Sipulikukat ja muut geofyytit
- Tila: Uusi
- Päivitetty: 8.5.2024
- Julkaistu: 24.4.2022
Kukkivilla sipulikasveilla saadaan kustannustehokkaasti näyttäviä, monivuotisia kukkaistutuksia katu- ja puistoalueille. Pitkän talven jälkeen ne tarjoavat ensimmäisen värikylläisen kukinnan talvesta väsyneille helsinkiläisille. Kevään ensimmäisinä kukkijoina sipulikukat ovat myös elintärkeitä ravinnontuottajia pölyttäjille.
Laajat kukkivat sipuli- ja mukulakasvikasvustot ovat tärkeä osa keväistä helsinkiläistä kaupunkikuvaa ja vaalittavaa kulttuuriperintöä. Luonnonvaraiset vuokot, käenrieskat, mukulaleinikit ja kiurunkannukset kuuluvat oleellisesti helsinkiläismetsien kevääseen.
Sisältö
Kukkivien sipulikasvien ja muiden geofyyttien elävät osat – sipulit, mukulat tai maavarret – sijaitsevat maanpinnan alla, ja ne lepäävät suuren osan kasvukaudesta. Ne kukkivat yleensä näyttävästi lyhyen ajan ja lakastuvat sen jälkeen nopeasti näkymättömiin. Monivuotisten istutusten kukinnan varmistamiseksi sipulikasvien annetaan tuleentua rauhassa.
Kukkivien sipulikasvien istuttamisella on pitkät perinteet Helsingin yleisillä alueilla. Lisäksi Helsingissä kasvaa luonnonvaraisia geofyyttilajeja, kuten vuokkoja ja käenrieskoja. Istutetut ja luonnonvaraiset sipulikukat kasvavat Helsingissä suurina ryhminä näkyvillä paikoilla, pääasiassa pensaiden ja perennojen lomassa, mutta myös nurmikossa villiintyvinä pikkusipuleina tai sipulikukkataideteoksina.
Istutamme keväällä kukkivia sipulikasveja suunnitelmallisesti kaikkialle kaupunkiin. Sipulikukista suosimme ensisijaisesti kestäviksi todettuja, pitkäikäisiä ja itsekseen levittäytyviä lajeja ja lajikkeita, jotka eivät taannu. Perennaistutusten yhteydessä voimme käyttää myös lyhytikäisempiä, taantuvia lajeja ja lajikkeita, kuten tulppaanien jalostettuja lajikkeita, rikastuttamaan istutusten kasvivalikoimaa.
Sipulikasveja istutamme suurina ryhminä näkyville paikoille, esimerkiksi työmatkaliikenteen varrelle, katuviherkaistoille ja pensas- ja perennaryhmiin. Villiytymään tarkoitettuja kukkasipuleita istutamme niittymäisesti hoidettaville alueille, reunavyöhykkeille ja harvakseltaan leikattaville nurmikoille. Sipulikasvit soveltuvat hyvin myös niityille, joita kehitämme vähäkäyttöisten nurmikoiden tilalle. Kertaluontoiset sipulikukkataideteokset istutamme hoidetuille nurmikoille. Metsäpuutarhoissa suosimme kotimaisia luonnonlajeja.
Kulttuuriympäristön vaaliminen
Vanhat ja laajalle levinneet kukkivat sipuli- ja mukulakasvikasvustot ovat oleellinen osa keväistä helsinkiläistä kaupunkikuvaa ja vaalittavaa kulttuuriperintöä. Laajalle levinneitä, useiden ihmissukupolvien ajan kehittyneitä kevätsipulikasvustoja on etenkin vanhoissa puistoissa ja kartano- ja huvilapuutarhoissa. Niiden vaaliminen peruskorjauksissa on ensiarvoisen tärkeää.
Vanhojen puistojen peruskorjausten yhteydessä inventoimme kevätsipulikasvustot niiden kukinta-aikaan, sillä kasvustot ovat nähtävissä vain huhti-kesäkuun ajan. Kartano- ja huvila-alueilla ja muissa historiallisissa kohteissa istutamme historiallisia lajeja ja lajikkeita sekä niiden vanhoilla nurmikoilla viihtyviä villiytyviä lajeja.
Luonnon monimuotoisuuden edistäminen
Varhain keväällä kukkivat sipulikasvit tuottavat arvokasta ravintoa talvehtineille pölyttäjille. Kaupunkiluonnon monimuotoisuuden edistäminen toteutuu varmimmin suosimalla kotimaisia luonnonkasveja: ne houkuttelevat monipuolisesti Suomessa eläviä aikuisvaiheen pölyttäjiä, ja ne ovat myös monen hyönteisen toukkien ravintokasveja.
Helsingin luonnonvaraiset geofyytit, vuokot, mukulaleinikki, kiurunkannus ja käenrieskat, ovat osa arvokasta helsinkiläistä kaupunkiluontoa. Helsinkiläismetsiin ja niiden reuna-alueille istutamme ainoastaan kotimaisia geofyyttilajeja.
Kiertotalouden huomioiminen
Kokeilemme sipulikasvustojen talteen ottamista rakentamisen tieltä.
Suunnitelmassa määriteltävä
Jos istutamme lyhytikäisiä sipulikasveja, niiden vuosittainen uudistaminen tulee kirjata kohteen suunnitelma-asiakirjoihin ja ylläpidon tilausasiakirjoihin. Istutusetäisyys ja -syvyys ovat myös suunnitelmassa määritettäviä asioita. Nurmikkoalueille sijoitettujen pikkusipulialueiden nurmikon hoidon ohjeistamme sipulikukat säästäväksi.
Kuvat
Isokevättähtien (Scilla luciliae) varhainen kukinta Pengerpuistossa ilahduttaa ihmisiä ja ruokkii horroksesta herääviä pölyttäjiä. Kuva Satu Tegel.
Varhaiset narsissit värittävät istutusta, kun hitaammin kehittyvät perennat ovat vasta aloittaneet kasvunsa. Myöhemmin narsissien kuihtuvat varret peittyvät muun kasvillisuuden joukkoon. Kuva on Mäkelänkadulta, Satu Tegel.
Helsingin ohjeet ja linjaukset
- Helsingin yleisten alueiden arvoympäristöt. Helsingin karttapalvelu. https://kartta.hel.fi/
- Katu- ja puisto-osaston hallinnassa olevien arvoympäristöjen määrittely ja toimintaohjeet. Helsingin kaupungin rakennusviraston julkaisut 2008:8. Katu- ja puisto-osasto.
- Julkiset kartanopuistot ja huvilapuutarhat Helsingissä. Kunnostus- ja ylläpito-ohjelma 2018-2038. Kaupunkiympäristön julkaisuja 2017:3
- Kasvit ovat kaupungin vaatteet – Helsingin rakennettujen viheralueiden kasvien käytön linjaus. Helsingin kaupungin rakennusviraston julkaisut 2009:11.
- LUMO-ohjelma. Helsingin luonnon monimuotoisuuden turvaamisen toimintaohjelma 2021-2028. Kaupunkiympäristön julkaisuja 2021:16.
- Mallikatu/Mallipuisto. Työselostus MA403-3. Helsingin kaupunki, Kaupunkiympäristön toimiala.
- Helsingin kaupunkikasviopas. https://kaupunkikasviopas.hel.fi/
- Kunnossapidon tuotekortit. Korjaus. 6495 Kasvillisuuden korjaus. Helsinki, kaupunkiympäristön toimiala.
- Kunnossapidon tuotekortit. Hoito. 6400 Kasvillisuuden hoito. Helsinki, kaupunkiympäristön toimiala.
Lisätiedot ja -lähteet
- Flowerbulbs in the landscape. Internationaal Bloembollen Centrum. Hillegom, Holland.
- Immonen, Ville 2018. Kukkivat sipulikasvit Helsingin kaupungin yleisillä alueilla. Ammattikorkeakoulun opinnäytetyö, Lepaa, Maisemasuunnittelun koulutusohjelma.
- Lorentzon, Kenneth & Wemblin, Mona 2006. Vårlökar – användning, skötsel och komposition. Gröna fakta 5/2006.
- Sinkkilä, Jyrki ym. (toim.) 2016. Unelma paremmasta maailmasta. Moderni puutarha ja maisema Suomessa 1900-1970. Aalto-yliopisto.
- Wahlsteen, Eric 2013. Lökar och knölar för offentlig miljö. Utemiljö 2/2013.
- Wahlsteen, Eric & Lorentzon, Kenneth 2013. Geofyter: lökar och knölar för offentlig miljö. 137 p.
- Viheralueiden kunnossapitoluokitus RAMS 2020. Viherympäristöliiton julkaisu nro 67.
- Viheralueiden VKT 2021. Viherympäristöliiton julkaisu nro 70.