Arkistot: Kortit

Post Type Description

Koira-aitaukset ja koirakäymälät

Koira-aitaukset

Mitoitus ja tilantarve

  • Tehdään erilliset aitaukset isoille ja pienille koirille. Mikäli tämä ei ole mahdollista, tehdään aitaukseen kaksi osastoa, toinen isoille ja toinen pienille koirille.
  • Vanhoja tilavia aitauksia jaetaan isoille ja pienille koirille peruskorjausten tai aidan uusimisen yhteydessä.
  • Yksiosainen aitaus, tavoitekoko 1 500 m².
  • Uusien aitausten minimikoko kantakaupungissa 600 m².
  • Kaksiosaisten aitaus, tavoitekoko 3000 m², josta pienten koirien puoli > 600 m².
  • Asutuksen ja aitauksen välille on jäätävä riittävä välimatka. Hiljaisilla ja väljillä esikaupunkialueilla suositeltava etäisyys on noin 100 metriä. Tiiviisti rakennetuilla alueilla etäisyys asutukseen on yleensä lyhyempi.
  • Koira-aitauksia voi sijoittaa alle 50 metrin päähän asuinhuoneiden pääikkunoista vain poikkeustapauksissa.
  • Maaston tulee olla luontaisesti kuivaa, tai kuivatuksesta on huolehdittava rakentamisen yhteydessä.
  • Hyvät näköyhteydet alueen poikki ovat suotavia koirien valvonnan vuoksi.
  • Varataan riittävästi turvallista, vapaata tilaa juoksenteluun ja telmimiseen.

Ympäröivä aita

  • Teräksinen 3-lankaverkkoaita, joka asennetaan siten, että sen yläreunaan ei tule piikkejä.
  • Panssariverkkoaitoja käytetään jatkossa vain syrjäisillä metsä-alueilla.
  • Tavoitekorkeus 1,6 m, haasteellisissa paikoissa 2 m.
  • Aidan ja maanpinnan väliin ei saa jäädä koirien mentävää aukkoa.

Portit ja tuulikaapit

  • Uusiin ja peruskorjattaviin aitauksiin tehdään ns. tuulikaappi.
  • Jaetuissa aitauksissa suurten ja pienten osastoihin tehdään erilliset käynnit, kumpaankin vain yksi käyntiportti.
  • Käyntiportit ja tuulikaappi avautuvat aitaukseen päin.
  • Salvat eivät saa olla koirien avattavissa.
  • Aitauksiin pitää päästä kuorma-autolle mitoitetusta ajoportista.

Valaistus

  • Suunnitellaan huomioiden kaupunkikuva ja kunkin alueen erityiset valaistustarpeet.
  • Alueelle johtava pääkulkureitti valaistaan, kun se liittyy valaistuun kulkureittiin.
  • Normaalikokoisen (n. 1500 – 3000 m2) aitauksen yleisvalaistuksen tavoitteena on, että aitaukseen tulija pystyy havaitsemaan, onko alueella ennestään käyttäjiä.
  • Valaisinpylväiden pintakäsittelyvaatimukset kuten kalusteilla ja varusteilla (Kaupunkikalusteohje). Kuumasinkittyjä teräspylväitä ei voi käyttää, sillä ne eivät kestä koirien virtsaa.

Varusteet ja kalusteet

  • Varusteita ei sijoiteta tärkeille juoksulinjoille törmäämisvaaran vuoksi eikä myöskään välittömästi aidan viereen, jotta ne eivät helpota aidan yli loikkimista.
  • Aitauksiin ei sijoiteta koulutustelineitä.
  • Jokaisessa aitauksessa on oltava
    • järjestyssäännöt aitauksen ulkopuolella sekä kyltti portissa, jossa mainitaan, minkä kokoisille koirille aitaus on tarkoitettu, sekä alueen osoite ja nimi.
    • vähintään yksi penkki
    • iso syväsäiliö
    • siivousvälineteline ja siivousvälineet koirien jätösten keräämiseen
    • hiekoitushiekka-astia
    • merkkailukohteita uroskoirille
  • Teräksisten materiaalien laatuvaatimukset Helsingin kaupunkikausteohjeen mukaisesti

Pohjamateriaali

  • Pohjamateriaalin tulee soveltua koirien tassuille , se ei saa aiheuttaa vaaraa koirille eikä koirien ulkoiluttajille.
  • Vältettäviä pohjamateriaaleja: terävät kivet, löysä singelikerros, karkea ja tikkuinen hake ja karkea kuorike.
  • Mahdollisia pohjamateriaaleja: sovelias luonnonmaasto, sora, nurmi, hyvälaatuinen lehtipuuhake, soran ja lehtipuuhakkeen sekoitus, soran ja vähemmän karkean kuorikkeen seos. Hyvää palautetta on saatu kokeilusta v. 2016: ”Tassunalusta”-seos: 60% luonnonsoraa (3-8 mm) ja 40% puunkuorta.
  • Rajallisesti käytettäviä pohjamateriaaleja: kivituhka esim. sisääntuloalueella ja käytävillä.

Kasvillisuus

  • Aitausten sisäpuolella hyödynnetään aina luontaista, hyväkuntoista kasvillisuutta.
  • Uutta kasvillisuutta istutetaan pääasiasssa vain aitausten ulkopuolelle.
  • Aitausten sisäpuolelle istutettu kasvillisuus on suojattava niin, että koirat eivät pääse kaivamaan tai tuhoamaan virtsallaan juuristoalueita.

Koirakäymälät

  • Sijoitetaan ulkoilutuspaikkoina suosittujen kävelyreittien varsille ja puistojen sisääntuloalueiden tuntumaan.
  • Sijoittamisessa ja järjestelyissä otetaan huomioon naapurusto sekä lähiympäristön yleisilme ja muu käyttö.
  • Maapohja soraa, kivituhkaa tai mursketta.
  • Alueen pintavedet ohjataan sadevesiviemäriin.
  • Käymälöiden yhteydessä tulee olla infotaulu, roska-astia ja merkkailupaalu.

 

 

Raitiotiet

Periaateratkaisu ja mitoitus

  • Raitiovaunujen tilantarve linjaosuudella min. 6,0 m
  • Pysäkkien yhteydessä olevat suojatiet rakennetaan esteettömyyden erikoistason ratkaisun mukaan.
  • Raitiotiepysäkin tyyppipiirustukset 30187/706–708

 

Raitioteiden pintamateriaalit

  • Suljetulla rata-alueella pintamateriaalina voidaan käyttää kiinteitä päällystemateriaaleja (esim. asfaltti, kiveys) tai irtonaisia materiaaleja (esim. sepeli, nurmikiveys). Materiaalien valinnassa pitää huomioida rata-alueen puhdistettavuus ja kantavuus. Pintamateriaalit eivät saa aiheuttaa ympäristöönsä pölyongelmia.
  • Yleisenä ohjeena raitiotielle suositellaan samaa pintamateriaalia kuin ajoradalle.

 

Asfaltti

Kulutuskerroksen asfalttibetonin (AB), epäjatkuvan asfaltin (EA), kivimastiksiasfaltin (SMA), avoimen asfaltin (AA), pehmeän asfalttibetonin (PAB) ja valuasfaltin (VA) materiaalivaatimukset ovat julkaisun “Asfalttinormit 2011” mukaiset. Jos suunnitelmissa tai asiakirjoissa ei ole muuta mainittu, käytetään rata-alueella kulutuskerroksen asfalttityyppinä yhdistettyä rakennetta (ABK 32/240 + ABK 32/120). Kulutuskerroksen kerrospaksuus on 160 mm. Tämän alla käytetään asfalttibetonia (AB 12–20, 90-120kg/m²), jonka kerrospaksuus on 35 mm.

Päällysrakenteen vähimmäispäällystevahvuudet ja -laadut katualueella löytyvät Helsingin kaupungin rakennusviraston (HKR) ohjeesta ”Kaivutyöt ja tilapäiset liikennejärjestelyt pääkaupunkiseudulla kohdasta 2.8.

 

Nupukiveys

Nupukiveyksen materiaalivaatimukset, sallitut poikkeamat, nupukiveyksen alustan vaatimukset, nupukiveyksen tekemisen ohjeet ja vaatimukset sekä valmiiseen rakenteeseen liittyvät laatuvaatimukset on esitetty InfraRYL2010 -ohjeessa 21443. Nupukivien tulee täyttää standardin SFS 4157 vaatimukset. Kivien asennuksessa käytetään aina maakosteaa asennusbetonia. Betonin tulee olla vähintään lujuusluokan K10 betonia. Valmiin kiveyksen on oltava kiskon ajopinnan kanssa samassa tasossa 0 mm …- 5 mm.

  • Kivi-Helsingissä raitiotiepinnoittena käytetään nupukiveystä, mikäli kadun pinnoite on nupukiveä.
  • Reunakivin korotettu raitiotie kivetään kokonaan. Materiaaliksi sopii myös asfaltti.
  • Historiallisilla alueilla käytetään perinteistä ladontamallia.
  • Raitiotiekiskojen välinen alue kivetään 120 mm korkealla nupukiveyksellä. Muut kiskoalueen kiveykset tehdään 140 mm korkealla kivellä.
  • Radan molemmin puolin käytetään lisäksi HKL:n standardin mukaisia juoksukiviä (reunan suuntainen kivirivi).
  • Juoksukiven materiaali vastaa standardia SFS 4157. Peruskorjauskohteissa juoksukiven mitat ovat: leveys 180 mm, pituus 200 mm – 300 mm, korkeus 120 mm – 150 mm. Kivien asennusvälin tulee olla 12 mm ± 5 mm. Uudiskohteissa juoksukivien mitat ovat: leveys 140 mm, pituus 250 mm, korkeus 140 mm +-15mm.
  • kiskojen välisen kiveyksen saumausaineena käytetään kiinteää saumausmassaa, esim. bitumi, 2-komponentimassat, juotosbetoni tai Rompox- Flex joint saumausaine. Saumauksen syvyys vähintään 1/3…2/3 kiven korkeudesta tai valmistajan ohjeen mukaisesti.
  • Kiskonvierussaumat saumataan aina bitumilla tai vastaavalla joustavalla massalla.
  • Saumausaineen väri valitaan kiveyksen mukaisesti. Esim. Rompox- Flex joint saumausaineen värivaihtoehdot ovat: neutral (harmaa), stone grey (hiekanruskea), basalt (musta).

 

Noppakiveys

Noppakiveyksen materiaalivaatimukset, sallitut poikkeamat, noppakiveyksen alustan vaatimukset, noppakiveyksen tekemisen ohjeet ja vaatimukset sekä valmiiseen rakenteeseen liittyvät laatuvaatimukset on esitetty InfraRYL2010 -ohjeessa 21442. Noppakivien tulee täyttää standardin SFS 4158 vaatimukset.

 

Nurmikiveykset ja sepeli

Avoradalla voidaan päällysmateriaalina käyttää sepeliä tai nurmea. Avoradalla radan päällysmateriaali voidaan jättää tarvittaessa kiskon alapinnan tasolle tai nurmettaa kiskon yläreunaan. Tällöin nurmialue ei ole kantavuudeltaan riittävä huoltoajoneuvolle tai pelastuskalustolle. Avorata mahdollistaa raiteen suuremman kallistuksen ja nopeutta voidaan nostaa.

 

Nurmikiveys

  • Nurmikivipäällysteiden päällystyskivenä käytetään tilaajan hyväksymää kiveä (esim. betonista vihernappula-ruohokiveä tai vastaavaa).
  • Pohjalaatan päälle asennetaan kantava rakenne, asennushiekka ja päällystyskivi. Kiven päälle asennetaan multa, johon istutetaan nurmiseos.
  • Betonikivet asennetaan asennushiekan päälle. Sovitukset kiskoon tai reunatukeen tehdään sahaamalla.
  • Kiskon tai reunatuen ja betonikiven välin on oltava tasalevyinen ja alle 10 mm.

 

Reikäkiveys

  • Reikäkivien aukkoihin asennettava multa on peltomultaa, jossa on hyvä peruslannoitus. Kasvualustaan sekoitetaan Terra-Cottem polymeeriä 400 g/m3.
  • Mullattu kiveys kastellaan huolellisesti. Nurmisiemenkylvö tehdään betonikivien aukkoihin. Kylvösiemenseos sekoitetaan hiekansekaiseen puistomultaan ja harjataan kivien aukkoihin siten, että ne täyttyvät lähes pintaan asti. Multaa ei jyrätä tiiviiksi.
  • Nurmiseoksessa on oltava 60 painoprosenttia lampaannataa ja 40 painoprosenttia kylänurmikkaa.

 

Yhteiskäyttö- ja ratasähköpylväät

Vaijeriripustuksen kiinnityspisteiden tulee sijaita mahdollisimman symmetrisesti radan molemmilla puolilla. Ripustuspisteet voivat olla pylväissä tai rakennusten julkisivuissa. Julkisivujen soveltuvuus ajolangan ripustamiseen tulee kuitenkin varmistaa erikseen.

Mahdollisille ajolankapylväille perustuksineen on varattava riittävästi tilaa katualueelta. Pylväiden ja puiden väliin tulee jättää noin 3,5 metriä tilaa puiden juurille ja perustuksille. Raitiotien ajolankapylväinä voidaan käyttää yhteiskäyttöpylväitä, joissa on myös valaistus- tai liikenteenohjauslaitteita.

Helsingissä pylväiden mallit ovat maalattu kartiopylväs ja ristikkopylväs, joka usein on sinkitty. Pylväsmallin valinta tehdään kaupunkikuvallisin perustein.

 

Pylväissä käytetyt värit ovat:

graphite black RAL 9011
black grey RAL 7021
Traffic grey RAL 7042
Grey aluminium RAL 9007

Torit ja aukiot

Historiallisten torien ja aukioiden perusparannushankkeet tulee tehdä aikakauden tyylipiirteitä kunnioittaen. Uudet torit ja aukiot suunnitellaan kaupunginosan näyttävimmäksi julkiseksi ulkotilaksi ja niiden suunnittelulle tulee asettaa erityiset laatutavoitteet.

Suunnittelijan tarkastuslista:

  • Käyttötarkoitus eri vuodenaikoina
  • Toritoiminta ja erilaiset tapahtumat
  • Oleskelu
  • Kestävät päällystemateriaalit. Torin tulee olla koneellisesti kunnossapidettävä.
  • Istutukset
  • Kesäkukat
  • Erikoisvalaistus
  • Taide
  • City-wc
  • Paikoitusalue
  • Rakenteellinen turvallisuus, ajoesteet

Tekniset tilavaraukset:

  • Sähkövaraukset ja tapahtumasähkö
  • Vesipisteet
  • Jätehuolto
  • Jäteviemärivaraus väliaikaiseen käyttöön, esim. tapahtumakäymälälle

 

 

Kävelykadut

Määräykset

Kävelykadulla polkupyöräily on sallittu. Moottorikäyttöistä ajoneuvoa saa kuljettaa vain kadun varrella olevalle kiinteistölle, jollei kiinteistölle ole muuta kautta järjestetty ajokelpoista yhteyttä. Moottorikäyttöisen ajoneuvon pysäköinti ja pysäyttäminen kävelykadulla on kielletty, lukuun ottamatta huoltoajoon liittyvää pysäyttämistä silloin, kun huoltoajo on liikennemerkin mukaan sallittu.

Ajonopeus kävelykadulla on sovitettava jalankulun mukaiseksi eikä se saa ylittää 20 km/h.

Kävelykadulla ajoneuvon kuljettajan on annettava jalankulkijalle esteetön kulku.

Jalankulkija saa pihakadulla ja kävelykadulla kulkea kadun kaikilla osilla. Hän ei kuitenkaan saa tarpeettomasti estää ajoneuvoliikennettä.

Ohjeita

Kävelykaduille ei merkitä pyörätietä liikennemerkein eikä erilaisella pintamateriaalilla. Pyöräily kävelykadulla tapahtuu kävelyliikenteen ehdoilla.

Pihakaduilla ja muilla kävelypainotteisilla kaduilla koko katutila rakennetaan samaan tasoon ilman reunakiviä, mikä viestii siitä, että tila on sekä autoliikenteen että jalankulun ja pyöräilyn käytössä.

Kävelykatuympäristöt ovat esteettömyyden erikoistasoa.

Työmaa-alueet, rajaaminen ja aitaaminen

Yleistä

Työmaa on erotettava ympäristöstään turvallisesti ja tarkoituksenmukaisesti, tarvittaessa aitaamalla. Suunnittelussa on huomioitava erityisesti jalankulun sujuvuus. Työmaa-aidan koon, rakenteen, materiaalin ja värin on sovelluttava ympäristöön.

Työmaa-alueen ja työmaakaivantojen aitaaminen esitetään maa-alueen käytön suunnitelmassa.

 Helsingin kaupungin rakennusjärjestys
  • Maankäyttö- ja rakennuslain ja -asetuksen sekä muiden maan käyttämistä ja rakentamista koskevien säännösten ja määräysten lisäksi Helsingin kaupungissa on noudatettava Helsingin kaupungin rakennusjärjestystä, pykälää 43 § Työmaan perustaminen ja hoitaminen, jossa työmaan aitaamisesta on kirjoitettu seuraavasti:  Työmaa on, ottaen erityisesti huomioon jalankulkuliikenteen sujuvuus, erotettava ympäristöstään turvallisesti ja tarkoituksenmukaisesti, tarvittaessa aitaamalla. Työmaa-aidan koon, rakenteen, materiaalin ja värin on sovelluttava ympäristöön.

Tilapäisten liikennejärjestelyjen suunnitelmasta on käytävä ilmi

  • kaikkien eri liikennemuotojen kulkureitit kyseisessä kohdassa
  • liikennemerkit ja liikenteenohjauslaitteet, joilla liikenne ohjataan poikkeusreiteille
  • kyseisessä paikassa tai kadun vastakkaisella puolella olevat pysäköintipaikat, jos niitä muutetaan
  • mahdollinen ajonopeuden alentaminen
  • työkohteen suojaaminen ja aitaaminen
  • joukkoliikennepysäkit ja taksitolpat
  • muu muutos, jolla on vaikututusta pysyviin liikennejärjestelyihin

Esteettömyyteen on kiinnitettävä erityistä huomiota ohjaamalla jalankulkuliikenne tarvittaessa turvallista vaihtoehtoista reittiä pitkin. Myös jalankulkureitin väliaikainen valaistus tulee varmistaa.

 Katso tarkemmin
  • Helsingin kaupungin Tilapäisen liikennejärjestelyn suunnitelma:  https://www.hel.fi/helsinki/fi/asuminen-ja-ymparisto/tontit/luvat/katutyoluvat/tilapaiset-liikennejarjestelyt
  • Tilapäisten liikennejärjestelyiden tarkistuslista, https://www.hel.fi/static/hkr/luvat/liikennejarjestelyt_tarkastuslista.pdf

Rakennustyömaiden graafinen ilme ja kuvamaailma

  • Rakennustyömaiden visuaalinen ilme tehdään Helsingin kaupungin graafisen ohjeiston mukaisesti huomioiden työmaan erityispiirteet
  • Rakennustyömaita ympäröivät aidat päällystetään kauttaaltaan. Tavoitteena on  luoda positiivista ilmettä ja kertoa informaatiota erityisesti aidoituksen sillä sivulla, missä kulkee eniten ihmisvirtaa.

Kaupunkitapahtumien rakenteet ja varusteet

Tapahtumapaikat

  • Helsingin kaupungin keskeisimmät tapahtumien järjestämiseen soveltuvat paikat löytyvät tapahtuma-aluekorteista
  • Tapahtumapaikan tulee olla hyvin saavutettavissa

Aluekortit

  • Korttien sisältämät tiedot, kartat, ilmakuvat ja panoraamakuvat auttavat järjestäjää arvioimaan paikan soveltuvuutta omaan tarpeeseen.
  • Kortit sisältävät mm. kohdekohtaiset kalusteiden ja varusteiden sijoittamisohjeet.

Rakenteiden ja varusteiden sijoittamisessa ja käytössä huomioitava

  • Tapahtuman järjestäminen vaatii erilaisia lupia ja ilmoituksia. Ohjeet niiden hakemiseen löytyvät Tapahtumanjärjestäjän-ohjeet sivuilta. Esimerkiksi yli 14 vrk paikallaan olevat rakenteet vaativat toimenpideluvan.
  • Yleisötilaisuuden järjestäjän on huolehdittava järjestyksen ja turvallisuuden säilymisestä tilaisuudessa.
  • Dronejen lennättäminen ulos kokoontuneen väkijoukon yläpuolella ei ole sallittua.

Alueiden siisteys

  • Tapahtuma-alueen tulee olla siistissä kunnossa.
  • Alueen loppusiivouksesta huolehditaan tapahtumanaikaisen jätehuollon lisäksi, myös alueen vaikutusalueen siisteydestä huolehditaan.
  • Jäteastiat ja siirrrettävät WC:t hankitaan yksityisiltä yrityksiltä

Laitureiden rakenteet

Kiinteät laiturit

Mitoituksessa tulee huomioida mm. jään noste, paino ja sen aiheuttamat sivuvoimat.

Kiinteä laituri voidaan perustaa monin eri tavoin. Kansi on yleensä puuta tai betonia. Kiinteät laiturit ovat taitorakenteita ja vaativat aina kohdekohtaisen asiantuntijan tekemän rakennussuunnitelman.

Kelluvat laiturit

Jäävoimat joudutaan ottamaan huomioon yleensä vain kelluvan laiturin ankkuroinnissa.

Kelluvina laitureina toimivat erilaiset betoniponttonit; muovikellukkeilla lepäävät painekyllästetyt puukannet; sinkityt terässäiliöt; laiturit, joiden kellukkeet ja kannet ovat lasikuitumuovia.

Rantalaiturit

Rantalaitureina voidaan käyttää seuraavia kiinteitä laitureita:

  • Paalulaituri
    • tehdään puusta tai teräsbetonista.
  • Arkkulaituri
    • Kivitäytteisiä puuarkkuja sijoitetaan kansirakenteen sallimin välein. Rakennetaan painekyllästetystä puusta. Oikein tehtynä on pitkäikäinen. Vaatii hyvän pohjan.
    • Yleisesti käytetty laiturityyppi Helsingissä. Käytetään usein myös historiallisissa kohteissa.
  • Ponttiseinälaituri
    • Käytetään yleensä vanhojen laitureiden uusimisessa. Pontit voivat olla puuta, teräsbetonia tai terästä. Sopii silloin kun halutaan pystymuuri ja pohja on heikohko.
  • Kivikorimuuri
    • Tehdään teräslankakoreista latomalla. Kivikoon olta riittävän suuri ja ladonnan huolellinen. Pehmeällä pohjalla edellyttää massanvaihtoa tai aluspengerrystä.
  • Teräsbetonimuuri elementeistä
    • Muuri koostuu sopivin välein sijoitetuista peruselementeistä, joihin seinäelementit kiinnitetään. Pehmeällä pohjalla edellyttää massanvaihtoa tai aluspengerrystä.
  • Paikalla valettu teräsbetonimuuri
    • Voidaan verhoilla esim. kiviverhouksella. Vaatii painumattoman pohjan tai paalutuksen.

Pistolaiturit

  • Pienvenelaiturit toteutetaan ensisijaisesti kelluvina.
  • Yhteysaluslaiturit toteutetaan kiinteinä pistolaitureina:
    • Paalupistolaituri tehdään puusta tai teräsbetonista.
    • Arkkulaituri – Arkut sijoitetaan madollisimman harvaan. Täytetään kivitäytteellä veden pinnan korkeudelle.
    • Kallioon ankkuroitu laituri – jos kallio on syvyydessä 1,5…6,0 metriä ja irtomaakerros löyhää, voidaan laiturin perustukset ankkuroida kallioon.

Puurakenteiset tukimuurit

Värit ja pintakäsittelytavat:

Kestopuuta valmistetaan vihreänä ja ruskeana. Kyllästetty puutavara voidaan tavallisesti pintakäsitellä vesi- tai liuoteohenteisilla puunsuojilla tai ulkopuolisten puupintojen pintakäsittelyyn tarkoitetuilla maaleilla. Suolakyllästetyn puutavaran vihreä väri saattaa muuttaa pintakäsittelyaineiden vaaleita sävyjä. Puun kyllästysaineen ja pintakäsittelyaineen yhteensopivuus tulee varmistaa.

Muiden puumateriaalien tavoin kyllästetty puu harmaantuu ulkona auringon uv-säteiden vaikutuksesta.

Pöllitukimuurit

Puupöllejä käytetään tukimuureissa sekä vaaka- että pystypöllimuurien rakentamiseen. Materiaali: painekyllästetty pölli, # 100-250 mm.

Pystypöllitukimuureissa pöllit asennetaan pystyasentoon tiiviisti toisiaan vasten sora- tai sepelikerroksen tai maakostean betonin varaan. Pöllien asennuksessa on kiinnitettävä erityistä huomiota niiden samojen väliseen tiiviyteen. Mikäli saumoista halutaan erityisen tiiviit, voidaan pöllejä muotoilla sahaamalla ja höyläämällä. Työstöpinnat tulee käsitellä siveltävällä puunsuoja-aineella. Pöllit upotetaan maahan 1/3 pituudestaan.

Vaakapöllireunus rakennetaan eri mittaisista vaaka-asentoon asennettavista puupölleistä. Pöllit kiinnitetään toisiinsa esimerkiksi harjaterästangolla tai kierrepulteilla. Vaakapöllitys tuetaan takaa tai edestä pystyasentoon lyödyllä tukipaalulla, johon pöllit kiinnitetään.

Lankkutukimuurit

 

Betonimuurit ja -tukimuurit

PAIKALLA VALELTTAVAT MUURIT JA TUKIMUURIT

Pintakäsittelytavat ennen betonin kovettumista:

  • harjaus
  • pesu
  • telaus
  • töpöttely
  • hierto
  • graafinen betoni

Pintakäsittelytavat betonin kovetuttua:

  • muotin mukainen kuviointi
  • hiekkapuhallus
  • happopesu
  • hakkaus- ja murtokäsittely
  • lohkominen
  • hionta

Betonipinta voidaan värjätä pigmenteillä väribetoniksi. Betonimuurin valuun tai jälkeenpäin muurin pintaan voidaan kiinnittää koristekiviä, kuten liuskekiviä ja graniittilaattoja. Betonipintojen rappauskäsittelyjä ovat yleensä roiskerappaus tai harjattu rappaus. Betonimuurin maalaukseen sopivat vettä läpäisevät epäorgaaniset pintakäsittelyaineet, kuten sementtipinnoitteet, sementtimaalit ja silikaattimaalit.

Betonimuurin yläpinta muotoillaan vettä poisjohtavaksi. Se voidaan myös kattaa. Kate muotoillaan kaltevaksi. Katteen tulee olla muurin pinnasta 20…40 mm ulkoneva, jotta vesi ei valu muurin pintaa pitkin. Kate katkaistaan liikuntasaumojen kohdalla. Katteeksi sopii betoni, tiili, luonnonkivi, keraaminen laatta, pelti tai puu.

BETONISET MUURIKIVET

Pintakäsittelytavat:

Muurikivien pinta voi olla lohkottu, sileä tai patinoitu. Värivalikoima on laaja ja jatkuvasti täydentyvä. Suorien ja suorakulmaisten muurien rakentamiseen soveltuvien kivien lisäksi on tarjolla muurikiviä, jotka soveltuvat kaareviin muotoihin.

Yleensä muurikivet ladotaan limittäin, mutta ne voidaan muurata myös betonilaastilla. Kansikivellä viimeistellään muuri huolitellun näköiseksi. Kansikivi kannattaa kiinnittää liimaamalla kansikivien irtoamisen tai ilkivallan estämiseksi. Päätykivillä viimeistellään muurin pystysuorat päät tai useamman kerroksen korkuiset porrastukset muurin yläpinnassa. Muuriin on mahdollista liittää valaisimet.

 

BETONIMUURIN VERHOILUMATERIAALIT:

Klinkkerilaatat, tiililaatat, luonnonkivet, metalliohutlevyt ja puu.

Klinkkeri- tai tiililaatoitus: Betonimuuri laatoitetaan säänkestävillä ulkokäyttöön tarkoitetuilla laatoilla. Kiinnitys tehdään säänkestävällä laastilla. Laatoitus katkaistaan liikuntasauman kohdalla.

Luonnonkiviverhous: Sahaamalla valmistetut graniittilaatat tms. kiinnitetään mekaanisilla ruostumattomilla tai kuumasinkityillä kiinnikkeillä. Saumat kitataan elastisella säänkestävällä polyuretaanisaumausmassalla. Muurin luonnonkiviverhousta tehtäessä noudatetaan julkisivuverhouksen periaatteita. Kivilaatat kiinnitetään muuriin ruostumattomilla kiinnikkeillä. Paikalla tehdyn verhouksen taustan tulee olla tuulettuva.

Saumaus: Mekaanisesti kiinnitetyillä verhoilukivillä käytetään 8-10 mm saumaa, joka saumataan elastisella sauma-aineella.

Valmislaattojen kivikokoja: Harkkokivien vakiokorkeudet ovat 150, 200, 300, 400 ja 500 mm. Harkkokiven paksuus on 125 mm tai korkeammissa harkkokivissä 200 mm. Kiven pituus on vapaa. Roomalainen kiviverhous tehdään eri kokoisista suorakaiteen ja neliön muotoisista kivistä. Vakiokivikoot ovat 200×200 mm, 200 x 300 mm, 200 x 400 mm ja 300 x3 00 mm ja paksuus on 125 mm. Lohkoverhouskivi sopii yhdeltä puolelta näkyvän tukimuurin verhoukseen. Lohkokivien näkyvän julkisivun korkeudet ovat 80, 100, 120 ja 150 mm, toleranssi on +/-15 mm. Yleisiä korkeuksia ovat 300, 400 ja 500 mm. Verhouskivien pituus vaihtelee.

Vehoustuotteiden pintakäsittelytavat: lohkottu tai poltettu.

Kansikivet: Kansikivien paksuus on noin 30 – 200 mm. Asennus laastilla tai maakostealla betonilla. Mekaaninen kiinnitys runkorakenteeseen. Kivien päätysaumat saumataan elastisella sauma-aineella, jotta vesi ei pääse rakenteeseen. Suorat kivet kallistetaan hieman haluttuun suuntaan tai käytetään kaarevaa/harjakattoista kiveä, jotta vesi ei seiso kansikiven päällä.
Liuskekiviverhous: Kivet tilataan mittojen mukaan. Kiven paksuus vaihtelee. Normaalit paksuudet ovat 10-30 mm ja 30-50 mm. Suorakaiteen muotoisten laattojen kivikoot ovat 200 mm x vapaa ja 100 mm x vapaa. ”Vapaa” tarkoittaa sitä että kiven pituus vaihtelee annetuissa rajoissa. Isoimmat mahdolliset kivikoot ovat 400 mm, jopa 600 mm. Vapaamuotoisten liuskekivistä valmistettujen verhoilukivien kappalekoko vaihtelee 4-9 kpl/m2. Liuskekiviverhoilu liimataan saneerauslaastin ja S30-sementtilaastin seoksella betonimuuriin ja kiinnitys varmistetaan mekaanisin kiinnikkein. Saatavilla on myös liuskekivimuurielementtejä.
TUKIMUURIEN PERUSTAMISTAPA

Alle 800 mm korkeat tukimuurit:

Rakenne- ja geoteknisten suunnitelma-asiakirjojen mukaan. Tukimuurit tehdään tiivistetyn 100…300 mm paksun murskekerroksen päälle, jonka raekoko on 0…35 mm. Betonikivitukimuurin korkeus ilman maastoon ankkurointia on yleensä alle metrin. Tukimuurin taaksepäin kallistaminen mahdollistaa hieman korkeampien muurien teon.

800…1600 mm korkeat tukimuurit:

Korkeissa tukimuureissa murskekerroksen paksuus on vähintään 300 mm. Kantavalla maapohjalla sijaitsevat tukimuurit perustetaan teräsbetonianturan päälle. Korkeissa tukimuureissa tulee huolehtia myös putoamissuojauksesta. L-tukimuuri- ja suurtukimuurielementit, joissa on jalka, eristetään roudaneristeillä tai massanvaihdolla.

Muurin taustatäyttöön asennetaan salaoja, joka johtaa vedet esimerkiksi sadevesiviemäriin tai muualle maastoon. Salaojitus tehdään silloin, kun muurin taustalla olevasta maapohjasta virtaa pohjavettä, muurin taustalla ja alla on kallio tai vettä läpäisemätön maakerros.

Tukimuuri suojataan kasvien juurilta muurin taakse asennettavalla juurimatolla.

Kivikorit

Käyttökohteet

  • muurit
  • tukimuurit
  • meluvallit
  • aitarakenteet

Kivikorin materiaalit ja mitat

Kivikorin verkko on hitsattu tai punottu siten, ettei se purkaudu, vaikka lanka katkeaisikin. Kivikoriverkon langan teräslaatu on S235JRG2. Koriverkon langan paksuus on vähintään 5 mm.

Hitsattu kiviverkko muodostuu neliöverkosta, jossa pitkittäis- ja poikittaissuuntaiset langat on hitsattu yhteen. Hitsattu verkko on jäykkä, se pitää hyvin muotonsa. Punottu kiviverkko on erittäin joustava ja muodonmuutoksiin mukautuva rakenne. Verkko muodostuu kuusikulmaisesta verkosta, jonka silmäkoko on 60 x 80…100 x 120 mm.

Korien pituuden ovat 1-10 metriä ja korkeudet 1, 0,5 tai 0,3 metriä.  Korin leveys tukimuureissa: 0,5-2 metriä, tavallisimmin yksi metri. Korin mitat keilan ja luiskan juuren tuentaan: 2 x 1 x 0,5 m³.

Kivikorien täyttömateriaali

Kivikorin kiviaines valitaan ympäristöön sopivaksi, alueelle tyypillisen kiviaineksen mukaan. Julkisivut ladotaan käsin.

Rakeisuus

Kivikorien täyttömateriaali on tavallisesti lajiteltua, kivien raekoko 100 – 200 mm. Kivikoon tulee olla suurempi kuin silmäkoko, ei kuitenkaan suurempi kuin 1/3 korin pienimmästä mitasta. Verkon silmäkokoa pienemmät eivät pysy korissa. Lajittelu on tärkeää koriin syntyvien tyhjätilojen minimoimiseksi, jotka muutoin voivat jälkikäteen aiheuttaa painaumia.

Särmikkyys

Mitä särmikkäämpää kivitäyte on, sitä paremmin kivet lujittuvat toisiinsa. Tämän seurauksena kivikorin pintarakenteen muodonmuutokset jäävät pienemmiksi. Pyöristyneessä kiviaineksessa kivet lukkiutuvat toisiinsa huonosti. Pyöristyneen kiviaineksen käyttöä ei suositella vesirakenteissa käytettäviin kivikoreihin. Muodoltaan tiilimäiset tai litteät kivet voivat koneellisesti täytettäessä johtaa muodonmuutoksiin.

Kivikoot

  • Murske on käytännöllisin sekä toiminnaltaan että esteettisesti. Kivilaadun tulee olla kovaa ja kestävää, routimatonta kiveä.
  • Mukulakiviä voidaan käyttää, mutta ne eivät lukkiudu toisiinsa. Tällöin teräsverkon langan halkaisijan on oltava vähintään 5 mm.
  • Soratäyttö on itsestään tiivistyvää, ja pieni kivikoko vaatii pienisilmäisen verkon. Muodonmuutosten välttämiseksi saatetaan tarvita verkosta muokattuja väliseiniä.
  • Kokotiilitäyttöä käytettäessä tiilten tulisi olla asennettu kerroksittain, ja sitä voidaan käyttää esim. tiilimurskeen edessä rakenteen julkisivuna. Kokonaisia tiiliä ei tule käyttää massatäyttönä holvaantumisvaaran takia.