Arkistot: Kortit

Post Type Description

Kuivan niityn ja havupuuistutusten kasvualusta

Aikaisemmin valmistettu nimellä Kivikon niitty II.

Käyttötarkoitus

Luonnonmukaisten kuivien kaupunkiniittyjen ja havukasvi-istutusten kasvualustaksi.

Tuotekuvaus

Raekoostumukselle asetetut raja-arvot perustuvat Helsingin luonnonniityiltä kerättyihin maanäytteisiin. Rakeisuuden tavoitearvot esitetään kuvassa 1.

Orgaanisen aineksen pitoisuutta kuvaava hehkutushäviö vaihtelee 4 – 14 paino%.

Liukoisten ja vaihtuvien ravinteiden pitoisuus: fosfori 2 – 15 mg/l, liukoinen typpi 10 – 60 mg/l.

Sisältää maaperän siemenpankin ja juurenpalasia sekä tuulilevinteisiä rikkakasvien siemeniä.

 

 

Raaka-aineet ja valmistus

Kasvualusta valmistetaan tutkituista, valikoiduista pintamaista välppäämällä ja seulomalla 25 mm:n seulalla. (Asetuksen 964/2023 mukainen ainesosaluokka 1)

Kasvualusta on varastoitu aumoissa, joiden pinnalle kehittyvä kasvillisuus torjutaan mekaanisesti varastoinnin aikana, viimeistään valtalajiston kukinnan alettua.

Käyttöohje

Kasvualusta levitetään suunnitelman mukaisena kerroksena muokatun pohjamaan päälle. Kasvualustan alapuolisen maaperän ominaisuudet vaikuttavat kehittyvän niityn ominaisuuksiin.

Hiilijalanjälki

Xx

L5 Erillismuuntamo

Visuaaliset ja tekniset laatuvaatimukset

  • Metallirakenteisissa katto, seinät ja sokkeli samaa sävyä RAL 7021
  • Betonirakenteisissa seinät ja sokkeli lasyyrimaalattu betoni, tummanharmaa (mahdollisimman lähellä RAL 7021), katto samaa sävyä
  • Ovet RAL 7021, sileä pinta, huomaamattomat saranat, lukko ja vedin
  • Tarvittavat ritilät RAL 7021
  • Kattokaltevuus max. 20 astetta
  • Nostolenkkejä ei tule olla näkyvissä
  • Mahdollisimman huomaamaton valokaaren poisto
  • Varoituskyltti joka seinälle, muuntamo-kyltti pääoveen
  • Muuntamoiden ympärille sorakaista 500 mm, rajataan painekyllästetyllä puusoirolla 28×95 pystyyn
  • Muuntamoiden mitat riippuvat jonkin verran valmistajasta

Harjoituskortti

Tekstisisältö

Huomasitko uuden ohjetarpeen tai päivitystarpeen ohjekortissa? Laita siitä meille tietoa Kaupunkitilaohjeen uudistuskanavalle ja edistetään asiaa yhdessä.

Oletko laatinut ohjeen, jota ei ole vielä linkitetty Kaupunkitilaohjeeseen? Tee siitä uusi sisältö! Alta löydät helpon ohjeen, joka opastaa kohta kohdalta uuden kortin tekemiseksi.

 

sdsdasfdafa fads asfdas fasdfssf

Testikortti

  • Testikortti
  • Testikortti
  • Testikortti
  • Testikortti
  • Testikortti

xxx

 

Kuva

Portaat

Yleistä

Portaita käytetään jalankulkureittiä lyhentävänä rinnakkaisyhteytenä. Portaat sijoitetaan mieluiten reitin sivuun tai sitä vastaan kohtisuoraan, ei reitin jatkeeksi.

Porrastyypin valinta

Porrastyyppi valitaan Helsingin kaupungin ohjeen Ulkoporrasohje mukaisesti. Portaan valinnassa tulee huomioida neljä keskeistä kriteeriä.

Kaupunkikuvalliset valintakriteerit

Kaupunkikuvalliset valintakriteerit vaikuttavat pääasiassa portaan ulkonäköön, mikä rajoittaa kussakin tilanteessa valittavissa olevien vaihtoehtojen määrää.

  • Aluetyyppi
  • Arvokkaat kulttuuriympäristöt
  • Helsinki-ilmeen muodostajat
  • Kaupunkikuvallinen kestävyys

Toiminnalliset valintakriteerit

Toiminnalliset valintakriteerit määrittävät sen, millaisen palvelulupauksen portaan tulee täyttää. Tämä puolestaan vaikuttaa erityisesti päätökseen siitä, tuleeko porras lämmittää.

  • Portaan kunnossapitoluokka
  • Arvioitu käyttäjämäärä
  • Korvaavat reitit
  • Tärkeät palvelut
  • Perinteisen talvikunnossapidon toimivuus
  • Käyttäjäryhmien huomiointi
  • Toiminnallinen kestävyys

Ekologiset valintakriteerit

Porrastyypin valinnassa on syytä ottaa huomioon myös ekologinen kestävyys, johon vaikuttavat sekä portaan rakennusaikaiset päästöt, että käytön aikainen ympäristökuormitus.

  • Rakennusaikaiset päästöt
  • Päästöt elinkaaren aikana
  • Vaihtoehtoisten materiaalien vaikutus päästöihin
  • Lämmityksen energiankulutus
  • Lämmityksen energiamuoto
  • Huollon ja kunnossapidon tarve
  • Kierrätettävyys
  • Pienilmaston vaikutus
  • Arvioitu elinkaaren pituus

Taloudelliset valintakriteerit

Porras aiheuttaa merkittäviä kustannuksia sekä rakennusvaiheessa, että käyttöikänsä aikana kunnossapidon ja huollon kautta.

  • Rakennuskustannukset
  • Vaihtoehtoisten materiaalien vaikutus kustannuksiin
  • Lämmityksen energiankulutus ja sen osuus kokonaiskustannuksista
  • Huollon ja kunnossapidon tarve
  • Arvioitu elinkaaren pituus

Lämmitetty vai ei

Portaiden lämmitys tuottaa kustannuksia ja päästöjä, siksi se on suositeltavaa vain reiteillä, jotka on muutenkin talvihoidettu ja joiden käytettävyys halutaan taata myös talvikaudella.

Lämmitettyä porrasta voidaan harkita yhtenä vaihtoehtona, kun kaikki seuraavat kriteerit täyttyvät:

  • porras sijoittuu A-hoitoluokan (kartta- palvelussa kunnossapitoluokka) alueelle
  • Siihen liittyvä jalankulkualue on talvikunnossapidetty
  • Portaan arvioidut käyttäjämäärät ovat suuria, yli 1500 päivässä
  • Sijainti on pääasiallisella saapumisreitillä, joka johtaa tärkeän palvelun ääreen (etäisyys palvelusta korkeintaan 100 m)
  • Vieressä ei ole muita lämmitettyjä portaita tai muuta talvihoidettua korvaavaa reittiä

Ennen kuin lämmitetty porras valitaan, on harkittava myös muiden vaihtoehtojen soveltuvuutta. Lämmitetty porras on aina kallis investointi sekä rakentamisen että ylläpidon kannalta.

Teräsrunkoinen porras ritiläaskelmalla on ominaisuuksiltaan monella tapaa edullinen. Sillä saavutetaan lämmitetyn portaan tavoin suhteellisen luotettava ja huoltovapaa kuljettavuus myös talvikaudella ilman lämmityksen aiheuttamia kustannuksia ja päästöjä. Porras on myös mahdollista siirtää uuteen paikkaan, jolloin se saattaa jossain tapauksessa säästää kokonaan uuden portaan rakennuskustannukset ja -päästöt. Paikoissa, joihin halutaan lämmitetyn portaan käyttövarmuutta, ja joihin teräsritiläporras sopii kaupunkikuvallisesti, on teräsporras ritiläaskelmalla suositeltava vaihtoehto.

Yleisiä ohjeita portaiden käytöstä

Portaat tulee sijoittaa siten, että niiden käsijohteet eivät ulotu sivuavalle kulkuväylälle. Porrasaskelmat alkavat vähintään 300 mm etäisyydeltä, mieluiten varoitusalueen pituudelta (600 mm) sivuavasta kulkuväylästä. Mikäli tämä ei tilanpuutteen takia ole mahdollista, käännetään käsijohteet sivuavan kulkuväylän suuntaisesti vähintään 300 mm pituudelta.

Asemaympäristöissä olevien portaiden tulee olla “Esteettömyys rautatiejärjestelmässä”  TRAFI/8596/03.04.02.00/2014 mukaiset. Määräystä sovelletaan kun Suomessa otetaan käyttöön uutta, uudistettavaa tai parannettavaa infrastruktuuria sekä aseman jatkoyhteyksiin johtavilla esteettömillä reiteillä.

Määräykset

  • 241/2017 Valtioneuvoston asetus rakennuksen esteettömyydestä
  • 1007/ 2017 Ympäristöministeriön asetus rakennuksen käyttöturvallisuudesta
  • Esteettömyys rautatiejärjestelmässä, Trafi/8596/03.04.02/2014; Komission asetus (EU) No 1300_2014_Fi

Tilantarve ja mitoitus

  •  leveys > 2.0 m ja jos portaissa on lastenvaunuluiska > 2.7 m (HKR:n ohje)
  • lepotasanne 10-15 nousun tai 2-2.5 m nousun välein, pituus > 1.2 m (SuRaKu, RT)
  • porrasaskelmien mitoitus
    • 2 x nousu + etenemä ≤ 660 mm
    • lämmitettävissä portaissa voidaan käyttää mitoitusta 2 x nousu + etenemä = 630 m (SuRaKu)
    • nousuksi suositellaan 120…130 mm, jolloin etenemä laskentakaavan mukaan on 420…400 mm.
    • nousu saa katetuissa ulkotiloissa olla korkeintaan 160 mm ja muualla 130 mm (RT 88-11018)
    • askelmissa 1 % kallistus
    • ei sivukaltevuutta

Käsijohteet

  • kahdella korkeudella portaiden molemmin puolin
  • käsijohdetolppien kiinnitysväli enintään 1.9 m
  • ulotetaan 300 mm porrassyöksyn ohi alkamis- ja päättymiskohdan ohi
  • tehdään yhtenäisinä koko portaiden ja lepotasanteiden pituudelta
  • leveissä portaissa käsijohde 2.4 m välein tai keskellä
  • vaunuluiska erotetaan portaista käsijohteella
  • materiaali sinkittyä tai ruostumatonta terästä
  • Käsijohde tehdään useimmiten pyöreästä 25…40 mm putkesta tai suorakaiteen muotoisesta pyöristetystä profiilista, jonka ympärysmitta on 120…160 mm. Käsijohteen etäisyyden seinästä tulee olla minimissään 45 mm.
  • käytetään Kevyen liikenteen tyyppikaidemallistossa olevia käsijohteita, piirustusnumerot 29400/750-759.

Vaunuluiska

  • kiskojen leveys 200 ja 350 mm, väli 300mm, reunasta 70mm piirustuksen 31550/703 Sähkölämmitteinen massiivikiviporras, mukaisesti
  • portaissa joissa on vaunuluiska tulee huolehtia, että välitasanteen pituus kiskojen päästä on >1200 mm

 Havaittavuus

  • portaat ovat tasaisesti valaistut ja ne erottuvat materiaali-/ tummuuskontrastina ympäristöstä
  • portaiden alkamiskohdassa on varoitusalue, jonka tulee erottua tunto- ja tummuuskontrastilla muusta kulkupinnasta
  • varoitusalueen syvyys kulkusuuntaan on 1200 mm, kun väylä johtaa suoraan alaspäin johtavaan portaaseen, muutoin 600 mm.
  • varoitusalueissa käytettävät materiaalit
    • luonnonkivilaatta (ristipäähakattu tai poltettu)
    • sahattu nupukivi (ristipäähakattu tai poltettu)
    • pesubetonikivi, betonikivi, huomiolaatta (alueelle asennetaan sulanapitojärjestelmä)
  • jokaisen porrasaskelman etu-/yläpinnassa on 30-40 mm leveä tummuuskontrastiraita.
    • Kontrastiraidan materiaali valikoituu portaiden materiaalin mukaan.

Porrastyypit

Eri porrastyypit on esitelty Ulkoporrasohjeessa. Ohjeessa esitellään seuraavat porrastyypit:

Lämmittämättömät porrastyypit:

  • Maastoportaat PAR-LE
  • Puuportaat PP-LE
  • Teräsportaat ritiläaskelmalla PT-LE
  • Teräsportaat elementtiaskelmalla PTE-LE
  • Betoniportaat, ei luonnonkiviverhoilua PB-LE
  • Betoniportaat luonnonkivilaatta-askelmalla PL-LE
  • Massiivikiviportaat betonirungolla PM-LE
  • Paasikivistä ladotut portaat PMR-LE

Lämmitetyt porrastyypit:

  • Teräsportaat elementtiaskelmalla PTE-LS
  • Betoniportaat elementtiaskelmalla PBE-LS
  • Luonnonkivilaatta askelma + sähkölämmitys PL-LS
  • Luonnonkivilaatta-askelma + nestekiertolämmitys PM-LS
  • Massiivikiviaskelma + nestekiertolämmitys PM-LN

Ylläpito: ruostumaton teräs

Ylläpito-ohje koskee työmaalla tai kaupungin huoltotiloissa tehtäviä huoltokäsittelyjä.

 

Perushuolto 5 vuoden välein:

Asennuksessa ja ruuvien kiristyksessä on käytettävä ruostumattomasta teräksestä valmistettuja työkaluja. Jos käytetään hiiliteräksestä valmistettuja työkaluja, tulee työstössä syntyvä teräspöly pyyhkiä pois.

Ruosteiset metalliosat teräsharjataan tai hiotaan ja hiontapöly pyyhitään pois. Työkalujen tulee olla puhtaita. Samoilla työkaluilla ei saa työstää muita, epäpuhtaampia teräslaatuja.

 

Pesuhuolto 1 vuoden välein:

Ruostumattomat teräspinnat suositetaan pestäväksi kerran vuodessa neutraalilla tai heikosti emäksisellä pesuaineella ja vedellä. Pesun jälkeen pinta huuhdellaan ja kuivataan huolellisesti. Lian poistamisessa voidaan käyttää nailonista valmistettuja puhdistustyynyjä. Hiotut pinnat puhdistetaan hionnan suuntaisesti.

Puhdistuksessa ei saa käyttää hiiliteräksestä eikä raudasta valmistettuja hioma-aineita kuten hankausvillaa tai teräsharjoja.

Ylläpito: peittomaalattu valurauta ja valualumiini

Ylläpito-ohje koskee työmaalla tai kaupungin huoltotiloissa tehtäviä huoltokäsittelyjä.

Ylläpito-ohje on sovellettu MaalausRYL 2012 mukaan. Pintakäsittelyn ulkonäköluokka on Pu2.

 

Perushuolto 5 vuoden välein:

Pinnat tulee tarkastaa vuosittain. Peittomaalatut pinnat huoltokäsitellään 5 vuoden välein ja lisäksi aina, kun maalipinta on niin kulunut, että metallipinta on näkyvissä. Töhryt peittomaalataan heti kun ne havaitaan. Mikäli maalipinta himmenee, väri haalistuu tai kun maalipinta on töhritty, on huoltotoimenpiteenä pesumaalaus.

Pesumaalaus suoritetaan MaalausRYL 2012 mukaan pesumaalausmenetelmällä. Maalauskäsittely tehdään spraymaalilla kalusteen sijaintipaikassa siirtämättä kalustetta. Maalina käytetään samaa maalia kuin mitä kalusteessa on aiemmin käytetty.

 

Pesuhuolto 1 vuoden välein:

Pinnat suositetaan pestäväksi kerran vuodessa neutraalilla tai heikosti emäksisellä pesuaineella ja vedellä. Pesun jälkeen pinta huuhdellaan ja kuivataan huolellisesti.

Maalausolosuhteet:

Maalattavan pinnan on oltava kuiva. Ilman lämpötilan on oltava vähintään +5 ºC ja ilman suhteellisen kosteuden alle 80 %. Standardiolosuhteissa, +23 ºC ja ilmankosteus 50 %, kuivumisaika on nopein.

 

Huoltotoimenpiteet:

Hionta ja pölynpoisto tehdään jokaisen käsittelyn edellä, vaikka sitä ei olisi erikseen mainittu. Välihionta tehdään hiontapaperilla n:o 280. Valmiiksihionta tehdään hiontapaperilla n:o 150.

 

Huoltomaalaus:

  1. Käsiteltävät pinnat pestään. Pestyt pinnat huuhdotaan huolellisesti vedellä ja pinnat kuivataan hyvin.
  2. Irtoava ja heikosti kiinni oleva maali poistetaan
  3. Ruosteiset pinnat teräsharjataan asteeseen St2 ja pohjamaalataan sinkkipölypohjamaalilla.
  4. Yli 5 mm kolot ja syvennykset tasoitetaan Tasoitukset tehdään ympäröivän pinnan tasoon siten, etteivät silotetut kohdat erotu ympäröivästä pinnasta. Silotetta ei saa kerralla käyttää niin runsaasti, että silotekerros kuivuessaan alkaa halkeilla. Silote sävytetään samanlaiseksi kuin alusta. Vanhan osan korjaus hitsausmenetelmällä:

Hitsilisäainevalmistajan tuoteohjeiden mukaisesti. Huomioitava esilämmitys sekä jälkijäähdytys sekä hitsattavan alueen puhtausmääritykset

 

Vanhan osan korjaus metallisilla polymeereillä nk. metallikitit:

Metallikittivalmistajan tuoteohjeiden mukaisesti.

Pintakäsittely tehdään samalla käsittelyllä kuin mitä kalusteessa on aiemmin käytetty. Käsittely suoritetaan aineen valmistajan ohjeen Värisävy on sama kuin tuotteessa oli alun perin.

 

Pesumaalaus:

  1. Pinta hiotaan kevyesti ja hiontapöly poistetaan
  2. Maali ruiskutetaan ohuina kerroksina hiotulle Maalaus toistetaan, kunnes töhry tai kulunut pinta on peitossa.

Ylläpito: peittomaalattu teräspinta

Ylläpito-ohje koskee työmaalla tai kaupungin huoltotiloissa tehtäviä huoltokäsittelyjä.

Ylläpito-ohje on sovellettu MaalausRYL 2012 mukaan. Pintakäsittelyn ulkonäköluokka on Pu2.

 

Perushuolto 5 vuoden välein:

Pinnat tulee tarkastaa vuosittain. Peittomaalatut pinnat huoltokäsitellään 5 vuoden välein ja lisäksi aina, kun maalipinta on niin kulunut, että metallipinta on näkyvissä. Töhryt peittomaalataan heti kun ne havaitaan. Mikäli maalipinta himmenee, väri haalistuu tai kun maalipinta on töhritty, on huoltotoimenpiteenä pesumaalaus.

Pesumaalaus suoritetaan MaalausRYL 2012 mukaan pesumaalausmenetelmällä. Maalauskäsittely tehdään spraymaalilla kalusteen sijaintipaikassa siirtämättä kalustetta. Maalina käytetään samaa maalia kuin mitä kalusteessa on aiemmin käytetty.

 

Pesuhuolto 1 vuoden välein:

Pinnat suositetaan pestäväksi kerran vuodessa neutraalilla tai heikosti emäksisellä pesuaineella ja vedellä. Pesun jälkeen pinta huuhdellaan ja kuivataan huolellisesti.

 

Maalausolosuhteet:

Maalattavan pinnan on oltava kuiva. Ilman lämpötilan on oltava vähintään +5 ºC ja ilman suhteellisen kosteuden alle 80 %. Standardiolosuhteissa, +23 ºC ja ilmankosteus 50 %, kuivumisaika on nopein.

 

Huoltotoimenpiteet:

Hionta ja pölynpoisto tehdään jokaisen käsittelyn edellä, vaikka sitä ei olisi erikseen mainittu. Välihionta tehdään hiontapaperilla n:o 280. Valmiiksihionta tehdään hiontapaperilla n:o 150.

 

Huoltomaalaus:

  1. Käsiteltävät pinnat pestään. Pestyt pinnat huuhdotaan huolellisesti vedellä ja pinnat kuivataan hyvin.
  2. Irtoava ja heikosti kiinni oleva maali poistetaan
  3. Ruosteiset pinnat teräsharjataan asteeseen St2 ja pohjamaalataan sinkkipölypohjamaalilla.
  4. Yli 5 mm kolot ja syvennykset tasoitetaan Tasoitukset tehdään ympäröivän pinnan tasoon siten, etteivät silotetut kohdat erotu ympäröivästä pinnasta. Silotetta ei saa kerralla käyttää niin runsaasti, että silotekerros kuivuessaan alkaa halkeilla. Silote sävytetään samanlaiseksi kuin alusta. Vanhan osan korjaus hitsausmenetelmällä:

Hitsilisäainevalmistajan tuoteohjeiden mukaisesti. Huomioitava esilämmitys sekä jälkijäähdytys sekä hitsattavan alueen puhtausmääritykset

Vanhan osan korjaus metallisilla polymeereillä nk. metallikitit:

Metallikittivalmistajan tuoteohjeiden mukaisesti.

  1. Pintakäsittely tehdään samalla käsittelyllä kuin mitä kalusteessa on aiemmin käytetty. Käsittely suoritetaan aineen valmistajan ohjeen Värisävy on sama kuin tuotteessa oli alun perin.

 

Pesumaalaus:

  1. Pinta hiotaan kevyesti ja hiontapöly poistetaan
  2. Maali ruiskutetaan ohuina kerroksina hiotulle Maalaus toistetaan, kunnes töhry tai kulunut pinta on peitossa.

Ylläpito: luonnonkivituote

Huolto-ohje koskee työmaalla tai kaupungin huoltotiloissa tehtäviä huoltokäsittelyjä.

 

Perushuolto 5 vuoden välein:

  1. Pinnat pestään miedolla saippuavedellä ja Pestyt pinnat huuhdotaan huolellisesti vedellä ja pintojen annetaan kuivua hyvin.
  2. Sammal poistetaan teräsharjalla. Hiontapöly tulee poistaa tarkasti ruoste-tahrojen välttämiseksi.
  3. Pinnat käsitellään maalia ja graffiteja hylkivällä suoja-aineella.

Ylläpito: kuumasinkitty teräs

Ylläpito-ohje koskee työmaalla tai kaupungin huoltotiloissa tehtäviä huoltokäsittelyjä.

Ylläpito-ohje on sovellettu ohjeiden SILKO-2.351 ja SILKO-2.354, RT-ohjekortin RT 39-11037 sekä MaalausRYL 2012 mukaan. Pintakäsittelyn ulkonäköluokka peittomaalatulla pinnalla on Pu2.

 

Perushuolto 5 vuoden välein:

Asennuksessa ja ruuvien kiristyksessä on käytettävä kuumasinkitystä teräksestä valmistettuja työkaluja. Käytettävien työkalujen tulee olla puhtaita.

 

Ruostuneiden kohtien paikkamaalaus:

Jos pintaan on muodostunut isoja ruostuneita alueita (pinta-ala ≥ 50×50 mm2) puhdistetaan ruosteiset pinnat karkealla laikalla hiomalla tai teräsharjaamalla asteeseen St2 (SFS-EN ISO 8501-1 mukaan). Hiontapöly poistetaan huolellisesti. Puhdistettu alue pohjamaalataan välittömästi esikäsittelyn jälkeen maaliyhdistelmällä EPZn(R) 80/2. Pohjamaalikerroksen on oltava vähintään ympäröivän sinkkikerroksen paksuinen. Pohjamaalaus tehdään joko siveltimellä tai pienemmissä alueissa aerosol- pullotetulla spray-tyyppisellä sinkkipölymaalilla. Pohjamaalin päälle maalataan pintamaali. Sinkkipölyn osuuden tulee olla vähintään 90 % kuiva-aineesta, jotta saadaan hyvä korroosionkestävyys. Maalin värisävyn tulee olla mahdollisimman lähellä sinkityn pinnan värisävyä.

 

Sinkityn teräspinnan huoltomaalaus:

  1. Korjattavasta kohdasta poistetaan epäpuhtaudet sinkitylle pinnalle soveltuvalla
  2. Pestyt pinnat huuhdotaan huolellisesti vedellä ja pinnat kuivataan
  3. Pinnat karhennetaan hiomalla ja puhdistetaan puhtaalla, pehmeällä harjalla tai imurilla. Vanhan sinkin on oltava hyvin kiinni alustassaan.
  4. Maalaus tehdään joko sivelemällä tai Maalin värisävyn tulee olla mahdollisimman lähellä sinkityn pinnan värisävyä.

Esikäsittelyn paikka ja ajankohta valitaan siten, että käsitelty pinta ei likaannu tai kostu ennen jatkokäsittelyä.

Sinkityn teräspinnan huoltomaalauksessa pintamaalauksen värisävyn tulee olla mahdollisimman lähellä maalatun pinnan värisävyä.