Villinki

Päivitetty 26/02/2024

> Saarikortit / Villinki

Historiallinen huvilasaari ja tuleva itäisen saariston tähtikohde

Villinki on pääosin yksityisessä omistuksessa, kaupunki omistaa saaresta muutamia retkeily- ja ulkoilualueita. Saaressa ei vielä tällä hetkellä ole kaupungin ylläpitämiä, yleiseen virkistyskäyttöön tarkoitettuja retkeilypalveluita, mutta niitä on tarkoitus kehittää saareen lähivuosina. Tunnelmallista saaristopolkua pitkin voi kulkea kaupungin omistamilta rantautumispaikoilta ikimetsän siimekseen ja saaren upeille Myrskykallioille.

Palvelut

Villingissä ei tällä hetkellä ole yleiseen virkistyskäyttöön tarkoitettuja palveluita. Saaren rantautumispaikkoja ja muita palveluita ollaan kehittämässä lähivuosina (arviolta vuosina 2023-2025).

Saarikorttien rakenne ja lukuohje

Vesiliikenneyhteydet: –

Laiturit: – (saaren yhteysvenelaituri yksityisessä omistuksessa)

*maksulliset laiturit: –

Rantautumis- ja kiinnittäytymispaikat: –

Sauna: –

Keittokatos: –

Rakennettu tulipaikka: –

Hiiligrilli: –

Polttopuuhuolto: –

WC/käymälä: –

Jätehuolto: – (roskattoman retkeilyn periaate)

Kaivo: –

Taukopaikka: –

Telttailupaikka: –

*maksulliset telttailupaikat:

Opastaulu: –

Reitit: –

Luontopolku: –

Esteettömät palvelut: –

Muut palvelut: –

Palvelukartta
Kiinteistöjen vuokraus (sisäinen karttapalvelu)

Kunnossapidon toimenpiteet ja muutostarpeet

Tuleva retkisaari, tällä hetkellä ei ole säännöllisen kunnossapidon piirissä.

RAKENNUKSET

Rakennusten kunnossapito: –

Rakennusten muutostarpeet: –

Arvokasta lepakkoaluetta: rakennuksia kunnostettaessa tulee varmistua siitä että lepakot eivät häiriinny.

RAKENTEET

Rakenteiden kunnossapito: –

Rakenteiden muutostarpeet: –

VARUSTEET JA KALUSTEET

Varusteiden ja kalusteiden kunnossapito: –

Varusteiden ja kalusteiden muutostarpeet: –

PUHTAANAPITO

Puhtaanapidon toimenpiteet: –

Puhtaanapidon muutostarpeet: –

LUONNONHOITO

Metsien hoito: –

Metsien hoidon muutostarpeet: –

Niittyjen hoito: –

Niittyjen hoidon muutostarpeet: –

KUNNOSSAPIDON ROOLIT

Vastuutaho: –

Sisäiset yhteistyötahot: –

Muut toimijat: –

Käytännön toteutus: –

KUSTANNUKSET

Nykyiset kunnossapidon kustannukset: –

Arvio muutostarpeiden kustannuksista: –

LISÄTIETOA

Tuleva retkisaari, ei tällä hetkellä kunnossapidon piirissä.

Maisema ja luonto

Itäisen saariston suurin saari lähellä mannerta

  • 140 hehtaarin kokoinen, topografialtaan vaihteleva
  • rannoilla suojaisia, syviä ja laguunimaisia sisälahtia. Villinginlahti ja saaren eteläisimpien rantojen edustat kuuluvat paikallisesti ekologisesti merkittäviin vedenalaisiin meriluontoalueisiin (PEMMA)
  • kaakkoisosan etelärannalla kalliorinne nimeltä Myrskykalliot, joilta avautuu upeat maisemat ulkosaaristoon

Etelä- ja pohjoispuoli luonteeltaan erilaisia

  • pohjoispuoli metsäinen ja havupuuvaltainen, vain laaksopainanteissa ja pihapiireissä lehtipuita
  • metsätyypit vaihtelevat kuivista kallionlakimänniköistä laajoihin, vanhoihin kuusimetsiin
  • etelä- ja länsipuoli kallioinen

Arvokasta luonnonympäristöä ja maisemia

  • Tulikallion ja Pukkiluodon kalliot saaren eteläpuolen keskiosassa, Myrskykallion silokalliot kakkoisosassa
  • Merestä irti kuroutunut kluuvilampi, Vuorilahdenlampi ympäristöineen on arvokas kasvillisuus- ja kasvistokohde (1. lk.) sekä matelija- ja sammakkoeläinkohde (2. lk.)
  • itäpään metsäalue arvokas kasvillisuus- ja kasvistokohde (2 lk.): nyt luonnontilainen kuusimäntymetsä, josta voi kehittyä aarnimetsä

Geologisesti arvokkaita kohteita ja Helsingin parhaat paikat lepakoille

  • useita geologisesti tai geomorfologisesti arvokkaita kohteita.
  • Pukkiluoto-Tulikallion alue arvokas kallioalue (1 lk.), ja sen kaakkoispuolella sijaitseva Viipurinkiven siirtolohkare (1 lk.) toiminut vuosisatoja viereisen Viipurinkaidan väylän kummelina. 
  • monia geologisesti tai geomorfologisesti arvokkaita siirtolohkareita: yksi 1 lk., 3 kappaletta 2 lk. ja kaksi kappaletta 3 lk.
  • neljä linnustollisesti arvokasta kohdetta: saaren eteläinen (III lk.) ja pohjoinen (III lk.) keskimetsä runsaan peruslajistonsa vuoksi, saaren pohjoisosan metsä (III lk.) kuusihavumetsän peruslajistonsa vuoksi sekä länsiosan huvila- ja sekametsäalue (III lk.) tervalepikoineen runsaan peruslinnustonsa vuoksi
  • koko saari arvokasta lepakkoaluetta (I lk.), koska vanhat huvilat puutarhoineen ja saaren sokkeloiset rannat sisälahtineen tarjoavat lepakoille edulliset elinolosuhteet

Luontotyyppejä kartoitettu kaupungin omistamilla alueilla

  • Villingistä inventoitiin kesän 2018 aikana kaupungin omistamat metsäpalstat ja ranta-alueet sekä Villingin yhteismetsän alue. Selvitysalueilta tehtiin uhanalaisten luontotyyppien inventointi.
  • Selvitysaluetta luonnehtivat laajat vanhat tuoreen kankaan sekametsät sekä painanteiden vanhat niityt tai puustoutuneet ympäristöt.
  • Metsissä esiintyy yleisesti lahopuuta, lukuun ottamatta pohjoisosan metsäalueita, missä lahopuuta on vähän. Metsät ovat iältään eri-ikäisrakenteisia ja kuluneisuutta on vähän.
  • Selvitysalueen metsistä pääosa tuoreiden kankaiden vaarantunutta luontotyyppiä (VU). Eri puolilla selvitysaluetta sijainneet tuoreet suurruohoniityt, kangaskedot ja kangaskorvet ovat äärimmäisen uhanalaisia (CR) ja tervaleppäluhdat sekä lehtokorvet erittäin uhanalaisia (EN).
  • Kaupungin omistamien palstojen metsäalueilta tehtiin vanhojen metsien kartoitus (METSO). Kaikki metsät täyttivät vanhojen metsien kriteerit ja ne luokiteltiin kuuluvaksi I-luokan kriteerit täyttävien vanhojen metsien luokkaan.
Luontotiedot kartalla

Historia

Villingissä on asunut kalastajia 1700-luvulta lähtien. Villingin kartano erotettiin Degerön kartanon maista vuonna 1798. Pienimuotoinen kartanomiljöö päärakennuksineen ja puistoineen sekä punainen tupa ovat säilyneet. Villingin tunnusomaisiin piirteisiin kuuluvat saaren läpi kulkevat, melko leveät yleiset polut. Ennen huvilakautta, 1800-luvulla, saari oli venäläisten upseerien ja virkamiesperheiden käytössä, jolloin ilmeisesti Santahaminan venäläiset rangaistusvangit rakensivat kilometrikaupalla jatkuvat kiviaidat, jotka oli tarkoitettu suojaamaan peltoja laiduntavilta eläimiltä.

1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa Villinkiin rakennettiin kesähuviloita. Villinki on Helsingin itäisen saariston huvilasaarista laajin ja rakennustaiteellisesti merkittävin – koko Villingin saari on luokiteltu valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi ympäristöksi eli RKY-alueeksi. Huvilakausi alkoi 1800-luvun loppupuolella ja palstoitus jatkui 1900-luvun alkuvuosikymmeninä. 1900-luvun ensimmäisten vuosikymmenien kuluessa rakennetut huvilat ovat merkittävin osa Villingin huvilayhdyskuntaa. Useimmat huviloista ovat säilyneet, ja osa niistä on lähes alkuperäisessä asussaan. Esimerkiksi sekä David Frölander-Ulfin suunnittelemaan Widablickiin että John Settergrenin suunnittelemaan Villa Aftonsoliin liittyy korkeatasoista puutarha- ja maisemarakentamista. Arvokkaimpiin kohteisiin kuuluvat myös kolme Fazerin suvulle kuulunutta huvilaa sekä nk. Schantzien huvila. 1920- ja 30-luvuilla rakennetut huvilat ovat arkkitehtuuriltaan vaatimattomampia. Yleisilmeeltään ne ovat kodikkaita ja muistuttavat ulkonäöltään saman ajan esikaupunkihuviloita ja asuinrakennuksia.

Aikakauden huviloista tunnetuin on Villa Oivala (Oiva Kallio 1924). Villingin uudemmista, modernia rakennuskantaa edustavista huviloista edustavimpia ovat arkkitehti Martti Välikankaan suunnittelemat rakennukset saaren etelärannalla sekä entisen Outokummun alueen tyyppipiirustuksiin perustuvat kesähuvilat ja päärakennus (arkkitehti Antero Pernaja). Vanhoilla huviloilla oli laajat pihapiirit, ja pihat olivat usein aikansa merkittävimpien maisema-arkkitehtien kuten Paul Olssonin ja Bengt Schalinin suunnittelemia. Näistä upeista vanhoista huvilapuutarhoista osa on nykyäänkin hienossa kunnossa, toiset pidetään laajoina avoimina alueina nurmikenttineen ja jotkin ovat päässeet villiintymään tai katoamaan. Vanhoja puutarharakenteita kuten pengerrettyjä käytäviä, kivimuureja, -portaita ja – pengerryksiä sekä runsaasti vanhoja puutarhaistutuksia ja laaja valikoima puutarhalajistoa on jäljellä. Tärkeitä rakennetun ympäristön osia erityisesti Villingissä ovat myös rantamaisemaan kuuluvat rantamuurit, saunat, laiturit ja uimahuoneet.

Kulttuuriympäristöt kartalla

Tulevaisuus

Tällä hetkellä Villingin pääkäyttötarkoitus on kesäasuminen. Saaren rannoilla on kymmeniä kesähuviloita, jotka ovat pääosin yksityisiä. Saaressa ei ole julkisia virkistyspalveluita.

Saaren yksityisestä maanomistuksesta huolimatta Villingin retkeilykäyttö on sallittua jokamiehenoikeuden nojalla. Nykyään saaressa ei käy kovinkaan monia retkeilijöitä vesiliikenteen ja yleiseen käyttöön tarkoitetun retkilaiturin puuttumisen takia.

Villingissä on melko hyvä infrastruktuuri. Saaressa on sähköverkko, ja Villinkiin on myös muodostettu vesiosuuskunta, joka on rakentanut vesijohdon ja viemärin saareen. Asemakaavassa kaupungin kiinteistöjä on merkitty matkailua palvelevien rakennusten korttelialueiksi.

Saaren kehittämisessä tavoitteena on sovittaa yhteen saarelaisten ja saaren virkistyskäytöstä kiinnostuneiden kaupunkilaisten toiveita ja tarpeita.

Asemakaavassa kaupungin kiinteistöjä on merkitty merkinnällä matkailua palvelevien rakennusten korttelialue. Näiden alueiden kehittämisessä ja mahdollisten vuokrasopimusten laatimisessa tulee ottaa huomioon yleinen virkistys.

Vuonna 2023 Villinki oli yhtenä suunnittelukohteena Europan 17 -kilpailussa. 

Kartta päivitetty 12/2021. Lisätiedot: Itäisen saariston hoito- ja kehittämissuunnitelma 2021-2030
Asemakaavakartta

Luontoarvojen ja kulttuurihistoriallisten arvojen vaalimiseksi sekä retkeilyn vaikutusten hallitsemiseksi saaren kehittäminen on vaiheistettu kolmeen osaan.

Ensimmäinen kehitysvaihe

  • Toteutetaan saaren yleisen virkistyskäytön kannalta välttämättömimmät retkeilypalvelut ja kulunohjaus. Saaressa on paljon yksityisalueita, joten on tärkeää, että yleiseen virkistyskäyttöön soveltuvat reitit, rantautumispaikat ja vastaavasti yksityisalueet merkitään opasteisiin selkeästi.
  • Tärkeimpien rantautumispaikkojen yhteyteen lisätään saaristo-opaskyltit, saaristopolun varteen lisätään tarvittavia opasteita ja melojien rantautumis-paikat merkitään maastoon ja opasmateriaaleihin.
  • Kylänlahdelle rakennetaan kuivakäymälät, ja Kylänlahdelle ja Villinginlahdelle pöytäpenkkiryhmät tai vastaavat levähdyspaikat retkeilijöille.

Toinen kehitysvaihe

  • Saaristopolkua kunnostetaan tarvittavin osin ja polku siirtyy kaupungin vuosittaisen ylläpidon piiriin maanhankintojen myötä. Saaristopolkujen siirtyminen kaupungin omistukseen on tarpeen saaren yleisen virkistyskäytön parantamiseksi, sisämaatonttien kulkuyhteyksien järjestämiseksi ja ylläpidon vastuukysymyksien selventämiseksi.
  • Virkistysreittien yhteyteen perustetaan saaren kulttuuri- ja luontokohteita sekä historiaa esittelevä luontopolku.
  • Kylänlahden retkeilypalveluita täydennetään uudella levähdyspaikalla ja Helsinki-huussilla. Kaupunki voi myös liittyä Villingin vesiosuuskuntaan, jotta saareen voidaan avata yleinen juomavesipiste. Kylänlahdelle rakennetaan uusi käyntilaituri, joka soveltuu myös kutsuvenetyyppisen vesiliikenteen käyttöön.
  • Widablickiä kehitetään yrityskäyttöön järjestämällä matkailuyrittäjähaku. Lisäksi Stigenille voidaan järjestää matkailuyrittäjähaku.
  • Villinginlahdelle rakennetaan keittokatos sekä uusi retkilaituri omalla veneellä liikkuville.

Kolmas kehitysvaihe

  • Kylänlahdelle rakennetaan keittokatos ja uusi retkilaituri, Villinginlahdelle Helsinki-huussi sekä uimisen mahdollistavat uimaportaat.
  • Nykyinen yhteysvenelaituri peruskorjataan, tavoitteena on saada saareen reittiveneliikenneyhteys.
  • Myrskykallioille voidaan rakentaa opastekyltti.
  • Kaupungin omistamista pienialaisista virkistysalueista Villinginlahdella ja Kylänlahdella kehitetään toimintojen solmukohtia, joihin sijoitetaan yleisen virkistyksen palvelut, kuten opasteet, laiturit, levähdyspaikat, keittokatokset, ulkokäymälät ja vastaavat retkeilypalvelut.
  • Villinki tulisi saada vesiliikenteen pariin. Pienimuotoiseen kutsuveneliikenteeseen riittää pienempikin laituri, mutta pidemmällä tähtäimellä reittiliikenneyhteys saareen edellyttää vanhan yhteysvenelaiturin peruskorjausta tai kokonaan uuden reittivenelaiturin rakentamista.
  • Veneilijöitä varten rakennetaan kaksi yleistä retkilaituria. Toinen retkilaituri sijoitetaan saaren itäpäähän Villinginlahden alueelle ja toinen retkilaituri sijoitetaan saaren länsipäähän Kylänlahden alueelle.
  • Saaren eri puolille osoitetaan asemakaavan mukaisia melojien rantautumispaikkoja, joista osa voidaan varustaa myös melontalaiturilla.

Lähteet ja lisätiedot

  • Helsingin itäisen saariston hoito- ja kehittämissuunnitelma 2021-2030. (pdf)
  • Nygård, S. 2003: Villinki – saariston huvilayhteisö. Helsingin kaupunginmuseo.
  • Helsingin merelliset huvilapuutarhat. Helsingin kaupungin julkaisu 2015. (pdf)
  • Helsingin itäinen saaristo – kulttuurihistoriallisesti arvokkaat kohteet. Helsingin kaupunki 2017. (pdf)
  • Villingin saari. Kantatilaselvitys ja mitoitustarkastelu. Ramboll 2016. (pdf)