Kotiluoto
Päivitetty 26/02/2024
> Saarikortit / Kotiluoto
Kulttuurihistoriallisesti arvokas huvila- ja retkisaari
Kotiluoto on itäisen saariston kulttuurihistoriallisesti arvokas retkeilysaari, joka kestää hyvin virkistyskäyttöä ja tarjoaa kokoonsa nähden paljon nähtävää. Saaren ainutlaatuinen kivihuvila pihapiireineen ja laitureineen on tällä hetkellä yhdistyksen käytössä, mutta muuten saaressa voi retkeillä vapaasti.
Palvelut
Vesiliikenneyhteydet: –
Laiturit: Vesiliikennelaituri
*maksulliset laiturit: –
Rantautumis- ja kiinnittäytymispaikat: Veneenkiinnitysrenkaita koillis- ja kaakkoisrannoilla. Melojille sopivia rantautumispaikkoja on sekä itä- että länsirannalla.
Sauna: Sauna on toistaiseksi suljettu, odottaa remonttia. Sauna, jota kaupunki vuokraa itsepalvelu-periaatteella, avain ja polttopuut tulee hakea Rastilan leirintäalueelta.
Keittokatos: Kyllä (mutta ei polttopuuhuoltoa: omat polttopuut mukaan)
Rakennettu tulipaikka: –
Hiiligrilli: –
Polttopuuhuolto: –
WC/käymälä: Ulkokäymälä.
Jätehuolto: – (roskattoman retkeilyn periaate)
Kaivo: –
Taukopaikka: Kyllä.
Telttailupaikka: Soveltuu lyhytaikaiseen telttailemiseen.
*maksulliset telttailupaikat: –
Opastaulu: On
Reitit: Pieni tallattu polku kulkee saarta ympäri.
Luontopolku: –
Esteettömät palvelut: –
Muut palvelut: –
Kunnossapidon toimenpiteet ja muutostarpeet
RAKENNUKSET
Rakennusten kunnossapito: Päärakennuksen vuokralaiset: ensimmäinen kerros Helsingin Navigaatioseura ry (80 %) ja Itä-Helsingin Pursiseura ry (20 %). Alueella sijaitsee myös vuokralaisen toimesta rakennetut vanhasta maakellarista remontoitu sauna, grillialue, kuivakäymälä ja puuvaja, jotka ovat vuokralaisen käytössä.
Rakennusten muutostarpeet: Saunan remontti sekä päärakennuksen peruskorjaus.
Arvokasta lepakkoaluetta: rakennuksia kunnostettaessa tulee varmistua siitä että, lepakot eivät häiriinny.
RAKENTEET
Rakenteiden kunnossapito: Rannassa kiinteä venelaituri poijuineen (vuokrattu KUVA Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala) sekä betoniponttonilaturi (vuokralaisen).
Rakenteiden muutostarpeet: Saunan uimalaiturin kunnostus.
VARUSTEET JA KALUSTEET
Varusteiden ja kalusteiden kunnossapito:
Varusteiden ja kalusteiden muutostarpeet:
PUHTAANAPITO
Puhtaanapidon toimenpiteet: Normaali huoltokäynti 1 krt/viikko. Käymälän siivous ja tyhjennys, kuivikkeiden ja vessa-papereiden tarkastus/lisäys. Alueen yleiskatselmus sekä irtoroskien keräys.
Puhtaanapidon muutostarpeet:
LUONNONHOITO
Metsien hoito:
Metsien hoidon muutostarpeet:
Niittyjen hoito:
Niittyjen hoidon muutostarpeet: Kotiluodolla on kurttulehtiruusua, saaressa tulisi suorittaa vieraslajitorjuntaa esimerkiksi talkoovoimin.
KUNNOSSAPIDON ROOLIT
Vastuutaho: Merellinen yksikkö, muut merelliset palvelut -tiimi.
Sisäiset yhteistyötahot: Staran metsurit, Itäinen veneilytiimi.
Muut toimijat:
Käytännön toteutus: Vastuutahon omana työnä tai tilataan ulkopuoliselta.
KUSTANNUKSET
Nykyiset kunnossapidon kustannukset:
Arvio muutostarpeiden kustannuksista:
LISÄTIETOA
Luonto ja maisema
Laajasalon lähellä sijaitseva kolmen hehtaarin kokoinen saari
- muodostaa yhdessä Läntisen, Pohjoisen ja Itäisen Villaluodon kanssa Villasaarten saariryhmän
- muodostuu kahdesta kallioselänteestä ja niiden välissä olevasta laaksoalueesta; saari on topografialtaan vaihteleva, korkeimpien kohtien ollessa lähes +11 mpy
- suuria, vaikuttavan kokoisia siirtolohkareita: suurin graniittisiirtolohkare on geologisesti tai geomorfologisesti arvokas kohde (1 lk.) ja Helsingin suurin siirtolohkare
- kasvillisuus vaihtelevaa ja rehevää.
- selänteiden puusto mäntyvaltaista, muualla sekametsää, paikoin kuusikkoa ja laaksoalueella lehtometsää
- pohjoisen kallioalueen kalliomännikön kenttäkerroksen kasvillisuus voimakkaasti kulunutta, muualla kulku ohjautuu hyvin poluille
- rannat suurimmaksi osaksi kivikkoisia niittyrantoja eteläkärjessä pienialainen soraikko
- kivikkorannat luokiteltu silmälläpidettäväksi luontotyypiksi (NT) kuten myös saaren keskiosan vaahteralehto
Saaren huvilakäyttö ja historia muokanneet kasvillisuutta
- kasvillisuudessa ja kasvistossa on sekä saariston alkuperäistä että istutettua ja villiintynyttä puutarhalajistoa
- vanhasta puutarhasta on jäljellä joitakin puutarhan koristekasveja kuten kyläkurjenpolvea, ranta-alpia, kinosangervoa, pihasyreenejä ja isokonnantatarta
- vaahteralehdossa ja pihapiirin pohjoisreunalla terttuseljaa
Lepakoille hyvin soveltuva saari
- kesällä 2018 tehdyn lepakkoselvityksen perusteella saari soveltuu hyvin lepakkojen elinympäristöksi
- tunnistettu erityisesti kaksi lepakoille tärkeää aluetta: luokan II lepakkoalue sijaitsee saaren suojaisessa keskiosassa ja sisältää useimmat saaren rakennuksista. Erityisesti viiksisiippojen suosima saalistusalue rajautuu vanhaan villiintyneeseen puutarhaan ja vaahteralehdon alueelle.
- Toinen alue (III-luokka) sisältää saaren pohjoisosan männikön ja Kotiluodon ja Pohjoisen Villaluodon välisen vesialueen, jossa havaittiin mm. vesisiippa, pohjanlepakko ja viiksisiippalaji. Kotiluodon rakennukset (vanha huvila, saunarakennus, huoltorakennus) tarkistettiin ulkopuolelta, mutta havaintoja lepakoista ei tehty. Vanhan kivihuvilan ullakolle ei päästy, mutta se lienee todennäköisin lepakoiden piilopaikka saaressa.
Historia
Kotiluodolle muutti ensimmäisiä torppareita 1810-luvulla, saaren kantatilana oli Puotilan kartano. 1880-luvulta lähtien Kotiluoto oli huvilakäytössä. Vuonna 1919 Kotiluodon ja Villaluodot osti runoilija J. L. Runebergin pojanpoika Björn Runeberg. Robert Tikkasen suunnittelema jugend-vaikutteinen kivihuvila valmistui vuonna 1920. Huvilaan kuului myös näyttävä, puutarha-arkkitehti Paul Olssonin suunnittelema laaja puutarha, joka sai vaikutteita sekä geometrisistä ja suoraviivaisista barokkipuutarhoista että metsäpuistoajatuksista. Puutarha on aikoinaan ollut harvinaisen edustava esimerkki saariston huvilapuutarhoista satoine hedelmäpuineen, ruusutarhoineen ja akselisommitelmineen. Monia puutarhan rakenteita, kuten kiviportaita ja -pengerryksiä, puistoväyliä sekä puutarhakasvillisuutta on vieläkin maastossa havaittavissa. Puutarha on kulttuurihistoriallisesti arvokas ja siitä on laadittu puutarhahistoriallinen selvitys ja kasvillisuusinventointi vuonna 2012. Kotiluodon huvilavaiheesta on peräisin myös rannalla sijaitseva kärpässienen mallinen uimahuone, joka varmasti toimii monen veneilijän kiintopisteenä lähivesillä.
Kotiluoto oli Runebergin suvun omistuksessa, kunnes se myytiin Helsingin kaupungille vuonna 1966. Saarta muun muassa vuokrattiin veneilyseurojen leiritoimintaa varten, mutta se alkoi hoidon puutteessa rapistua. Puutarha ja kivihuvila jäivät ilman kunnossapitoa, lisäksi joitain vanhoja rakennuksia purettiin. Kärpässientä muistuttava uimahuone on päärakennuksen ohella ainoa saaren jäljelle jääneistä vanhoista rakennuksista.
Tällä hetkellä Kotiluoto on kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan hallinnassa oleva virkistyssaari. Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala on vuokrannut vanhan päärakennuksen pihapiireineen sekä kaksi laituria Helsingin navigaatioseura ry:lle ja Itä-Helsingin pursiseura ry:lle vuodesta 1992 alkaen.
Tulevaisuus
Nykyinen vuokrasopimus on voimassa vuoden 2025 toukokuun loppuun asti.
Saaressa on arvokkaita lepakkoalueita, joten turhaa valaistusta tulee välttää.
Vuonna 2023 Kotiluoto oli yhtenä suunnittelukohteena Europan 17 -kilpailussa.
Saavutettavuuden kehittäminen
- Kotiluodolla on hyväkuntoinen vesiliikennelaituri, mutta saareen ei tällä hetkellä kulje reittiveneyhteyttä. Kotiluoto tulisi saada säännöllisen vesiliikenneyhteyden piiriin. Lisäksi saareen avataan uusi julkinen retkilaituri.
- Kotiluotoon osoitetaan myös melojien rantautumispaikka, sillä saarta kehitetään Villaluotojen rinnalla itäisen saariston melontakohteeksi.
Potentiaaliset kehityskohteet
- Saari on merkitty Vistrassa eli Helsingin viher- ja virkistysverkoston kehittämissuunnitelmassa merelliseksi vetovoimakohteeksi.
- Huvilan uutta vuokrasopimusta laadittaessa tulee ottaa huomioon saaren yleinen virkistyskäyttö, ja määritellä vuokra-alueen rajaus selvästi. Vuokrasopimuksen uusimisen yhteydessä tutkitaan mahdollisuuksia avata huvila pihapiireineen ja laiturit julkisempaan käyttöön.
- Kotiluodon retkeilypalveluiden kehittämistä varten laaditaan tarkempi toteutussuunnitelma.
Lähteet ja lisätiedot
- Helsingin itäisen saariston hoito- ja kehittämissuunnitelma 2021-2030. (pdf)
- Kotiluodon puutarhahistoriallinen selvitys ja kasvillisuusinventointi. Liikuntaviraston julkaisusarja B/45. (pdf)
- Helsingin merelliset huvilapuutarhat. Helsingin kaupungin julkaisu 2015. (pdf)
- Helsingin itäinen saaristo – kulttuurihistoriallisesti arvokkaat kohteet. Helsingin kaupunki 2017. (pdf)
- Helsingin itäisen saariston lepakkoselvitys 2018 – Kallahdenselkä, Louesaari ja Pikku Niinisaari. (pdf)
- ITÄISEN SAARISTON HOITO- JA KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2018 METSO-INVENTOINTI. Helsingin kaupunki 2018. (pdf)
- Strang, J. (2016): Saaristounelmia Helsingissä – Vartiosaaren ja Helsingin itäsaariston pienten saarten historia. Antiikki-Kirja, Helsinki