Katu- ja puistopuut

Mitä isompi ja terveempi puu on, sitä enemmän se sitoo ja varastoi hiiltä, tasaa huleveden huippuvirtaamia, säätelee pienilmastoa ja varjostaa helteellä. Helsingin kaupunkipuille turvaamme sellaiset elinolot, jotka mahdollistavat puiden kehittymisen pitkäikäisiksi ja elinvoimaisiksi, niin että ne pystyvät tuottamaan puille ominaisia ekosysteemipalveluja.

Puiden hyvinvoinnin turvaaminen

Toteutamme katupuuistutukset kestävästi, sillä puiden istuttaminen on kallista. Istutuskustannukset koostuvat kookkaan taimen hankinnasta, suojavarusteista, kasvualustasta ja pinnoitteesta. Istutuksen jälkeen taimia on vielä kasteltava, jotta puut juurtuvat hyvin. Lisäksi katupuita on leikattava säännöllisesti noin 30 vuoden ajan, jotta latvuston rakenne kehittyy kestäväksi ja katuympäristöön sopivaksi. Katupuuistutusten rakentamisen aiheuttama hiilijalanjälki on suuri, ja kestää useita vuosia ennen kuin rakentamisen hiilidioksidipäästöt on kompensoitu. Vasta sitten puu alkaa toimia hiilinieluna.

Puiden hyvinvointia turvaamme varaamalla niille hoidon ja uusimisen edellyttämän katutilan. Tiedostamme katutilaa koskevien päätösten vaikutukset puiden pitkäaikaiseen hyvinvointiin ja ekosysteemipalvelujen tuottamiseen.  Kunnossapitäjiltä edellytämme kunnossapidon tuotekorteissa annettujen ohjeiden noudattamista ja ammatillista pätevyyttä. Auraus-ja kaivutyöt eivät saa vahingoittaa puita ja niiden juuristoja, ja toistuvia kaivutöitä samojen puiden juuristoalueilla ehkäistään.

Kulttuuriympäristöjen vaaliminen

Monilajiset kaupunkipuuistutukset ovat Helsingin erityispiirre. Puistopuiden monilajisuuteen ovat vaikuttaneet paitsi Suomen kuuluminen ensin Ruotsiin ja sitten Venäjään, myös eri aikakausien suunnitteluihanteet ja maineikkaiden kaupunginpuutarhureiden kokeiluhalut. Helsingille tunnusomaisia ovat keskustan bulevardien lehmukset, runsas poppelivalikoima, ulkomaiset havupuut sekä koristeomenapuut.

Kulttuurihistoriallisesti ja kaupunkikuvallisesti arvokkaissa kohteissa vaalimme merkittäviä puuyksilöitä ja turvaamme niiden kasvuolosuhteet ja säilymisen. Näiden kohteiden suunnittelun, hoidon ja rakentamisen teemme arvokkaiden puiden ehdoilla ja niin, että kohteen maisemallisesti arvokkaat ominaispiirteet säilyvät. Kaupunkikuvallisesti merkittäviä yksittäisiä puistopuita säilytämme niin pitkään kuin mahdollista, mutta seuraamme niiden kuntoa säännöllisesti turvallisuuden varmistamiseksi. Vaalimme puurivejä kaupunkikuvallisina kokonaisuuksina. Kunnioitamme puiden alkuperäisiä istutussommitelmia, ja puiden täydennysistuttaminen on suunnitelmallista.

Kun vanha puisto peruskorjataan tai puukujanne uudistetaan, säilytämme mahdollisuuksien mukaan myös puulajiston alkuperäisen mukaisena. Toisinaan kulttuuriympäristön vaaliminen saattaa edellyttää näkymien avaamista puita poistamalla. Mahdollinen puiden poisto tehdään aina suunnitelmallisesti. Eri aikakausien kohteiden lajivalintoja varten Kaupunkikasviopas tarjoaa tietoja lajien ja lajikkeiden käytöstä ja yleisyydestä eri aikakausina.

Puuriveihin ja muihin kaupunkikuvallisesti arvokkaisiin puukokonaisuuksiin vältetään sijoittamasta rivivaikutelmaa tai kaupunkikuvaa heikentäviä elementtejä kuten pysäköintiä, mainoslaitteita ja jakokaappeja.

Luonnon monimuotoisuuden edistäminen

Vanhoja, etenkin onkaloituneita, puita säilytetään niin pitkään kuin se on turvallisesti mahdollista. Vanhat puut tarjoavat elinympäristöjä ja ravintoa monille muille eliölajeille kuten linnuille, pikkunisäkkäille, hyönteisille, sammalille, jäkälille ja sienille. Mitä monilajisempaa kaupunkipuusto on, sitä monilajisempaa on myös eliöstö, jota se elättää.

Puulajivalinnoissa suosimme pölyttäjiä, perhosia ja muita hyönteisiä hyödyttäviä puulajeja kuten esimerkiksi pajuja, jotka kukkivat aikaisin keväällä. Puistoissa suosimme hedelmiä, marjoja ja siemeniä tuottavia puulajeja. Santamourin malli, jonka mukaisesti käytetään sukulaisuussuhteiltaan mahdollisimman vaihtelevaa lajistoa, toimii lajivalintojen innoittajana.

Turvaamme lahopuun määrää säästämällä lahorunkoja ja kelopuita. Rakennamme puistoissa mahdollisuuksien mukaan lahopuuaitoja.

Kiertotalouden huomioon ottaminen ja resurssitehokkuus.

Suosimme puuistutuksissa paikalla tuotettua tai kierrätyskasvualustaa ja mahdollisuuksien mukaan käytämme myös biohiiltä. Siirrämme rakentamisen vuoksi poistettavia nuoria ja hyväkuntoisia puita harkiten silloin, kun puut voidaan istuttaa heti uuteen paikkaan ilman välivarastointia. Käytämme runkosuojuksia ja ritilöitä vain kun niille on käytännön tarve.

Ilmastomuutokseen varautuminen

Monipuoliseen kasvivalikoimaan panostaminen on osa kaupunkiorganisaation riskinhallintaa. Sen avulla ehkäisemme ennalta ilmastonmuutoksen ja uusien kasvitautien ja tuholaisten aiheuttamia tuhoja kaupungin kasvillisuudelle. Istutettavien taimien tulee olla perimältään monipuolisia, ilmastollisesti kestäviä ja hyväksi tunnettua kantaa. Istutettavien puiden tulee kestää tauteja ja tuholaisia, ja tiedostamme kansainvälisen kasvikaupan aiheuttaman riskin uusien kasvitautien ja tuholaisten leviämiselle.

Istutamme puita vain sellaisiin paikkoihin, joissa ne voivat kasvaa suurikokoisiksi ja pitkäikäisiksi. Suuret puut auttavat ilmastonmuutokseen varautumisessa, esimerkiksi lämpötilojen tasaajana hellejaksojen aikana. Riittävän suuri kasvualustatilavuus puolestaan auttaa turvaamaan puiden vedensaantia myös kasvukaudelle sattuvien kuivuusjaksojen aikana. Hulevesiä hyödynnetään puiden kasteluun silloin kun se on mahdollista, eikä esimerkiksi katusuolaus aiheuta estettä.

Suunnittelussa ja rakentamisessa huomioitavaa

Mitoitus. 

• Istutamme katu- ja puistopuut paikkoihin, joissa niiden juuristolla ja latvuksella on tilaa kasvaa isoiksi ilman jatkuvaa leikkaamistarvetta. Eri puulajeilla on erilaiset tilavaatimukset. Katutilaan sijoitettavien puiden vähimmäistilantarve on koottu ohjeen “Katutilan mitoitus- Suunnitteluohjeet Helsingin kaupungille  2014″ liitteeseen 2. Voimassa oleva vähimmäismitoitus tarkistetaan “Ohjeita suunnittelijoille”-portaalista, sekä ajantasaisista mallipiirustuksista ja –työselostuksista.
• Puut sovitetaan yhteen valaisimien, liikennemerkkien ja muiden liikenteenohjausrakenteiden, pysäköinnin sekä maanalaisten kaapelien ja johtojen kanssa.
• Puiden etäisyys rakennusten seinistä, liikenteenohjauslaitteista, valaisinpylväistä ja ilmajohdoista on mitoitettava niin, että puilla on riittävästi kasvutilaa.
• Kunnossapidon vaatimukset kuten lumitila ja työkoneiden vaatimat tilat otetaan huomioon.
• Katupuiden ja raitioliikenteen yhteensovittamisesta löytyy oma mitoituskortti Kaupunkitilat-osassa.

Puiden istuttaminen. 

• Lajivalinnoissa ja taimikoon valinnassa noudatamme “Helsingin kaupunkikasvioppaan” ohjeistuksia. Katualueilla käytämme vain harkiten suurikokoisia marjoja ja hedelmiä tuottavia tai piikikkäitä lajeja. Laji ja lajike vaikuttavat niin kasvien menestymiseen kasvupaikan olosuhteissa kuin myös tulevaan kokoon ja hahmoon.
• Huolehdimme sekä sisäisestä että ulkoisesta taimilaadusta. Sisäiseen laatuun kuuluu kasvien terveys, lajikeaitous ja ilmastollisesti soveltuva perimä. Perinnölliset ominaisuudet ratkaisevat mm. puun talvenkestävyyden ja kasvutavan. Ulkoiseen laatuun kuuluu taimen vaaditun mukainen koko, elinvoimaisuus ja ulkonäköä ja rakennetta kuvaavat vaatimukset. Taimimateriaalin tulee täyttää julkaisussa “Puiden taimilaatuvaatimukset” määritellyt kriteerit. Taimilaadusta ei tule tinkiä. Huonolaatuinen taimi aiheuttaa monikertaisesti suuremmat kustannukset taimen uusimisen, alkuhoidon ja koko elinkaaren aikaisen kunnossapidon kautta. Istutettavilla taimilla tulee olla lakisääteiset kasvipassit, joista selviää taimen kasvatushistoria. Katupuiden tulee sietää latvuston leikkaamista.
• Suunnitelmissa määrittelemme puun lajin, lajikkeen, lisäyslähteen ja kannan, taimikoon, taimityypin ja kasvualustan. Kiinnitämme huomiota istutettavien puiden laji- ja lajikeaitouteen. Tarkistamme ja ennakoimme taimien saatavuuden hyvissä ajoin.
• Uusissa kohteissa asennamme katupuille runkosuojat talvihoidettavilla alueilla ja pysäköinnin läheisyydessä. Puunsuojavarusteet löytyvät kaupunkitilaohjeen kaupunkikalustekorteista. Suojaamme istutettavat puut haittaeläimiltä kuten kaneilta.
• Kasvualustan laatu ja mitoitus on esitetty kortissa “Kasvualustat”. Huomioimme kantavan kasvualustan normaalia kasvualustaa heikomman vedenpidätyskyvyn. Maksimoimme kantavan kasvualustan tilavuuden aina kun mahdollista esimerkiksi rakentamalla kantavaa kasvualustaa pyöräteiden ja jalankulun alle. Huomioimme katusuolan puille haitallisen vaikutuksen hulevesien hallintaa suunniteltaessa.
• Istutuksen jälkeen taimelle järjestetään kahden vuoden tehostettu hoito, jolla varmistamme juurtumisen onnistumisen ja kasvuun lähdön.

Puiden säilymisen varmistaminen. 

• Vaalimme suojeltuja ja muuten arvokkaiksi todettuja puuympäristöjä niiden arvoja säilyttävällä tavalla. Vaalimme vanhoja ja suurikokoisia puita kasvuympäristöineen. Huomioimme puiden kulttuurihistoriallisen ja kaupunkikuvallisen arvon sekä suojelustatuksen. Suunnitteluhankkeissa tarkistamme, onko suunnittelualueella lajistoharvinaisuuksia, seurantapuita tai tutkimushankkeisiin kuuluvia puita.
• Kaivutöissä noudatamme “Yleisten alueiden käyttö, tilapäiset liikennejärjestelyt ja katutyöt“-oppaassa annettuja ohjeita. Maalämpökaivoja yleisille alueille sijoitettaessa noudatamme Helsingin ohjeessa määriteltyjä suoja-etäisyyksiä.
• Tarvittaessa käytämme puiden juuria säästäviä kaivumenetelmiä kuten ilmalapiota, maa-aineksen imurointia tai käsin kaivamista.

Puiden kaataminen. 

• Puiden kaatamisessa noudatamme maankäyttö- ja rakennuslain säännöksiä puiden kaatamisen luvanvaraisuudesta. Puiden kaatamisen keskeinen syy on turvallisuus. Ympäristölleen välitöntä vaaraa aiheuttavat puut todetaan puiden kuntokartoituksella, joita tekevät koulutetut arboristi. Puistojen ja katujen peruskorjauksen yhteydessä puita kaadetaan kaupunkiympäristölautakunnassa hyväksyttyjen katu- ja puistosuunnitelmien perusteella. Liito-oravien lisääntymis- ja levähdyspaikoilla puita ei saa kaataa ilman lupaa. Puita ei myöskään tule kaataa lintujen pesintäaikana huhtikuusta heinäkuun loppuun välisenä aikana.
• Paras aika tehdä puiden kuntokartoituksia on toukokuusta lokakuuhun. Kuntokartoituksia ei voi tehdä talvella,
• Säilytämme kaadettujen puiden runkoja lahopuun määrän lisäämiseksi ja monimuotoisuuden edistämiseksi. Lahopuuta voidaan säilyttää pystyssä olevina runkoina tai maapuuna.