päällyste arkistot - Helsingin kaupunkitilaohje

Puupinnat

Puumateriaalit:

Kovapuut
Painekyllästetty puu
Muut kyllästetyt puut

AB-luokan kestopuu

AB-luokan kestopuu on tarkoitettu maanpinnan yläpuolisiin, säälle alttiisiin rakenteisiin.
AB-luokkaan kyllästetään alle 48 mm paksu puutavara sekä alle 80 mm paksut puupylväät.
Käyttökohteet: säälle alttiissa maanpinnan yläpuolisissa rakenteissa. mm. terassit, patiot, pergolat (kansilaudoitus), aitalaudoitukset, hiekkalaatikot, kukkalaatikot, pihakalusteet, leikkikenttävarusteet, ulkoverhoukset jne.

A-luokan kestopuu

Käytetään suoraan maa- tai vesikosketuksessa olevissa rakenteissa (tukirakenteet, rungot, perustukset)
A-luokan kestopuun paksuus on 48 mm tai suurempi. Puupylväiden halkaisija on 80 mm tai suurempi.
Käyttökohteet: mm. terassit, patiot, pergolat (rungot), laiturit, portaat, aitatolpat, pylväät, kaiteet, alajuoksut, pengerrykset, sillat, ajosillat jne.

Kestopuun ominaisuudet

Valmistetaan kotimaisesta männystä. Kyllästyksessä käytetään Suomen Ympäristökeskuksen hyväksymiä kyllästysaineita. Suomalainen painekyllästetty puu ei sisällä arseenia eikä kromia. Kestopuu kestää piharakenteissa 3-5 kertaa pidempään kuin kyllästämätön puu.

Puutavarassa on oksankohtia, koloja ja pihkataskuja, ja se kosteuselää. Kyllästetyn puutavaran silmämääräisesti havainnoitava laatu ja ulkonäkö vaihtelevat.
Valmistetaan vihreänä ja ruskeana
Harmaantuu ulkona auringon uv-säteiden vaikutuksesta

Työstö ja pintakäsittelytavat

Työstömenetelmät: Saatavana on mm. höylättyä ja uritettua lautatavaraa. Uritettuna puupinta ei ole märkänäkään liukas. Puupäällystyksen pinnanlaatu (karkea/höylätty/uritettu) valitaan käyttökohteen mukaan. Höylättyä puutavaraa käytetään alueilla, jossa liikutaan paljain jaloin tai muutoin halutaan sileä pinta. Karkeapintaista puutavaraa käytetään esimerkiksi silloin, kun halutaan välttää märän sileän puupinnan liukkaus.

Pintakäsittely: Sävytetyt ja sävyttämättömät puuöljyt, kuultavat ja peittävät puunsuojat sekä ulkokäyttöön tarkoitetut lateksi- ja öljymaalit. Suolakyllästetyn puutavaran vihreä väri saattaa kuitenkin jonkin verran muuttaa pintakäsittelyaineiden vaaleita sävyjä. Vihreä kestopuu on yleensä sileäpintaista ja ruskea tavallisimmin pinnaltaan uritettua. Puun sydänpuoli (urapuoli) on tarkoitus asentaa rakennettaessa ylöspäin.

Mitat ja koot

Vihreää painekyllästettyä puuta on saatavissa useaa kokoa. Ruskean kyllästetyn puun saatavuus rajoittuu suosituimpiin kokoihin. Painekyllästetyn laudan yleisimmät pituudet vaihtelevat 0,3 metrin jaolla. Laudan yleisin pituus on 4,20 metriä, pisimmät laudat ovat 5,40 metrin mittaisia.

Puupäällysteet

Puupäällysteitä ovat maata vasten asennetut ritilät, lankutukset tai pystyyn maahan upotetut pölkyt. Näitä käytetään vain jalankulkuun tarkoitetuilla poluilla tai oleskelualueilla.

Laudoista 25 mm tai 30 mm x 100 mm ja lankuista /soiroista 50 mm x 100 mm tai 125 mm tehdyt päällystykset pyritään tekemään kestoiän lisäämiseksi tuuletettuina. Tällöin rakenteen asennusalustaksi levitetään 150…200 mm paksu kerros soraa tai mursketta, joka tiivistetään. Lautojen tai lankkujen kiinnitysalustaksi asennetaan osittain sorakerrokseen upotettuna paksummat soirot, joihin päällystyksen laudat tai lankut naulataan. Kiinnityssoiroja tulee olla niin tiheästi (k500…1000mm), että päällystys ei notku. Lauta- tai lankkupäällystykset voidaan tehdä myös elementeistä asentamalla ne koon mukaisella jaolla asennettujen tukilankkujen varaan. Elementit voidaan jättää irralleen tukilankkujen päälle tai naulata kevyesti kiinni tukilankkuihin.

Lauta- ja lankkupäällystys voidaan tehdä myös suoraan sorakerroksen päälle. Tällöin asennussoirot upotetaan kokonaan sorakerrokseen niin, että niiden yläpinta on sorakerroksen yläpinnan tasossa. Sorakerros ja -soirot tiivistetään hyvin. Asennussoirojen väli määritetään päällystelautojen ja -lankkujen kiinnityksen vaatimalla tiheydellä. Päällystyspuutavaran raot täytetään esimerkiksi hiekalla. Pölkkypäällystys tehdään latomalla noin 200 mm pitkiä pölkkyjä pystyyn vieri viereen 50…100mm:n paksuisen sora- tai murskekerroksen varaan. Asennuksen jälkeen pölkkyjen välit täytetään hiekalla. Asennussorakerros, hiekka ja pölkyt voidaan tiivistää asennuksen jälkeen tärylevyllä pölkkyjen pinnalta.

Historialliset päällysteet

Laatuvaatimukset

Kivien tai kivimateriaalin tulee vastata alkuperäistä kivimateriaalia väriltään, kooltaan ja käsittelytavaltaan. Kiveysten paikkaukset ja laajennusalueet tehdään vanhoilla, pinnaltaan pyöreiksi kuluneilla kivillä, mikäli niitä on saatavilla. Uusia kiviä käytettäessä uusi pinnoite ei saa erottua vanhasta, siten on syytä käyttää suomalaisia kiviä. Silloin kun vanhoja ja uusia kiviä käytetään sekaisin, kivet sekoitetaan siten, ettei mahdollinen väri- ja pintakäsittelytapa tule esiin. Noppa- ja nupukivet tilataan polttopintaisina. Kaduilla olevat kunnallistekniset detaljit kuten esimerkiksi vesikourut säilytetään. Tasaus tehdään alkuperäisen mallin mukaisesti mahdollisuuksien mukaisesti.

Historialliset puistokäytävät kunnostetaan vanhoja, perinteisiä menetelmiä käyttäen. Kiviaineksen raekoon ja värin tulee vastata alkuperäistä.

PAASIKIVILAATAT

Jalkakäytävien päällystämiseen alettiin käyttää 1870-luvulla graniittisia, suuria kivilaattoja. Tällainen nauhamainen graniittilaattarivi on ainakin 1860-luvulta lähtien ollut tyypillinen katukuvan elementti Helsingin empirekeskustassa.

Graniittilaatta sijaitsi joko keskellä jalkakäytävää, jolloin jalkakäytävän reuna pyöristettiin pienillä mukulakivillä, tai ajoradan reunassa. Myöhemmin mukulakivet korvattiin noppa- tai nupukivellä. Kapeilla kaduilla laatoitus kattoi koko jalkakäytävän leveyden. Tällöin kivilaatat olivat niin paksuja, ettei erillistä reunatukea tarvittu. Kivimateriaalina käytettiin Helsingiittiä, joka on punasävyinen, juovikas graniitti. Laatan yläpinta ja sivut hakattiin tasaiseksi.

Kivikoko: Vaihtelevat tapauskohtaisesti, yleisimmät koot olivat 60-80cm x 40-60cm. Osa laatoista oli huomattavasti suurempia, pituudeltaan yli metrin mittaisia.

MUKULAKIVET

Helsingin vanhin katupäällyste oli kenttä- eli mukulakivi. Päällystetyistä kaduista suurin osa oli mukulakiveä 1700-luvun lopulta 1890-luvun alkuun. Pyöreitä mukulakiviä käytettiin katujen keskiosassa, jossa liikuttiin hevosajoneuvoin. Ajoradan mukulakivipinnan rajauksessa ei käytetty reunakiveä, vaan jalkakäytävän reunasta muotoiltiin mukulakivetty luiska ja katuoja.

Kivikoko: Mukulakivien koko vaihtelee käyttötarkoituksen mukaan. Vanhimmissa ruotsalaisaikaisissa kiveyksissä kivet ovat läpimitaltaan 20-25 cm. Myöhemmät venäläisaikaiset kiveykset on tehty siten, että pyöräurien kohdalla ja tien reunoilla on suuremmat ja keskikohdalla pienemmät kivet. Kivien läpimitta on noin 10-15 cm. Jalkakäytävien kivien läpimitta on 5-8 cm, joskin myöhemmissä korjauksissa kivien kokoa on suurennettu.

Asennus: Perinteisesti mukulakivet on asennettu asennushiekan varaan. Nykyisin käytetään myös kivituhkaa, mutta kivet voidaan asentaa myös maakosteaan betoniin. Kivituhkan sekaan voidaan sekoittaa hieman sementtiä, jolloin saumat kovettuvat ja kunnossapito helpottuu. Kivet asennetaan yksitellen pystyyn. Kivet ladotaan toisiinsa kiinni siten, että puolet kiven paksuudesta tulee alustamassan sisään.

Saumaus: Saumaus tehdään saumaushiekalla tai maakostealla betonimassalla.

NUPUKIVEYKSET

Nupukiviä alettiin käyttämään katupäällysteenä 1880-luvulla. Ne olivat muodoltaan säännöllisiä, suorakulmaisia kiviä, jotka valmistettiin käsin hakkaamalla niin, että kivien pinnat olivat kiven luontaisesta lohkeamisesta syntyneitä murtopintoja. Nupukivet valmistettiin Helsingin omasta kallioperästä ja saarilta lohkotuista kivestä, mistä syystä vanhat nupukivet olivat usein väriltään punasävyisiä ja juovikkaita. Kivet ladottiin katu- ja torialueilla tiililadontana, poikittain kadun suuntaan nähden. Kadun keskilinja merkittiin pitkittäissuuntaisella rivillä. Myös jalkakäytäviä päällystettiin jonkin verran nupukivillä aivan ydinkeskustassa käyttäen koristeellisia parkettikuvioita. Nupukivet asennettiin 25-30 cm paksun sorapinnan päälle.

Kivikoko: Pituus 180-250 mm, leveys 100-125 mm, korkeus 180-200 mm

Saumaus: Sora, bitumi tai betoni

NOPPAKIVET

Noppakivet otettiin käyttöön 1920-luvulla. Ne olivat muodoltaan kuutiomaisia, koneellisesti hakattuja kiviä. Koska noppakivet valmistettiin lohkareista, niissä voitiin käyttää monenlaista kivimateriaalia. Siitä syystä noppakivet olivat hyvin kirjavia. Yleissävynä oli kuitenkin Helsingin rakennuskiville tyypillinen punakirjava graniitti. Noppakivet asennettiin kaduilla ja toreilla nupukiven tapaan hiekka-alustalle. Ladontakuviosta suosittuja olivat viuhka- ja suomukuviot. Noppakiviä käytettiin myös yhdessä nupukiven kanssa siten, että nupukiviriveistä tehtyjen ruudukkojen sisäosat päällystettiin noppakivellä kehä- tai kaarikuvioon ladotuin noppakivin.

Kivikoko: 100x100x100 mm

MAKADAMI

Makadamilla päällystettyjä teitä on käytetty erityisesti Suomenlinnassa ja tykkiteillä. Tykkiteiden makadamipäällysteestä on erillinen kortti. Tykkitiet Makadami on sepellysrakenteinen päällyste, jonka muodostaa tielle levitetty ja jyrätty, sidemaalla tiivistetty sepelikerros. Makadamin kiviaines on harmaata gneissiä. Helsingin kaupunkiympäristö ja Suomenlinnan hoitokunta ovat sopineet rakennekerrokset osalleSuomenlinnan makadamiteistä:

Kantokerros: murske 32-64 mm, n.15cm

kiilakerros: murske 12-25 mm

kiilakerros: murske 6-12 mm.

Pintakerros: kivituhka 0-8 mm

Paikkaukset: Vanhat venäläisaikaiset makadam-tiet paikataan alkuperäisen menetelmän mukaisesti. Tällöin edellytetään, että vanhan päällysteen kiviaines tutkitaan ja sen perusteella määritellään uudet materiaalit.

SORATIET

Sora on perinteinen päällystemateriaali maanteilla. Rakennettujen sorateiden rakenteina ovat yleensä kulutuskerros, kantava kerros, jakava kerros ja suodatinkangas tai suodatinkerros. Soratien pinnan oikea muoto ja sivukaltevuus ovat tärkeimpiä tekijöitä tien kunnon ylläpitämisessä. Tien pinnan ohjeellinen sivukaltevuus on 4 % ± 1 % ja kaarteissa 3–7 %. Tien muodon tulee olla tasaisesti kalteva. Se ei saa olla pyöreämuotoinen niin, että tien keskikohdalla kaltevuudet ovat pienemmät.

Raekoko ja kulutuskerros: Kiviaineksen suurin sallittu raekoko on 16 mm. Kun materiaalina käytetään mursketta (0-16), josta puuttuu hienoainesta, tulee materiaaliin lisätä savea tai kivituhkaa. Kulutuskerros tehdään 50 mm paksuksi.

Suomenlinnassa soratiet päällystetään hiekoitushiekalla, jonka raekoko on 0,7-7 mm. Pinta sidotaan kivituhkalla. Teiden alusrakenteena käytetään murskesoraa. Viimeistely kivetyin reunaojin.

HIEKKAKÄYTÄVÄ

Historiallisten puistojen hiekkakäytävät on rakennettu vesiseulotusta hiekoitushiekasta, raekekoko 1-4 mm. Kivimursketta tai kivituhkaa ei käytetä.

HIEKKASAVIKÄYTÄVÄ

Hiekkapintaiset savikäytävät vastaavat lähinnä 1800-luvun puistokäytävätyyppejä. Pohjarakenne on kiviladontaa. Kiviladonnan ja pintahiekan välissä on savikerros. Niiden välissä oli usein myös kerros karkeahkoa soraa. Käytävän reunakivet jäävät näkymättömiin maan alle.

Vanhan käytävän kunnostus:

Käytäväpohjan ja käytävän kivireunuksien kunto tarkistetaan. Rikkoontuneet rakenteet korjataan. Rakenteeseen on käytettävä samanlaisia kiviä ja latomistapaa kuin alkuperäisessä rakenteessa.

Vanhan kiviladonnan päälle levitetään ohut kerros soraa, joka haravoidaan kivien väleihin ja tasataan. Kivet peittyvät hieman. Sora kastellaan kunnollisesti. Seuraavaksi tuodaan kuivaa savea noin 30–40 mm:n kerros. Se haravoidaan tasaiseksi ja siitä muotoillaan käytävän kupera muoto. Päällimmäiseksi tulee noin 20–30 mm:n paksuinen kerros hienoa hiekkaa, joka haravoidaan tasaiseksi. Vanhan käytävän kunnostuksesta tarkemmin julkaisussa Kartanopuistojen kunnostuksen työtapoja Helsingissä 2012:5.

Jos vanhaa rakennekerrosta ei löydy, voidaan puistokäytävä perustaa uuden käytävän tapaan kuitenkin siten, että kulutuskerros tehdään puiston vanhojen käytävien perustustavan mukai-sesti savesta ja hiekasta.

Jyrkissä rinteissä hulevesiä voidaan ohjata niin sanotuilla kivikouruilla tai kiviuurroksilla, jotka pyritään tekemään siihen tapaan kuin puiston vanhat kivityöt on tehty. Lisäksi pyritään käyt-tämään samantapaisia kiviä kuin puistossa on käytetty muutenkin. Uurroksen pohjalle tuodaan noin 20 cm:n kerros soraa. Sora peitetään noin 3 cm:n paksuisella asen-nushiekkakerroksella, jonka päälle kivet lado-taan. Lukkokivet asennetaan uurroksen reunoille pitkittäin. Ulommaisten lukkokivien väliin asennetaan tarpeellinen määrä kiviä koveraksi uraksi. Kivet ovat halkaisijaltaan noin 7–15 cm. Kivikourun leveys on noin 50 cm.

Rakenteiden ylläpito

1200 Rakenteiden kunnossapito

1201 Sidotut päällysteet, 1202 Sitomattomat päällysteet, 1203 Reunatuet, 1204 Ajoratamerkinnät, 1205 Kuivatusrakenteet, 1206 Pientareet ja liuskat, 1207 Muurit ja meluesteet, 1208 Portaat, 1209 Sillat, 1210 Laiturit, 1211 Leikkipuistot ja -paikat, 1212 Väylien erikoisrakenteet, 1213 Muut erikoisrakenteet

2300 Rakenteiden hoito

2301 Sidotut päällysteet, 2302 Sitomattomat päällysteet, 2303 Kuivatusrakenteet, 2304 Päällystämättömät pientareet ja luiskat, 2305 Muurit ja meluesteet, 2306 Portaat, 2307 Sillat, 2308 Laiturit, 2309 Rikkakasvillisuuden poisto

Pihakannen päällysteet

Yleistä kansipihojen suunnittelusta:

Kansipihan suunnittelussa otetaan huomioon kansirakenteiden kantavuus ja mitoitus, rakennusten liittyminen kanteen, pilarilinjojen sijainti sekä istutusalueiden vedenpoistomahdollisuudet. Pihakannen rakenteellisen suunnittelun tulisi tapahtua yhtäaikaisesti pihasuunnittelun periaatteellisten linjausten kanssa. Pihan rakenteiden, maastonmuotoilujen ja istutusaltaiden mitoituksessa otetaan huomioon kansirakenteen kestävyys. Kansipihoissa kasvualusta on rajallinen, äärevät ilmasto-olosuhteet, lumikuorma ja märkyys edellyttävät kasvillisuudelta ja istutusratkaisuilta erityisvaatimuksia.

Päällystemateriaalin valintaan vaikuttavat:

Päällystemateriaaliksi valitaan toiminnallisesti ja kaupunkikuvallisesti soveltuva tuote. Päälystemateriaalin ja sen asennus- ja tukikerrosten tulee kestää liikennekuorman paino.

haluttu ulkonäkö
päällysteen ja päällysrakenteiden rakennus-ja -hoitokustannukset
kestävyys,korjattavuus ja huollettavuus, tavoitteena päällysteiden pitkäikäisyys ja materiaalin tehokas käyttö
pintavesien kuivatus
ympäristön olosuhteet, rajoitukset ja mahdollisuudet

Yleisimmät katujen päällysteet kansirakenteilla:

asfaltti ja muut bitumipäällysteet pintauksineen
valettu betoni ja jyräbetoni
betonikivet
luonnonkivet: noppakivi, nupukivi
betoni- ja luonnonkivilaatat
tiilet

Päällystemateriaalin paksuus:

Päällystemateriaalin paksuus valitaan yhteistyössä rakennesuunnittelijan kanssa. Päällysteen tulee kestää kannelle suunniteltu liikennekuorma. Pihakansilla ei useinkaan ole varsinaista ajoneuvoliikennettä, mutta huoltoliikenteen (mm. muuttokuormat) ja lumensiirtokaluston kuormitus saattaa olla yllättävän suurta.

Asennustapa

Kiveykset asennetaan tavalliseen tapaan asennushiekan varaan. Saumaus saumaushiekalla.

Rakennekerrokset

Rakennekerrosten paksuuteen vaikuttaa mm. kannen alapuolisen tilan käyttötarkoitus (lämmitetty vai kylmätila) sekä valittu kannen rakennetyyppi. Lisäksi rakennekerrosten paksuuteen vaikuttavat kannen käyttötarkoitus ja siihen kohdistuva kuorma.

Asfalttipäällysteet

Asfalttityypit

Asfalttityyppi valitaan käyttökohteen eli katuluokan mukaan. viittaus lähteeseen: Katutilan mitoitusohje.

asfalttibetoni AB
kivimastiksiasfaltti SMA
avoin asfalttibetoni AAB
pehmeä asfalttibetoni PAB
kantavan kerroksen asfaltti ABK

Visuaaliset laatuvaatimukset

Asfalttimassan reunat tulee muotoilla suoriksi, pinnoitteen reunan mutkaisuutta ei hyväksytä. Liittyminen suoraviivaiseen päällystereunaan tulee olla luonteva siten, että päällysteet liittyvät toisiinsa saumattomasti.

Pyöräteiden baanaverkostossa käytetään punaruskeaa asfalttia. Sävy valmistetaan punaisesta kiviaineksesta sekä lisäämällä bitumiin 5% hematiittiä.

Tekniset laatuvaatimukset

Tekniset vaatimukset ovat InfraRYL 21410 mukaiset seuraavin tarkennuksin. Suurin sallittu epätasaisuus pituus- ja poikkisuunnassa 3 metrin oikolaudalla mitattuna kaduilla on 4 mm. Asfalttimassan raaka-aineiden (kiviaines, sideaine) ja päällysteen toiminnallisten ominaisuuksien (kulumiskestävyys, deformaatiokestävyys, vedenkestävyys, pakkasenkestävyys, tiivistettävyys, sideainepitoisuus ja rakeisuus) tulee täyttää Asfalttinormien 2011 vaatimukset. Laatuvaatimuksina esitetyistä raaka-aineen ominaisuuksista toimitetaan tilaajalle joko käytetyn materiaalierän CE-merkintä tai tuoteseloste ja vaadittaessa testaustulokset.

Kulutuskerroksen, sidekerroksen (ABS) ja kantavan kerroksen (ABK) asfalttibetonin (AB), kivimastiksiasfaltin (SMA), avoimen asfaltin (AA), pehmeän asfalttibetonin (PAB) ja valuasfaltin (VA) raaka-aineiden ja massojen vaatimukset ovat julkaisun Asfalttinormit mukaiset. ABS ja ABK massat kuuluvat standardiin SFS-EN 13108-1. Lisäksi käytössä on rakenteeltaan erityisen tiiviitä ympäristöä suojaavia asfaltteja (ABT). ABT –massoilla ei ole standardia. Myöskään tuotenimillä myytäville massoille ei ole tuotestandardeja, eikä niitä voida CE –merkitä.

Värilliset asfalttipäällysteet tulee olla tehty lisäämällä asfalttimassaan väripigmenttiä asfaltin sekoitusvaiheessa.

Kierrätys

Asfalttipäällyste on 100-prosenttisesti kierrätettävä materiaali. Kaivuutöistä saatava pala-asfaltti kerätään talteen ja murskataan asfaltin raaka-aineeksi. Päällysteiden jyrsintätöistä saatava jyrsinrouhe kerätään myös talteen ja rouhe on sellaisenaan valmis raaka-aine asfalttipäällysteitä varten.

Opaslaatat

Yleistä

Opaslaattoja käytetään vain esteettömyyden erikoistason alueilla, joilla on sulanapitojärjestelmä tai jotka on katettu.

Muilla alueilla ohjaavana elementtinä voidaan käyttää 200 mm leveää lohkopintaista nupukiviraitaa. Varoitusalueen materiaalivaihtoehdot ovat valkoinen luonnonkivilaatta, sahattu nupukivi tai betonikivi. Varoitusalueen luonnonkivet ovat aina ristipäähakattuja tai poltettupintaisia.

Visuaaliset laatuvaatimukset

Kaikki saman kohteen opaslaatat ovat samaa kivilajia ja väriä. Joko valkoinen, tai riittävästi ympäröivästä pinnasta tummuuskontrastiltaan erottuva väri.

Ympäristössä ei saa olla muita väriltään tai pintakuvioltaan vastaavan tyyppisiä päällysteitä.

Tekniset laatuvaatimukset

Ohjaavan ja varoittavan kohokuvion ja tummuuskontrastin on säilyttävä tunnistettavana. Varoittavat laatat ovat polttopintaisia.

Saumaus

Sauman leveys enintään 5 mm. Saumaus tehdään ns. betonimärkäsaumauksena (InfraRYL 2010 kohta 21441.1.3.2) käyttäen märkää sementtihiekkaseosta.

Kivikoot

huomiolaatta (varoittava laatta)

300x300x80-100 mm, metallinastat.

ohjaava laatta

300x600x80-100 mm, jyrsityt urat.

Iskua vaimentavat turva-alustat ja pinnoitteet

Yleistä

Leikkikenttävälineiden alustojen on oltava iskua vaimentavaa materiaalia, yleensä turvasoraa tai muita ns. turva-alustoja, jotta voidaan vähentää putoamisesta aiheutuvia vammoja.

Turva-alustamateriaalien ominaisuuksien mukaan, tietyt turva-alustamateriaalit soveltuvat myös muihin käyttötakoituksiin kuten urheilukenttien juoksuradoille, jalkapallon pelaamiseen tai erilaisille poluille. Silloin ne eivät toimi turva-alustana vaan pikemminkin erikoispinnoitteena.

Määräykset

Leikkikentät ja leikkikenttävälineet ovat kuluttajaturvallisuuslainsäädännön soveltamisalaan kuuluvia palveluita ja tavaroita. Lain mukaan niistä ei saa aiheutua vaaraa käyttäjille. Leikkikenttävälineistä ja turva-alustoista on julkista standardit SFS-EN 1176-1…7, -10 ja -11. Näihin standardeihin liittyy standardi SFS-EN 1177, jossa esitetään leikkivälineen turva-alustan iskua vaimentavasta, alustan joustavuuteen perustuvan, putoamiskorkeuden määritysmenetelmä.

Turva-alue on se alue välineen alla ja ympärillä, joka tuleev arustaa iskuavaimentavalla alustalla. Sen laajuus vaihtelee välinetyypeittäin. Välinevalmistajan asennusohjeessa on ilmoitettu turva-alueen laajuus täsmällisesti.

Ohjeet

Materiaalien rajapinnat suunnitellaan siten, että ne eivät estä liikkumista eri materiaaleilla pinnoitettujen alueiden välillä, mikäli tavoitteena ei ole kulkuyhteyden katkaiseminen. Pintamateriaalia rajaavat rakenteet eivät saa sijoittua leikkivälineiden turva-alueelle.

Leikkivälineiden sijoittelussa ja maaston käsittelyssä pyritään hyödyntämään olevat maastonmuodot. Leikkivälineiden turva-alueet pyritään suunnittelemaan kuitenkin vaakasuoriksi. Kaltevilla turva-alueilla turvallisuusnäkökohdat on huolellisesti varmistettava suunnitteluvaiheessa.

Putoamisalueella käytettävän materiaalin laatu määräytyy välineen putoamiskorkeuden mukaan. Välineillä, joiden putoamiskorkeus on alle 60 cm, ja joihin ei liity pakotettua liikettä, ei ole putoamisaluetta. Välineen ympärille täytyy kuitenkin jättää riittävästi tilaa välineen turvalliselle käytölle eikä edes näitä putoamisalueettomia välineitä suositella asennettavaksi täysin koville alustoille.

Visuaaliset laatuvaatimukset

Turva-alustan tulee sopia ympäristönsä materiaaleihin ja tyyliin. Irtonaisen turva-aluemateriaalin alue tulee rajata siten, ettei se sekoitu muihin materiaaleihin.

Tekniset laatuvaatimukset

Leikkipaikan turva-alueilla käytettävien turva-alustojen tulee täyttää viimeisimpien voimassa olevien kansainvälisten standardien leikkikenttäpinnoitteiden turvallisuusvaatimukset (Euroopassa EN 1176:1998 ja EN 1177:1998 ja Amerikassa ASTM F1477-98 ja F1292-99). Turva-alustan paksuuden leikkivälineen turva-alueella tulee täyttää ko. leikkivälineen putoamiskorkeuden perusteella määritelty vähimmäispaksuus. (tarkistetaan uuden standardin 2018 vaatimukset)

Turvasora

Turvasora on murskaamatonta seulottua someroa, jossa ei ole mukana hienointa kiviainesta. Turvasoran tärkein vaatimus on, että se ei tiivisty. Sen tulee aikaa myöten pysyä irtonaisena ja pehmeänä. Standardissa SFS-EN 1176-1 on valmiiksi testattuina materiaaleina esitetty mm. hiekka ja sora, joita voidaan käyttää ilman testausta.

Kiviaineksen tulee olla pestyä pyöreärakeista luonnonsoraa. Siinä ei saa olla murskattuja aineosia. Materiaalissa ei saa olla epäpuhtautena savea eikä lietettä.
Standardin SFS-EN 1177 mukaan hyväksytyt raekoot ovat 0,2-2 mm tai 2-8 mm.
Turva-alueella käytettävän hiekan ja soran tulee tiivistymisen välttämiseksi olla tasarakeista.
Hienoainekset on huuhdottu pois vesiseulonnalla.

Turvahake

Turvahake on murskaamalla valmistettu puuhaketta, joka on tarkoitettu leikkipaikkojen turva-alustaksi. Se on luonnonmukainen ja pölyämätön turva-alusta.

Suositellaan turvahaketta pienipäästöisenä ja ympäristöystävällisenä materiaalina silloin kuin ei esim. esteettömyyssyistä tarvita sidottua turva-alustaa.

Vaatimukset

Standardin SFS-EN 1177:2018 mukaan hyväksytty raekoko on 5-30 mm, hake ei saa olla tasakokoista.
Puu on pilkottu terävillä terillä eli se on haketettua – ei murskattua.
Tulee olla HIC-testattu leikkikentille soveltuvaksi

Turvahakkeen ominaisuuksia

Luonnonmukainen materiaali
Ei kuluta leikkivälineitä eikä vaatteita turvahiehan tavoin.
Ei kulkeudu helposti sisätiloihin
Ei pölyä (sopii allergikoille).
Ei maatuessaan kovetu ja tilanne voidaan korjata helposti lisäämällä hakeeta vanhan päälle.

Valettavat turva-alustat

Valmiin tuotteen tulee täyttää materiaalivalmistajan (kumirouhe) antamat asennetun tuotteen kimmoisuusarvot (HIC testi) putoamisonnettomuuksien varalta.

Turva-alustan valussa käytetyn kumirouheen tulee olla laadukasta ja läpivärjättyä sekä yhteensopivaa käytettävän liiman kanssa.

Turvatekonurmet

Tuotteen tulee täyttää FIFA:n, IAAF:n ja ITF:n standardit.

Kentän optimaalinen jousto voidaan saavuttaa erilaisilla vaihtoehdoilla. Kaikilla rakenteilla pyritään siihen, että kentän pinnasta mitattava jousto on samanlainen kuin se olisi luonnonnurmellakin.

Rakennevaihtoehdot:

Tekonurmi hiekkatäytöllä
Tekonurmi hiekka- ja kumitäytöllä
Tekonurmi hiekka- ja kumitäytöllä, alapuolisella joustokerroksella

Nukan pituus: Tekonurmet jaotellaan nukan pituuden mukaan lyhyt- ja pitkänukkaisiin.

Lyhytnukkaiset: 40, 45, 50, 55 mm
Pitkänukkaiset: 60,65 mm

Nukan väri:

Saatavilla useita eri värejä

Kumitäytön laadut:

Kierrätetty SBR
EPDM (useita eri värejä)
Termoplastinen TPE-O (useita eri värejä)

Reikämatot

Nurmisaumatut kiveykset ja nurmikivet

NURMISAUMATUT NOPPA- JA NUPUKIVET

Käyttökohteet

Nurmisaumausta käytetään alueilla, joilla halutaan vihreyden lisäksi kantavuutta. Tällöin kiveys ei erotu ympäristöstään niin voimakkasti kuin tavallinen kiveys tai muu päällyste. Nurmisaumausta käytetään puistokäytävillä, joissa ei edellytetä esteettömyyttä eikä ole huoltoajoa. Läpäisevät pinnoitteet soveltuvat myös kantavan kasvualustan päällystemateriaaliksi.

Kivikoot

Noppakivet: 90 x 90 x 90 mm, 140 x 140 x 140 mm
Nupukivet: 140 x 220…250 x 140 mm

Pintakäsittelyt

Yleensä nurmisaumatut nupu- ja noppakivet ovat lohkottuja.

Asennus

Sauman leveys: 10-30 mm

Päällysteen alle asennushiekkakerroksen päälle levitetään ennen päällysteen latomista moniravinnelainnoitetta. Saumat täytetään hiekka-turveseoksella tai normaalilla nurmikon kasvualustamateriaalilla. Saumauksen jälkeen saumoihin kylvetään nurmikkosiemenseos. Siemen voidaan sekoittaa saumausaineeseen etukäteen.

BETONISET NURMIKIVET

Käyttökohteet

Raitiolinjoilla kiskojen välissä, luiskaverhouksissa ja tonttien pelastusreiteillä. Reikälaattoja ja -kiviä sekä nurmikiviä käytetään myös luiskien ja liikennealueiden maisemointiin sekä sitomaan perusmaa haluttuun kaltevuuteen. Luiskiin kannattaa valita tuote, jossa on reikä, jotta täyttömateriaali pysyy paikallaan.

Kasvillisuus sitoo kaupunkipölyä ja tehostaa hulevesien imeytymistä ja haihtumista. Jotta hulevedet imeytyvät parhaalla mahdollisella tavalla, myös pohjarakenteen tulee olla läpäisevä. Kivet saumataan tällöin kiviaineksella, josta hienoaines on seulottu pois.

Kivikoot

Nurmikivi 278 x 138 x 80
Reikälaatta 398 x 598 x 80
Vihernappula 68 x 208 x 80
- Suorakulmainen ja muodostaa riittävän kokoisia nurmikoloja kivien väleissä.
Golfkivi 140 x 140 x 80
Viherässä 291 x 305 x 100 mm
- Riittävän isot nurmikolot, helppo rakentaa tasainen pinta, mutta toisaalta epäsäännöllisen muotonsa takia hyvin hankalaa saada viimeisteltyä kokonaisuutta varsinkin reuna- ja rajautumiskohdissa.

Pintakäsittelyt

Nurmikivet ovat yleensä pintakäsittelyltään sileäpintaisia. Käytetyimmät nurmikivet ovat värisävyltään harmaita, mutta niitä on saatavana myös värjättyinä, esim. hiekanruskea, musta, vihreä.

Asennus

Nurmikivissä on asennusnystyrät tai muoto, joka määrittää kiveyksen saumanleveyden. Nurmikivet saumataan multahiekkaseoksella, johon nurmensiemenet on sekoitettu valmiiksi. Mikäli suunnitelmaselostuksessa ei anneta tarkempia ohjeita, käytetään InfraRYL 214311 mukaista kasvualustaa ja lannoitusta. Saumaaminen voidaan tehdä myös pienirakeisella sepelillä, jolloin kiveyksen vedenläpäisykyky paranee. Vihernappulan ja Viherässän kanssa voi käyttää myös maanpeitekasveja.

Viimeistely

Liittäminen toiseen pinnoitteeseen: Viherässä ja muiden isoreikäisten kivien reuna-alueet viimeistellään esimerkiksi juoksukivirivillä sauvakiveä. Siten reunasta saadaan tasainen. Kivien leikkaamista kannattaa välttää. Golfkivi taipuu pienen kokonsa vuoksi hyvin erilaisiin kaariin.

Betonivalupäällyste

Betonivalun paksuus

Laatan paksuus määritellään aina erikseen. Laatan paksuuteen vaikuttavat muun muassa pohjamaa ja laattojen koko. Keskimäärin laatan paksuus on 80 -150 mm raudoitettuna.
- kevyen liikenteen väylät, joissa ei ole huoltoajoa: 80 mm
- kevyen liikenteen väylillä, joissa on huoltoajoa: 150 mm

Pintakäsittelytavat

hiertäminen
harjaaminen
kuviointi
graafinen betoni
maalaus*

*Maalin päällimmäiseen kerrokseen lisätään hiekkaa liukkauden estämiseksi. Pintakäsittelyllä pyritään karhentamaan pinta, jotta sen kitka lisääntyisi eikä se jäätyneenäkään olisi niin liukas kuin sileä betonipinta.

Väribetoni

Väribetonilla tarkoitetaan pigmentillä ja/tai kiviaineksella läpivärjättyä betonia. Kirkkaimmat värisävyt saadaan käyttämällä sideaineena valkosementtiä ja värillistä kiviainesta. Tavallisimmat väribetonin valmistuksessa käytetyt väripigmentit ovat punainen, ruskea ja musta. Harvemmin käytettyjä ovat valkoinen, keltainen, sininen ja vihreä. Valkoinen väri voidaan aikaansaada vain valkosementtiä käyttämällä sekä valkoisilla kiviaineksilla. Väribetoneita käytettäessä pintaan jäävä sementtikivi suositellaan poistettavaksi (esim. hieno- tai happopesu) ja pinta impregnoitavaksi värihajonnan pienentämiseksi.

Pinnan värjäys

Lasuurit ovat kuultavia, kemiallisia betonin pintakäsittelyjä, joilla aikaansaadaan värillisiä läpikuultavia pintoja.

Sininen betoni eli ns. kuparibetoni. Betonimassan joukkoon lisätään kuparijauhetta ja kovettumisen jälkeen betoni käsitellään ammoniumkloridiliuoksella, jolloin lopputuloksena on sininen tai turkoosinvärinen betoni.
Betonipinnan värjäys muilla (mm. Umbra).

Asennus

Betonipäällysteet muodostavat samalla sekä päällysteen että kantavan kerroksen, jonka vuoksi ne voidaan rakentaa suoraan jakavan kerroksen päälle. Paikalla valetussa betonipäällysteessä käytettävä betonimassa valmistetaan asemasekoitteisena käyttäen korkeaa (yli 300 kg/m3) sementtimäärää.

Betonimassa valetaan tiivistetylle routimattomalle alustalle tehtyyn muottiin. Muotti rakennetaan paikan päällä suunniteltuun muotoon. Halkeilun estämiseksi on valettava alue jaettava liikuntasaumoilla 4-5 m välein, rakennesuunnittelijan ohjeen mukaan. Pohjan vaatimukset ovat samat kuin betonilaatoituksella. Alustan tulee olla tiivis, routimaton ja tasainen. Raudoitukseen voidaan käyttää harjateräsverkkoa.

Saumaus

Valettavaan betonipäällysteeseen tehdään saumat lämpöjännitysten ja muiden halkeamien syntymisen vähentämiseksi.

Yleinen tapa on käyttää lautasaumoja (kestopuu) sopivin välimatkoin katkaisemaan yhtenäinen valu. Myös kokonaan erillisten valuosien rakentaminen on mahdollista, tällöin eri osien väliin jää muutaman mm:n saumaväli.

Käyttökohteet

Kevyen liikenteen väylät, joissa ei ole talvikunnossapitoa.

Betonikivet

Perusladonnan kivikoot:

278x138x80, 138x138x80.

Pintakäsittelyt

Betonilaatat voivat olla pintakäsittelyltään mm. sileitä, hiekkapuhallettuja tai hienopestyjä. Kiven pintaa voidaan muokata muotoilemalla, jälkikäsittelemällä tai kemiallisella käsittelyllä ja tuottaa näin esim. elävää antiikkipintaa, profiloitua pintaa ja patinoitua pintaa. Betonikivien suorakulmaisissa särmissä voi olla viiste tai pyöristys. Kivissä voi olla myös erilaisia toiminnallisia profiileja ja/ tai koristeprofiileja.

Asennus

Betonikiveys asennetaan asennushiekan varaan. Luiskissa (vähintään 1:2) ja korotetuilla suojateillä betonikivet asennetaan maakosteaan betoniin. Kiveyksen rajautuessa kasvualustaan tai ilman tukea sen reuna tuetaan maakostealla betonilla kolmen kiven leveydeltä. Monissa betonikivissä on nk. asennusnystyrät (eivät ole mitoissa mukana), jotka helpottavat asennustyötä. Betonikivet voivat lisäksi olla reunaprofiloituja siten, että kivet lukkiutuvat toisiinsa muodostaen kantokyvyltään kestävämmän päällysteen. Kiveys tuetaan aina reunoilta kiinteään tai rakennettuun tukeen, joka estää kiveystä purkautumasta.

Kivien saumaukseen käytetään saumaussoraa, raekoko 0/1 mm.

BETONISET NURMIKIVET:

Käyttökohteet

Kivikoot

Nurmikivi 278 x 138 x 80
Reikälaatta 398 x 598 x 80
Vihernappula 68 x 208 x 80
Golfkivi 140 x 140 x 80
Viherässä 291 x 305 x 100 mm

Asennus