä, tasainen ja häikäisemätön valaistus. Jos opaste on sisältäpäin valaistu, pohjan on oltava tumma ja kirjainten vaaleat. Pinta ei saa kiiltää tai heijastaa valoa.

Opasteen taustan ja sisällön välisen tummuuskontrastin tulee olla mahdollisimman suuri. Parhaiten näkyvät vaaleat kirjaimet tummalla pohjalla.

Kalusteet ja opastetelineet

Helsingin opastushankkeissa käytetään lähtökohtaisesti olemassa olevia kalusteita ja opastetelinemalleja, kts. kaupunkikalusteet/opasteet. Jos opastuksessa ilmenee tarve suunnitella uusia rakenteita, on niiden noudatettava Helsinki-ilmeen pääperiaatteita, kts. Helsinki-ilmeen muodostajat.

Rakenteellinen muotoilu

Opasteiden kotelon tai levyn, informaatio-osan, kiinnikkeiden sekä sähkölaitteiden ja muiden osien tulee kestää opasteen sijoituspaikan ympäristöolosuhteet. Ensisijaisesti huomioon otettavia haasteita asennuspaikoilla ovat pöly, mekaaninen rasitus, kosteus, pakkanen, tuuli, auringonvalo (UV-säteily), ilman lämpötila sekä mahdollisesti laitteiden oma lämmöntuotanto.

Materiaalivalinnat ja pintakäsittelyt tehdään Kaupunkikalusteohjeen suositusten mukaisesti.

Opasteen graafisen, kuvia ja tekstejä sisältävän pinnan määritys tehdään siten, että pinta kestää ulkotilojen vaativat olosuhteet. Pintamateriaali on kiiltämätön ja heijastamaton.

Esteetön opastus

Esteetön opastus toteutuu, kun

  • opasteet sijaitsevat helposti havaittavassa paikassa, opasteen tekstisisältö sopivalla korkeudella
  • opasteen kohdalla on häikäisemätön ja riittävä valaistus
  • opasteet sijaitsevat kulkureitin sivussa ja niiden ääreen on esteetön pääsy
  • opasteen teksti tai symboli erottuu tummuuskontrastina taustastaan
  • opasteen pinta on himmeä ja häikäisemätön
  • kulkureiteillä käytetään opastavia materiaaleja
  • kulkureitti erottuu tummuus- ja materiaalikontrastilla ympäristöstä

Opastettavalle alueelle on mahdollisesti laadittu alueellinen esteettömyyssuunnitelma, jossa määritellään alueelliset esteettömyyden tasovaatimukset, perus- ja erikoistason alueet sekä esteetön reitti.


OPASTEIDEN SISÄLTÖ

Opasteiden sisältä muodostuu pääosin kartoista, piktogrammeista, kuvista ja tekstisisällöistä. Visuaalinen ilme noudattaa Helsingin kaupungin graafista ohjeistusta.

Graafinen ilme ja typografia

Opasteissa käytettään kauttaaltaan Helsingin omaa kirjaintyyliä; Helsinki Grotesk -fonttiperheen leikkauksia. Riviväli on 100 % pistekoosta.  Opasteissa suositaan Helsinki Grotesk Medium -leikkauksen käyttämistä.

Sopivat kirjasinkoot ovat:

  • väh. 15 mm: opasteet, joita luetaan niiden välittömässä läheisyydessä
  • 25-40 mm: sijainti- ja suuntaopasteet, joita luetaan muutaman metrin etäisyydeltä.
  • 70-100 mm: opasteet, jotka luetaan 1-3 m etäisyydeltä
  • 100 mm: yli kahden metrin korkeudella sijaitsevat opasteet

Opastepiktogrammeja käytetään opastamiseen

Erilaisia opasteita, viittoja ja niiden informaatiota on helpompi ymmärtää, kun opastekohteet esitetään kuvasymboleilla eli opastepiktogrammeilla. Siksi kaikki tärkeät kohteet opastetaan Helsingissä nimenomaan opastepiktogrammeilla. Eri kieliversioiden sijaan kannattaa aina miettiä voiko pitkien tekstien sijaan kokonaan, tai tekstien tukena, hyödyntää kaikille ymmärrettävämpiä opastepiktogrammeja.

Kartat

Karttojen suunnittelussa suositellaan hyödynnettävän paikkatieto-ohjelmia, jotta reitit ym. kohdetiedot voidaan tarvittaessa viedä erilaisiin verkkopalveluihin. Paikkatiedon hyödyntäminen auttaa myös esim. reitistön suunnittelu- ja rakentamistyössä sekä helpottaa opastusaineistojen ylläpito- ja päivitystyössä. Karttojen ulkoasu noudattaa mm. puistokohteissa ennalta määriteltyä visuaalista tyyliä (kts. Luonto- ja virkistysalueiden opastus). Kartan tyyliä voi kuitenkin tapauskohtaisesti kehittää tarkoituksenmukaista lopputulosta parhaiten palvelevaksi.


Suunnittelutiedon tallentaminen

Älykäs kaupunkiopastaminen projektissa (2021–2022) on luotu tietomalli ja ohjeistus, kuinka opasteiden ominaisuustiedot tallennetaan. Tietomalli (Cityinfra) mahdollistaa jatkossa opasteiden hallitumman koordinoinnin sekä kehittämisen, että ylläpidon kannalta.

Tietomalliin tallentaminen (lisätään ohjeet myöhemmin)

Lisäksi huomioitava myös suunnitteluaineistojen tallentaminen kaupungin käyttämään aineistopankkiin.

Opastuksen piktogrammit

Opasteissa käytettävät piktogrammit ovat tyyliltään Helsingin kaupungin visuaaliseen ilmeeseen pohjautuvia ja tukevat näin kaupungin brändiä yhdessä muun graafisen ilmeen kanssa.
Voit käyttää piktogrammeja Helsingin kaupungille suunniteltavassa opastuksessa.

Uusin kokoelma piktogrammeista on ladattavissa näistä linkeistä:

C3 Opastetelineet HKI

Sijoitusalueet

Kivikaupunki
Aluekeskus
Asuinalue
Historiallinen alue


Materiaalit

Matalat telineet:

L profiili 75 * 50 * 7 mm
Teräslevy 4 mm
Kumitiiviste EPDM 1 mm
Grafiikan painatus alumiinilevy 1 mm

Korkeat telineet:

T profiili 80 * 80 * 9 mm
Teräslevy 1,5 mm
Kumitiiviste EPDM 1 mm
Grafiikan painatus alumiinikomposiittilevy 3 mm


Pintakäsittely / viimeistely

kuumasinkitys + sinkkifosfatointi + jauhemaalaus (tai vastaava yhdistelmä)


Värivaihtoehdot

Kivikaupunki: RAL 7021, Black Grey, RAL 6012, Black Green
Aluekeskus ja asuinalue: RAL 7021, Black Grey
Historiallinen alue: RAL 9011, Graphite Black


Ylläpito

Noudatetaan peittomaalatun teräksen ylläpito-ohjetta.


Hankintatapa

C4 Vahvenneopasteet HKI

Vahvennetarra

Reittivahvennetarran sijoituskorkeutta voidaan muuttaa poikkeustapauksissa, jotta näkyvyys säilyy. Tarkasteltava tapauskohtaisesti.

Sijoitusalueet

Kivikaupunki
Aluekeskus
Asuinalue
Historiallinen alue


Materiaalit

Tarrakalvo


Pintakäsittely / viimeistely

Antigraffitilakkaus (tai vastaava yhdistelmä)


Värivaihtoehdot

Helsingin visuaalisen ilmeen ohjeisto


Ylläpito


Hankintatapa

 

Vahvennelaatta

Piirrustusnumero: 30526_010

Sijoitusalueet

Kivikaupunki
Aluekeskus
Asuinalue
Historiallinen alue


Materiaalit

3 mm Alumiinilevy, nurkissa pyöristys R=3 mm.

Opastepinta tarrakalvo


Pintakäsittely / viimeistely

Antigraffitilakkaus (tai vastaava yhdistelmä)


Värivaihtoehdot

Helsingin visuaalisen ilmeen ohjeisto


Ylläpito

Noudatetaan peittomaalatun teräksen ylläpito-ohjetta.


Hankintatapa

 

Vahvennepollari

Piirrustusnumero: 30526_009

Sijoitusalueet

Kivikaupunki
Aluekeskus
Asuinalue
Historiallinen alue


Materiaalit

Teräsputki ⌀ 90 mm

Opastepinta tarrakalvo


Pintakäsittely / viimeistely

kuumasinkitys + sinkkifosfatointi + jauhemaalaus (tai vastaava yhdistelmä)

Antigraffitilakkaus (tai vastaava yhdistelmä)


Värivaihtoehdot

RAL 7021

Helsingin visuaalisen ilmeen ohjeisto


Ylläpito

Noudatetaan peittomaalatun teräksen ylläpito-ohjetta.


Hankintatapa

 

Suuntaviitta

Piirrustusnumero: 30526_0011

Sijoitusalueet

Kivikaupunki
Aluekeskus
Asuinalue
Historiallinen alue


Materiaalit

4 mm alumiinikomposiittilevy


Pintakäsittely / viimeistely

Antigraffitilakkaus (tai vastaava yhdistelmä)


Värivaihtoehdot

Helsingin visuaalisen ilmeen ohjeisto


Ylläpito


Hankintatapa

 

C5 Puistopalvelun informaatiotaulut HKI

Sijoitusalueet

Koko kaupunki


Materiaalit

Teräs
Putken halkaisija 60 mm, vahvuus
min 3 mm


Pintakäsittely / viimeistely

kuumasinkitys + sinkkifosfatointi + jauhemaalaus (tai vastaava yhdistelmä)


Värivaihtoehdot

Kivikaupunki, aluekeskus, asuinalue ja luonnonmukainen alue: RAL 7021, Black Grey, RAL 6012, Black Green
Historiallinen alue: RAL 9011, Graphite Black


Ylläpito

Noudatetaan peittomaalatun teräksen ylläpito-ohjetta.


Hankintatapa

Suorahankinta

C2 Ilmoitustaulu HKI

Sijoitusalueet

Kivikaupunki
Asuinalue
Luonnonmukainen alue


Materiaalit

teräsputki
Ilmoituspinta:


Pintakäsittely / viimeistely

Teräs: kuumasinkitys + sinkkifosfatointi + jauhemaalaus (tai vastaava yhdistelmä)


Värivaihtoehdot

Kivikaupunki, asuinalue ja luonnonmukainen alue: RAL 7021, Black Grey, RAL 6012, Black Green


Ylläpito

Noudatetaan peittomaalatun teräksen ylläpito-ohjetta.


Hankintatapa

C1 Vitriinitaulut HKI

Materiaalit

Teräsputki, ruostumaton teräs, alumiiniprofiili, lasi, kumirouhemassa


Pintakäsittely / viimeistely

Teräs: kuumasinkitys + sinkkifosfatointi +jauhemaalaus (tai vastaava yhdistelmä)
Ruostumaton teräs: hionta grit 180.


Värivaihtoehdot

Kivikaupunki, aluekeskus ja asuinalue: RAL 7021, Black Grey ruostumaton teräs, RAL 6012, Black Green ruostumaton teräs
Historiallinen alue: RAL 9011, Graphite Black ruostumaton teräs


Ylläpito

Noudatetaan peittomaalatun ja ruostumattoman teräksen ylläpito-ohjetta.


Hankintatapa

Suorahankinta

Kaupunkiopastuksen periaatteet (vanha)

1Fyysisten opasteiden ja opastekokonaisuuksien suunnittelu

Opasteet ja opastekokonaisuudet suunnitellaan käyttäjälähtöisesti ja kohteeseen sopiviksi. Kokonaisuudet ovat kattavia, ja niiden reitit jatkuvat katkeamatta kohteeseen asti. Erilaisia opastetyyppejä ovat muun muassa karttataulut, viitat, reittiopasteet, nimikilvet ja kohdeopasteet.

Opastekokonaisuuksien suunnitteluun kuuluvat konseptointi, sijoitussuunnitelmat, graafinen suunnittelu, sisältösuunnittelu ja muotoilu. Koordinoitu opastekokonaisuus auttaa liikkujaa yhdistämään eri tasoista informaatiota ja muodostamaan näin kokonaiskuvan opastettavasta alueesta.

Opastuskokonaisuus sisältää opastelaitteiden hierarkkisen ryhmityksen, joka pohjautuu tehtyyn alue- ja tarvehierarkia-analyysiin.

Jokaisen opasteen tulisi olla sisällöltään tarkoituksenmukainen ja kullakin opastetyypillä on tietty palvelutaso, kts. kuva “Opastetyypit”.

Koontiopaste:
Koontiopasteesta saa käsityksen koko alueen mittakaavasta ja etäisyyksistä. Koontiopasteen tietojen avulla käyttäjä voi tutkia mahdollisia kohteita ja suunnitella kuljettavan reitin.

Alueopaste:
Alueopaste on pienempi kuin koontiopaste. Se sisältää aluekartan, julkisen liikenteen tiedot ja lähialueiden kohteiden opastuksen.

Suuntaopaste:
Suuntaopaste tukee koonti- ja alueopasteilla valittuja ja suunniteltuja reittejä ja auttaa käyttäjää pitämään oikean suunnan.

Ohjaava opaste:
Ohjaava opaste sisältää vain yhden tai kahden kohteen tiedot, suunnan ja etäisyyden.

Kohdeopaste:
Kohdeopaste kertoo kohteen historian, taustan ja tarinan.

Yksittäinen palvelu:
Yksittäisen palvelun merkki kertoo käyttäjälle tarkennetun tiedon esim. WC, metro, esteetön kulku tai vaikkapa kulttuuripalvelu.

Vahvenne:
Vahvenne tukee ja ohjaa kulkijan matkaa valitulla reitillä.

(Opastukseen luetaan myös sähköiset opastenäytöt ja ohjaavat materiaalit ja äänet)

 

Opasteiden sijoittelu

Opasteet sijoitetaan niin, että ne on helppo havaita. Opasteet sijoitetaan esteettömästi ja ne seuraavat katseen suuntaa kulkureiteillä. Opaste ei saa olla esteenä kulkureitillä, eikä sitä lukeva henkilö saa estää ohikulkua. Läheltä luettavat opasteet sijoitetaan silmän, eli noin 1400–1600 mm:n, korkeudelle.

Opasteiden sijoittelua suunniteltaessa tulee ottaa huomioon myös opasteen sisällön asettamat vaatimukset. Esimerkiksi kattavamman alueen opastusjärjestelmää esittävät opastepylväät asetetaan risteyksiin, joissa eri kulkumuotojen reitit kohtaavat, tai muihin vastaaviin paikkoihin, joissa on luonnollista hakea yksityiskohtaisempaa tietoa. Matkan aikana tiedon seuraamisen tulee olla nopeaa ja helppoa. Paikallisen reittitiedon viitat sijoitetaan reittien varrelle, jotta kulkija voi seurata reitin etenemistä määränpäähän.

 

Visuaaliset laatuvaatimukset

Helsingin opasteilla on yhtenäinen ilme ja ne sopivat ympäristöönsä. Opasteet täyttävät myös visuaaliselta ilmeeltään esteettömyyden vaatimukset. Opastekokonaisuuksien väritys on yhtenäinen, ja opasteen taustan ja sisällön välisen tummuuskontrastin tulee erottua selkeästi. Tunnusvärejä voidaan käyttää antamaan lisätietoa opaste- tai reittikokonaisuudesta.

Opasteen ympäristössä tulee olla riittävä, tasainen ja häikäisemätön valaistus. Jos opaste on sisältäpäin valaistu, pohjan on oltava tumma ja kirjainten vaaleat. Pinta ei saa kiiltää tai heijastaa valoa.

Opasteen taustan ja sisällön välisen tummuuskontrastin tulee olla mahdollisimman suuri. Parhaiten näkyvät vaaleat kirjaimet tummalla pohjalla.

 

Sopivat kirjasinkoot ovat:

  • väh. 15 mm: opasteet, joita luetaan niiden välittömässä läheisyydessä
  • 25-40 mm: sijainti- ja suuntaopasteet, joita luetaan muutaman metrin etäisyydeltä.
  • 70-100 mm: opasteet, jotka luetaan 1-3 m etäisyydeltä
  • 100 mm: yli kahden metrin korkeudella sijaitsevat opasteet

Typografia

Opasteissa käytettään kauttaaltaan Helsingin omaa kirjaintyyliä; Helsinki Grotesk -fonttiperheen Medium-leikkausta. Riviväli on 100 % pistekoosta. .  Opasteissa on käytössä pääosin ainoastaan yksi leikkaus, Helsinki Grotesk Medium.

Kapiteeli-H-kirjaimen korkeus määrittää:

  • Tekstien etäisyyden opasteen reunasta
  • Minimietäisyyden tekstien ja ikonien välillä

Reititys- ja tiedotusjärjestelmiin ei saa yhdistää mainoksia.

 

Helsinki-tunnuksen käyttäminen opasteissa

Helsinki-tunnusta käytetään esimerkiksi kaupungin toimitila-, suunta- ja aulaopasteissa. Tunnusta käytettäessä on huomioitava tunnukselle määritetty suoja-alue. Suurissa opastepinnoissa tunnus voidaan sijoittaa kuvan (Helsinki-tunnus) mukaisesti, kuitenkin niin että tunnuksen suoja-alue otetaan huomioon.

Helsingin graafisesta ohjeistosta löytyvät tarkemmat ohjeet tunnusten ja elementtien sijoittamiseen esimerkiksi silloin, kun Helsinki-tunnus esiintyy yhdessä muiden toimijoiden kanssa tai kun halutaan käyttää irtileikattua tai erilliselle pinnalle painettuja tunnuksia.

 

Rakenteellinen muotoilu

Opasteiden kotelon tai levyn, informaatio-osan, kiinnikkeiden sekä sähkölaitteiden ja muiden osien tulee kestää opasteen sijoituspaikan ympäristöolosuhteet. Ensisijaisesti huomioon otettavia haasteita asennuspaikoilla ovat pöly, mekaaninen rasitus, kosteus, pakkanen, tuuli, auringonvalo (UV-säteily), ilman lämpötila sekä mahdollisesti laitteiden oma lämmöntuotanto.

Materiaalivalinnat ja pintakäsittelyt tehdään Kaupunkikalusteohjeen suositusten mukaisesti.

Opasteen graafisen, kuvia ja tekstejä sisältävän pinnan määritys tehdään siten, että pinta kestää ulkotilojen vaativat olosuhteet. Pintamateriaali on kiiltämätön ja heijastamaton. Mikäli pintamateriaalina käytetään lasia, tarvittava tummuuskontrasti tekstiä varten saadaan aikaan esimerkiksi hiekkapuhallusta jäljittelevillä kalvoilla

 

Esteetön opastus

Esteetön opastus toteutuu, kun

  • opasteet sijaitsevat helposti havaittavassa paikassa, opasteen tekstisisältö silmän korkeudella
  • opasteen kohdalla on häikäisemätön ja riittävä valaistus
  • opasteet sijaitsevat kulkureitin sivussa ja niiden ääreen on esteetön pääsy
  • opasteen teksti tai symboli erottuu tummuuskontrastina taustastaan
  • opasteen pinta on himmeä ja häikäisemätön
  • kulkureiteillä käytetään opastavia materiaaleja
  • kulkureitti erottuu tummuus- ja materiaalikontrastilla ympäristöstä

Opastettavalle alueelle on mahdollisesti laadittu alueellinen esteettömyyssuunnitelma, jossa määritellään alueelliset esteettömyyden tasovaatimukset, perus- ja erikoistason alueet sekä esteetön reitti.