Avoimet viheralueet
- Tila: Luonnos
- Päivitetty: 28.11.2024
- Julkaistu: 4.10.2016
Viheralueiden kunnossapitoluokitus RAMS 2020 korvaa aikaisemmin käytössä olleen Viheralueiden hoitoluokituksen (ns. ABC-luokituksen). Viheralueiden kunnossapitoluokituksen mukaan viheralueet jaetaan kolmeen kunnossapidon pääluokkaan: rakennetut viheralueet (R), avoimet viheralueet (A) ja metsät (M). Kunnossapitoluokka kuvaa alueen yleisilmettä, käyttöä ja kunnossapidon laatutasoa. Sen lähtökohtia ovat alueen ominaisuudet, sen tarjoamat palvelut, käyttötarkoitus, käyttäjät ja kunnossapidolle asetetut laatu- ja kustannustavoitteet.
Avoimia viheralueita ovat arvoniitty (A1), käyttöniitty (A2), maisemaniitty (A3), avoin alue (A4) ja maisemapelto (A5).
Sisältö
A1 Arvoniitty
- Arvoniityt ovat erityisen tärkeitä ja arvokkaita maiseman, kulttuuriperinteen, luonnon monimuotoisuusarvojen tai muiden määriteltyjen erityisten ominaispiirteiden vuoksi tai ne ovat muuten käyttäjille merkittäviä niittyjä. Arvoniittyjä voivat olla erilaiset perinnebiotoopit sekä rakennetut elinympäristöt, jotka jäljittelevät luontaisia kasvupaikkoja. Arvoniityksi nimeäminen edellyttää erityisen arvon nimeämista ja sen perustelua.
- Arvoniityt säilyttävät kansallista kulttuuri- ja luonnonperintöä, kulttuurimaisemia ja tarjoavat niihin liittyviä elämyksiä.
A2 Käyttöniitty
- Käyttöniityt ovat osa virkistysaluetta, puistoa, pihaa, kulttuuri- tai perinnemaisemaa. Käyttöniittyjen kasvillisuus on usein runsaasta käytöstä johtuvaa niittylajistoa. Käyttöniityillä voi olla luonnonmukaisia hulevesirakenteita, kuten avo-ojia, purouomia, hulevesi- ja imeytyspainanteita, imeytyskenttiä, kosteikkoja ja lammikoita.
- Käyttöniityt ovat asukkaiden ulko-olohuoneita, jotka tarjoavat mahdollisuuden ulkoiluun, oleskeluun, viihtymiseen ja sosiaaliseen vuorovaikutukseen. Ne tarjoavat kaupunkikuvallisia, kulttuurisia ja vuodenaikoihin liittyviä aistittavia elämyksiä ja taajamaluonnon seurantamahdollisuuksia.
A3 Maisemaniitty
- Maisemaniityt ovat osa virkistysaluetta, puistoa, liikenneviheraluetta, kulttuuri- tai perinnemaisemaa. Niitä hoidetaan avoimen kulttuurimaiseman säilyttämiseksi. Kasvipeite muodostuu pääosin ruohovartisista luonnonkasveista. Maisemaniityillä voi olla luonnonmukaisia hulevesirakenteita, kuten avo-ojia, puroja, uomia, hulevesi- ja imeytyspainanteita, imeytyskenttiä, kosteikkoja ja lammikoita. Maisemaniitylle ei kohdistu käytöstä aiheutuvaa kulutusta. Kulku voidaan ohjata rakennetuille kulkuväylille ja leikatuille niittypoluille.
- Maisemaniityt ylläpitävät luonnon monimuotoisuutta ja kulttuurimaisemia. Ne antavat asukkaille madollisuuden nauttia avoimesta tai puoliavoimesta maisemasta ja tarjoavat monipuolisia luontokokemuksia kaikkina vuodenaikoina.
A4 Avoin alue
- Avoimia alueita ovat esimerkiksi viljelykäytöstä poistuneet pellot, aukeat alat metsässä ja sähköjohtojen alustat sekä luonnonmukaisten hulevesirakenteiden reunavöhykkeet. Lisäksi luokkaan kuuluvat luonnonniityt, tulvaniityt, rantaniityt ja ruovikot, joita ei hoideta tai hoito on pelkkää vesakonpoistoa.
- Avointen alueiden virkistyskäyttö on vähäistä. Alueet säilyttävät elinympäristöjä ja luonnon monimuotoisuutta. Näkymät tuovat esille tärkeitä kohteita ja varmistavat liikennealueiden turvallisuutta.
A5 Maisemapelto
- Maisemapellot ovat osa virkistyaluetta, puistoa tai viljelymaisemaa. Maisemapellot ovat muokattuja ja kylvettyjä maa-alueita, joilla kasvatetaan yksi- tai monivuotisia hyöty- ja maisemakasveja. Maisemapeltoihin kuuluvat myös peltojen reunavyohykkeet ja saarekkeet. Maisemapeltoja ovat myös palsta- ja kaupunkiviljelyalueet, joita muokataan vuosittain peltoviljelyn menetelmin. Maisemapelloilla voi olla luonnonmukaisia hulevesirakenteita, kuten avo-ojia, purouomia ja kosteikoita. Luonnon monimuotoisuutta edistetään muun muassa maisemakasveilla, mesikasveilla ja riistapelloilla. Kulku ohjataan rakennetuille kulkuväylille ja poluille, kuten pellon reunalla oleville kevyen liikenteen väylille, vesistön suojavyöhykkeille tai pellon halki meneville poluille.
- Maisemapellot tarjoavat elämyksiä kaikille aisteille. Ne rikastuttavat taajaman maisemakuvaa ja ilmentävät vuodenaikojen vaihtelua. Ne tarjoavat asukkaille mahdollisuuden seurata maanviljelyä käytännössä. Ne varmistavat peltoviljelystä riippuvaisten reunavyöhykkeiden lajien elinmahdollisuudet.
Kuvat
A1 Laidunnettu arvoniitty, Haltiala, kuva Satu Tegel
A2 käyttöniitty, Kelkkapuisto, kuva HKR
A3 maisemaniitty, kuva HKR
A4 avoin alue, kuva HKR
A1 arvoniitty, Vartiokylä, kuva Elina Regårdh
Helsingin ohjeet ja linjaukset
- LUMO-ohjelma. Helsingin luonnon monimuotoisuuden turvaamisen toimintaohjelma 2021–2028. Kaupunkiympäristön julkaisuja 2021:16
- Ylikotila, Tuuli ja Islander, Päivi 2016. Luonnonhoidon työohje. Niityt ja maisemapellot. Helsingin kaupungin rakennusviraston julkaisu 2016:7.
Lisätiedot ja -lähteet
- Viheralueiden kunnosspitoluokitus RAMS 2020. Viherympäristöliiton julkaisu nro 67.