Luonnonkivimuurit ja -tukimuurit

Luonnonkiven pintakäsittelytavat:

  • lohkottu
  • sahattu
  • poltettu
  • ristipäähakattu
  • mattahiottu
  • kiillotettu
  • kuulapuhallettu
  • hiekkapuhallettu
  • timanttiharjattu
  • edellisten yhdistelmiä (esim. poltettu ja timanttiharjattu).

Luonnonkivituotteiden reunat viistetään, jotta kulmat eivät lohkea. Yleinen viisteen koko on 2 mm x 2 mm.

Jako tekotavan mukaan:

Kylmämuuri (kuivamuurin) kivet ladotaan limittäin ilman laastia. Kivet koskettavat toisiaan ja mitä suurempi kosketuspinta on, sitä lujempi rakenteesta muodostuu. Kivien muotoontyöstämisellä ja valinnalla voidaan vaikuttaa olennaisesti muurin lujuuteen. Kivet ladotaan riveittäin niin, että suuret kivet tulevat alimmiksi. Kantavien kivien välissä käytetään kii-lakiviä. Kiilakivet valitaan tai työstetään niin, että ne pysyvät paikallaan. Sidekivet ulottuvat muita muurikiviä syvemmälle ja vahvistavat näin muuria. Niiden määrä on 25…50 % muurikivien koko määrästä. Muuri rakennetaan ylöspäin kapenevaksi.

Laastimuuri tehdään puhdistetuista kivistä ja muurataan limitykseen pakkasenkestävällä sementtilaastilla. Laasti tasaa muurin kuormituksia, lisää muurin lujuutta ja tiivistää välit. Muuri muurataan niin paksuin saumoin, etteivät kivet välittömästi kosketa toisiaan. Saumoja ei tule tehdä tarpeettoman paksuiksi. Paksuus on 10…50 mm. Saumattavan laastimuurin saumojen tulee olla vähintään yhtä syviä kuin sauman leveys, kuitenkin vähintään 20 mm. Saumaus tehdään pakkasenkestävällä saumauslaastilla tai -massalla.

Kuorimuuri rakenne muodostuu kahdesta kiviladelmasta, jotka sidotaan yhteen. Ulkopintojen kiviladonnan jälkeen sisällä oleva muurin runko valetaan betonilla. Muurin sisus voidaan myös täyttää esimerkiksi hiekalla tai kevytsoralla. Tarvittaessa on huolehdittava muurin tuuletuksesta ja sisäisestä vedenpoistosta.

Jako ulkonäön mukaan:

Kivet voidaan jakaa ulkonäöin mukaan eri tyyppeihin. Ulkonäköön vaikuttavat kivien lohkomistapa, pintakäsittely sekä sauman leveys, syvyys ja saumalaastin väri.

Paasikivimuuri rakennetaan yhtenäisistä koko muurin paksuisita ja eri pituisista luonnonkivistä. Tässä muurityypissä kiven pintakuvio (rakeisuus/juovikkuus) tulee erityisen hyvin esille. Paasikivimuuri voi toimia tukimuurina tai molemmin puolin näkyvänä kiviaitana. Paasikivimuurissa ei ole vaakasaumoja.

Pintakäsittelytavat: Näkyvä julkisivu on lohkottu tai poltettupintainen, yläpinta poltettu ja saumapinnat sahattu. Paasikivimuurin näkyvä yläpinta on aina poltettu ja näkyvät päädyt lohkottuja tai poltettuja.

Paasikivien näkyvän julkisivun vakiokorkeudet: 350, 500 ja 800 mm. Muurin paksuus vaihtelee käyttötarkoituksen mukaan: 200, 300 ja 400 mm. Paasikiven pituus on vapaa ja kiven pituusmitta vaihtelee: 500…1500 mm.

Aitakivimuuri muodostuu suorakaiteen muotoisista, pystyyn asennetuista massiivikivistä. Aitakivimuurissa ei ole vaakasaumoja. Aitakiven leveys ja paksuus on aina 200 mm ja korkeus on 600, 900 tai 1200 mm. Normaaliasennuksessa aitakivi upotetaan maahan ja näkyväksi korkeudeksi jää 300-900 mm.

Harkkosekamuuri tehdään erikokoisista limitetyistä harkkokivistä. Saumat eivät ole jatkuvia, vaan vaakasaumat katkaistaan kivillä, jotka eivät saa olla kahta vaakasaumaväliä korkeampia. Pystysaumat eivät saa olla kolmea vaakasaumaväliä korkeampia. Rivimuuri tehdään samankokoisista tai erikokoisista harkkokivistä niin, että vaakasaumat ovat jatkuvia. Pääl-lekkäisten pystysaumojen välinen etäisyys on vähintään noin puolet pienemmän kiven leveydestä, kui-tenkin vähintään 150 mm.

Lohkokivimuuri tehdään karkeasti työstetyistä kiviharkoista. Kivistä muurataan tukimuureja. Kivien julkisivu, päädyt ja yläpinta ovat lohkottuja, alapinta on yleensä sahattu. Kivet on lajiteltu näkyvän korkeuden mukaan, vakiokorkeudet ovat 80, 100, 120 ja 150 mm. Muurin paksuus on 250 mm. Pituusmitta on vapaa ja se vaihtelee 200…600 mm:iin.

Liuskekivimuuri voidaan rakentaa eri kokoisista liuskekivistä kylmämuurina tai taustabetoniin kiinnitettyinä. Muuriin muodostuu selkeä vaakasuora saumarakenne, vaikka kiviriveissä käytettäisiin hieman eri paksuisiakin kiviä. Tukimuureissa liuskekivet valetaan taustabetoniin.

Luonnonkivimuurin perustaminen:

Muurit ja tukimuurit suunnitellaan ja mitoitetaan rakenne- ja geoteknisten suunnitteluvaatimusten mukaan. Geoteknisessä suunnittelussa määritetään muurin perustamistapa, mahdollinen maapohjan vahvistaminen tai paaluille perustaminen. Luonnonkivimuuri perustetaan yleensä betonianturalle niin, että luonnonkivi ulottuu maanpinnan alapuolelle 100 mm. Muuri on sitä lujempi, mitä suuremmista kivistä se tehdään. Kivet asetellaan lappeelleen. Pystysaumat eivät saa olla jatkuvia ja samaan pisteeseen saa yhtyä enintään kolme saumaa.

Tukimuurin perustaminen:

Roudaneristys tehdään geoteknisten suunnitelma-asiakirjojen mukaan. Alle 800 mm korkeat tukimuurit tehdään tiivistetyn 100…300 mm paksun murskekerroksen päälle, jonka raekoko on 0…35 mm. Korkeissa tukimuureissa murskekerroksen paksuus on vähintään 300 mm. Kantavalla maapohjalla sijaitsevat 800…1600 mm korkeat tukimuurit perustetaan teräsbetonianturan päälle. Luonnonkivitukimuuri perustetaan yleensä teräsbetonianturalle. Muurin taustatäyttöön asennetaan salaoja, joka johtaa vedet esimerkiksi sadevesiviemäriin tai muualle maastoon. Salaojitus voi tulla kysymykseen esimerkiksi, kun muurin taustalla olevasta maapohjasta virtaa pohjavettä, muurin taustalla ja alla on kallio tai vettä läpäisemätön maakerros.

Tukimuurien asennustavat:

Luonnonkivistä tehdyn tukimuurin korkeus ilman maastoon ankkurointia on yleensä alle metrin. tukimuurin taaksepäin kallistaminen mahdollistaa hieman korkeampien muurien teon. Luonnonkivimuuria voidaan vahvistaa muurin taustassa ja saumoissa käytettävällä C 30/37 -lujuusluokan lisähuokoistetulla betonilla.

Muurin maanpainekuorman ja routaliikkeistä aiheutuvien kuormitusten kestävyyttä voidaan lisätä tekemällä muuri hieman taaksepäin, rinteeseen päin kaltevaksi. Tämä vaikuttaa suotuisasti myös muurin ulkonäköön. Muuri tehdään tuotevalmistajan ohjeen mukaan.

Saumaus:

Luonnonkivimuurit saumataan yleensä polymeerimodifioidulla sementtilaastilla tai elastisella säänkestävällä polyuretaanisaumausmassalla. Sauma voidaan muotoilla tarvittaessa esimerkiksi puolipyöreäksi.

 

 

Hulevesikourut

Suunnitteluohjeet

  • Looginen sijoitus kadun pituussuunnassa niin, että kourut voivat toimia esimerkiksi näkövammaisten kulkua opastavina.
  • Riittävän tiheästi ritiläkaivoja lätäköitymisen estämiseksi
  • Helppo puhdistettavuus
  • Päällysteestä erottuva materiaali tai väri
  • Kouru- ja kaivorakenteiden poikkeama päällysrakenteen tasosta saa olla enintään 5 mm ja raot leveydeltään enintään 10 mm
  • Esteettömyyden erikoistasolla sulanapitojärjestelmä suositeltava
  • Lämmitetyillä kivipinnoilla voidaan käyttää linjakuivatuskourua

LUONNONKIVIKOURUT

Kivimallit

Hulevesikouru rakennetaan valmiista kourulaatoista tai ladotaan lohkotuista luonnonkivistä. Käytetyimmät kivimallit ja -koot ovat:

  • U-profiilin kourulaatan kivikoko 415 x 415 x 100/80 mm
    • Laatan reunoilla on 20 mm tasainen alue, laatan näkyvät särmät on viistetty 2 x 2 mm, yläpinta poltettu ja reunat sahattu
    • Saatavilla on kourulaattaan mitoitettuja sadevesikaivon kehyksiä sekä ritiläkansia
  • Nupukiven koko: 140 x 220…250 x140 mm
  • Noppakiven koko: 90 x 90 x 90 mm
  • Kenttäkivet

Kourujen mitoitus

Pituuskaltevuuden minimiarvo on 0,7 %

Esteettömyyden erikoistaso:

  • syvyys 20 mm
  • leveys ≥ 400 mm

Esteettömyyden perustaso:

  • syvyys 15-20 mm
  • leveys ≥ 200 mm

Luiskat:

  • syvyys ≥ 100 mm
  • leveys 250 mm

Asentaminen

Noppa- ja nupukivet asennetaan maakosteaan betoniin ja saumaus tehdään kivituhkalla, bitumilla tai betonilla. Viheralueilla ja luiskissa kourun alle tehdään vähintään 200 mm:n paksuinen tiivistetty murskekerros. Routivan pohjamaan päälle asennetaan käyttöluokan N2 suodatinkangas ennen sorakerroksen tekemistä. Murskekerros tehdään yläpinnastaan vähintään 200 mm leveämmäksi kuin kouru.

Kourulaatat saumataan # 0 – 0,6 mm saumaushiekalla. Mikäli kourulaatat rajoittuvat toiselta reunaltaan huonosti tukea antavaan rakenteeseen (esim. viheralueeseen), tulee kourulaattojen reuna tukea murskeella tai maakostealla betonimassalla, joka tiivistetään huolellisesti. Kourulaatat asennetaan n. 5 mm liittyvän kiveyksen pintaa alemmaksi.

LINJAKUIVATUSKOURUT

Linjakuivatuskourun tyyppi valitaan kadun tai alueen kuormitusluokan ja järjestelmätyypin mukaan. Käyttöalueet SFS-EN 1433 -standardin mukaan.

Kaatotyypit

  • sisäänrakennettu kaato
  • tasainen, ei kaatoa
  • porrastettu kaato

Ritilän materiaalit

  • valurautaa
  • komposiittia

Asentaminen

Linjakuivatuskouru asennetaan betoniin.

Kouruja ympäröivän pintamateriaalin on oltava vähintään 3–5 mm kourun yläreunan yläpuolella. Käytettävien pintamateriaalien paksuus on huomioitava asennuksessa, kun tasoitetaan ympäröiviä alueita.

Asennettaessa kouru betonilaattaan, on tehtävä pitkittäinen liikuntasauma 0,2–4,0 m kourun reunasta rakennesuunnittelijan ohjeiden mukaisesti.  Asfaltilla suositellaan kourun valun kasvattamista kourun yläreunaan ja pakkasen kestävän betonin käyttämistä. Kivi- ja laattapäällysteisillä pinnoilla kourun ja kiven väli tulee saumata saumahiukalla ja tarvittaessa tiivistää elastisella saumamassalla.

Kourujen pitkittäissuunnan saumat tulee tehdä tuotevalmistajan ohjeiden mukaisesti. Kuivatuskourujen jälkiasennuksessa betonialustoille (esim. korjaustöiden yhteydessä) on tärkeää tarkistaa, että mitoitus ja liikuntasaumojen määrä on riittävä.

Teräksinen reunatuki

Teräksisten reunatukien materiaalivaihtoehdot

  • Galvanoitu teräs
  • Corten-teräs
  • Käsittelemätön teräs
  • Kuumasinkitty teräs, joka voidaan maalata haluttuun sävyyn

Materiaalivatimukset

  • Tuotteen vahvuus sekä korkeus suunnitelman mukaan
  • Teräsreunuksen paksuus noin 5-8 mm
  • Tuotteen tulee olla säänkestävä
  • Näkyvät reunat eivät saa olla teräviä, uloimman reunan pyöristys r=3 mm

Asennus

Teräksinen reunatuki siten, että noin 4/5 reunuksesta upotetaan maanpinnan alapuolelle. Lattateräs ankkuroidaan maahan kiinnityspiikkien avulla.

Graniittireunatuet

Tekniset laatuvaatimukset

Tekniset vaatimukset ovat InfraRYL 22111 mukaiset.

Visuaaliset laatuvaatimukset

Käytettävän kiven alkuperä tulee olla tunnettu. Graniittituotteissa ei saa olla lohkeamia, rapautumia tai lujuutta haitallisesti heikentäviä halkeamia. Reunatukien vakiomateriaalit ovat punainen ja harmaa graniitti. Helsingin kantakaupungin alueella käytetään punertavia reunatukia. Koko kaupungin alueella käytetään graniittisia reunatukia.

Kivikoot ja käsittelytavat

Tavallisesti reunatuet ovat pintakäsittelyltään karkeahakattuja, ristipäähakattuja tai poltettuja mallista riippuen. Yleisimmät Helsingin katualueilla käytettävät mallit ovat V220 ja V300 mm karkeahakattuna. Yleisimmät värit ovat punainen ja harmaa.

Käytön ohjeistus

Koko kaupungin alueella käytetään graniittisia reunakiviä. Kantakaupungissa, pääkaduilla ja muilla keskeisillä alueilla käytetään 300 mm leveää reunakiveä. Muualla käytetään pääsääntöisesti 220 mm leveää reunakiveä. Viheralueilla ja aukioilla reunatukien käyttö voi olla monipuolisempaa. Kaikista rakennuskivilajeista saadaan myös sahattuja reunatukia, jotka ovat yläpinnalta usein poltetut tai ristipäähakatut. Yleisin Helsingin kaupungin käyttämä reunatukimalli on viistereunakivi. Tarkemmin käytön ohjeistuksesta kortissa Reunatukien käyttö kohteittain

Viistereunakivi (V)

  • Viistereunakivien viiste on perinteisesti valmistettu karkeahakkaamalla. Viiste voidaan valmistaa myös sahaamalla ja sen jälkeen hakkaamalla. Vakiovärit ovat punainen ja harmaa.
  • Viistereunakivi soveltuu yleiseen käyttöön kaduilla ja puistoissa. Viistereunakivi kestää toistuvan lumenaurauksen.

Vaakareunakivi (M)

  • Vaakareunakivi on leveä, massiivinen ja ulkonäöltään viimeistelty reunatuki. Vaakareunatuki on mittatarkka ja siitä saadaan myös etureunastaan viistetty reunakivi, kuten viistereunakivi.
  • Soveltuu matalana ja mittatarkkana kaupunki- ja puistorakentamiseen, jossa asentamissyvyys on rajallinen.

Luiskattu reunakivi (LR)

  • Luiskattuja reunakiviä käytetään katualueiden liityntä- ja ylityskohdissa, mm. suojatiet, sisääntuloreitit.

Raakareunakivi (R)

  • Raakareunakivi valmistetaan lohkomalla ja viimeistellään joskus hakkaamalla.

Suorareunatuki (S)

  • Suorareunakivi valmistetaan sahaamalla mittatarkan suorakulmaiseksi. Pinta viimeistellään polttamalla tai ristipäähakkaamalla.

Faasireunakivi (F)

  • Faasireunakiven valmistetaan sahaamalla mittatarkan suorakulmaiseksi. Faasireunakiven etureunassa on n. 20 mm viiste eli faasi. Pinta viimeistellään polttamalla tai ristipäähakkaamalla.

Kierrätys

  • Katujen peruskorjausten yhteydessä kaikki reunakivet tulee ottaa talteen uusiokäyttöä varten. Vanhat 300 mm leveät reunakivet uusiokäytetään kantakaupungissa.

Asennus

  • Reunatukilinjassa sallitaan vaakasuunnassa enintään 50 mm:n ja pystysuunnassa enintään 20 mm:n poikkeama (InfraRYL 2006 Osa 1 Väylät ja rakenteet).
  • Madalletun reunatuen asennuksessa sallitaan korkeusasemassa enintään 10 mm:n poikkeama korkeusasemasta alaspäin (InfraRYL 2006 Osa 1 Väylät ja rakenteet).
  • luokka: Suurin sallittu peräkkäisten kivien välinen poikkeama saumassa 1 cm.
  • luokka: Suurin sallittu peräkkäisten kivien välinen poikkeama saumassa 1,5 cm, auraussuunnassa 1 cm.
  • luokka: Suurin sallittu peräkkäisten kivien välinen poikkeama saumassa 2 cm, auraussuunnassa 1 cm.
  • Työmenetelmien osalta noudatetaan julkaisun ”InfraRYL 2006 Osa 1 Väylät ja rakenteet” ohjeita (kohdat 22110, 22111, 221121,  221122,  221123).
  • Suojatien reunatukien esteettömyyden osalta noudatetaan ohjetta ”SuRaKu-ohjekortti 01: Suojatien reunatuki, 6.2.2008″ ja suojatien keskikorokkeen osalta ohjetta ” SuRaKu-ohjekortti 16: Suojatien keskikoroke, 6.2.2008″.

 

 

Muovikennostot

Laatuvaatimukset

  • Kennoston koko ja syvyys päätetään kohteen yksityiskohtien, ongelmien ja toivotun tuloksen mukaisesti.
  • Kennoston tulee olla maatumaton
  • Tuotteen kantavuuden tulee täyttää kohteen kantavuusvaatimus
  • Kennosto ei saa olla näkyvissä. Kasvualustaa lisätään tarvittaessa.