Hulevesi- ja kosteikkokasvillisuus

Hulevesirakenteet vaihtelevat suuresti kaduille ajoratojen väliin sijoitetuista vettä viivyttävistä painanteista vesistöjen varrelle rakennettuihin laajoihin kosteikkoihin, joihin voi liittyä pohjapatoja, tulva-alueita ja maapohjaisia tai kivettyjä uomia. Hulevesien hallintarakenteen tavoitteena on viivyttää, imeyttää, pidättää, puhdistaa ja ohjata hulevettä. Kasvillisuudella on merkitystä osana järjestelmää esimerkiksi puhdistavana, luonnon monimuotoisuutta lisäävänä, esteettisenä tekijänä tai näiden yhdistelmänä. Hulevesirakenteiden kasvillisuussuunnittelua vaikeuttaa se, että jos rakenne on hyvin läpäisevä, se ehkä onkin kasvupaikkana suurimman osan vuodesta kuiva eikä kosteikko.

Valitsemme kasvit hulevesirakenteeseen rakenteen luonnomukaisuuden asteen sekä rakenteen vedenkäsittelytavoitteen mukaisesti. Voimakkaasti rakennetussa katuympäristössä kasvit voivat olla tavanomaisia katuympäristön kestäviä kasvilajeja. Puistoissa ja luonnonläheisillä alueilla käytämme pääosin luonnonkasveja. Rakennetussa ympäristössä voimme täydentää aluetta koristekasveilla. Monet hulevesirakenteet eivät tarvitse istutettuja tai kylvettyjä kasveja lainkaan. Jos rakenne on muotoiltu elävään pohjamaahan, se kasvittuu itsekseen jo ensimmäisen kesän aikana.

Hulvesirakenteen kasvillisuus muodostuu hyvin pitkälti kunnossapidon seurauksena. Kasvit valikoituvat alueelle sen mukaisesti, kuinka ne ovat sopeutuneet elämään vesirajassa: matalan veden kasvit, ajoittaista tulvaa kestävät kasvit ja rannan läheisyydessä kuivalla maalla viihtyvät kasvit etsivät kukin sijansa.  Otamme huomioon kasvillisuuden luontaisen sukkession, jota ohjailemme hoidolla. Erityisesti kiinnitämme huomiota haitallisten vieraslajien ja aggressiivisesti leviävien lajien nopeaan poistoon.  Aggressiivisia lajeja, jotka helposti tukkivat hulevesirakenteen estäen virtaaman,  ovat ainakin leveäosmankäämi (Typha latifolia), haarapalpakko (Sparganium erectum) ja järviruoko (Phragmites australis). Luonnonmukaisissa hulevesialtaissa ylläpidämme näkymiä vesiuomaan puuvartiskasvustoa rajoittamalla ja luiskien yläosia niittämällä. Se parantaa sekä viihtyisyyttä että turvallisuutta.

Kasvien avulla voidaan myös puhdistaa vettä, mutta tietoa eri kasvilajien potentiaalista on vain niukasti saatavilla. Kun tarvitsemme veden viivytystä, tehokasta ravinteiden sidontaa ja haihdutusta, voimme käyttää laajoja tiheitä kasvustoja muodostavia lajeja, mutta pienissä hulevesikohteissa ne voivat tukkia rakenteet. Tällaisia ovat esim. korpikaisla (Scirpus sylvaticus), mesiangervo (Filipendula ulmaria) ja ruokohelpi (Phalaris arundinaceae). Kaikissa kohteissa suosimmme luonnonkasvejamme saroja (Carex spp.) ja vihvilöitä (Juncus spp.), jotka ovat hyviä ravinteiden ja haitta-aineiden sitojia. Hulevesialueille sopivia perus- ja täydennyslajeja esitttelemme “Helsingin kaupunkikasvioppaassa” (Ruohovartiset kasvit hulevesialueilla).

Luonnon monimuotoisuuden edistäminen

Muodoltaan vaihtelevat hulevesikostekot lisäävät kaupunkiluonnon monimuotoisuutta. Otamme huomioon rantojen ja pienvesien eläimistön suosimalla niiden hyvinvointia edistävää kasvilajistoa, kuten pajuja.

Tarkkailemme ja torjumme nopeasti haitalliset vieraslajit. Haitalliset vieraslajit, kuten jättipalsami, leviävät tehokkaasti vesistöjen varsissa.

Ilmastonmuutokseen varautuminen

Kaikenlaiset hulevesirakenteet ovat ilmastonmuutokseen varautumista. Rankkasateiden lisääntyessä ja niiden aikana satavan vesimäärän kasvaessa tarvitsemme kaupunkikosteikkoja ja muita hulevesirakenteita yhä enemmän tasaamaan hulevesivirtaamien huippuja sekä viivyttämään, pidättämään ja puhdistamaan vettä.

Kiertotalouden huomioiminen

Hulevesirakenteissa käytämme ensi sijassa paikallista maaperää ja hyödynnämme sen sisältämää siemen- ja juuripankkia. Maastossa olevat kivet ja puunrungot hyödynnämme luonnomukaisten hulevesiaiheiden muotoilussa.

Suunnitelmassa huomioitava

Suunnittelemme myös hulevesirakenteen seurannan, hoidon ja kunnossapidon.

Mitoitus

Hulvesirakenteen mitoitus perustuu laskelmiin siihen johtuvan veden määrästä. Kasvillisuuden valinta perustuu arvioon veden liikkeistä ja käyttäytymisestä ja hulevesirakenteen toiminnallisesta tavoitteesta.