Niityt

Säilytämme arvokkaita luonnonniittyjä osana Helsingin monipuolista viher- ja virkistysalueverkostoa.  Helsingin perinnebiotoopit ovat suurimmaksi osaksi luokiteltu arvoniittyihin ja otettu hoidon piiriin. Hoidamme perinnebiotooppeja perinteisin menetelmin niittämällä tai suosimalla laidunnusta.

Helsingin niityt koostuvat perinnebiotooppien lisäksi rantojen ja kallioiden luonnonniityistä, entisistä pelloista ja rakennetuista uusniityistä.  Rakennetuissa ympäristöissä lisäämme niittymäisten alueiden määrää perustamalla dynaamisia perennaistutuksia ja yksivuotisia kylvöniittyjä, muuttamalla vähäkäyttöisiä ja huonokuntoisia nurmikoita niityiksi sekä rakentamalla kadunvarsien, raideliikenteen viherkaistojen ja viherkattojen uusniittyjä.

Niityt ovat avoimia, puuttomia tai vähäpuustoisia maisematiloja, jotka tarjoavat elinympäristön harvinaistuneille eliöille sekä vaihtelua ja virkistystä asukkaille. Vanhan maatalouden myötä syntyivät niittylajistoltaan rikkaimmat niittytyypit, joita kutsutaan perinnebiotoopeiksi. Suomessa kaikkien perinnebiotooppien pinta-ala on vähentynyt yli 90 % viimeisten 50 vuoden aikana ja kaikki perinnebiotooopit ovat uhanalaisia luontotyyppejä.  Uusniityillä tarkoitetaan ihmisen luomia, kylvämällä ja/tai istuttamalla rakennettuja niittymäisiä alueita.

Niittyjen ja ketojen kasvilajisto koostuu heinistä, sarakasveista ja kukkivista ruohovartisista kasveista. Niittyjen kasvistossa on alkuperäisiä luonnonkasveja, mutta myös runsaasti muinais- ja uustulokkaita. Rakennetuilla uusniityillä käytetään luonnonkasvien lisäksi myös näyttäviä yksi- ja monivuotisia ruohovartisia koristekasveja tuottamaan iloa ja elämyksellisyyttä asukkaille.

Ruderaatit tai ruderaattiniityt syntyvät erilaisille joutomaille itsestään. Ruderaattien kasvillisuus kehittyy joutomaan maaperän siemenpankista sekä eläinten ja tuulen mukana alueelle kulkeutuneista siemenistä. Erityisesti nuorilla ruderaattimailla esiintyy runsaasti yksivuotisia kasveja, alkuperäisiä luonnonkasveja sekä erilaisia tulokaskasveja. Vähitellen kasvillisuus muuttuu sulkeutuneemmaksi ja niittykasvit valtaavat alaa. Ruderaatit ovat luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaita väliaikaisia biotooppeja, jotka tarjoavat ravintoa ja elinympäristön erityisesti monille hyönteisille, linnuille ja matelijoille.

Kulttuuriarvojen vaaliminen

Tunnistamme ja otamme hoidon piiriin perinteisen maatalouden synnyttämät perinnebiotoopit sekä maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti merkittävillä alueilla sijaitsevat niityt. Vaalimme vanhaa niittylajistoa kaikissa arvokohteissa suunnitelmallisen hoidon avulla ja estämme alueiden umpeenkasvua.

Luonnon monimuotoisuuden edistäminen

Ylläpidämme kukkarikkaita niittyjä oikea-aikaisilla hoitotoimilla. Suosimme niittojätteen keräämistä, jotta niittykasvillisuus pääsee kehittymään monipuoliseksi. Arvoniityille emme kylvä tai istuta kasveja, vaan tavoitteenamme on arvokkaan olemassa olevan kasviston säilyminen ja elinvoimaisuus.

Suosimme niityn ja metsän reunoilla kerroksellista kasvillisuutta ja jätämme aurinkoisiin paikkoihin pystylahopuuta pesämateriaaliksi linnuille ja hyönteisille. Parannamme pölyttäjien elinoloja ylläpitämällä kukkarikkaita niittyjä ja tarjoamalla talvehtimiseen paljasmaapaikkoja ja lahopuustoa niittyjen aurinkoisilla, suojaisilla reuna-alueilla. Suosimme pölyttäjiä ja muita hyönteisiä lajirikkailla kohteilla jättämällä osan niittykohteesta vuorovuosin niittämättä.

Kunnossapidossa emme käytä kemiallisia kasvinsuojeluaineita tai torjunta-aineita. Torjumme haitallisia vieraslajeja, priorisoimme EU:n ja kansalliseen vieraslajiluetteloon sisältyvien lajien torjuntaa.

• Uusniityt. Suosimme uusniittyjen perustamisessa runsaasti mettä, siitepölyä ja siemeniä tuottavia niittykasveja, joista eläimet saavat ravintoa. Varmistamme, ettei kylvöseoksissa ole haitallisia lajeja. Suosimme kotimaista alkuperää olevia niittykasvien siemeniä ja siemenseoksia. Emme kylvä haitallisia kasveja. Haitallisten kasvien listaa ylläpidämme “Helsingin kaupunkikasvioppaassa”.
• Ruderaattiniityt. Annamme kasvillisuuden kehittyä paikalle itsestään. Kunnossapito on umpeenkasvun ehkäisyä tarvittaessa niittämällä ja vesakkoa torjumalla. Ruderaatit sopivat maankäytön muutosalueiden väliaikaiskäytössä oleviin kohteisiin, joiden käyttöpaine on vähäinen.

Ilmastonmuutokseen varautuminen

Tulvaniityt ja niittymäiset kosteikkoalueet ovat osa hulevesien torjuntaa ja vesiensuojelua.

Suunnitelmassa huomioitava

Otamme huomioon Helsingin niittyverkoston niittyjä perustaessamme ja kunnossapitoa suunnitellessamme. Niittykeskittymien ja niittyverkoston tärkeillä osa-alueilla sijaitsevat niityt vahvistavat verkostoa ja sitä hyödyttävää eliöstöä.  Arvoniityille ja perinnebiotoopeille sekä laiduntamalla hoidettaville alueille laadimme kohdekohtaisen hoitosuunnitelman. Ohjaamme kasvillisuutta kuluttavan käytön poluille ja varmistamme polkujen kunnossapidon. Huomioimme yksittäispuiden ja puu- ja pensasryhmien hoidon osana niityn hoitoa.

Huomioimme luonnonvaraiset eläimet hoitotöiden aikatauluttamisessa ja kunnossapidossa. Emme lannoita niittyjä, mahdollinen kalkin tai tuhkan lisääminen tehdään maa-analyysin perusteella. Laidunnettavilla alueilla varmistamme laiduneläinten hyvinvoinnin ja laidunalueiden turvallisuuden. Eläinten ja laidunalueen hoidon toteutamme eläinten omistajan kanssa tehdyn hoitosuunnitelman ja sopimuksen mukaisesti.

Perustettavien uusniittyjen kasvillisuuden kunnossapito perustuu takuuajan hoitosuunnitelmaan sekä sen jälkeiseen hoitosuunnitelmaan. Hoidamme niittyjä kunnossapitoluokan (RAMS luokat A1 – A4) ja niityn hoitotapaluokan mukaisesti (A-E). Katuympäristöille on määritetty lisäksi omat niittyjen kunnossapitoluokat.

Niittyjen kunnossapitoluokat (RAMS 2020)/ avointen alueiden hoitoluokat (B1-B4)

• A1 Arvoniitty/ B5 Arvoniitty
• A2 Käyttöniitty/ B2 Käyttöniitty
• A3 Maisemaniitty/ B3 Maisemaniitty ja laidunalue
• A4 Avoin alue/ B4 Avoimet alueet ja näkymät

Helsingissä katuympäristöissä on käytössä katujen ylläpitoluokat

• KB3 Piennarniitty
• KB4 Raivausniitty
• KB5 Arvopiennarniitty

 Niittyjen hoitotapaluokat Helsingissä (Islander & Ylikotila 2016)

A – niitetään kaksi kertaa kesässä, niittojäte kerätään pois

B – niitetään kerran kesässä, niittojäte korjataan pois

C – niitetään kaksi kertaa kesässä, niittojäte jätetään paikalle

D – niitetään kerran kesässä, niittojäte jätetään paikalle

E – käsityövaltainen hoito

F – umpeenkasvun estetään vesomalla

Mitoitus

Pinta-alaltaan suuret niittykohteet hoidamme maatalouden tai viheralueiden kunnossapidon konekalustolla.

Kiertotalouden huomioiminen

Kierrätysmaita käytettäessä valitsemme uusniittyjen kasvualustaksi niukkaravinteisen maan, joka ei sisällä haitallisten vieraslajien kasvinosia tai espanjansiruetanan munia.