Haitalliset vieraskasvit

Helsinki on rannikkokaupunki ja Suomen suurin kaupunki ja siksi erityisen altis haitallisten vieraskasvien leviämiselle. Tästä syystä Helsinki ylläpitää omaa haitallisten vieraskasvien listaa. Helsingin vieraslajilinjauksessa 2015 – 2019 ja LUMO-ohjelmassa 2021 – 2028 määritetään vieraskasvien torjunnan ja leviämisen estämisen periaatteet. Haitallisten vieraskasvien ja -etanoiden torjunnan priorisointisuunnitelmaa (2022) on päivitetty vuonna 2023, ja siinä esitetään kaikki torjuttavat tai tarkkailtavat kasvi- ja etanalajit sekä torjunnassa priorisoitavat alueet. Priorisointisuunnitelmaa päivitetään jatkossa tarpeen mukaan.

Helsingissä haitalliset vieraskasvit on esitetty priorisointisuunnitelmassa. Lisäksi Helsingin kaupunkikasvioppaaseen päivitetään säännöllisesti tieto sellaisista kasveista, jotka ovat olleet aikaisemmin koristekasvikäytössä, mutta joita ei enää tule käyttää.  (Haitalliset vieraslajit, joita ei istuteta). Kaupunkikasvioppaassa on lueteltu myös ne tarkkailtavat koristekasvit, joiden käyttöä ei toistaisesti rajoiteta mutta joiden tilalle pyritään etsimään uusia korvaavia lajeja ja lajikkeita. Ajantasaiset vieraslajisäädökset löytyvät sivulta vieraslajit.fi/Usein kysyttyä. Suomessa haitallisten vieraslajien sekä EU:ssa haitallisten vieraslajien ajantasainen lista löytyy osoitteesta vieraslajit.fi.

Helsingissä haitalliset vieraskasvit on luokiteltu kolmeen luokkaan: erityisen haitalliset, haitalliset ja tarkkailtavat.

• Helsingissä erityisen haitallisella vieraskasvilla tarkoitetaan sellaista Suomessa jo esiintyvää tai tarkkailtavaa vieraskasvia, jonka kohdalla tulee ryhtyä nopeasti erityisen tehokkaisiin toimenpiteisiin sen leviämisen estämiseksi ja haittojen torjumiseksi. Erityisen haitallisilla vieraskasveilla on lainsäädännön mukainen kasvatuskielto. Niitä ei istuteta tai kylvetä Helsinkiin. Lisäksi niitä torjutaan aktiivisesti kaikilta tunnetuilta esiintymiltä ja aina rakennushankkeiden yhteydessä.
• Helsingissä haitalliset vieraskasvit ovat Suomessa jo esiintyviä vieraskasveja, jotka aiheuttavat tietyllä alueella, tietyssä paikassa tai tiettyyn aikaan välittömästi tai välillisesti ekologista, taloudellista, terveydellistä tai sosiaalista kielteistä vaikututusta tai haittaa, ja tämän kasvin aiheuttama haitta vaatii erityisiä toimenpiteitä. Toimenpiteet voivat olla esimerkiksi vaikutusten ennalta ehkäisemistä ja torjuntaa, varhaista havaitsemista ja hävittämistä, leviämisen estämistä ja jatkuvia pitkän aikavälin rajoittamistoimenpiteitä, tai sopeutumista vieraskasvien aiheuttamaan haittaan. Haitallisia vieraskasveja ei istuteta tai kylvetä Helsinkiin. Näitä kasveja torjutaan priorisointisuunnitelmassa esitetyillä arvokkailla luontotyypeillä ja luonnonsuojelualueilla. Lisäksi lajeja torjutaan rakennushankkeiden yhteydessä.
• Metsissä torjuttavat puuvartiset lajit ovat kasvilajeja, joiden on havaittu leviävän Helsingin metsiin. Niitä torjutaan luonnohoidon piirissä olevilta alueilta hoidon toteutuksen yhteydessä.
• Tarkkailtava vieraskasvi tai paikallisesti haitallinen vieraskasvi voi olla Suomen rajojen ulkopuolella haitalliseksi todettu vieraslaji, jonka todennäköisyys saapua Suomeen on suuri tai Suomessa paikallisesti esiintyvä vieraslaji, joka olosuhteiden muuttuessa voi muuttua haitalliseksi. Tarkkailtavien vieraskasvien käyttöä ei toistaiseksi kielletä, mutta niille pyritään löytämään korvaavia lajeja ja lajikkeita. Niitä inventoidaan haitallisten vieraskasven kartoitusten yhteydessä ja niiden leviämistä seurataan.

Kulttuuriympäristön vaaliminen

Monet tänä päivänä haitallisiksi määritetyt kasvit ovat olleet aikaisemmin koristekasvikäytössä ja ne saattavat olla oleellinen osa kulttuuriympäristöä. Arvoympäristöissä pyrimme korvaamaan haitalliset vieraskasvit muilla aikakaudelle ominaisilla lajeilla tai lajikkeilla.  Esimerkiksi kurtturuusua korvaamaan on Kaupunkasvioppaassa ehdotettu monia tarhakurtturuusun lajikkeita, jotka sopivat hyvin helsinkiläisissä puistoissa kasvatettaviksi. Metsissä torjuttavaksi määritetyt lajit ovat puuvartisina hitaasti kehittyviä, ja ne saavat edelleen kasvaa rakennetuissa ympäristöissä, joissa luontoon leviämisen riski on vähäinen.

Luonnon monimuotoisuuden edistäminen

Torjumalla haitallisia vieraslajeja ylläpidämme kaupunkiluonnon monimuotoisuutta. Useimpien haitallisten vieraskasvien haitallisuus perustuu siihen, että ne valtaavat laajoina ja ylivoimaisina kasvustoina herkkien ja harvinaisten elinympäristöjen kasvupaikkoja, kuten jättipalsami valtaa puronvarsilehtoja, kurtturuusu hiekkaisia merenrantoja ja aasialaiset tatarkasvit reheviä joenvarsia ja metsänreunoja. Jotkin haitallisista vieraskasveista ovat jopa vaarallisia ihmiselle. Tällaisia ovat polttovioituksia kasvinesteellään aiheuttavat jättiputket, joita olemmekin hyvällä menestyksellä torjuneet Helsingissä jo pitkään.

Kiertotalouden huomioiminen

Haitalliset vieraskasvit ja haitalliset vieraslajit espanjansiruetana ja mustapääetana leviävät herkästi maansiirtojen ja kasvijätteen mukana. On helppo havaita, että aasialaiset tatarlajit ovat levinneet metsien reunoihin tonteilta metsiin viedyn puutarhajätteen mukana.

Kierrätyskasvualustoja käytetään Helsingissä aina kuin mahdollista ja erityisesti puistonurmikoiden ja niittyjen perustamisessa. Ennen maa-aineksen siirtoa alueet kuitenkin kartoitetaan ja varmistetaan, ettei maansiirto levitä haitallisia vieraslajeja.

Ilmastonmuutokseen varautuminen

Ilmastonmuutos lisää haitallisten vieraslajien leviämisriskiä ja aiheuttaa stressiä nykyisille luontoympäristöille. Haitallisten vieraslajien torjunta, vieraslajien leviämisen seuranta ja ennalta ehkäisy on osa ilmastonmuutokseen varautumista.

Suunnitelmassa huomioitavaa

Suunnitelmiin sisältyy haitallisten vieraslajien kartoitus, jonka perusteella suunnittelija ohjelmoi havaittujen haitallisten vieraslajien torjunnan. Torjunnan suunnittelun tueksi olemme laatineet lajikohtaiset yleiset ohjeet hankkeissa sovellettaviksi.