Arkistot: Kortit
Post Type Description
I5 HKI Portaalit
Sijoitusalueet
Kivikaupunki
Aluekeskus
Luonnonmukainen alue
Asuinalue
Historiallinen alue
Materiaalit
Teräsputki ja ruostumaton teräsputki
Pintakäsittely / viimeistely
Kuumasinkitys + sinkkifosfatointi + jauhemaalaus (tai vastaava yhdistelmä)
Ruostumaton teräs: hionta grit 180
Värivaihtoehdot
kivikaupunki ja historiallinen alue:
RAL 7021, Black Grey ja ruostumaton teräs
RAL 6012, Black Green ja ruostumaton teräs
KY 1, vihertävän harmaa ja ruostumaton teräs
RAL 9011, Graphite Black ja ruostumaton teräs
aluekeskus, luonnonmukainen alue ja asuinalue:
RAL 7021, Black Grey ja ruostumaton teräs
RAL 7042, Traffic Grey A ja ruostumaton teräs
RAL 7038, Agate Grey ja ruostumaton teräs
RAL 9006, White Aluminium ja ruostumaton teräs
RAL 9007, Grey Aluminium ja ruostumaton teräs
kuumasinkitys
Ylläpito
Noudatetaan peittomaalatun teräksen ja ruostumattoman teräksen ylläpito-ohjetta.
Hankintatapa
Suorahankinta
Kalustemateriaalien laatu- ja huolto-ohjeet
Kaupunkikalusteiden muotoilu, materiaalit ja värit
Helsingin kaupunkikalusteiden muotoilu
Helsingin kaupunkikalusteiden muotoilussa korostuu toimivuus ja tarkoituksenmukaisuus. Kalusteet ovat hillittyjä, selkeälinjaisia, vähistä elementeistä koostuvia, viimeisteltyjä ja rakenteeltaan vakuuttavia. Rakenneratkaisut ovat yksinkertaisia ja eleettömiä. Yksityiskohtien viimeistely ja materiaalien liittyminen toisiinsa on huoliteltua. Koristeellisuutta esiintyy vain historiallisissa kalusteissa. Helsingin kalusteiden muotoilu yhdessä määriteltyjen materiaalien, pintakäsittelyjen ja värien kanssa luovat kalusteille yhtenäisen, tunnistettavan tyylin ja rakentavat osaltaan selkeää ja hallittua kaupunkikuvaa.
Kalusteiden perusmallistoon on valittu Helsingin kaupunkikuvaan vakiintuneita rakennusviraston oman malliston kalustemalleja sekä valmismalleja. Omaa mallistoa on täydennetty peruspenkillä, perustuolilla, metsäpenkillä ja roska-astiasarjalla. Valmismalleina hankittavat kalusteet on määritelty tuotevaatimusten avulla. Laadun takaamiseksi kaikille kalusteille on asetettu materiaali- ja pintakäsittelyvaatimukset. Nykyisten kalusteiden kestävyyttä ja toimivuutta seurataan ja mallistoa kehitetään ja täydennetään tarpeen mukaan.
Ympäristöystävällisyyden kriteerejä ovat materiaalien ekologisuus, kestävyys ja kierrätettävyys sekä mahdollisimman vähäinen ympäristökuormitus.
Kokonaistaloudellisuudessa kiinnitetään huomiota hankintahintaan, ylläpidon helppouteen, kalusteiden ja materiaalien kestävyyteen sekä kalusteen elinkaareen. Kaupunkikalusteiden elinkaaren määrittämiseksi on laadittu laskentataulukko, jolla määritetään kalusteiden valmistuksen, kuljetusten ja käytöstä poiston aiheuttamat päästöt muunnettuna CO2 -päästöjä vastaaviksi. CO2-laskuri.
Esteetön mitoitus ja värien käyttö
Esteettömällä suunnittelulla tuotetaan kaikille saavutettavissa olevaa ympäristöä. Esteettömyyskriteereitä suunniteltaessa on huomioitu erityisesti liikuntaesteiset ja heikkonäköiset. Lisäksi on huomioitu ikääntyvien tarpeet. Helsinki kaikille -projektissa valmistuneen Helsingin kaupungin esteettömyyssuunnitelman tavoitteena on ohjata ja koordinoida kaupungin eri hallintokuntien esteettömyyteen tähtääviä käytännön toimenpiteitä vuosina 2005–2010. Osittain samanaikaisesti Helsingin esteettömyyssuunnitelman kanssa on ollut käynnissä valtakunnallinen esteettömien julkisten alueiden suunnittelun, rakentamisen ja kunnossapidon ohjeistaminen katu-, viher- ja piha-alueilla (ns. SuRaKu -projekti) (Helsingin kaupungin esteettömyyssuunnitelma 2005-2010).
Kalusteissa esteettömyyden kriteerejä ovat kaikille käyttäjille soveltuvat mitoitus- ja muoto-ominaisuudet. Esteettömän istuimen mitoitus on ohjeistettu muotopaletissa.
Ympäristön hahmottaminen ja yksityiskohtien havaitseminen parantuu, kun kalusteiden ja niiden ympäristön välillä on selkeä värikontrasti. Suomen oloissa luonnon värikontrastit muuttuvat vuodenaikojen mukaan äärilaidasta toiseen. Yksittäisistä väreistä sininen ja punainen ovat pimeällä vaikeasti hahmotettavia. Sen sijaan vaaleanvihreä, oranssi ja keltainen on todettu hyvin hahmottuviksi. Heijastavat pinnat ovat autisteille ja heikkonäköisille vaikeita, joten niitä tulee välttää (Esteetön perhepuisto ja liikuntapolku, Rakennustieto Oy). Helsingissä kaupungin vanha vaalean vihreä sävy 172M (Tikkurila Oy) on todettu käyttäjähavainnointien yhteydessä toimivaksi väriksi ympäri vuoden (haastattelu, Pirjo Tujula, Helsingin kaupungin esteettömyysasiantuntija)
Materiaalit ja pintakäsittelyt
Kaupunki-ilmasto on kalusteille vaativa. Helsingin ilmastotyyppi on merellinen kaupunki-ilmasto. Merellisyys merkitsee sateita ja tuulta sekä tuulen mukanaan tuomia suoloja. Kaupunki-ilmastossa kalusteisiin vaikuttavat ilman runsaat rikkidioksidi-, hiilidioksidi-, noki- pöly- ja savupitoisuudet. Lisäksi kalusteet sijoittuvat tyypillisesti suojaamattomaan ulkotilaan, jolloin ne ovat suoraan sateille ja auringon UV-säteilyn vaikutukselle alttiita. Kaupungin kalusteiden kulutuskestävyyttä rasittavat myös rullalautailu, ilkivalta, kunnossapitokalusto ja huoltoajoliikenne. Vaativissa olosuhteissa laadukkaatkin kaupunkikalusteet tarvitsevat säännöllistä ylläpitoa. Ylläpidon helpottamiseksi kalusteiden osien tulee olla helposti vaihdettavat ja korjattavat. Myös paikan päällä tehtävän ylläpidon tulee olla mahdollisimman helppoa (puhdistus, hionta ja maalaus). Kaupunkikalusteohjeen materiaali- ja pintakäsittelymäärittelyt on laadittu Helsingin kaupunkipenkeille laadittujen puun ja metallin käyttösuositusten pohjalta. Suositusten pohjaksi käytiin läpi kaikki Helsingin kaupungissa 2000-luvun alussa käytössä olleet kalustemateriaalit ja niistä saadut käyttökokemukset.
Kaupunkikalusteiden materiaalivalikoiman perustan muodostavat maalattu teräs ja hiottu ruostumaton teräs, maalattu puu sekä luonnonkivi. Betonin käyttö on vähäistä. Historiallisten kalusteiden tai kalusteosien materiaaleja voivat olla myös valurauta ja valualumiini.
Helsingin puumateriaalin tulee olla hyvin tiivistä ja kestävää, jotta se kestää mahdollisimman pitkän huoltovälin sekä ilmasto-olosuhteidemme aiheuttamat rasitukset. Helsingin kalustemalleissa suositaan vakiotavaraa, jota on helposti saatavilla huollon tarpeisiin. Puuosien ensisijainen pintakäsittely on pitkän huoltovälin vuoksi peittomaalaus. Peittomaalaus kestää esimerkiksi penkkien puuosissa keskimäärin 4–5 vuotta, jos ilkivaltaa tai törmäyskolhuja ei huomioida.
Kalusteisiin soveltuvista metallituotteista on käytännössä kestävimmiksi havaittu ruostumattomasta teräksestä valmistetut terästuotteet ja kuumasinkityt, jauhemaalatut terästuotteet sekä valurauta- ja valualumiinituotteet. Ruostumattoman teräksen pintakäsittelynä on himmeän kiillon jättävä hionta Grit 180. Maalatun teräspinnan suositeltavin pintakäsittely-yhdistelmä on kuumasinkitys + välikäsittely+ jauhemaalaus. Välikäsittely parantaa maalin tartuntaa ja pysyvyyttä. Markkinoilla on myös kestävyydeltään vastaavia valmistajakohtaisia erikoispinnoitteita. Valuraudan ja valualumiinin pintakäsittely on sinkkipohjamaalaus + jauhemaalaus.
Erikseen määriteltävissä kohteissa voidaan kokeilla muita materiaaleja tai pintakäsittelyjä.
Helsingin kaupunkikalusteiden materiaalit ja pintakäsittelyt
Seuraavassa taulukossa on tiivistettynä suositukset Helsingin kaupunkikalusteiden materiaaleista ja pintakäsittelyistä. Tarkat materiaalikohtaiset laatuvaatimukset ja ylläpidon ohjeistus on esitetty kortteina ohjeen lopussa.
| MATERIAALI | KÄYTTÖKOHTEET | PINTAKÄSITTELY |
|---|---|---|
| Ruostumaton teräs Lattateräs | penkkien jalkarakenteet, runkosuojat | hionta: grit 180 |
| Teräslevy | roska-astiat | |
| Teräsputki | Pollarit, käsijohteet, penkit, kalustedetaljit, pyörätelineet | |
| Teräs Lattateräs | penkkien ja pöytien jalkarakenteet, istutusten suoja-aidat, runkosuojat | kuumasinkitys + sinkkifosfatointi + jauhemaalaus, kiiltoaste kiiltävä 70 |
| Teräslevy | roska-astiat, City-käymälä | |
| Teräsputki | Pollarit, istutusten suoja-aidat, penkkien ja pöytien jalkarakenteet, liikennevalopylväät, pyörätelineet, kaiteet, aidat | |
| Terästanko | kolmilanka-aita, pyörätelineet, aidat | |
| Valurauta valualumiini | Pollarit, istutusastiat, juurisuojat, penkkien jalat | sinkkipohjamaalaus + jauhemaalaus, kiiltoaste kiiltävä 70 |
| Puu Tammi Mänty (mieluiten sydänpuu) | penkkien istuinosat, pöytäpinnat, pollarit, istutusten suoja-aita | peittomaalaus, kiiltoaste kiiltävä 70 |
| Betoni | istutusastiat | muottipinta: By 40-2003:AA Graffitin suojakäsittely |
| Luonnonkivi | pollarit, HKR penkkien kivijalka | pääasiassa poltettu pinta |
kaupunkikalusteiden värien käyttö
Kalusteissa käytettävät värit löytyvät väripaletti -kortista. Alueiden tyypilliset värit on tallennettu kartta.hel.fi sivustolle. Löydät linkin karttaan Kaupunkitilaohjeen yläpalkin Aluetyypit -valikosta: Helsingin alueelliset värit
Teräskalusteissa käytettävät värit ovat:
| VÄRIT | KIVIKAUPUNKI | HISTORIALLINEN | ALUEKESKUS | ASUINALUE | LUONNONMUKAINEN ALUE | ||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| kadut | puistot | kadut | puistot | kadut | puistot | kadut | puistot | ||
| RAL 6012 | X | X | X | X | X | X | X | ||
| teräs | X | X | X | X | X | ||||
| RAL 9011 | X | X | X | ||||||
| RAL 7021 | X | X | X | X | X | X | X | ||
| RAL 7042 | X | X | X | X | X | X | X | X | |
| kuumasinkitty | X | X | X | X | X | ||||
Istuimissa, joissa on puurimat ja teräsrunko, käytettävät väriyhdistelmät ovat:
| VÄRIYHDISTELMÄT | KIVIKAUPUNKI | HISTORIALLINEN | ALUEKESKUS | ASUINALUE | LUONNONMUKAINEN ALUE | ||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| kadut | puistot | kadut | puistot | kadut | puistot | kadut | puistot | ||
| RAL 6012 | X | X | X | X | |||||
| RAL 9011 | |||||||||
| RAL 7021 | X | X | X | X | X | X | X | ||
| teräs | |||||||||
| RAL 8015 | X | X | X | ||||||
| RAL 9011 | |||||||||
| RAL 8015 | X | X | X | X | X | ||||
| RAL 7021 | |||||||||
| RAL 8015 | X | X | X | X | X | X | |||
| teräs | |||||||||
| RAL 7039 | X | X | |||||||
| RAL 9011 | |||||||||
| RAL 7039 | X | X | X | X | X | X | |||
| RAL 7021 | |||||||||
| M 127 | X | X | X | ||||||
| teräs | |||||||||
Luonto- ja virkistysalueiden opastus
Johdanto
Tuhannen hehtaarin laajuinen, noin 10 kilometrin pituinen Keskuspuisto ulottuu Helsingin ytimestä, Töölönlahdelta, aina kaupungin pohjoisrajalle Haltialaan. Keskuspuiston luonto on monipuolista ja maasto vaihtelevaa. Keskuspuistossa retkeillään, leikitään, kuntoillaan, urheillaan, hoidetaan viljelyspalstoja, tutustutaan luontoon ja virkistytään. Myös monen helsinkiläisen työmatka kulkee Keskuspuiston kautta. Puistossa on luonnonsuojelualueita, laajoja metsäalueita sekä ihmisten muokkaamaa kulttuurimaisemaa maaseutumaisessa ja urbaanissa ympäristössä.
Tämä ohje käsittää Keskuspuiston opastuksen visuaaliset periaatteet, jotka eivät ole liikennelain piirissä olevaa opastusta.
Laadukas opastus tukee reitin hahmottumista ja helpottaa kulkemista matkan aikana. Opasteet auttavat hahmottamaan Keskuspuiston rajoja, sen sisältämiä kohteita ja mahdollisuuksia erilaisiin aktiviteetteihin. Laadukas opastus vahvistaa Keskuspuiston identiteettiä ja tekee sen kaupunkilaisille ja vierailijoille tutummaksi.
Helsingin Keskuspuiston opasteet perustuvat Helsingin kaupungin visuaalisen identiteetin elementteihin. Helsinki-tunnus, värimaailma ja typografia sitovat opasteet näkyväksi ja yhtenäiseksi osaksi Helsinki-brändiä.
Opasteperhe
Opasteperhe kattaa erilaisia opastetyyppejä, jotka palvelevat puiston käyttäjiä sekä toivottavat kävijät tervetulleiksi Keskuspuiston alueelle. Opasteet myös esittävät suunnat ja etäisyydet kohteisiin. Pääpiirteittäin opasteet jakautuvat opaskarttoihin, suuntaopasteisiin ja reittivahventeisiin.
Opasteperhe sisältää seuraavat opastemallit
Koko Keskuspuiston alueen kattava opaskartta
Osan Keskuspuistoa kattava opaskartta
Osan Keskuspuistoa kattava opaskartta sekä suuntaopaste
Suuntaopasteet
Reittivahvenne
Tervetuloa Keskuspuistoon -kyltti
Karttaopasteet pitävät sisällään seuraavat elementit:
- Kartta (reitit ja kohteet)
- Reittien ja merkkien selitykset (erilaiset reittityypit ovat eroteltu toisistaan eri värisin viivatyypein)
- Indeksikartta koko Keskuspuistosta (opaskarta B ja C) Indeksikartasta saa käsityksen koko alueen mittakaavasta, sijainnista ja etäisyyksistä sekä kohteista.
- Osoite ja lisätiedot
- Olet tässä -piste
- Mittajana ja mittaympyrä
Suuntaopasteet pitävät sisällään seuraavat elementit:
- Keskuspuiston sisäiset kohteet ja etäisyydet
- Keskuspuiston ulkopuoliset kohteet ja etäisyydet (kävelyn ja pyöräilyn opastus)
- Kohdepiktogrammit ja reittivahvennepiktogrammit
Suuntaopasteiden korkeus voi vaihdella opastettavien kohteiden määrän mukaisesti. Mikäli opaste on kaksipuoleinen D-opaste, on molempien taulujen oltava saman korkuiset. Toiseen tauluun voidaan jättää tyhjiä rivejä.
Reittivahventeet
- Keskuspuiston pääreitti
- Maastopyöräily- ja ratsastusreitit
- Paloheinän lenkit
- Kielto- ja varoitusmerkit
- Reitti 2000 -reitti
Reittivahventeita käytetään pääreitillä, maastopyöräreitillä, ratsastusreitillä, Paloheinän lenkeillä ja metsälenkillä. Reittivahventeet toteutetaan pylväisiin kiinnitettävillä kylteillä ja tarroilla. Kyltit kiinnitetään puihin tai puisiin valaisinpylväisiin, tarrat teräksestä valmistettuihin valaisinpylväisiin. Maastopyöräilyn reitillä vahvenne toteutetaan heijastavana tarrana, jolloin pyöräily hämärässä ja pimeässä metsässä on mahdollista.
Tervetuloa Keskuspuistoon -kyltti toivottaa puiston sisääntuloväylillä kulkijat tervetulleiksi puiston alueelle.
Typografia
Opasteissa käytettään kauttaaltaan Helsingin omaa kirjaintyyliä (Helsinki Grotesk). Teksti on pääosin aina valkoisella värillä ja mustalla taustalla. Opasteissa on käytössä pääosin ainoastaan yksi leikkaus, Helsinki Grotesk Medium. Suuntaopasteissa teksti on tummalla pohjalla ja valkoisella värillä.
Kirjainkoot suuntaopasteessa
Suuntaopasteen kohdetekstin kirjainkoko (Helsinki Grotesk Medium) on 135 pt. Pienaakkosien korkeus 25 mm ja suuraakkosien korkeus 33 mm. Tekstin erottuvuus on hyvä vielä 10 m etäisyydeltä.
Opaskartta
Opaskartta kattaa koko Keskuspuiston alueen alkaen keskustasta Töölönlahden eteläpuolelta pohjoiseen Vantaanjoelle asti. Taustakartta on laadittu pohjautuen Maanmittauslaitoksen aineistoon. Kartta on pelkistetty niin, että siinä näkyvät oleellisimmat Keskuspuiston kohteet ja reitit. Keskuspuiston alue on nostettu kaupunkiympäristöstä esiin vihreällä sävyllä. Kartalla on esitetty puistoa lähinnä olevat linja-auto- ja ratikkapysäkit sekä juna-asemat. Myös kaupunginosien ja pääkatujen nimet ovat kartalla. Keskuspuiston ulkopuolinen ympäristö on tummanharmaan sävyinen ja yksinkertaistettu.
Kohdemerkinnät on nostettu kartalle erillisinä tekstilaatikoina. Osa toistuvista kohteista, kuten koira-aitaukset, liikuntapaikat ja leikkipuistot ovat esitetty kartalla piktogrammein.
Kartan reitit ja ulkoasu on muokattu paikkatieto-ohjelmassa (QGis). Aineisto on helposti päivitettävä ja reittitiedot voidaan siirtää esim. kaupungin muihin online-karttoihin.
Värit
Opaskartan värit perustuvat osittain Helsingin kaupungin visuaaliseen ilmeeseen. Värejä on muokattu niin, että Keskuspuiston useat erilaiset reittiviivat erottuvat taustakartasta (ks. kuva: Opaskartan värimaailma). Värien valinnassa on otettu huomioon puna-vihersokeat (kontrasti-erottuvuus).
Piktogrammit
Opasteiden karttamerkinnöissä käytettävät piktogrammit ovat tyyliltään Helsingin kaupungin visuaaliseen ilmeeseen pohjautuvia ja tukevat näin kaupungin brändiä yhdessä yhteneväisen typografian kanssa. Piktogrammit ovat ladattavissa tästä linkistä.
Opasteiden sijoittelu
Opasteet sijoitetaan niin, että ne on helppo havaita. Opasteet sijoitetaan esteettömästi ja katseen suuntaan kulkureiteillä. Taulut ja kyltit sijoitetaan 0,5 m etäisyydelle kevyen liikenteen väylästä ja 1 m etäisyydelle ajotiestä.
Tulostus
Graafisten aineistojen tulostus tehdään 3 mm alumiinikomposiittilevylle, jonka pintaan lisätään antigraffitilakkaus (tai vastaava yhdistelmä). Levyt kiinnitetään rakenteisiin tyyppikuvien mukaisesti. Mahdolliset pienet päivitykset ja korjaukset on myös mahdollista tehdä erillisinä teippauksina, mutta lähtökohtaisesti suositeltavaa on suoratulostus levylle.
Tarrojen materiaalissa ja liimauksessa on otettava huomioon säänkestävyys, mutta myös se, että poistettaessa tarra ei saa vahingoittaa alla olevan alustan (esim. valaisinpylvään) maalipintaa.
Esteetön kaluste
Esteettömyyden periaatteet noudattavat Helsingin kaupungin laatimia SuRaKu-esteettömyysohjeita. Kalusteissa esteettömyyden kriteerejä ovat kaikille käyttäjille soveltuvat mitoitus- ja muoto-ominaisuudet. Joissakin kalusteohjeessa esitetyissä nykyisissä kalusteissa saattaa olla esteettömyyden kannalta puutteellisia ominaisuuksia, jotka tullaan korjaamaan.
Esteettömällä suunnittelulla tuotetaan kaikille saavutettavissa olevaa ympäristöä. Esteettömyyskriteereitä suunniteltaessa on huomioitu erityisesti liikuntaesteiset ja heikkonäköiset. Lisäksi on huomioitu ikääntyvien tarpeet. Helsinki kaikille -projektissa valmistuneen Helsingin kaupungin esteettömyyssuunnitelman tavoitteena on ohjata ja koordinoida kaupungin eri hallintokuntien esteettömyyteen tähtääviä käytännön toimenpiteitä vuosina 2005–2010. Osittain samanaikaisesti Helsingin esteettömyyssuunnitelman kanssa on ollut käynnissä valtakunnallinen esteettömien julkisten alueiden suunnittelun, rakentamisen ja kunnossapidon ohjeistaminen katu-, viher- ja piha-alueilla (ns. SuRaKu -projekti) (Helsingin kaupungin esteettömyyssuunnitelma 2005-2010).
Ympäristön hahmottaminen ja yksityiskohtien havaitseminen parantuu, kun kalusteiden ja niiden ympäristön välillä on selkeä värikontrasti. Suomen oloissa luonnon värikontrastit muuttuvat vuodenaikojen mukaan äärilaidasta toiseen. Yksittäisistä väreistä sininen ja punainen ovat pimeällä vaikeasti hahmotettavia. Sen sijaan vaaleanvihreä, oranssi ja keltainen on todettu hyvin hahmottuviksi. Heijastavat pinnat ovat autisteille ja heikkonäköisille vaikeita, joten niitä tulee välttää (Esteetön perhepuisto ja liikuntapolku, Rakennustieto Oy). Helsingissä kaupungin vanha vaalean vihreä sävy 172M (Tikkurila Oy) on todettu käyttäjähavainnointien yhteydessä toimivaksi väriksi ympäri vuoden (haastattelu, Pirjo Tujula, Helsingin kaupungin esteettömyysasiantuntija)
Kaupunkikalusteohjeen sisältö
Tästä kaikki alkoi
Helsingin kaupungin kalusteryhmä perustettiin vuonna 2006 kaupunkikalusteselvityksen jatkotoimenpiteenä kalusteasioiden hoitoa ja kehittämistä varten rakennusviraston katu- ja puisto-osastolla. Tällöin kalusteryhmän tehtäviksi määriteltiin mm. alueellisten kalusteiden tuoteperheiden täydentäminen, kalusteiden valinnan ja käytön ohjeiden ja tuotevaatimusten laatiminen sekä yleisperiaatteista poikkeamisen ratkaiseminen kalusteasioissa. Kaupunkikalusteohje julkaistiin raporttimuotoisena 2010 ja liitettiin osaksi kaupungin julkaisusarjaa. Helsingin kaupungin rakennusviraston julkaisut 2010:8 / Katu- ja puisto-osasto / ISBN 978-952-223-656-2 / 2010. Kaupunkikalusteohje sisälsi raportti- ja tuotekorttiosiot. Raporttiosa käsittelee yleisesti ohjeen käyttöä ja Helsingin kaupunkikalusteiden suunnittelua, valintaa, tyyliä ja materiaaleja. Osa sisältää myös värien käytön periaatteet, kaupunkikalusteiden vakiovärikartan ja kalusteiden alueellisen käytön periaatteet. Tuotekorttiosa osa käsittää kaupunkikalusteiden tuote- ja ohjekortit kaupunkikalustemalliston kalusteista mallitiedot, kalusteiden käyttöalueet, materiaalit ja pintakäsittelyt sekä alueelliset värivaihtoehdot. Ohjekortit sisältävät kaupunkikalusteiden materiaalien laatuvaatimukset ja materiaalikohtaiset ylläpidon ohjeet. Ohje on ensimmäinen laatuaan Suomessa. Kaupunkikalusteohje todettiin pian hyvin toimivaksi ja se vakiinnutti asemansa Helsingin kaupunkitilojen suunnittelussa. Ohjeistusta haluttiin laajentaa kattamaan koko julkinen kaupunkitila. Tästä sai alkunsa Kaupunkitilaohjeen laatiminen. Raporttimuotoon laadittu Kaupunkikalusteohje liitettiin osaksi sähköistä Kaupunkitilaohjetta 2020.
Ohjeen sisältö
Kaupunkikalusteohjeen avulla linjataan Helsinki-ilmeen mukainen, laadukas kalustemallisto. Nykyajan Helsingin kaupunkikalusteiden muotoilussa korostuvat toimivuus ja tarkoituksenmukaisuus. Kalusteet ovat hillittyjä, selkeälinjaisia, vähistä elementeistä koostuvia, viimeisteltyjä ja rakenteeltaan vakuuttavia. Rakenneratkaisut ovat yksinkertaisia ja eleettömiä. Yksityiskohtien viimeistely ja materiaalien liittyminen toisiinsa on huoliteltua. Koristeellisuutta esiintyy vain historiallisissa kalusteissa. Kaupunkikalusteet ovat rakenteeltaan ja materiaaleiltaan vakuuttavia ja kestäviä ulkotilan kalusteita. Kalusteet ovat kokonaistaloudellisia, ekologisia ja pohjoiseen, merelliseen kaupunki-ilmastoon sopivia. Muodon ominaispiirteet yhdessä määriteltyjen materiaalien, pintakäsittelyjen ja värien kanssa luovat kalusteille yhtenäisen, tunnistettavan tyylin ja rakentavat osaltaan selkeää ja hallittua kaupunkikuvaa.
Ohjeen sisältöä ovat:
- Helsinki-ilmettä luovat kalusteiden piirteet
- Helsingin kalustemallisto
- Malliston kalusteiden käyttö alueittain
- kalusteiden sijoittamisen ohjeet
- hiilijalanjälkilaskuri kalusteiden hankintaprosessin osana
- puitesopimuskalusteiden luettelot linkki
Ohjeen noudattaminen
Helsingin kalustemallisto alueellisine kaluste- ja värisuosituksineen muodostaa Helsingissä käytettävien kaupunkikalusteiden perusmalliston, jota noudattamalla pyritään kohti tunnistettavaa Helsinki-ilmettä ja yhtenäistä kaupunkikuvaa. Kaikilta kaupunkikalusteiden kanssa toimivilta tahoilta edellytetään ohjeen soveltamista omaan työhönsä.
Erikoiskohteissa voidaan käyttää myös muita kalusteita. Erikoiskohteita ovat esimerkiksi alueet, joille voidaan perustellusti valita alueen rakennushistoriallisen tyylin mukaiset kalustemallit sekä sellaiset uudet rakennuskohteet, joissa kaupunkikuvallisista syistä halutaan käyttää muita kalustemalleja. Ohjeesta poikkeavat kalustevalinnat toimivat tällöin myös mahdollisten uusien kaupunkikalusteohjetta täydentävien kalustetyyppien, materiaalien ja pintakäsittelyjen kokeiluna. Erikoiskalusteiden ominaisuuksia koskevat kuitenkin samat esteettömyys- ja elinkaarikriteerit kuin kaupunkikalusteohjeen kalusteita.
Yleisperiaatteista poikkeamiset ratkaistaan yhteistyössä kalusteryhmän kanssa.
Kalustevalikoiman supistamiseen ja yhtenäistämiseen voidaan vaikuttaa myös ylläpidon keinoin. Ohjetta noudatetaan aina uusittaessa koko kohteen kalusteet. Myös kalusteiden osittaisen uusimisen tai täydentämisen yhteydessä harkitaan, olisiko syytä vaihtaa koko kohteen kalusteet ohjeen suositusten mukaisiksi. Kalusteiden, esimerkiksi istuimien, puutteellinen esteettömyys on selkeä peruste kalusteiden korvaamiseksi ohjeen mukaisilla malleilla.
Ohjeen tuotemäärittelyjä käytetään kalusteiden puitesopimuksia ja kalusteiden hankintaa kilpailutettaessa sekä kalusteiden suorahankinnassa.
Katokset ja teltat, väliaikaiset, alle 2 viikkoa
Yleistä
Väliaikainen sijoitus tarkoittaa maksimissaan 2 viikkoa kestävää pystytystä. Kortti koskee katoksia ja telttoja, jotka sijoittuvat Helsingin kaupungin omistamaan julkiseen kaupunkitilaan.
Helsingin Rakennusjärjestyksen 35 § mukaan ”Julkisella kaupunkitilalla tarkoitetaan tilaa, joka on asemakaavassa määritelty katu-, katuaukio-, tori-, puisto-, virkistys- tai liikennealueeksi tai joka on asemakaava-alueen ulkopuolella edellä mainitussa käytössä”
Ohjeet eivät koske telttoja ja katoksia, joiden asennus on luonteeltaan pysyvä, kuten terassien suojarakennelmia tai puistopaviljonkeja.
Ohjeet eivät myöskään koske yleisötapahtumien, kuten musiikkifestivaalien tai urheilutapahtumien rakenteita tai torimyynnin rakenteita. Tällaisten rakennelmien pystyttämiseen tarvitaan rakennusvalvonnalta haettava toimenpidelupa.
Katoksen tai teltan ulkomuodon ohjeistus
Telttojen ja katosten tulisi olla ilmeeltään hillittyjä, ympäristöönsä sopivia. Erityisesti Helsingin kävelykeskustan alueella on hyvä muistaa, että ympäristö on rakennushistoriallisesti arvokas ja koko Suomen näyteikkuna maailmalle. Tälle alueelle suositetaan vaaleasävyisiä katoksia.
Sponsorilogot ja –tekstit eivät ole suositeltavia.
Luvan haku (määräys)
Katosten ja telttojen pystyttämiseen tarvitaan aina vuokrasopimus sijoituspaikan omistavan tahon kanssa. Alle 2 viikon sijoitukseen riittää kaupungin internetsivulla tehty hakemus.
Tee näin:
- Täytä hakemus, ohjeet osoitteessa: Yleisten alueiden luvat
- Lisätietoja yleisten alueiden luvista antaa Kaupunkiympäristön asiakaspalvelu, puh. 09 310 22111.
- Palauta hakemus ja tapahtumaasi tarvittavat liitteet lomakkeessa mainittuun sähköposti- tai postiosoitteeseen. Tarvittavat liitteet on kerrottu hakulomakkeessa.
Katoksen tai teltan sijoittelu ja pystytys
Valitessa teltan tai katoksen paikkaa ja kiinnitystapaa tulee aina varmistaa, että:
- Katos tai teltta sijoitetaan siten, että se mahtuu tarvikkeineen ja kiinnityksineen kokonaan vuokratulle alueelle.
- Katoksen tai teltan materiaalit ovat paloturvallisia ja tyyppihyväksyttyjä
- Katos tai teltta kiinnitetään tukevasti paikalleen. Helsingissä on usein yllättävänkin tuulista. Hyvä tapa pitää teltta tai katos paikoillaan on käyttää levypainoja tai vastaavia riittävän painavia esineitä apuna kiinnityksessä. Asentaminen ja kiinnitys ei aiheuta vahinkoa julkiselle eikä yksityiselle omaisuudelle. (kiveykset, asfaltti, nurmi jne.)
- Teltta tai katos sijoitetaan siten, että se ei estä ympäröivän alueen käyttäjien liikkumista. Teltta tai katos tai sen kiinnitykset eivät saa estää kulkua läheisille rakennusten sisäänkäynneille tai olla kevyen tai raskaan liikenteen alueilla (pyörätiet, autotiet)
- Mahdolliset mainoslaitteet voidaan sijoittaa joko teltan tai katoksen sisäpuolelle tai kiinnittää sen rakenteisiin.
- Asiakkailla on tarpeeksi tilaa odottaa vuoroaan tulla palvelluksi. Hyvä perussääntö on jättää vähintään 1,5m tilaa lähimpään liikennealueen reunaan.
Katoksen tai teltan käyttäminen
Teltan tai katoksen päivittäisessä käytössä tulee ottaa huomioon, että:
- Kaikki katoksen tai teltan käyttöön liittyvät tavarat ja tarvikkeet voidaan varastoida katoksen tai teltan sisäpuolelle, (Rullakot, roska-astiat, myytävien tavaroiden laatikot ja esillepanolaitteet jne.), myös myynnin ja käytön aikana.
- Teltan tai katoksen voi sulkea turvallisesti yöksi tai muuksi ajaksi, jolloin paikalla ei ole henkilökuntaa. Näin myyjän omaisuus on paremmassa turvassa varkailta ja kaupungissa asuvilta eläimiltä.
- Mikäli katoksessa tai teltassa syntyy päästöjä ilmaan (Esim. ruuanvalmistuksen savu tai höyry, hajut) ne eivät kulkeudu läheisten rakennusten sisään ikkunoiden tai ilmanvaihdon kautta.
- Katoksen tai teltan etureuna tulee voida peittää myyntitiskin alapuolelta myös käytön aikana. Tämä antaa siistimmän vaikutelman ja suojaa tiskin alla olevia esineitä.
Kalusteiden ja kalustemateriaalien hiilijalanjälkilaskuri
HIILIJALANJÄLKILASKURI (Excel)
Toimintaperiaate
Laskuriin täytetään seuraavat tiedot tuotteesta:
1. Tuotetiedot ja raaka-aineet (ks. kuva 1):
- Tuotteen valmistukseen käytetyt raaka-aineet (kg)
- Materiaalivaihtoehtoina ovat alumiini, luonnonkivi (Suomi), luonnonkivi (Kiina), puu, ruostumaton teräs, sementti ja teräs. Alumiinin hiilijalanjälki on suurin ja puun ja luonnonkiven pienin.
- Jokaiselle materiaalille on määritelty omat kertoimensa. Raaka-aineisiin liittyvät kertoimet on koostettu eri lähteistä, pääasiassa Bionovan One Click LCA -laskentatyökalusta, joka on rakennetun ympäristön hiilijalanjäljen laskemiseen erikoistunut työkalu (https://www.oneclicklca.com)
- Myös tuotteen käyttöikä vaikuttaa laskentatulokseen. Helsingin kaupunki on määritellyt tuotteille käyttöikävaatimukset, joihin valmistajan antamia tietoja verrataan
2. Kuljetukset (ks. kuva 2):
- Tuotteen raaka-aineiden kuljetukset tehtaalle sekä valmiin tuotteen kuljetus asiakkaalle
- Kuljetukseen liittyvät kertoimet on otettu VTT:n Lipasto-palvelusta (http://lipasto.vtt.fi/yksikkopaastot.htm)
- Kuljetuksien osalta huomioidaan kuljetusvälinetyyppi (vaihtoehdot VTT:n Lipasto-palvelun mukaan), kuljettava matka (km) ja kuljetusvälineen täyttöaste sekä kuljetettaessa tuotetta määränpäähän että palattaessa takaisin
- Lentokuljetuksilla on suurin ja junakuljetuksilla pienin hiilijalanjälki
3. Energiankulutus (ks. kuva 3):
- Tuotetta valmistavan tehtaan energiankulutus (sähkö ja lämmitys)
- Koko tehtaan vuotuinen sähkönkulutus (kWh), vaihtoehtoina vihreä sähkö ja ostettu yleissähkö
- Vuotuinen valmistuksen lämmitysmuoto ja oma energiantuotanto (kWh). Eri lämmitysvaihtoehdoille on omat kertoimensa. Vaihtoehtoina ovat kaukolämpö, raskas polttoöljy, kevyt polttoöljy, maakaasu, nestekaasu, turve, kivihiili, koksi, puuperäiset polttoaineet ja muut biopolttoaineet. Lämmityksessä uusiutuvilla energianlähteillä (puuperäiset polttoaineet, biopolttoaineet) on pienin hiilijalanjälki ja uusiutumattomilla energianlähteillä (koksi, kivihiili, turve, polttoöljy, maakaasu ja nestekaasu) suurin hiilijalanjälki
- Mahdollinen energiansäästösopimus alentaa kokonaistulosta
- Energiankulutukseen liittyvät kertoimet on otettu eri lähteistä, pääasiassa Tilastokeskuksen tiedoista (http://www.stat.fi/tup/khkinv/khkaasut_polttoaineluokitus.html)
- Laskennassa käytetään koko tehtaan kulutustietoja, laskuri laskee aiemmin annettujen tuotetietojen perusteella tuotteen osuuden kokonaiskulutuksesta
Tulokset (ks. kuva 4)
Tulokset esitetään kg CO2eqv 20 vuoden tarkastelujaksolla. Tulokset on jaettu viiteen osa-alueeseen:
- Käytetyt raaka-aineet
- Kuljetukset valmistuspaikalle
- Valmistusvaihe
- Kuljetukset asiakkaalle
- Käyttö/ käytöstä poistaminen
Rantareittien opastus
Yleistä
Helsingin ainutlaatuinen piirre on 130 kilometriä pitkä julkinen rantareitti. Helsingin rantareittiä kehitetään vaiheittain siten, että se muodostaa jatkuvan ja toimivan palveluiden sekä kävely- ja pyöräilyreittien verkoston. Rantareitit opastetaan reittivahvenneopasteilla ja karttaopasteilla. Kullakin reitillä on omat värinsä, jotka ovat kuvattuina kuvituskuvissa 2-3. Reittien värit pohjautuvat Helsingin brändiväreihin, mutta sävyjä voidaan muuttaa suunnitteluvaiheessa opasteiden hyvän luettavuuden säilymiseksi. Reittivahventeen alareunassa oleva aaltokuvio toteutetaan fluorisoivalla tarralla, jonka sävy on mahdollisimman valkoinen. Rantareittien reittilinjaukset näkyvät Helsingin karttapalvelussa osoitteessa: kartta.hel.fi/rantareitti. Reittien tiedot päivittyvät sitä mukaa kun ne tarkentuvat.
Rantareitit
Valmiit rantareitit:
- Kantakaupungin rantareitti, 15,5 km
Rantareitti jakautuu kantakaupungin rakennettuun urbaaniin rantaan sekä esikaupunkialueiden pääosin rakentamattomiin rantoihin. Helsingin rantareittiä kehitetään vaiheittain siten, että se muodostaa jatkuvan ja toimivan palveluiden sekä kävely- ja pyöräilyreittien verkoston. Kantakaupungin kierros on rantareitin ensimmäinen opastettu osuus. Tällä noin 15 kilometrin mittaisella kierroksella pääsee tutustumaan Helsingin keskustan monipuolisiin rantoihin ja merellisiin ympäristöihin.
- Itäinen rantareitti, 23 km
Itäinen rantareitti on osa Helsingin ainutlaatuista 130 kilometriä pitkää julkista rantareittiä. Tämä 23 kilometriä pitkä reitti tarjoaa mahdollisuuden tutustua itäisen Helsingin hienoihin uimarantoihin, kartanopuistoihin tai vaikka Korkeasaaren eläintarhaan. Itäisen rantareitin merelliset maisemat jaksavat ihastuttaa aina urbaanista Kalasatamasta Uutelan ulkoilualueelle saakka.
- Seurasaarenselän rantareitti, 14,4 km
14,4 kilometriä pitkä kävely- ja pyöräilyreitti kulkee läpi neljän ihastuttavan saaren: Kuusisaaren, Lehtisaaren, Kaskisaaren sekä Lauttasaaren. Reitti yhdistyy Hietaniemessä ja Lapinlahdessa osaksi Kantakaupungin rantareittiä. Rantareitin varrella on mahdollisuus tutustua Helsingin nähtävyyksiin, kuten Sibelius-monumenttiin tai Seurasaaren ulkomuseoon ja ihailla samalla merellisiä maisemia.
- Lauttasaaren rantareitti, 10 km
Lauttasaaren rantareitti on keskeinen osa Helsingin ainutlaatuista rantareittien verkostoa. 10 kilometriä pitkä kävely- ja pyöräreitti kiertää koko Lauttasaaren kulkien läpi vaihtelevien viheralueiden ja merenrantojen. Reitin varrelta löytyy maisemien lisäksi perinteikkäitä kesämaja-alueita, historiallisia linnoitusalueita sekä hyviä uinti- ja kuntoilupaikkoja. Tauolle voi piipahtaa yhteen Lauttasaaren monista kahviloista ja ihailla maisemia Myllykallion lintutornilta.
Rantareittien opasteet
Reittivahvenneopasteet
- Reittivahvennetarrat
- Reittivahvennepollarit
- Reittivahvennelaatat
- Viittaopasteet
Karttaopasteet, joissa kuvataan reitti ja seuraavat läheiset palvelut:
- yleiset wc:t
- reitin alueelle sijoittuvat metroasemat
- reitin lähimmät kaupunkipyöräasemat
- vesibussilaiturit
- keskeiset nähtävyydet/ kohteet reitin varrella
- viheralueet ja uimarannat
Kartoissa esitettävien keskeisten nähtävyyksien ja kohteiden valinta: Koska Helsingin jokainen rantareitti on ainutlaatuinen, on kohteiden valintaperusteet määritettävä aina reittikohtaisesti ohjausryhmän ja konsultin kesken. Kohteiden valintaperiaatteiden tapauskohtainen muunneltavuus ei rajoita karttaopasteiden suunnittelua ja mahdollistaa siten reittien avainkohteiden esiin nostamisen.
Karttaan nimetään kaupunginosat, saaret ja vesialueet. Käytettävät piktogrammit ovat Helsingin kaupungin omia piktogrammeja. Piktogrammit on tarkistettava ennen toteutusta osoitteesta https://brand.hel.fi/kuvituskuva-ikonit/
Opasteiden sijoittamisperiaate
Reittivahvenneopasteiden sijoittamisperiaatteet
- Reittivahvennetarrat kiinnitetään ensisijaisesti olemassa oleviin katuvalaisimiin. Reittivahvennetarra voidaan asentaa myös puisiin valaisinpylväisiin, mutta tällöin tarran alapuolelle on asetettava muoviosa, joka parantaa tarran pysyvyyttä. Reittivahvennetarrojen asennuskorkeus on 1400 mm, mutta asennuskorkeutta voidaan tarkastella tapauskohtaisesti. Tällaisia tilanteita ovat esimerkiksi tilanteet, jossa aiemmin asennettu liikennemerkki estää noudattamasta ennalta määritettyä 1400 mm asennuskorkeutta.
- Reittivahvennepollareita sijoitetaan reitin niille osioille, joilla ei ole valaisinpylväitä.
- Reittivahvennelaatat kiinnitetään ristikkopylväisiin tai rakennusten seinään – näitä käytetään niissä kohteissa, joissa ei ole valaisinpylväitä.
- Viittaopasteita voidaan käyttää niissä kohden reittiä, joissa reitin jatkuminen on epäselvää, esim. kun ollaan kaukana rannasta. Viittaopasteita ei sijoiteta suorille osuuksille, ainoastaan käännöskohtiin. Viittaopasteissa käytetään tekstiä “Rantareitti” (Strandstråk) osoittamassa rantareitin kulkua. Viittaopaste kiinnitetään ensisijaistesti olemassa olevaan pylvääseen, mutta myös uusi viittapylväs ja sen perustukset voidaan rakentaa tarvittaessa.
Karttaopasteiden sijoittamisperiaatteet
- Karttaopasteita sijoitetaan keskeisille sijainneille sekä kohtiin, jotka ovat muutoin hankalia opastaa. Karttaopasteiden sijoittamisella suosittujen kohteiden, kuten nähtävyyksien lähettyville pyritään lisäämään rantareittien tunnettuutta ja aktivoimaan rantareittien käyttöä.
Reitti tulee olla kuljettavissa maastoon sijoitettujen opasteiden (reittivahventeet, karttataulut) avulla. Reittivahventeita sijoitetaan risteyksiin. Pitkille suorille osuuksille voidaan sijoittaa vahvenneopasteita muistuttamaan, että ollaan oikealla reitillä. Reitin jakaantumiselle (pyöräilijöiden ja kävelijöiden reitit erikseen) on oma opastetyyppinsä/ symbolinsa (reittivahvennetarra b). Reittivahvenneopasteiden sijoittelussa noudatetaan opasteiden yleisiä sijoitusvaatimuksia (0,5 m etäisyys väylästä kävely- ja pyöräilyväylän varrella, 1m etäisyys väylästä ajoväylän varrella). Opasteiden sijoittelussa vältetään opasteiden sijoittamista sellaisille paikoille, jossa aura osuu niihin helposti.
Rantareittien opastuksen prosessi
1. Rantareitin opastus toteutetaan lähtökohtaisesti olemassa olevalle ja/tai parannettavalle reitille. Reitin ajantasainen linjaus ja mahdolliset muutokset reitin linjaukseen tarkistetaan ja sovitetaan yhteen mahdollisen reitin perusparannus- tai rakennushankkeen kanssa.
2. Uuden reitin opastuksen suunnittelussa otetaan huomioon edellisten reittien suunnittelussa ja toteutuksessa havaitut parannusehdotukset ja käyttökokemukset.
Karttaopasteiden nähtävyyksien ja muiden kohteiden valintaprosessi: Kuten tekstissä on aiemmin todettu, jokainen Helsingin rantareitti muodostaa oman ainutlaatuisen kokonaisuutensa ja siksi karttaopasteissa esitettäviä kohteita on tarkasteltava aina reittikohtaisesti. Käytännössä kohteiden valinta tapahtuu ohjausryhmän, erityisesti aluesuunnittelijoiden toimesta – konsultti voi toimia prosessissa mukana.
Vuorovaikutus (työpaja): Jotta kohteiden määrittely onnistuu sujuvasti, on järjestettävä työpaja tai valittava muu aktiivisen vuorovaikutuksen mahdollistava menetelmä. Näin tietoa kohteista saadaan koko reitin varrelta ja tieto saadaan koottua lyhyessäkin ajassa selkeäksi paketiksi.
3. Opasteiden sijoittelusta tehdään maastotarkastelu. Tarkastelussa hyödynnetään paikkatietosovelluksia. Sijoitussuunnitelma tehdään paikkatietomuotoon, jolloin suunnitelmat saadaan helposti liitettyä Helsingin karttamateriaaleihin.
4. Maastotarkastelun perusteella määritellään:
- Reitillä käytettävät reittivahvenneopastetyypit (ks. Kohta Rantareittien opasteet). Mikäli huomataan tarve esim. uudelle reittivahventeen kiinnitystavalle, laaditaan tarvittavat rakennesuunnitelmapiirustukset, jotka lisätään 30526-piirustussarjaan.
- Reittivahvenneopasteiden ja karttaopasteiden sijainnit
- Tapauskohtaisesti tarkastellaan muut palvelutarpeet
5. Laadittava suunnitelma-aineisto sisältää:
- Opasteiden sijoitussuunnitelma(t) (ks. Mallisuunnitelma)
- Opasteiden sijainnit paikkatiedossa
- Painoaineisto (ks. Mallisuunnitelma)
- Painoaineiston asennusohje (ks. Mallisuunnitelma)
- Kustannusarvio
- Asiakirjaluettelo
6. Päätöksenteko hankkeen toteutuksesta.
7. Reittiopastuksen toteutus
8. Reitin vuosittainen tarkastelu ja ylläpito:
- Ylläpito vastaa opasteiden ylläpidosta
- Reittien linjauksien ajantasaisuus tarkastetaan
Risteävät reitit
Risteävillä reiteillä tarkoitetaan sellaisia reitin kohtia, joissa suunniteltava rantareitti yhtyy yhteen tai useampaan reittiin matkan varrella.
- Seurasaarenselän rantareitti risteää sen itäosissa Kantakaupungin reitin kanssa ja Lauttasaaren pohjoispuolella Seurasaarenselän rantareitti risteää Lauttasaaren reitin kanssa.
- Itäinen rantareitti sen sijaan risteää Vanhankaupunginlahden ja Kruunuvuorenselän reittien kanssa, jolloin jopa kolme reittiä risteävät yhdenaikaisesti.
Reittivahventeet risteävillä reiteillä:
- Valaisinpylväisiin voidaan risteävillä osuuksilla asentaa useampi reittivahvennetarra.
- Reittivahvennepollariin voidaan risteävillä osuuksilla asentaa useampi reittivahvennetarra.
Viittaopasteet risteävillä reiteillä:
- Jos risteävillä osuuksilla käytetään viittaopasteita, on opastus toteutettava seuraavasti: pääreitti opastetaan viitoin ja muu(t) risteävä(t) reitti / (reitit) opastetaan asettamalla pääreitin* viitan alapuolelle reittiä kuvaava reittivahvennetarra. Näin vältytään käyttämästä kahta useampaa viittaopastetta yhdessä pylväässä.
*Pääreittejä ovat Seurasaarenselän ja Itäinen rantareitti
Risteävät reitit vaikuttavat vahvasti opastuksen suunnitteluun, sillä opastus on pidettävä myös selkeänä useamman reitin yhtyessä. Opastusta suunniteltaessa on aina huomioitava kaupunkikuva, mutta yhdenmukaisen ja siistin kaupunkikuvan säilymiseksi on kiinnitettävä erityistä huomiota risteävillä osuuksilla. Tästä syystä uuden rantareitin opastusta suunniteltaessa on aina tarkistettava aiemmin opastettujen reittien sijoittelukuvat risteäviltä osuuksilta ja kiinnitettävä reittivahventeet samoihin pylväisiin tai pollareihin. Karttaopasteita on mahdollista päivittää.