Vasikkaluoto & Tervaluoto

Päivitetty 26/02/2024

> Saarikortit / Vasikkaluoto & Tervaluoto

Kaksi ruovikon ympäröimää jokamiessaarta Vartiosaaren pohjoispuolella

Vasikkaluoto (ruotsiksi Kalvholmen) on matala saari Helsingissä Vartiokylän lahdella, Vartiosaaren pohjoispuolella. Sen pinta-ala on 2,6 hehtaaria. Saaren on vuodesta 1970 omistanut Helsingin kaupunki. Saaressa on viime vuosina pidetty partioleirejä ja prometheus-leirejä.

Tervaluoto sijaitse Vasikkaluodon vieressä, Vartiosaaren pohjoispuolella.

Palvelut

Saarikorttien rakenne ja lukuohje

Vesiliikenneyhteydet: –

Laiturit: Vesiliikennelaituri

*maksulliset laiturit: –

Rantautumis- ja kiinnittäytymispaikat: –

Sauna: –

Keittokatos: –

Rakennettu tulipaikka: –

Hiiligrilli: –

Polttopuuhuolto: –

WC/käymälä: –

Jätehuolto: – (roskattoman retkeilyn periaate)

Kaivo: –

Taukopaikka: –

Telttailupaikka: –

*maksulliset telttailupaikat: –

Opastaulu: –

Reitit: –

Luontopolku: –

Esteettömät palvelut: –

Muut palvelut –

Palvelukartta
Kiinteistöjen vuokraus (sisäinen karttapalvelu)

Kunnossapidon toimenpiteet ja muutostarpeet

RAKENNUKSET

Molempien saarten rakennukset on vuokrattu.

Rakennusten kunnossapito: –

Rakennusten muutostarpeet: –

RAKENTEET

Rakenteiden kunnossapito: –

Rakenteiden muutostarpeet: –

VARUSTEET JA KALUSTEET

Varusteiden ja kalusteiden kunnossapito: –

Varusteiden ja kalusteiden muutostarpeet: –

PUHTAANAPITO

Puhtaanapidon toimenpiteet: –

Puhtaanapidon muutostarpeet: –

LUONNONHOITO

Metsien hoito:

Vasikkaluoto, tarvittaessa kaadetaan huonokuntoisia vaarallisia puita, ei ole tehty muita hoitotöitä.

Tervaluoto, ei ole tehty hoitotöitä kaupungin toimesta.

Metsien hoidon muutostarpeet: –

Niittyjen hoito: –

Niittyjen hoidon muutostarpeet: –

KUNNOSSAPIDON ROOLIT

Vastuutaho: –

Sisäiset yhteistyötahot: –

Muut toimijat: –

Käytännön toteutus: –

KUSTANNUKSET

Nykyiset kunnossapidon kustannukset: –

Arvio muutostarpeiden kustannuksista: –

LISÄTIETOA

Tervaluoto: Puolet saaresta on kaupungin omistuksessa. Voimassa oleva asemakaava.

Luonto ja maisema

Osin metsäisiä, osin avoimia ja kallioisia, ruovikon ympäröimiä luotoja

  • Ruovikoituminen vaikeuttaa rantautumista ja saarten käyttöä
  • Vasikkaluoto: rannoilla avokalliota, keskiosa rehevää, metsittynyttä ja pensaikkoista entistä peltoa tai niittyä. Reitteineen ja käyttönurmineen hyvin kulutusta kestävä
  • Tervaluoto: kallioinen saari, keskiosa puustoinen
  • Vartiosaaren ja Tervaluodon välillä on entisen salmen umpeenkasvun ja maankohoamisen myötä syntynyttä märkää, maatuvaa luhtaa.
Luontotiedot kartalla

Historia

Vasikkaluodossa oli Itä-Helsingin varhaisin herrashuvila jo 1840-luvulla. 1860–1870-luvuilla pienessä saaressa asui yksinään ympärivuotisesti ”onnettomasti rakastuneeksi aatelimieheksi” mainittu entinen nimismies ja merikapteeni Kristian Fredenborg (1809–1882). Hän kutsui saarta nimellä Kristiansö. Vuosista 1949 ja 1952 vuoteen 1970 saaren omisti Kone Oy. Tuolloin saarta kutsuttiin Konekariksi. Paikka toimi konelaisten virkistyssaarena. 1970-luvulta 2000-luvun alkuun saari oli vuokrattuna sotainvalideille. Saaren rakennuksista vanhimmat ovat 1800-luvulta ja uusimmat 1950-luvulta.

Kulttuuriympäristöt kartalla

Tulevaisuus

Ei suunnitteilla kehittämistoimenpiteitä.

Vasikkaluoto: Voimassa oleva asemakaava mahdollistaisi lisärakentamista.

Asemakaavakartta

Lähteet ja lisätiedot

  • Strang, J. 2016: Saaristounelmia Helsingissä – Vartiosaaren ja Helsingin itäsaariston pienten saarten historia. Antiikki-Kirja, Helsinki