Kaupunkikalusteiden vastuullisuuteen, kestävyyteen ja siisteyteen vaikutetaan hankinta- ja kunnossapitovaiheissa. Oikea sijoittelu varmistaa kalusteiden ja kaupunkitilojen hyvän käytettävyyden ja turvallisuuden. Alueiden tyypilliset värit on tallennettu kartta.hel.fi sivustolle. Löydät linkin karttaan Kaupunkitilaohjeen yläpalkin Aluetyypit -valikosta.
Istutusastioiden mallitiedot löytyvät Helsingin Kaupunkikalusteohjeesta.
Kausikasvien sijoituspaikat on määritelty kaupungin toimesta. Istutusastioiden sijoitussuunnittelussa tulee huomioida kunnossapito, näkemät sekä esteettömyys.
Istutusastiat tulee sijoittaa kulkuväylien ulkopuolelle.
Istutusastiat ovat irtokalusteita, joita ei asenneta maahan.
Istuinten ja pöytien mallitiedot löytyvät Helsingin Kaupunkikalusteohjeesta.
Sijoittamisessa huomioitavat asiat
Aukiolla ja puistoalueilla istuimet ja pöydät sijoitetaan kulkuväylien ulkopuolelle. Istuimet sijoitetaan aina kovalle materiaalille, sora- ja kivituhkapintaisilla alueilla ne voidaan asentaa betonilaatalle.
Kadun varrella istuimelle valitaan mahdollisimman rauhallinen paikka, omalle vyöhykkeelle joko puuriviin, erotuskaistalle tai katuaukion kohdalle.
Kalusteiden ympäristö tulee olla koneellisesti hoidettavissa. Suositusmitta lähimpään kiinteään esteeseen on vähintään 2,5 metriä. Istuimia suositellaan sijoitettavan esteettömyyden erikoistason alueilla 50 m ja muualla 250 m välein (SuRaKu).
Roska-astioita ei sijoiteta penkkien viereen.
Pöytä-penkki-yhdistelmä sijoitetaan siten, että pöydän ääreen on pääsy myös pyörätuolilla.
Leikkipaikan aidan viereen ei saa sijoittaa ylikiipeämistä helpottavia kalusteita, kuten penkkejä tai pöytiä.
Liittäminen maahan
Varusteiden ja laitteiden mallitiedot löytyvät Helsingin Kaupunkikalusteohjeesta. Asennus maahan toteutetaan kunkin tuotteen piirustusten mukaisesti.
Sähköautojen latauspisteet
Ohjeet sijoittamiseen on kirjattu kalustekorttiin L2 Sähköautojen lautauspiste
Jakokaapit ja puistomuuntamot
Jakokaapit ja puistomuuntamot tulisi suunnitella alueellisesti yhteneväisiksi.
Jakokaapit sijaitsevat yleensä julkisella katu- tai puistoalueella, uusilla alueilla ne pyritään integroimaan rakennuksiin. Jakokaappi sijoitetaan 1 m etäisyydelle ajoradan reunasta tai 0,5 m etäisyydelle kevyen liikenteen raitin reunasta.
Jakokaappien sijoittamisen suunnittelu aloitetaan hyvissä ajoin ja sijoittelu esitetään katusuunnitelmassa. Sijoittelussa huomioidaan erityisesti suojaaminen lumenpoistolta. Liikennevalon jakokaapit sijoitetaan risteyksiin, jotta niitä voidaan turvallisesti operoida, kuten asettaa vihreälle vaarantamatta liikennettä. Liittymissä huomioidaan näkemäalueet.
Jakokaappeja ei tule sijoittaa ojan luiskiin.
Puistomuuntamot sijoitetaan puistojen reunamille tai kulmiin, maanteillä suoja-alueen ulkopuolelle. Huoltoyhteydet järjestetään ensisijaisesti olemassa olevien tieyhteyksien kautta. Muuntamoita voidaan sijoittaa myös maan alle tilanahtauden vuoksi keskikaupungilla.
Puistomuuntamoa ei saa sijoittaa kaarteessa tai liittymässä näkemäalueelle eikä niin, että tieltä suistuva ajoneuvo voi törmätä siihen.
Jakokaapit ovat kuumasinkittyjä tai maalattuja, värit historiallinen KY 1 T-M 301 NCS 6005-G60Y tai RAL 7037.
Jakokaappeja pyritään elävöittämään taiteella. Muussa tapauksessa käytetään soveltuvia töhrimistä hillitseviä rakenteita ja pinnoitteita. Antitöhrypinnoitteita ei suositella.
Palovesipostit
Helsingissä käytetään ensisijaisesti maanpäällisiä palovesiasemia. Tilanpuutteen vuoksi voidaan käyttää myös maanalaisia. Palovesiasemat sijoitetaan tiheästi rakennetuilla alueilla noin 800 metrin välein (vedenottoetäisyys noin 400 metriä). Lähtökohtaisesti palopostit sijoitetaan katujen risteyksiin niin, että suurin vedenottoetäisyys on noin 150 metriä keskusta- ja liikekeskusalueilla, noin 200 metriä kerrostaloalueilla ja noin 300 m pientaloalueilla. Katualueella palovesiasemat ja -postit tulee sijoittaa erotuskaistoille tai jalkakäytävien reunakaistoille. Niiden sijoittamista koskevat koskevat samat esteettömyyssäännöt kuin muidenkin varusteiden sijoittamista. Palovesiaseman voi sijoittaa myös puiston reuna-alueelle.
Palokaluston tulee päästä vähintään 20 m päähän palopostia ja 5 m päähän palovesiasemaa. Palovesiasemat sijoitetaan kohtiin, joissa on vedensyöttö kahdesta suunnasta siten, että venttiilijärjestelyillä on mahdollisuus sulkea toinen syöttölinja.
Tarvittaessa palovesiasema varustetaan törmäyssuojalla, joka voi olla esim törmäyskaide tai pollarit.
Palovesiasema (PVA) on yhdellä tai useilla nousuputkilla ≥ 150 mm ja liittimillä varustettu suurelle vesimäärälle mitoitettu paloposti, joka on tarkoitettu sammutusveden ottamiseen. Runkojohto, johon liitetään, vähintään 200 (mieluiten 300) mm. Palovesiaseman tuottovaatimus ≥ 30 l/s, ≥ 1800 l/min. Maanpäällinen paloposti eli palopostiasema (PPA) on yhdellä nousuputkella ≥ 80 mm ja liittimellä varustettu paloposti. Tuottovaatimus ≥ 15 l/s, ≥ 900 l/min.
Paloposti (PP) on maanalainen vesijohtoverkoston osa, joka on tarkoitettu sammutusvedenottamiseen ja jota voidaan käyttää myös huuhteluun. Maanpäällinen näkyvä osa on palopostia peittävä kansi. Palopostin käyttämiseksi tarvitaan palopostikalustoa, kuten palopostinavaimia ja pystyputki. Tuottovaatimus ≥ 15 l/s, ≥ 900 l/min.
Valaisinpylväät
Valaisinpylväiden käyttö on ohjeistettu Helsingin ulkovalaistuksen suunnitteluohjeessa ja ulkovalaistuksen tarveselvityksessä. Tämän ohjeen Julkisen kaupunkitilan valaistus -kortissa on kuvattu pylväiden ja valaisinten käytön ja sijoittamisen peruslinjaukset. Pylväiden asentaminen ja mittakaava katuluokittain on esitetty ulkovalaistuksen tarveselvityksessä.
Liikennealueiden valaisinpylväiden mittakaavaan vaikuttavat sekä valaistustekniset määritykset että katu- ja kaupunkitilan mitoitus. Katujen pylväskorkeus vaihtelee tyypillisesti 7 – 12 metrin välillä, puistoissa ja kävelyalueilla mittakaava on 5 – 6 metriä. Pylväiden sijoittamisväli on suhteessa korkeuteen – mitä korkeampi pylväs, sitä pidempi pylväsväli. Sekä korkeat että matalat pylväät vaikuttavat voimakkaasti kaupunkitilan ilmeeseen ja viestiin. Matalat pylväät viestivät hitaammasta nopeudesta ja liikkumisesta kävellen tai pyöräillen. Korkeat pylväät osoittavat kadun suuntaa ja viestivät katutilan leveästä mittakaavasta ja roolista esimerkiksi joukkoliikennekatuna tai pääkatuna.
Portaalit ja liikennepylväät
Portaalit, liikennevalo ja liikennemerkkipylväät asennetaan liikenteenohjauksen tarpeiden mukaisesti. Merkit tulee olla hyvin havaittavissa lähellä liikenneväylää.
Puunsuojavarusteiden mallitiedot löytyvät Helsingin Kaupunkikalusteohjeesta.
Katupuiden puunsuojat
Puut suojataan päällystetyillä alueilla juuristosuojaritilällä tukikehikkoineen ja rungonsuojineen. Jos puun etäisyys istutuskaistalla on alle 2 m ajoradan tai kevyenliikenteen väylän reunasta, käytetään rungonsuojia.
Istutusten suoja-aidat
Tuotteet valitaan kaupunkikalusteohjeen mukaisesti ja asennetaan valmistajan ohjetta noudattaen.
Muut suojausratkaisut
Kasvillisuutta voidaan suojata sijoittamalla kalusteita, pollareita yms. esteitä kasvillisuuden suojaksi. Tuotteet valitaan kaupunkikalusteohjeen mukaisesti.
Istutusalueiden korottaminen ja rajaaminen
Istutusalueiden korottaminen ja rajaaminen suojaavat istutuksia vaikka se ei aina olekaan niiden ensisijainen tehtävä.
Liittäminen maahan
Toteutetaan runkosuojien ja juurisuojien tyyppipiirustusten mukaisesti.
Ajoesteiden ja pollareiden mallitiedot löytyvät Helsingin Kaupunkikalusteohjeesta.
Ajoesteet ja pollarit ovat kiinteitä esteitä, joilla rajataan alueita sekä estetään tai hidastetaan liikennettä.
Puomeja käytetään myös alentamaan pyöräilijöiden ja mopoilijoiden ajonopeutta kevyen liikenteen reiteillä, erityisesti yhdistetyillä reiteillä tai kävelypainotteisilla alueilla. Hidastimen kohdalla tulee olla riittävät näkemät.
Pelastusreiteille ei saa sijoittaa ajoesteitä. Mikäli näihin on tarvetta, tulee ne suunnitella ja esittää pelastustiesuunnitelmassa. Alueilla, joille täytyy turvata huolto- tai hätäajoneuvojen pääsy, tulee käyttää avattavia tai tarvittaessa poistettavia liikenne-esteitä. Avattavien laitteiden lukituksen tulee olla sellainen, että alueen luvallisilla huoltoajoneuvoilla ja pelastuslaitoksella on laitteiden avaamiseen tarvittava avain.
Liittäminen maahan
Kaiteiden mallitiedot löytyvät Helsingin kaupunkikalusteohjeesta.
Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupungit ovat laatineet yhteisen kevyen liikenteen kaidemalliston. Tyyppikaidemallisto on tuoteperhe, jonka eri osat sopivat mitoituksellisesti ja tyylillisesti toisiinsa. Raportista löytyvät mallien kuvat ja piirustusnumerot sekä visualisoidut käytön ohjeet.
Linkki kevyen liikenteen tyyppikaidemallistoon ja kaiteiden käytön ohjeeseen
Määräykset
RakMK F2
RakMK F1
RakMK G1
Ohjeet
Määräykset ja luvat
Ohjeet suunnittelulle ja aidan sijoittamiselle
Helsingin kaupungin Rakennusvalvontaviraston ohjeessa Aidat ja tonttien rajaaminen esitetään aitojen rakentamisen ja tonttien rajaamisen periaatteet sekä määritellään milloin aidoille tulee hakea lupa. Rakennusvalvontavirastoon on hyvä ottaa yhteyttä heti suunnittelun alkuvaiheessa.
Roska-astioiden mallitiedot löytyvät Helsingin Kaupunkikalusteohjeesta.
Roska-astioita tarvitaan kaduilla ja puistoissa. Astian koko määritetään paikan mittakaavan ja astian tyhjennysvälin mukaan. Syväkeräysastiat, joiden maanpäällinen osa on hieman perinteistä puistoroska-astiaa suurempi, mahdollistavat pitkän tyhjennysvälin. Sijoittamisessa huomioidaan astian havaittavuus ja kohteen vaatima koko sekä astian tyhjennyksen mahdollistava tila. Paikan viihtyisyyden kannalta hyvä sijoituspaikka on kulkureitin varrella mutta ei aivan istuskelupaikkojen vieressä.
Suurikokoiset keräyssäiliöt sijoitetaan sopivien kulkureittien varrelle helposti saavutettaviksi mutta siten, että ne eivät korostu kaupunkikuvassa keskeisesti.
Liittäminen maahan
Roska-astiat ovat irtokalusteita. Tuotteen jalustaosa toteutetaan Helsinki-ilmeen muotopaletissa annettujen suositusten mukaisesti.
Syväkeräyssäiliöiden Helsinkimalliston jalustan muotoilu on yhtenäinen irtokalusteiden kanssa. Myös valmismalleissa noudatetaan muotopaletin periaatteita. Syväkeräyssäiliön asennus toteutetaan valmistajan ohjeen mukaisesti.