Kestävä kaupunkitila

  • Päivitetty: 8.5.2024
  • Julkaistu: 19.12.2023

Tähän ohjekorttiin on koottu kestävän kaupunkitilan tärkeimmät periaatteet. Helsinki pyrkii kaikessa toiminnassaan kestävyyteen. Kestävä kaupunkiympäristö on sopusoinnussa ekologisten reunaehtojen kanssa, ja se luo sosiaalisesti, taloudellisesti ja kulttuurisesti kestävää hyvinvointia. Kestävässä rakentamisessa painottuvat neljä näkökulmaa: kunnianhimoinen ilmastovastuu, kiertotalous, luonnon monimuotoisuus ja sosiaalinen kestävyys.

Kunnianhimoinen ilmastovastuu tarkoittaa sitä, että Helsinki on asettanut tavoitteeksi olla hiilineutraali vuonna 2030, hiilinollassa vuonna 2040 sekä hiilinegatiivinen tämän jälkeen. Helsinki tavoittelee luonnon monimuotoisuuden lisäämistä sekä pyrkii olemaan kaupunki, jossa ihmiset voivat toteuttaa itseään, luoda uusia mahdollisuuksia ja tarttua niihin. Helsinki rakentuu yhteisölliselle ja eläväiselle kulttuurille. Kaupunkitilan kestävien ratkaisujen suuntaviivat perustuvat Helsingin kaupunkistrategiaan, YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin, Kaupunkiympäristön toimialan priiorisointuihin kestävyystavoitteisiin, Kestävän ympäristörakentamisen periaatteisiin (KESY), sekä muihin suunnittelua koskeviin ohjeistuksiin. Nykyisten rakenteiden säilyttäminen on tavoitteellista elinkaaren pidentämisen, resurssiviisauden ja usein myös luonnon monimuotoisuuden näkökulmasta.

Sisältö

 

Neljä kestävän kaupunkitilan näkökulmaa.

 

KUNNIANHIMOINEN ILMASTOVASTUU

Ilmastonäkökulma on läpäisevästi osa kaikkea päätöksentekoa ja otetaan huomioon erityisesti kaupunkirakentamisessa, liikkumisessa ja energiaratkaisuissa. Tavoitteena on hiilineutraali Helsinki 2030, hiilinolla vuonna 2040 ja tämän jälkeen hiilinegatiivisuus.

Etenevä ilmastonmuutos edellyttää myös vaikutuksiin sopeutumista. Helsinkiläisten elämänmuotoa, terveyttä ja omaisuutta suojataan varautumalla sään ääri-ilmiöihin ja niiden välillisiin vaikutuksiin. Toimiva kaupunkirakenne mahdollistaa hulevesien hallinnan ja tulvariskien minimoimisen ja vähentää lämpösaarekeilmiötä. Helsingin kaupunki päivittää vähähiilisyyteen liittyviä tavoitteita vuosittain.

Ilmastonmuutoksen hillinnän toimenpiteitä

  • Tunnistetaan maaperän, kasvillisuuden ja hiiltä sisältävien rakenteiden merkitys hiilensidonnalle. Säilytetään ja hyödynnetään näitä.
  • Kunnostetaan olemassa olevaa rakennettua ympäristöä elinkaaren kannalta oleellisella hetkellä. Pitkä elinkaari on myös hyvää omaisuuden hallintaa.
  • Vähennetään työmaista ja liikenteestä aiheutuvia ilmasto- ja pienhiukkaspäästöjä vähäpäästöisellä kalustolla ja sujuvoittamalla liikennejärjestelyitä.
  • Käytetään vähähiilisiä esirakentamismenetelmiä, betonituotteita ja materiaalivaihtoehtoja.
  • Suunnitellaan ja rakennetaan vähähiilistä ja vehreää kaupunkitilaa.

Ilmastonmuutokseen sopeutumisen toimenpiteitä

  • Varaudutaan suunnitteluratkaisuilla lisääntyneisiin helle- ja kuivuusjaksoihin, myrskyihin, tuulisuuteen sekä voimakkaisiin sateisiin.
  • Lisätään puiden ja muun vehreyden määrää kaupunkitilassa ja monipuolistetaan istutettavaa kasvillisuutta. Rakennus- ja liikennehankkeissa selvitetään aina vaihtoehto säästää mahdollisimman paljon puustoa ja muuta kasvillisuutta.
  • Parannetaan katutilojen hulevesien hallintaa ja varataan hulevesille tilaa. Parannetaan hulevesien laadun hallintaa.
  • Suositaan rantojen säilyttämistä luonnontilaisen kaltaisina.
  • Lisätään paahteisia olosuhteita kestäviä niittyjä ja hulevesiä hallitsevia viherrakenteita, kuten kosteikkoja, puuistutuksia ja viherkattoja.
  • Varaudutaan ilmastomuutoksen kaikille rakenteille aiheuttamaan rasitteeseen.

Länsi-Helsingin raitiotien design-manuaalissa tarkastellaan ja esitetään raitiotiekadun kestäviä ratkaisuja.