Kierrätetyt pintamateriaalit

Kierrätettyjen pintamateriaalien päästöt on laskettu seuraavasti:

A1-A3 tuotevaihe on jätetty laskennasta pois, mutta 20 km matka välivarastoon on lisätty päästöjen osalta.

Muutoin on käytetty hiilikorteissa materiaaleittain esitettyjä vaiheiden päästöjä.

Tulosten jakautuminen elinkaaren vaiheittain
~~A1-A3 Tuotevaihe~~ 20 km matkan kuljetus välivarastoon
A4 Kuljetukset
A5 Rakentaminen
B4-B5 Osien vaihto ja peruskorjaukset
C1-C4 Elinkaaren loppu
D Elinkaaren ulkopuoliset vaikutukset

Laatta, graniitti

Lähituotettu

Hiilijalanjälki

koko elinkaaressa: 3960 kg CO2e / 100 m2 / 50 v
vuotinen keskiarvo: 79,20 kg CO2e / 100 m2 / vuosi

Tulosten jakautuminen elinkaaren vaiheittain	t kg CO2e
A1-A3 Tuotevaihe	1,94
A4 Kuljetukset	0,07
A5 Rakentaminen	1,86
B4-B5 Osien vaihto ja peruskorjaukset
C1-C4 Elinkaaren loppu	0,09
D Elinkaaren ulkopuoliset vaikutukset	-0,11
Yhteensä	3,96

Laskennassa tehdyt määritykset ja tietolähteet:

Tyyppimitat: 295 x 295 x 100 mm (Helsingin kaupunkitilaohje)
Määrittelyt ja standardit: EN15804+A1
Kierrätysmateriaalin osuus: 0 %
Kuljetus rakennuspaikalle: 70 km
Elinkaaren pituus: 50 vuotta
Tuotantopaikka: Pohjoismaat (materiaalien päästöjen sovittamis- malli on asetettu vastaamaan paikallisia olosuhteita)
Tietojen lähde: OneClick LCA, SYKE, CO2data.fi, conservative values, version 1.00.003, 2021-08-23

Kaukana tuotettu

Hiilijalanjälki

koko elinkaaressa: 17330 kg CO2e / 100 m2 / 50 v
vuotinen keskiarvo: 346,60 kg CO2e / 100 m2 / vuosi

Tulosten jakautuminen elinkaaren vaiheittain	t kg CO2e
A1-A3 Tuotevaihe	1,94
A4 Kuljetukset	13,44
A5 Rakentaminen	1,86
B4-B5 Osien vaihto ja peruskorjaukset
C1-C4 Elinkaaren loppu	0,09
D Elinkaaren ulkopuoliset vaikutukset	-0,11
Yhteensä	17,33

Laskennassa tehdyt määritykset ja tietolähteet:

Tyyppimitat: 295 x 295 x 100 mm (Helsingin kaupunkitilaohje)
Määrittelyt ja standardit: EN15804+A1
Kierrätysmateriaalin osuus: 0 %
Kuljetus rakennuspaikalle: 13000 km
Elinkaaren pituus: 50 vuotta
Tuotantopaikka: Kiina
Tietojen lähde: OneClick LCA, SYKE, CO2data.fi, conservative values, version 1.00.003, 2021-08-23

Reunakivi, graniitti

Graniittinen reunakivi — Kuvalähde: https://www.rudus.fi/

Lähituotettu

Hiilijalanjälki

koko elinkaaressa: 4550 kg CO2e / 100 jm / 100 v
vuotinen keskiarvo: 45,5 kg CO2e / 100 jm / vuosi

Tulosten jakautuminen elinkaaren vaiheittain	t kg CO2e
A1-A3 Tuotevaihe	2,62
A4 Kuljetukset	0,06
A5 Rakentaminen	1,86
B4-B5 Osien vaihto ja peruskorjaukset
C1-C4 Elinkaaren loppu	0,01
D Elinkaaren ulkopuoliset vaikutukset	-0,28
Yhteensä	4,55

Laskennassa tehdyt määritykset ja tietolähteet:

Tyyppimitat: 300 mm leveys, 270 mm korkeus, 124 kg/jm (Hel- singin kaupunkitilaohje)
Määrittelyt ja standardit: EN15804+A1
Kierrätysmateriaalin osuus: 0 %
Kuljetus rakennuspaikalle: 70 km
Elinkaaren pituus: 100 vuotta
Tuotantopaikka: Pohjoismaat (materiaalien päästöjen sovittamis- malli on asetettu vastaamaan paikallisia olosuhteita)
Tietojen lähde: OneClick LCA, SYKE, CO2data.fi, conservative values

Kaukana tuotettu

Hiilijalanjälki

koko elinkaaressa: 9470 kg CO2e / 100 jm / 100 v
vuotinen keskiarvo: 94,7 kg CO2e / 100 jm / vuosi

Tulosten jakautuminen elinkaaren vaiheittain	t kg CO2e
A1-A3 Tuotevaihe	2,62
A4 Kuljetukset	4,92
A5 Rakentaminen	1,86
B4-B5 Osien vaihto ja peruskorjaukset
C1-C4 Elinkaaren loppu	0,07
D Elinkaaren ulkopuoliset vaikutukset	-0,09
Yhteensä	9,47

Laskennassa tehdyt määritykset ja tietolähteet:

Tyyppimitat: 300 mm leveys, 270 mm korkeus, 124 kg/jm (Hel- singin kaupunkitilaohje)
Määrittelyt ja standardit: EN15804+A1
Kierrätysmateriaalin osuus: 0 %
Kuljetus rakennuspaikalle: 13000 km
Elinkaaren pituus: 100 vuotta
Tuotantopaikka: Kiina
Tietojen lähde: OneClick LCA, SYKE, CO2data.fi, conservative values

Nupukivi, graniitti

Lähituotettu

Hiilijalanjälki

koko elinkaaressa: 4690 kg CO2e / 100 m2 / 100 v
vuotinen keskiarvo: 46,9 kg CO2e / 100 m2 / vuosi

Tulosten jakautuminen elinkaaren vaiheittain	t kg CO2e
A1-A3 Tuotevaihe	2,72
A4 Kuljetukset	0,1
A5 Rakentaminen	1,86
B4-B5 Osien vaihto ja peruskorjaukset
C1-C4 Elinkaaren loppu	0,01
D Elinkaaren ulkopuoliset vaikutukset	-0,48
Yhteensä	4,69

Laskennassa tehdyt määritykset ja tietolähteet:

Tyyppimitat: 220x140x140 (+/- 15 mm) (lohkottu nupukivi), 220x140x140) (mittatarkka nupukivi), (Helsingin kaupunkitilaohje)
Määrittelyt ja standardit: EN15804
Kierrätysmateriaalin osuus: 0 %
Kuljetus rakennuspaikalle: 70 km
Elinkaaren pituus: 100 vuotta
Tuotantopaikka: Pohjoismaat (materiaalien päästöjen sovittamis- malli on asetettu vastaamaan paikallisia olosuhteita)
Tietojen lähde: OneClick LCA, EPD Noppa- ja nupukivi, RTS_55_20

Kaukana tuotettu

Hiilijalanjälki

koko elinkaaressa: 13210 kg CO2e / 100 m2 / 100 v
vuotinen keskiarvo: 132,10 kg CO2e / 100 m2 / vuosi

Tulosten jakautuminen elinkaaren vaiheittain	t kg CO2e
A1-A3 Tuotevaihe	2,72
A4 Kuljetukset	8,51
A5 Rakentaminen	1,86
B4-B5 Osien vaihto ja peruskorjaukset
C1-C4 Elinkaaren loppu	0,12
D Elinkaaren ulkopuoliset vaikutukset	-0,15
Yhteensä	13,21

Laskennassa tehdyt määritykset ja tietolähteet:

Tyyppimitat: 220x140x140 (+/- 15 mm) (lohkottu nupukivi), 220x140x140) (mittatarkka nupukivi), (Helsingin kaupunkitilaohje)
Määrittelyt ja standardit: EN15804
Kierrätysmateriaalin osuus: 0 %
Kuljetus rakennuspaikalle: 13000 km
Elinkaaren pituus: 100 vuotta
Tuotantopaikka: Kiina
Tietojen lähde: OneClick LCA, EPD Noppa- ja nupukivi, RTS_55_20

Noppakivi, graniitti

Lähituotettu

Hiilijalanjälki

koko elinkaaressa: 3380 kg CO2e / 100 m2 / 100 v
vuotinen keskiarvo: 33,8 kg CO2e / 100 m2 / vuosi

Tulosten jakautuminen elinkaaren vaiheittain	t kg CO2e
A1-A3 Tuotevaihe	1,35
A4 Kuljetukset	0,1
A5 Rakentaminen	1,86
B4-B5 Osien vaihto ja peruskorjaukset
C1-C4 Elinkaaren loppu	0,07
D Elinkaaren ulkopuoliset vaikutukset	-0,34
Yhteensä	3,38

Laskennassa tehdyt määritykset ja tietolähteet:

Tyyppimitat: 90x90x90 mm (Helsingin kaupunkitilaohje)
Määrittelyt ja standardit: EN15804
Kierrätysmateriaalin osuus: 0 %
Kuljetus rakennuspaikalle: 70 km
Elinkaaren pituus: 100 vuotta
Tuotantopaikka: Pohjoismaat (materiaalien päästöjen sovittamis- malli on asetettu vastaamaan paikallisia olosuhteita)
Tietojen lähde: OneClick LCA, EPD Noppa- ja nupukivi, RTS_55_20

Kaukana tuotettu

Hiilijalanjälki

koko elinkaaressa: 9370 kg CO2e / 100 m2 / 100 v
vuotinen keskiarvo: 93,7 kg CO2e / 100 m2 / vuosi

Tulosten jakautuminen elinkaaren vaiheittain	t kg CO2e
A1-A3 Tuotevaihe	1,35
A4 Kuljetukset	6,08
A5 Rakentaminen	1,86
B4-B5 Osien vaihto ja peruskorjaukset
C1-C4 Elinkaaren loppu	0,09
D Elinkaaren ulkopuoliset vaikutukset	-0,11
Yhteensä	9,37

Laskennassa tehdyt määritykset ja tietolähteet:

Tyyppimitat: 90x90x90 mm (Helsingin kaupunkitilaohje)
Määrittelyt ja standardit: EN15804
Kierrätysmateriaalin osuus: 0 %
Kuljetus rakennuspaikalle: 13000 km
Elinkaaren pituus: 100 vuotta
Tuotantopaikka: Kiina
Tietojen lähde: OneClick LCA, EPD Noppa- ja nupukivi, RTS_55_20

Betonikivi

Lähituotettu

Hiilijalanjälki

koko elinkaaressa: 4500 kg CO2e /100 m2 / 50 v

vuotinen keskiarvo:90,0 kg CO2e /100 m2 / vuosi

Tulosten jakautuminen elinkaaren vaiheittain	t kg CO2e
A1-A3 Tuotevaihe	2,54
A4 Kuljetukset	0,05
A5 Rakentaminen	1,86
B4-B5 Osien vaihto ja peruskorjaukset
C1-C4 Elinkaaren loppu	0,05
D Elinkaaren ulkopuoliset vaikutukset	-0,24
Yhteensä	4,5

Laskennassa tehdyt määritykset ja tietolähteet:

Tyyppimitat: 278x138x80, 138x138x80 (Helsingin kaupunkitilaohje)
Määrittelyt ja standardit: EN15804+A1
Kierrätysmateriaalin osuus: 0 %
Kuljetus rakennuspaikalle: 70 km
Elinkaaren pituus: 50 vuotta
Tuotantopaikka: Pohjoismaat (materiaalien päästöjen sovittamis- malli on asetettu vastaamaan paikallisia olosuhteita)
Tietojen lähde: OneClick LCA, EPD Belegningsstein og mur Asak Miljøstein, NEPD-1900-812-NO

Kaukana tuotettu

Hiilijalanjälki

koko elinkaaressa: 8210 kg CO2e /100 m2 / 50 v
vuotinen keskiarvo: 164,20 kg CO2e /100 m2 / vuosi

Tulosten jakautuminen elinkaaren vaiheittain	t kg CO2e
A1-A3 Tuotevaihe	1,97
A4 Kuljetukset	4,32
A5 Rakentaminen	1,86
B4-B5 Osien vaihto ja peruskorjaukset
C1-C4 Elinkaaren loppu	0,06
D Elinkaaren ulkopuoliset vaikutukset	-0,85
Yhteensä	8,21

Laskennassa tehdyt määritykset ja tietolähteet:

Tyyppimitat: 278x138x80, 138x138x80 (Helsingin kaupunkitilaohje)
Määrittelyt ja standardit: EN15804+A1
Kierrätysmateriaalin osuus: 0 %
Kuljetus rakennuspaikalle: 70 km
Elinkaaren pituus: 50 vuotta
Tuotantopaikka: Pohjoismaat (materiaalien päästöjen sovittamis- malli on asetettu vastaamaan paikallisia olosuhteita)
Tietojen lähde: OneClick LCA, EPD Belegningsstein og mur Asak Miljøstein, NEPD-1900-812-NO

Nurmikivi, graniitti

Lähituotettu

Hiilijalanjälki

koko elinkaaressa: 3840 kg CO2e / 100 m2 / 50 v
vuotinen keskiarvo:76,8 kg CO2e / 100 m2 / vuosi

Tulosten jakautuminen elinkaaren vaiheittain	t kg CO2e
A1-A3 Tuotevaihe	1,91
A4 Kuljetukset	0,04
A5 Rakentaminen	1,86
B4-B5 Osien vaihto ja peruskorjaukset
C1-C4 Elinkaaren loppu	0,04
D Elinkaaren ulkopuoliset vaikutukset	-0,18
Yhteensä	3,84

Laskennassa tehdyt määritykset ja tietolähteet:

Tyyppimitat: 305 x 291 x 100mm, läpäisevä pinta-ala 39,6% (https://www.rudus.fi/tuotteet/pihakivet-ja-maisematuotteet/betonikivet/73/viherassa#)
Määrittelyt ja standardit: EN15804+A1
Kierrätysmateriaalin osuus: 0 %
Kuljetus rakennuspaikalle: 70 km
Elinkaaren pituus: 50 vuotta
Tuotantopaikka: Pohjoismaat (materiaalien päästöjen sovittamismalli on asetettu vastaamaan paikallisia olosuhteita)
Tietojen lähde: OneClick LCA, EPD Belegningsstein og mur Asak Miljøstein, NEPD-1900-812-NO

Kaukana tuotettu

Hiilijalanjälki

koko elinkaaressa: 6620 kg CO2e / 100 m2 / 50 v
vuotinen keskiarvo:132,4 kg CO2e / 100 m2 / vuosi

Tulosten jakautuminen elinkaaren vaiheittain	t kg CO2e
A1-A3 Tuotevaihe	1,48
A4 Kuljetukset	3,24
A5 Rakentaminen	1,86
B4-B5 Osien vaihto ja peruskorjaukset
C1-C4 Elinkaaren loppu	0,05
D Elinkaaren ulkopuoliset vaikutukset	-0,63
Yhteensä	6,62

Laskennassa tehdyt määritykset ja tietolähteet:

Tyyppimitat: 305 x 291 x 100mm, läpäisevä pinta-ala 39,6% (https://www.rudus.fi/tuotteet/pihakivet-ja-maisematuotteet?tab=tuotteet&group=betonikivet)
Määrittelyt ja standardit: EN15804+A1
Kierrätysmateriaalin osuus: 0 %
Kuljetus rakennuspaikalle: 13000 km
Elinkaaren pituus: 50 vuotta
Tuotantopaikka: Kiina
Tietojen lähde: OneClick LCA, EPD Belegningsstein og mur Asak Miljøstein, NEPD-1900-812-NO

Maatiili

Lähituotettu

Hiilijalanjälki

koko elinkaaressa: 4480 kg CO2e / 100 m2 / 50 v
vuotinen keskiarvo: 89,6 kg CO2e / 100 m2 / vuosi

Tulosten jakautuminen elinkaaren vaiheittain	t kg CO2e
A1-A3 Tuotevaihe	2,59
A4 Kuljetukset	0,03
A5 Rakentaminen	1,86
B4-B5 Osien vaihto ja peruskorjaukset
C1-C4 Elinkaaren loppu
D Elinkaaren ulkopuoliset vaikutukset	-0,15
Yhteensä	4,48

Laskennassa tehdyt määritykset ja tietolähteet:

Tyyppimitat: 200x100x52 mm (Helsingin kaupunkitilaohje)
Määrittelyt ja standardit: EN15804+A1
Kierrätysmateriaalin osuus: 0 %
Kuljetus rakennuspaikalle: 70 km
Elinkaaren pituus: 50 vuotta
Tuotantopaikka: Pohjoismaat (materiaalien päästöjen sovittamismalli on asetettu vastaamaan paikallisia olosuhteita)
Tietojen lähde: OneClick LCA, SYKE, CO2data.fi, conservative values (Poltettu tiili, punainen)

Kaukana tuotettu

Hiilijalanjälki

koko elinkaaressa: 7190 kg CO2e / 100 m2 / 50 v
vuotinen keskiarvo: 143,8 kg CO2e / 100 m2 / vuosi

Tulosten jakautuminen elinkaaren vaiheittain	t kg CO2e
A1-A3 Tuotevaihe	2,59
A4 Kuljetukset	2,7
A5 Rakentaminen	1,86
B4-B5 Osien vaihto ja peruskorjaukset
C1-C4 Elinkaaren loppu	0,04
D Elinkaaren ulkopuoliset vaikutukset	-0,05
Yhteensä	7,19

Laskennassa tehdyt määritykset ja tietolähteet:

Tyyppimitat: 200x100x52 mm (Helsingin kaupunkitilaohje)
Määrittelyt ja standardit: EN15804+A1
Kierrätysmateriaalin osuus: 0 %
Kuljetus rakennuspaikalle: 13000 km
Elinkaaren pituus: 50 vuotta
Tuotantopaikka: Kiina
Tietojen lähde: OneClick LCA, SYKE, CO2data.fi, conservative val- ues (Poltettu tiili, punainen)

Kivituhka

Lähituotettu

Hiilijalanjälki

koko elinkaaressa: 1930 kg CO2e / 100 m2 / 50 v
vuotinen keskiarvo: 38,6 kg CO2e / 100 m2 / vuosi

Tulosten jakautuminen elinkaaren vaiheittain	t kg CO2e
A1-A3 Tuotevaihe	0,03
A4 Kuljetukset	0,04
A5 Rakentaminen	1,86
B4-B5 Osien vaihto ja peruskorjaukset
C1-C4 Elinkaaren loppu	0
D Elinkaaren ulkopuoliset vaikutukset
Yhteensä	1,93

Laskennassa tehdyt määritykset ja tietolähteet:

Tyyppimitat: 0-6x50mm (Helsingin kaupunkitilaohje)
Määrittelyt ja standardit: EN15804
Kierrätysmateriaalin osuus: 0 %
Kuljetus rakennuspaikalle: 70 km
Elinkaaren pituus: 50 vuotta
Tuotantopaikka: Pohjoismaat (materiaalien päästöjen sovittamis- malli on asetettu vastaamaan paikallisia olosuhteita)
Tietojen lähde: OneClick LCA, EPD aggregates from Mäntsälä quar- ry – Ohkola, S-P-02082

Kaukana tuotettu

Hiilijalanjälki

koko elinkaaressa: 3690 kg CO2e / 100 m2 / 50 v
vuotinen keskiarvo: 73,8 kg CO2e / 100 m2 / vuosi

Tulosten jakautuminen elinkaaren vaiheittain	t kg CO2e
A1-A3 Tuotevaihe	0,03
A4 Kuljetukset	1,8
A5 Rakentaminen	1,86
B4-B5 Osien vaihto ja peruskorjaukset
C1-C4 Elinkaaren loppu	0
D Elinkaaren ulkopuoliset vaikutukset
Yhteensä	3,69

Laskennassa tehdyt määritykset ja tietolähteet:

Tyyppimitat: 0-6x50mm (Helsingin kaupunkitilaohje)
Määrittelyt ja standardit: EN15804
Kierrätysmateriaalin osuus: 0 %
Kuljetus rakennuspaikalle: 13000 km
Elinkaaren pituus: 50 vuotta
Tuotantopaikka: Kiina
Tietojen lähde: OneClick LCA, EPD aggregates from Mäntsälä quar- ry – Ohkola, S-P-02082

Asfaltti 70% kierrätetty

kierrätetty asfaltti

Lähituotettu

Hiilijalanjälki

koko elinkaaressa: 1980 kg CO2e / 100 m2 / 50 v
vuotinen keskiarvo: 36,9 kg CO2e / 100 m2 / vuosi

Tulosten jakautuminen elinkaaren vaiheittain	t kg CO2e
A1-A3 Tuotevaihe	0,04
A4 Kuljetukset	0,08
A5 Rakentaminen	1,86
B4-B5 Osien vaihto ja peruskorjaukset
C1-C4 Elinkaaren loppu	0
D Elinkaaren ulkopuoliset vaikutukset
Yhteensä	1,98

Laskennassa tehdyt määritykset ja tietolähteet:

Tyyppimitat: pintakerroksen paksuus 250 mm (Helsingin kaupunkiti- laohje: Katuluokka 1. Erittäin vilkkaasti liikennöidyt kadut)
Määrittelyt ja standardit: EN15804+A1
Kierrätysmateriaalin osuus: 70 %
Kuljetus rakennuspaikalle: 70 km
Elinkaaren pituus: 50 vuotta. Käyttöikä: 30 vuotta.
Tuotantopaikka: Pohjoismaat (materiaalien päästöjen sovittamis- malli on asetettu vastaamaan paikallisia olosuhteita)
Tietojen lähde: OneClick LCA, ecoinvent

Kaukana tuotettu

Hiilijalanjälki

koko elinkaaressa: 13710 kg CO2e / 100 m2 / 50 v
vuotinen keskiarvo: 274,2 kg CO2e / 100 m2 / vuosi

Tulosten jakautuminen elinkaaren vaiheittain	t kg CO2e
A1-A3 Tuotevaihe	0,04
A4 Kuljetukset	11,82
A5 Rakentaminen	1,86
B4-B5 Osien vaihto ja peruskorjaukset
C1-C4 Elinkaaren loppu	0
D Elinkaaren ulkopuoliset vaikutukset
Yhteensä	13,71

Laskennassa tehdyt määritykset ja tietolähteet:

Tyyppimitat: pintakerroksen paksuus 250 mm (Helsingin kaupunkiti- laohje: Katuluokka 1. Erittäin vilkkaasti liikennöidyt kadut)
Määrittelyt ja standardit: EN15804+A1
Kierrätysmateriaalin osuus: 70 %
Kuljetus rakennuspaikalle: 13000 km
Elinkaaren pituus: 50 vuotta. Käyttöikä: 30 vuotta.
Tuotantopaikka: Kiina
Tietojen lähde: OneClick LCA, ecoinvent

Asfaltti

Lähituotettu

Hiilijalanjälki

koko elinkaaressa: 10210 kg CO2e / 100 m2 / 50 v
vuotinen keskiarvo: 204 kg CO2e / 100 m2 / vuosi

Tulosten jakautuminen elinkaaren vaiheittain	t kg CO2e
A1-A3 Tuotevaihe	3,76
A4 Kuljetukset	0,26
A5 Rakentaminen	1,86
B4-B5 Osien vaihto ja peruskorjaukset	4,18
C1-C4 Elinkaaren loppu	0,16
D Elinkaaren ulkopuoliset vaikutukset	0,79
Yhteensä	10,21

Laskennassa tehdyt määritykset ja tietolähteet:

Tyyppimitat: pintakerroksen paksuus 250 mm (Helsingin kaupunkiti- laohje: Katuluokka 1. Erittäin vilkkaasti liikennöidyt kadut)
Määrittelyt ja standardit: EN15804+A1
Kierrätysmateriaalin osuus: 0 %
Kuljetus rakennuspaikalle: 70 km
Elinkaaren pituus: 50 vuotta. Käyttöikä: 30 vuotta.
Tuotantopaikka: Pohjoismaat (materiaalien päästöjen sovittamis- malli on asetettu vastaamaan paikallisia olosuhteita)
Tietojen lähde: OneClick LCA, ecoinvent

Kaukana tuotettu

Hiilijalanjälki

koko elinkaaressa: 36990 kg CO2e / 100 m2 / 50 v
vuotinen keskiarvo: 739,80 kg CO2e / 100 m2 / vuosi

Tulosten jakautuminen elinkaaren vaiheittain	t kg CO2e
A1-A3 Tuotevaihe	4,17
A4 Kuljetukset	13,23
A5 Rakentaminen	1,86
B4-B5 Osien vaihto ja peruskorjaukset	17,55
C1-C4 Elinkaaren loppu	0,19
D Elinkaaren ulkopuoliset vaikutukset	-0,49
Yhteensä	36,99

Laskennassa tehdyt määritykset ja tietolähteet:

Tyyppimitat: pintakerroksen paksuus 250 mm (Helsingin kaupunkiti- laohje: Katuluokka 1. Erittäin vilkkaasti liikennöidyt kadut)
Määrittelyt ja standardit: EN15804+A1
Kierrätysmateriaalin osuus: 0 %
Kuljetus rakennuspaikalle: 13000 km
Elinkaaren pituus: 50 vuotta. Käyttöikä: 30 vuotta.
Tuotantopaikka: Kiina
Tietojen lähde: OneClick LCA, ecoinvent

Kivien tai kivimateriaalin tulee vastata alkuperäistä kivimateriaalia väriltään, kooltaan ja käsittelytavaltaan. Kiveysten paikkaukset ja laajennusalueet tehdään vanhoilla, pinnaltaan pyöreiksi kuluneilla kivillä, mikäli niitä on saatavilla. Uusia kiviä käytettäessä uusi pinnoite ei saa erottua vanhasta, siten on syytä käyttää suomalaisia kiviä. Silloin kun vanhoja ja uusia kiviä käytetään sekaisin, kivet sekoitetaan siten, ettei mahdollinen väri- ja pintakäsittelytapa tule esiin. Noppa- ja nupukivet tilataan polttopintaisina. Kaduilla olevat kunnallistekniset detaljit kuten esimerkiksi vesikourut säilytetään. Tasaus tehdään alkuperäisen mallin mukaisesti mahdollisuuksien mukaisesti.

Historialliset puistokäytävät kunnostetaan vanhoja, perinteisiä menetelmiä käyttäen. Kiviaineksen raekoon ja värin tulee vastata alkuperäistä.

PAASIKIVILAATAT

Jalkakäytävien päällystämiseen alettiin käyttää 1870-luvulla graniittisia, suuria kivilaattoja. Tällainen nauhamainen graniittilaattarivi on ainakin 1860-luvulta lähtien ollut tyypillinen katukuvan elementti Helsingin empirekeskustassa.

Graniittilaatta sijaitsi joko keskellä jalkakäytävää, jolloin jalkakäytävän reuna pyöristettiin pienillä mukulakivillä, tai ajoradan reunassa. Myöhemmin mukulakivet korvattiin noppa- tai nupukivellä. Kapeilla kaduilla laatoitus kattoi koko jalkakäytävän leveyden. Tällöin kivilaatat olivat niin paksuja, ettei erillistä reunatukea tarvittu. Kivimateriaalina käytettiin Helsingiittiä, joka on punasävyinen, juovikas graniitti. Laatan yläpinta ja sivut hakattiin tasaiseksi.

Kivikoko: Vaihtelevat tapauskohtaisesti, yleisimmät koot olivat 60-80cm x 40-60cm. Osa laatoista oli huomattavasti suurempia, pituudeltaan yli metrin mittaisia.

MUKULAKIVET

Helsingin vanhin katupäällyste oli kenttä- eli mukulakivi. Päällystetyistä kaduista suurin osa oli mukulakiveä 1700-luvun lopulta 1890-luvun alkuun. Pyöreitä mukulakiviä käytettiin katujen keskiosassa, jossa liikuttiin hevosajoneuvoin. Ajoradan mukulakivipinnan rajauksessa ei käytetty reunakiveä, vaan jalkakäytävän reunasta muotoiltiin mukulakivetty luiska ja katuoja.

Kivikoko: Mukulakivien koko vaihtelee käyttötarkoituksen mukaan. Vanhimmissa ruotsalaisaikaisissa kiveyksissä kivet ovat läpimitaltaan 20-25 cm. Myöhemmät venäläisaikaiset kiveykset on tehty siten, että pyöräurien kohdalla ja tien reunoilla on suuremmat ja keskikohdalla pienemmät kivet. Kivien läpimitta on noin 10-15 cm. Jalkakäytävien kivien läpimitta on 5-8 cm, joskin myöhemmissä korjauksissa kivien kokoa on suurennettu.

Asennus: Perinteisesti mukulakivet on asennettu asennushiekan varaan. Nykyisin käytetään myös kivituhkaa, mutta kivet voidaan asentaa myös maakosteaan betoniin. Kivituhkan sekaan voidaan sekoittaa hieman sementtiä, jolloin saumat kovettuvat ja kunnossapito helpottuu. Kivet asennetaan yksitellen pystyyn. Kivet ladotaan toisiinsa kiinni siten, että puolet kiven paksuudesta tulee alustamassan sisään.

Saumaus: Saumaus tehdään saumaushiekalla tai maakostealla betonimassalla.

NUPUKIVEYKSET

Nupukiviä alettiin käyttämään katupäällysteenä 1880-luvulla. Ne olivat muodoltaan säännöllisiä, suorakulmaisia kiviä, jotka valmistettiin käsin hakkaamalla niin, että kivien pinnat olivat kiven luontaisesta lohkeamisesta syntyneitä murtopintoja. Nupukivet valmistettiin Helsingin omasta kallioperästä ja saarilta lohkotuista kivestä, mistä syystä vanhat nupukivet olivat usein väriltään punasävyisiä ja juovikkaita. Kivet ladottiin katu- ja torialueilla tiililadontana, poikittain kadun suuntaan nähden. Kadun keskilinja merkittiin pitkittäissuuntaisella rivillä. Myös jalkakäytäviä päällystettiin jonkin verran nupukivillä aivan ydinkeskustassa käyttäen koristeellisia parkettikuvioita. Nupukivet asennettiin 25-30 cm paksun sorapinnan päälle.

Kivikoko: Pituus 180-250 mm, leveys 100-125 mm, korkeus 180-200 mm

Saumaus: Sora, bitumi tai betoni

NOPPAKIVET

Noppakivet otettiin käyttöön 1920-luvulla. Ne olivat muodoltaan kuutiomaisia, koneellisesti hakattuja kiviä. Koska noppakivet valmistettiin lohkareista, niissä voitiin käyttää monenlaista kivimateriaalia. Siitä syystä noppakivet olivat hyvin kirjavia. Yleissävynä oli kuitenkin Helsingin rakennuskiville tyypillinen punakirjava graniitti. Noppakivet asennettiin kaduilla ja toreilla nupukiven tapaan hiekka-alustalle. Ladontakuviosta suosittuja olivat viuhka- ja suomukuviot. Noppakiviä käytettiin myös yhdessä nupukiven kanssa siten, että nupukiviriveistä tehtyjen ruudukkojen sisäosat päällystettiin noppakivellä kehä- tai kaarikuvioon ladotuin noppakivin.

Kivikoko: 100x100x100 mm

MAKADAMI

Makadamilla päällystettyjä teitä on käytetty erityisesti Suomenlinnassa ja tykkiteillä. Tykkiteiden makadamipäällysteestä on erillinen kortti. Tykkitiet Makadami on sepellysrakenteinen päällyste, jonka muodostaa tielle levitetty ja jyrätty, sidemaalla tiivistetty sepelikerros. Makadamin kiviaines on harmaata gneissiä. Helsingin kaupunkiympäristö ja Suomenlinnan hoitokunta ovat sopineet rakennekerrokset osalleSuomenlinnan makadamiteistä:

Kantokerros: murske 32-64 mm, n.15cm

kiilakerros: murske 12-25 mm

kiilakerros: murske 6-12 mm.

Pintakerros: kivituhka 0-8 mm

Paikkaukset: Vanhat venäläisaikaiset makadam-tiet paikataan alkuperäisen menetelmän mukaisesti. Tällöin edellytetään, että vanhan päällysteen kiviaines tutkitaan ja sen perusteella määritellään uudet materiaalit.

SORATIET

Sora on perinteinen päällystemateriaali maanteilla. Rakennettujen sorateiden rakenteina ovat yleensä kulutuskerros, kantava kerros, jakava kerros ja suodatinkangas tai suodatinkerros. Soratien pinnan oikea muoto ja sivukaltevuus ovat tärkeimpiä tekijöitä tien kunnon ylläpitämisessä. Tien pinnan ohjeellinen sivukaltevuus on 4 % ± 1 % ja kaarteissa 3–7 %. Tien muodon tulee olla tasaisesti kalteva. Se ei saa olla pyöreämuotoinen niin, että tien keskikohdalla kaltevuudet ovat pienemmät.

Raekoko ja kulutuskerros: Kiviaineksen suurin sallittu raekoko on 16 mm. Kun materiaalina käytetään mursketta (0-16), josta puuttuu hienoainesta, tulee materiaaliin lisätä savea tai kivituhkaa. Kulutuskerros tehdään 50 mm paksuksi.

Suomenlinnassa soratiet päällystetään hiekoitushiekalla, jonka raekoko on 0,7-7 mm. Pinta sidotaan kivituhkalla. Teiden alusrakenteena käytetään murskesoraa. Viimeistely kivetyin reunaojin.

HIEKKAKÄYTÄVÄ

Historiallisten puistojen hiekkakäytävät on rakennettu vesiseulotusta hiekoitushiekasta, raekekoko 1-4 mm. Kivimursketta tai kivituhkaa ei käytetä.

HIEKKASAVIKÄYTÄVÄ

Hiekkapintaiset savikäytävät vastaavat lähinnä 1800-luvun puistokäytävätyyppejä. Pohjarakenne on kiviladontaa. Kiviladonnan ja pintahiekan välissä on savikerros. Niiden välissä oli usein myös kerros karkeahkoa soraa. Käytävän reunakivet jäävät näkymättömiin maan alle.

Vanhan käytävän kunnostus:

Käytäväpohjan ja käytävän kivireunuksien kunto tarkistetaan. Rikkoontuneet rakenteet korjataan. Rakenteeseen on käytettävä samanlaisia kiviä ja latomistapaa kuin alkuperäisessä rakenteessa.

Vanhan kiviladonnan päälle levitetään ohut kerros soraa, joka haravoidaan kivien väleihin ja tasataan. Kivet peittyvät hieman. Sora kastellaan kunnollisesti. Seuraavaksi tuodaan kuivaa savea noin 30–40 mm:n kerros. Se haravoidaan tasaiseksi ja siitä muotoillaan käytävän kupera muoto. Päällimmäiseksi tulee noin 20–30 mm:n paksuinen kerros hienoa hiekkaa, joka haravoidaan tasaiseksi. Vanhan käytävän kunnostuksesta tarkemmin julkaisussa Kartanopuistojen kunnostuksen työtapoja Helsingissä 2012:5.

Jos vanhaa rakennekerrosta ei löydy, voidaan puistokäytävä perustaa uuden käytävän tapaan kuitenkin siten, että kulutuskerros tehdään puiston vanhojen käytävien perustustavan mukai-sesti savesta ja hiekasta.

Jyrkissä rinteissä hulevesiä voidaan ohjata niin sanotuilla kivikouruilla tai kiviuurroksilla, jotka pyritään tekemään siihen tapaan kuin puiston vanhat kivityöt on tehty. Lisäksi pyritään käyt-tämään samantapaisia kiviä kuin puistossa on käytetty muutenkin. Uurroksen pohjalle tuodaan noin 20 cm:n kerros soraa. Sora peitetään noin 3 cm:n paksuisella asen-nushiekkakerroksella, jonka päälle kivet lado-taan. Lukkokivet asennetaan uurroksen reunoille pitkittäin. Ulommaisten lukkokivien väliin asennetaan tarpeellinen määrä kiviä koveraksi uraksi. Kivet ovat halkaisijaltaan noin 7–15 cm. Kivikourun leveys on noin 50 cm.

Erilliset jalankulku- ja pyörätiet katualueella

Mitoituksen yleisperiaatteet

Jalankulkualue mitoitetaan toiminnallisen tarpeen mukaan, eli käyttäjämäärien ja -ryhmien sekä liikenneyhteyden luonteen perusteella. Jalankulkijoille varattu alue mitoitetaan kohtaamismahdollisuuden perusteella jalankulkijan, pyöräilijän ja pyörätuolin/lastenvaunun mittoja hyödyntäen.

Pyöräilyn ja jalankulun kohtaamistavat voidaan jakaa taulukossa esitettyihin kategorioihin A ja B. Molemmille kohtaamistavoille eri kulkumuotojen välillä on määritelty sivuetäisyydet, joiden avulla voidaan arvioida tilantarve eri liikennetilanteissa (Taulukko 4).

A.Normaali mitoitustapa:

Pyöräilijöiden tai jalankulkijoiden on mahdollista kohdata ilman erityistä varautumista kohtaamis- tai ohitustilannetta varten.

B.Käytetään mikäli katualue on ahdas eikä enempää tilaa ole saatavilla:

Pyöräilijöiden tai jalankulkijoiden on sopeutettava nopeuttaan ja reittiään kohtaamis- tai ohitustilanteessa.

Jalkakäytävän tai jalankulkualueen ja sitä vierustavan esteettömän alueen leveys:

vähintään 2,5 metriä
2 metriä pyörätien yhteydessä, mikäli esteettömän alueen vaatimus täyttyy
1,5 metriä pyöräilyalueen yhteydessä vähäisten jalankulkijamäärien paikalliskaduilla
Keskusta-alueilla, jossa jalankulkijoiden määrä on merkittävä, tulisi jalankulkijoille olla varattuna vähintään yhtä paljon tilaa kuin pyöräilijöillekin

Pyörätien leveys:

Mittoihin ei sisälly erottelun viemää tilaa tai jalkakäytävän puolen tilaa.

2,5-3 metriä kaksisuuntaisella pyörätien pääreitillä
2,25 metriä kaksisuuntaisella pyörätiellä muulla kuin pääreitillä.

Kulkumuotojen erottelu

Jalankulku ja pyöräily tulee erottaa toisistaan rakenteellisesti tai vähintään tiemerkinnällä aina kun mahdollista, erillisiä ulkoilureittejä lukuun ottamatta.

Jalankulun ja pyöräilyn erottelu tulisi osoittaa muutoin kuin maaliviivalla. Mahdollisia erottelutapoja ovat mm. puut, pollarit, istutukset, kapea kiviraita sekä eri pintamateriaalien käyttö jalankulku- ja pyörätiloissa. Eri materiaalit valitaan siten, että jalkakäytävän materiaali on pienikuvioista kiveystä tai laattaa ja pyörätie toteutetaan asfaltoituna.

Graniittilaatat

Kivikoot:

145x145x100, 145x295x100, 295x295x100, 295x445x100, 445x445x100, 220x220x100, 145x220x100, 220x445x100, 595x595x100, 445x595x100, 295x595x100

Pintakäsittelyt ja työstömenetelmät

Laatat voivat olla pintakäsittelyltään poltettuja, ristipäähakattuja, karkeahakattuja tai lohkottuja. Laattojen muut sivut ovat sahattuja ja näkyvän pinnan reunat faasataan 3 mm 2x2mm viiste. Lohkopintaisten laattojen sivuja ei faasata.

Saumaus:

Asennus hiekan tai kivituhkan varaan: Sauman leveys 5 mm, saumaus hiekalla. Asennus maakosteaan betoniin: sauman leveys on 5 mm, saumaus betonimassalla ns. betonimärkäsaumauksena.

Pintakäsittelytavan valinta:

Jalankulkualueilla laatat voivat olla pintakäsittelyltään poltettuja tai ristipäähakattuja, osa myös kuulapuhallettuja. Laattojen muut sivut ovat sahattuja ja yläpinnan reunat faasataan, reunaan 3 mm viiste.

Lohkopintaisia laattoja käytetään normaalisti ainoastaan alueilla joihin ei osoiteta jalankulkua tai jossa ratkaisulla on tarkoitus estää rakenteiden käyttöä skeittaukseen.

Sivujen pintakäsittelynä ristipäähakattu pinta, kun tavoitellaan parempaa sauman pitävyyttä.

Noppakivet

Kivikoot

lohkottu noppakivi: n. 50x50x50, n. 90x90x90, n. 140x140x140 (+/- 15 mm)
mittatarkka noppakivi: 50x50x50, 90x90x90, 140x140x140

Pintakäsittelyt ja työstömenetelmät

Noppakivien kulkupinnat voivat olla pintakäsittelyltään poltettuja, ristipäähakattuja, karkeahakattuja, tai lohkottuja. Mittatarkkojen noppakivien muut sivut ovat sahattuja. Lohkopintaiset kivet voivat olla muilta sivuiltaan joko sahattuja tai kauttaaltaan lohkottuja.

Asennus

Nopat asennetaan tavallisesti hiekkaan tai maakosteaan betonimassaan ja saumataan hiekalla tai sauma-aineella. Reunuksissa noppakivet asennetaan tavallisesti maakosteaan betoniin.

Saumaus

Mittatarkan noppakiveyksen sauman leveys 5 mm. Saumaus tehdään ns. betonimärkäsaumauksena (InfraRYL 2010 kohta 21441.1.3.2) käyttäen märkää sementtihiekkaseosta (levitys lastalla ja pesu). Lohkotuista kivistä tehdyissä kiveyksissä saumaukseen käytetään saumaussoraa ja sauman leveys on 10 mm.

Tyypillisimmät ladonnat

Kaariladonta
Viuhkaladonta
Tiililadonta

Kaariladonta

Lohkottujen noppakivien tulee olla riittävästi keskenään erikokoisia ja ”vajaakanttisia”, jotta ne voidaan latoa kaariladontaan. Kivet asennetaan niin, että kiven pisin sivu tulee kivikaaren ulkoreunalle ja lyhyin kivikaaren sisäreunalle. Kivet asennetaa niin, että sauman leveydeksi tulee 5…15 mm. Kivikerroksen paksuuden tulee olla 90 mm.

Jos noppakivi on pintakäsitelty (ristipäähakattu tai poltettu) niin tarvitaan neljä kivikokoa:

70x70x90, 80x80x90,90x90x90 ja 100x100x90 mm

Nurmisaumattu noppakiveys

Nurmisaumausta käytetään puistokäytävillä, joissa ei ole huoltoajoa. Nurmisaumausta käytetään alueilla, joilla halutaan vihreyden lisäksi kantavuutta. Tällöin kiveys ei erotu ympäristöstään niin voimakkasti kuin tavallinen kiveys tai muu päällyste.

Kivikoot: 100x100x100 ja 140x140x140 mm

Sauman leveys: 20-40 mm

Pintakäsittelytavat: lohkottu

Ladonta: ruutuladonta

Pällysteen alle asennushiekkakerroksen päälle levitetään ennen päällysteen latomista moniravinnelainnoitetta. Saumat täytetään hiekka-turveseoksella tai normaalilla nurmikon kasvualustamateriaalilla. Saumauksen jälkeen saumoihin kylvetään nurmikkosiemenseos. Siemen voidaan sekoittaa saumausaineeseen jo etukäteenkin.

Nupukivet

Kivikoot

lohkottu nupukivi: n. 220x140x140 (+/- 15 mm)
mittatarkka nupukivi: 220x140x140
matala nupukivi: 220x140x80

Pintakäsittelyt ja työstömenetelmät

Nupukivet voivat olla lohkottuja tai sahattuja tai näiden yhdistelmiä. Mittatarkkojen nupukivien sivut ovat sahattuja. Nupukivet voivat olla pintakäsittelyltään poltettuja, ristipäähakattuja, karkeahakattuja tai lohkopintaisia. Lohkopintaiset kivet voivat olla muilta sivuiltaan joko sahattuja tai kauttaaltaan lohkottuja.

Asennus

Nuput asennetaan tavallisesti hiekan tai kivituhkan varaan. Poikkeustapauksessa nupukivet asennetaan maakosteaan betonimassaan. Kiveys viimeistellään reunan suuntaisella juoksukivirivillä.

Saumaus

Nupukivet saumataan mahdollisimman kapein saumoin. Saumaus hiekalla. Mittatarkan nupukiveyksen sauman leveys 5 mm. Saumaus tehdään ns. betonimärkäsaumauksena käyttäen märkää sementtihiekkaseosta. Lohkotuista kivistä tehdyissä kiveyksissä saumaukseen käytetään saumaussoraa ja sauman leveys on 10 mm.

Nurmisaumattu nupukiveys

Sauman leveys: 10-30 mm

Graniittipäällysteet – laatuvaatimukset ja ohjeet

Visuaaliset laatuvaatimukset

Käytettävän kiven alkuperä tulee olla tunnettu. Graniittituotteissa ei saa olla lohkeamia, rapautumia tai lujuutta haitallisesti heikentäviä halkeamia. Pinnoitemateriaalina käytetään suomalaista graniittia tai sitä vastaavaa graniittia. Käytettävä kivimateriaali (mm. väri, pintakäsittely) on hyväksytettävä Hankkeen tilaajan/ Helsingin kaupungin edustajalla ja suunnittelijan edustajalla. Kivimateriaalin ja ladontojen tulee sopia ympäristöönsä. Yhteensovitus on tehtävä erityisen huolellisesti kantakaupungin alueella ja Helsingin arvokohteissa, jossa uutta ja vanhaa kivimateriaalia sovitetaan yhteen. Kantakaupungin alueella suositaan erityisesti punamustasävyisiä graniittikiveyksiä.

Värit

Helsingin ensimmäiset kiveykset tehtiin Helsingin saaristosta louhitusta kiviaineksesta, helsingiitistä. Kivilaji on puna-mustasävyinen ja juovikas. Lisäksi erilaiset punasävyiset kivet ovat perinteisiä. Graniitista on saatavilla useita eri värisävyjä, joista pinnoitteissa käytetään yleisimmin seuraavia:

Helsingiittiä vastaava kirjava kivilaji: Mäntsälän punamusta migmaatiitti ”Aurora”
Punainen, juovikas: Liedon punainen migmatiitti ”Lieto Red” ja ”Omega”
Punainen, tasarakeinen: Taivassalon punainen graniitti ”Balmoral Red” ja Kotkan punainen graniitti ”Eagle Red”
Vaaleanpunainen: Viitasaaren vaaleanpunainen granodioriitti ”Viitasaari Pink” ja Korpilahden vaaleanpunainen graniitti ”Korpi Pale Red”
Punaruskea: Merijärven punaruskea graniitti ”Arctic Red” ja Kurun punaruskea graniitti ”Kuru Redbrown”
Ruskea: Taivassalon ruskea graniitti ”Esko Brown” ja Ylämaan ruskea graniitti ”Baltic Brown”
Musta: Korpilahden musta gabro ”Korpi Black”, Kurun musta dioriitti “Kuru Black” ja Varpajaisjärven musta diabaasi “PG Black”.
Harmaa: Kurun harmaa graniitti ”Kuru Grey”
Vaaleanharmaa: Viitasaaren vaalea graniitti “Viitasaari Light” ja Ristijärven vaaleanharmaa ”Arctic White”
Valkoinen: Varoitusalueille ja suojateihin Viitasaaren vaalea graniitti “Viitasaari Light” tai esim. portugalilainen valkoinen graniitti Pedras Salgadas 4R ”Silver White” tai ”Blanco Cristal”. HUOM: Kivilajin pitää erottua tummuuskontrastiltaan viereisistä pinnoista. Ristipäähakkausta suositellaan, koska se yleensä vaalentaa kiven sävyä.
Vihreä: Ylämaan vihreä graniitti ”Baltic Green”, erikoiskohteisiin

Helsingille tyypillistä on monivärisen sekaladonnan käyttö vanhoissa reunakivissä sekä nupu- ja noppakiveyksissä. Mukana on eri punaisia, punaruskeita, ruskeita, vaaleanpunaisia, harmaita ja mustia kivilajeja. Jos sekaladontaan tilataan uusia kiviä, kivilajit valitaan yllä olevista sävyistä esim. näin:

25 % punaista
15 % punaruskeaa
15 % ruskeaa
15 % vaaleanpunaista
15 % harmaa
15 % mustaa

Pintakäsittelyt

Ulkotilojen jalankulun alueilla yleisimmät pintakäsittelyt ovat ristipäähakattu ja poltettu. Esteettömyyden näkökulmasta suositellaan ristipäähakattua pintaa, koska poltettu pinta on liukkaampi.

Lohkottuja kiveyksiä käytetään alueilla joihin ei osoiteta jalankulkua (välikaistat ja kiertoliittymät) tai joilla halutaan korostaa tuntokontrastia varoittamaan ja ohjaamaan jalankulkijoita, kuten ohjaavissa raidoissa, varoitusalueilla sekä jalankulun ja pyöräilyn erotteluraidassa.

Tekniset laatuvaatimukset

InfraRYL 21441 mukaiset seuraavin tarkennuksin: Laattojen taivutusvetolujuuden on oltava vähintään 8 MPa ja murtokuorman luokan 5 mukaisesti jalankulkualueilla vähintään 14,0 kN ja ajoradoilla luokan 6 mukaisesti vähintään 25 kN (InfraRYL taulukko 21441:T7) sekä InfraRYL 21442 ja 21443 mukaiset seuraavin tarkennuksin: Kiven puristuslujuuden on oltava vähintään 100 kN. Kivien säänkestävyyden tulee olla Luonnonkivikäsikirjan säänkestävyysarvostelun mukaan luokkaa hyvä. Luonnonkivituotteille on olemassa kahdeksan harmonisoitua tuotestandardia, joiden mukaisille tuotteille CE-merkintä on 1.7.2013 lähtien pakollinen.

Kierrätys

Katujen peruskorjauksen yhteydessä vanhat graniittikivet tulee ottaa talteen uusiokäyttöä varten.