(E) Istutusastiat

Istutusastioiden mallitiedot löytyvät Helsingin Kaupunkikalusteohjeesta.

Kausikasvien sijoituspaikat on määritelty kaupungin toimesta. Istutusastioiden sijoitussuunnittelussa tulee huomioida kunnossapito, näkemät sekä esteettömyys.

Istutusastiat tulee sijoittaa kulkuväylien ulkopuolelle.

Istutusastiat ovat irtokalusteita, joita ei asenneta maahan.

(D) Istuimet ja pöydät

Istuinten ja pöytien mallitiedot löytyvät Helsingin Kaupunkikalusteohjeesta.

Sijoittamisessa huomioitavat asiat

Aukiolla ja puistoalueilla istuimet ja pöydät sijoitetaan kulkuväylien ulkopuolelle. Istuimet sijoitetaan aina kovalle materiaalille, sora- ja kivituhkapintaisilla alueilla ne voidaan asentaa betonilaatalle.

Kadun varrella istuimelle valitaan mahdollisimman rauhallinen paikka, omalle vyöhykkeelle joko puuriviin, erotuskaistalle tai katuaukion kohdalle.

Kalusteiden ympäristö tulee olla koneellisesti hoidettavissa. Suositusmitta lähimpään kiinteään esteeseen on vähintään 2,5 metriä. Istuimia suositellaan sijoitettavan esteettömyyden erikoistason alueilla 50 m ja muualla 250 m välein (SuRaKu).

Roska-astioita ei sijoiteta penkkien viereen.

Pöytä-penkki-yhdistelmä sijoitetaan siten, että pöydän ääreen on pääsy myös pyörätuolilla.

Leikkipaikan aidan viereen ei saa sijoittaa ylikiipeämistä helpottavia kalusteita, kuten penkkejä tai pöytiä.

Liittäminen maahan

  • Istuimen tai pöydän alueella on sama katupinnoite kuin samalla katuvyöhykkeellä muutoin.
  • Liitos maahan toteutetaan mahdollisimman huolellisesti ja siististi. Helsinki-ilmeen muotopaletissa on annettu suositukset toteutuksen tavasta.

(L) Varusteet ja laitteet

Varusteiden ja laitteiden mallitiedot löytyvät Helsingin Kaupunkikalusteohjeesta. Asennus maahan toteutetaan kunkin tuotteen piirustusten mukaisesti.

Sähköautojen latauspisteet

Ohjeet sijoittamiseen on kirjattu kalustekorttiin L2 Sähköautojen lautauspiste

Jakokaapit ja puistomuuntamot

Jakokaapit ja puistomuuntamot tulisi suunnitella alueellisesti yhteneväisiksi.

Jakokaapit sijaitsevat yleensä julkisella katu- tai puistoalueella, uusilla alueilla ne pyritään integroimaan rakennuksiin. Jakokaappi sijoitetaan 1 m etäisyydelle ajoradan reunasta tai 0,5 m etäisyydelle kevyen liikenteen raitin reunasta.

Jakokaappien sijoittamisen suunnittelu aloitetaan hyvissä ajoin ja sijoittelu esitetään katusuunnitelmassa. Sijoittelussa huomioidaan erityisesti suojaaminen lumenpoistolta. Liikennevalon jakokaapit sijoitetaan risteyksiin, jotta niitä voidaan turvallisesti operoida, kuten asettaa vihreälle vaarantamatta liikennettä. Liittymissä huomioidaan näkemäalueet.

Jakokaappeja ei tule sijoittaa ojan luiskiin.

Puistomuuntamot sijoitetaan puistojen reunamille tai kulmiin, maanteillä suoja-alueen ulkopuolelle. Huoltoyhteydet järjestetään ensisijaisesti olemassa olevien tieyhteyksien kautta. Muuntamoita voidaan sijoittaa myös maan alle tilanahtauden vuoksi keskikaupungilla.

Puistomuuntamoa ei saa sijoittaa kaarteessa tai liittymässä näkemäalueelle eikä niin, että tieltä suistuva ajoneuvo voi törmätä siihen.

Jakokaapit ovat kuumasinkittyjä tai maalattuja, värit historiallinen KY 1 T-M 301 NCS 6005-G60Y tai RAL 7037.

Jakokaappeja pyritään elävöittämään taiteella. Muussa tapauksessa käytetään soveltuvia töhrimistä hillitseviä rakenteita ja pinnoitteita. Antitöhrypinnoitteita ei suositella.

Palovesipostit

Helsingissä käytetään ensisijaisesti maanpäällisiä palovesiasemia. Tilanpuutteen vuoksi voidaan käyttää myös maanalaisia. Palovesiasemat sijoitetaan tiheästi rakennetuilla alueilla noin 800 metrin välein (vedenottoetäisyys noin 400 metriä). Lähtökohtaisesti palopostit sijoitetaan katujen risteyksiin niin, että suurin vedenottoetäisyys on noin 150 metriä keskusta- ja liikekeskusalueilla, noin 200 metriä kerrostaloalueilla ja noin 300 m pientaloalueilla. Katualueella palovesiasemat ja -postit tulee sijoittaa erotuskaistoille tai jalkakäytävien reunakaistoille. Niiden sijoittamista koskevat koskevat samat esteettömyyssäännöt kuin muidenkin varusteiden sijoittamista. Palovesiaseman voi sijoittaa myös puiston reuna-alueelle.

Palokaluston tulee päästä vähintään 20 m päähän palopostia ja 5 m päähän palovesiasemaa. Palovesiasemat sijoitetaan kohtiin, joissa on vedensyöttö kahdesta suunnasta siten, että venttiilijärjestelyillä on mahdollisuus sulkea toinen syöttölinja.

Tarvittaessa palovesiasema varustetaan törmäyssuojalla, joka voi olla esim törmäyskaide tai pollarit.

Palovesiasema (PVA) on yhdellä tai useilla nousuputkilla ≥ 150 mm ja liittimillä varustettu suurelle vesimäärälle mitoitettu paloposti, joka on tarkoitettu sammutusveden ottamiseen. Runkojohto, johon liitetään, vähintään 200 (mieluiten 300) mm. Palovesiaseman tuottovaatimus ≥ 30 l/s, ≥ 1800 l/min. Maanpäällinen paloposti eli palopostiasema (PPA) on yhdellä nousuputkella ≥ 80 mm ja liittimellä varustettu paloposti. Tuottovaatimus ≥ 15 l/s, ≥ 900 l/min.
Paloposti (PP) on maanalainen vesijohtoverkoston osa, joka on tarkoitettu sammutusvedenottamiseen ja jota voidaan käyttää myös huuhteluun. Maanpäällinen näkyvä osa on palopostia peittävä kansi. Palopostin käyttämiseksi tarvitaan palopostikalustoa, kuten palopostinavaimia ja pystyputki. Tuottovaatimus ≥ 15 l/s, ≥ 900 l/min.

(I) Pylväät ja portaalit

Valaisinpylväät

Valaisinpylväiden käyttö on ohjeistettu Helsingin ulkovalaistuksen suunnitteluohjeessa ja ulkovalaistuksen tarveselvityksessä. Tämän ohjeen Julkisen kaupunkitilan valaistus -kortissa on kuvattu pylväiden ja valaisinten käytön ja sijoittamisen peruslinjaukset. Pylväiden asentaminen ja mittakaava katuluokittain on esitetty ulkovalaistuksen tarveselvityksessä.

Liikennealueiden valaisinpylväiden mittakaavaan vaikuttavat sekä valaistustekniset määritykset että katu- ja kaupunkitilan mitoitus. Katujen pylväskorkeus vaihtelee tyypillisesti 7 – 12 metrin välillä, puistoissa ja kävelyalueilla mittakaava on 5 – 6 metriä. Pylväiden sijoittamisväli on suhteessa korkeuteen – mitä korkeampi pylväs, sitä pidempi pylväsväli. Sekä korkeat että matalat pylväät vaikuttavat voimakkaasti kaupunkitilan ilmeeseen ja viestiin. Matalat pylväät viestivät hitaammasta nopeudesta ja liikkumisesta kävellen tai pyöräillen. Korkeat pylväät osoittavat kadun suuntaa ja viestivät katutilan leveästä mittakaavasta ja roolista esimerkiksi joukkoliikennekatuna tai pääkatuna.

Portaalit ja liikennepylväät

Portaalit, liikennevalo ja liikennemerkkipylväät asennetaan liikenteenohjauksen tarpeiden mukaisesti. Merkit tulee olla hyvin havaittavissa lähellä liikenneväylää.

 

(F) Puunsuojavarusteet

Puunsuojavarusteiden mallitiedot löytyvät Helsingin Kaupunkikalusteohjeesta.

Katupuiden puunsuojat

Puut suojataan päällystetyillä alueilla juuristosuojaritilällä tukikehikkoineen ja rungonsuojineen. Jos puun etäisyys istutuskaistalla on alle 2 m ajoradan tai kevyenliikenteen väylän reunasta, käytetään rungonsuojia.

Istutusten suoja-aidat

Tuotteet valitaan kaupunkikalusteohjeen mukaisesti ja asennetaan valmistajan ohjetta noudattaen.

Muut suojausratkaisut

Kasvillisuutta voidaan suojata sijoittamalla kalusteita, pollareita yms. esteitä kasvillisuuden suojaksi. Tuotteet valitaan kaupunkikalusteohjeen mukaisesti.

Istutusalueiden korottaminen ja rajaaminen

Istutusalueiden korottaminen ja rajaaminen suojaavat istutuksia vaikka se ei aina olekaan niiden ensisijainen tehtävä.

Liittäminen maahan

Toteutetaan runkosuojien ja juurisuojien tyyppipiirustusten mukaisesti.

(B) Ajoesteet ja pollarit

Ajoesteiden ja pollareiden mallitiedot löytyvät Helsingin Kaupunkikalusteohjeesta.

Ajoesteet ja pollarit ovat kiinteitä esteitä, joilla rajataan alueita sekä estetään tai hidastetaan liikennettä.

Puomeja käytetään myös alentamaan pyöräilijöiden ja mopoilijoiden ajonopeutta kevyen liikenteen reiteillä, erityisesti yhdistetyillä reiteillä tai kävelypainotteisilla alueilla. Hidastimen kohdalla tulee olla riittävät näkemät.

Pelastusreiteille ei saa sijoittaa ajoesteitä. Mikäli näihin on tarvetta, tulee ne suunnitella ja esittää pelastustiesuunnitelmassa. Alueilla, joille täytyy turvata huolto- tai hätäajoneuvojen pääsy, tulee käyttää avattavia tai tarvittaessa poistettavia liikenne-esteitä. Avattavien laitteiden lukituksen tulee olla sellainen, että alueen luvallisilla huoltoajoneuvoilla ja pelastuslaitoksella on laitteiden avaamiseen tarvittava avain.

Liittäminen maahan

  • Ajoesteen alueella on sama katupinnoite kuin samalla katuvyöhykkeellä muutoin tai huomiopinnoite esteettömyyden erikoistason alueella.
  • Ajoesteen liitoskohta toteutetaan mahdollisimman huolellisesti ja siististi. Helsinki-ilmeen muotopaletissa on annettu suositukset toteutuksen tavasta.

(A) Aidat ja kaiteet

Kaiteiden mallitiedot löytyvät Helsingin kaupunkikalusteohjeesta.

Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupungit ovat laatineet yhteisen kevyen liikenteen kaidemalliston. Tyyppikaidemallisto on tuoteperhe, jonka eri osat sopivat mitoituksellisesti ja tyylillisesti toisiinsa. Raportista löytyvät mallien kuvat ja piirustusnumerot sekä visualisoidut käytön ohjeet.

Linkki kevyen liikenteen tyyppikaidemallistoon ja kaiteiden käytön ohjeeseen

 

Määräykset

RakMK F2

  • Kaide tulee rakentaa, kun putoamiskorkeus ylittää 500 mm ja putoamisen tai harhaan astumisen vaara on olemassa. Kaiteen tulee olla turvallinen ja tarkoitukseensa soveltuva. Kaide voi olla suojakaide tai avokaide.
  • Suojakaidetta on käytettävä yli 700 mm:n tasoeroissa kohteissa, joihin lapsilla on pääsy. Kaiteen suojaavan osan tulee ulottua vähintään 700 mm:n korkeudelle tasanteen tai askelman pinnasta. Siinä ei saa olla vaakasuoria rakenteita tai kuvioita, jotka tekevät kiipeilyn mahdolliseksi.
  • Kaiteen korkeus määräytyy putoamiskorkeuden ja tilan käyttötarkoituksen mukaan.

RakMK F1

  • Aulojen, muiden sisäisen liikenteen sekä ulkotilojen luiskien ja portaiden molemmille sivuille on asennettava helppokäyttöiset ja turvalliset käsijohteet. Johteiden tulee jatkua yhtenäisinä myös välitasanteiden osuudella.

RakMK G1

  • Asuinhuoneistoihin ja asumista palveleviin välttämättömiin tiloihin johtavan portaan ja luiskan tulee olla helppokulkuinen ja varustettu tarpeellisilla käsijohteilla. Sama koskee tontin tai rakennuspaikan välttämättömiä ulkoisia kulkuväyliä. Kerrostasojen välisen portaan tulee olla katettu. Kerrostalossa, jossa ei ole hissiä, kerrostasojen välisen portaan tulee lisäksi saada riittävästi luonnonvaloa ja siinä tulee olla vähintään yksi välitasanne kerrostasanteiden välillä.

Ohjeet

  • Kevyen liikenteen kaide sijoittuu toisinaan sillan kaiteen jatkoksi ja toisaalta kevyen liikenteen kohteissa tarvitaan joskus aurausjohdetta, joten Helsingin tyyppikaiteiden suunnittelussa on huomioitu Liikenneviraston ”Siltojen kaiteet, Tiehallinto 2006” -ohje sekä ohjeeseen liittyvät tyyppipiirustukset. Sillan kaiteeseen liittyvän kevyen liikenteen kaiteeksi suositetaan mallia, jonka suojaosa on yhtenäinen sillan kaiteen suojaosan kanssa. Kevyen liikenteen kaide asennetaan mahdollisimman lähelle siltakaidetta (maksimietäisyys 110 mm). Kevyen liikenteen tyyppikaiteen liittymisestä siltaan on tehty oma piirustus.
  • Maahan perustettavan kaiteen suositeltava etäisyys kevyen liikenteen väylästä on 250 mm. Vähimmäisetäisyys luiskan tai jyrkänteen reunasta on 250 mm.
  • Portaiden reunapalkissa kaide sijoitetaan keskelle reunapalkkia. Käsijohteen väylän puoleinen ulkopinta tulee sijoittua 20 mm reunapalkin tai reunakiven etureunan taakse, jotta se on suojassa auraukselta. Pengerluiskan reunassa käsijohteet sijoitetaan mahdollisen reunakivilinjan taakse tai väylän reunaan siten, että käsijohde jää 100 mm aurattavan väylän ulkopuolelle.
  • Pengerluiskissa kaide tarvitaan seuraavissa tilanteissa
    • harva kaide, kun kaltevuus jyrkempi kuin 1:2 ja pudotus yli 1.5 m, mutta enintään 3 m
    • suojakaide, kun kaltevuus jyrkempi kuin 1:2 ja pudotus yli 1.5 m, ja pudotus yli 3 m
  • Kevyen liikenteen kaide pyritään asentamaan mahdollisimman lähelle sillan kaiteen päätyä. Kevyen liikenteen tyyppikaiteissa on suunniteltu tätä kohtaa varten pulttiasenteinen erikoislatta, jossa pultit eivät sijoitu kaiteen päädyn ulkopuolelle. Kaiteiden väliin jäävän tilan maksimileveys on 110 mm. Jos tolppien väli jää kuitenkin kohdekohtaisista syistä suuremmaksi, kevyen liikenteen kaidetta jatketaan viimeisen tolpan jälkeen tarvittava pituus.

 

Tonttiaidat, sijoitusperiaate

Määräykset ja luvat

  • Asemakaavassa voi olla aitaamisen sallivia, sen kieltäviä tai siihen velvoittavia määräyksiä. Jos kaavassa ei ole aitaamista koskevia määräyksiä, noudatetaan Helsingin kaupungin rakennusjärjestystä. Se muun muassa velvoittaa rakennuksen rakentamisen yhteydessä erottamaan tontin kadun vastaisen rajan aidalla, pensasaidalla tai istutuksin, jollei perustellusta syystä muuta johdu.
  • Aidan rakentamiselle myönnettävä lupa on nimeltään toimenpidelupa. Sitä haetaan rakennusvalvontavirastosta lupahakemuskaavakkeella ja hakemukseen liitettävillä suunnitelmilla. Hakemuksen laatimisesta kerrotaan tarkemmin rakennusvalvontaviraston ohjeessa Rakennusluvan ja toimenpideluvan hakeminen.
  • Vaikka toimenpidelupaa ei tarvittaisi, mutta aidan soveltuvuudesta halutaan varmistus, voidaan suunnitelmille hakea rakennusvalvontavirastosta ns. kaupunkikuvallinen lausunto (KL-lausunto). KL-lausunnossa rakennusvalvontaviraston lupakäsittelijä varmistaa leimalla ja allekirjoituksella sen, että aitasuunnitelma on hyväksyttävissä ilman toimenpidelupaa. Lausuntoa haetaan rakennusvalvontavirastosta maksullista toimenpidettä koskeva tilauslomakkeella
  • Jos aita rakennetaan tontin rajalle, tai korkeuttaan lähemmäs tontin rajaa, on rakentamiselle aina saatava naapurin suostumus. Näin siinäkin tapauksessa että toimenpidelupaa aidalle ei tarvittaisi. Jos naapurin kanssa ei päästä asiasta sopimukseen, voi aidalle hakea toimenpidelupaa, sillä rakennusvalvontaviranomainen voi erityisistä syistä myöntää luvan aidan rakentamiseen rajalle, ellei siitä aiheudu naapurille huomattavaa haittaa.

Ohjeet suunnittelulle ja aidan sijoittamiselle

Helsingin kaupungin Rakennusvalvontaviraston ohjeessa Aidat ja tonttien rajaaminen esitetään aitojen rakentamisen ja tonttien rajaamisen periaatteet sekä määritellään milloin aidoille tulee hakea lupa. Rakennusvalvontavirastoon on hyvä ottaa yhteyttä heti suunnittelun alkuvaiheessa.

  • Aita on voitava huoltaa oman tontin puolelta, ellei naapuri anna lupaa käyttää oman tonttinsa aluetta huoltoon.
  • Aita ei saa vaarantaa liikenneturvallisuutta peittämällä liikennealueiden näköyhteyksiä eikä innostaa kiipeilemiseen.
  • Aidan korkeutta suunniteltaessa on otettava huomioon sen sijainti ja käyttötarkoitus sekä maaston tasoerot. Asemakaavamääräyksiin saattaa sisältyä korkeutta koskevia rajoituksia. Aidan korkeus vaikuttaa luvanvaraisuuteen. Aidan korkeudella tarkoitetaan sen korkeutta ylimmästä yläreunasta maanpintaan. Jos tonttien rajalla on tasoero, mitataan aidan ja tukimuurin yhteiskorkeus alemman tontin puolelta.

 

(H) Roska-astiat

Roska-astioiden mallitiedot löytyvät Helsingin Kaupunkikalusteohjeesta.

Roska-astioita tarvitaan kaduilla ja puistoissa. Astian koko määritetään paikan mittakaavan ja astian tyhjennysvälin mukaan. Syväkeräysastiat, joiden maanpäällinen osa on hieman perinteistä puistoroska-astiaa suurempi, mahdollistavat pitkän tyhjennysvälin. Sijoittamisessa huomioidaan astian havaittavuus ja kohteen vaatima koko sekä astian tyhjennyksen mahdollistava tila. Paikan viihtyisyyden kannalta hyvä sijoituspaikka on kulkureitin varrella mutta ei aivan istuskelupaikkojen vieressä.

Suurikokoiset keräyssäiliöt sijoitetaan sopivien kulkureittien varrelle helposti saavutettaviksi mutta siten, että ne eivät korostu kaupunkikuvassa keskeisesti.

Liittäminen maahan

Roska-astiat ovat irtokalusteita. Tuotteen jalustaosa toteutetaan  Helsinki-ilmeen muotopaletissa annettujen suositusten mukaisesti.

Syväkeräyssäiliöiden Helsinkimalliston jalustan muotoilu on yhtenäinen irtokalusteiden kanssa. Myös valmismalleissa noudatetaan muotopaletin periaatteita. Syväkeräyssäiliön asennus toteutetaan valmistajan ohjeen mukaisesti.