Keskusta-alueen kävelyopastus

Johdanto

Helsingin kantakaupungin kävelyn opastusta kehitetään ja yhtenäistetään. Opasteilla ohjataan niin helsinkiläisiä kuin vierailijoitakin löytämään kaupungin erilaisia kohteita ja toimintoja sekä inspiroitumaan kaupungistamme.

Suunnitelman yhtenä lähtökohtana toimii ennalta kaupungin toimesta laadittu listaus opastettavista kohteista ja niiden hierarkiasta. Käytettävät opastemallit ovat olemassa olevien tyyppipiirustusten mukaisia ja niiden toimivuutta on tarkasteltu käyttäjätestauksessa. Työssä on suunniteltu uusi opastemalli, pyloni.

Suunnittelualueena on Helsingin niemi, rajoittuen pohjoisesta Nordenskiöldinkatuun ja Teollisuuskatuun, lännestä Porkkalankatuun (Länsisatama ja Jätkäsaari rajautuvat ulkopuolelle) ja idän suunnasta Sörnäisten rantatiehen (Kalasatama rajautuu ulkopuolelle).

Opastaminen kaupunkialueella

Opastuslogiikan keskeinen periaate on kohdekeskeisyys. Se tarkoittaa, että opastusohjeet suunnataan käyttäjälle relevanttien kohteiden mukaan. Käyttäjälle tarjotaan suuntia, jotka ohjaavat hänet haluamaansa kohteeseen sen sijaan, että tarjottaisiin tiettyä reittiä.

Opasteissa käytetään selkeitä ja helposti tulkittavia karttoja, jotka näyttävät kaupunkiympäristön tärkeimmät maamerkit ja kohteet. Karttojen avulla käyttäjä voi hahmottaa ympäristöään ja valita itselleen sopivimman reitin kohteeseen.

Opastuslogiikka tukee kaupunkiympäristön tarjoamia erilaisia reittivaihtoehtoja. Sen sijaan, että tarjottaisiin yksi tietty reitti, käyttäjälle annetaan tarvittavat tiedot, jotta hän voi valita itselleen sopivan tavan päästä kohteeseensa. Tämä voi sisältää erilaisia kulkumuotoja tai vaihtoehtoisia reittejä.


Opasteperhe

Opasteperhe (kuva 1) on kokonaisuus erilaisia opastetyyppejä, jotka on suunniteltu yhtenäiseksi ja helposti tunnistettavaksi kokonaisuudeksi, jotta ne voivat tehokkaasti ohjata ja opastaa käyttäjiä. Opasteperheen suunnittelussa otetaan huomioon käyttäjäystävällisyys, selkeys ja yhtenäisyys. Opasteperheen visuaalinen ilme noudattaa Helsingin kaupungin brändiohjeistusta. Tavoitteena on tarjota selkeä ja yhdenmukainen kokonaisuus joka helpottaa käyttäjiä liikkumaan kaupunkiympäristössä.

Opasteiden sisältämät osiot

Opastemallit pitävät sisällään tiettyjä osioita/komponentteja (kuva 2), näitä ovat tunniste, suuntaviitat, kartta ja kohdelistaus.

  1. Tunniste on opastusjärjestelmää yhteensitova komponentti, jonka avulla käyttäjät tunnistavat eri opastetyypit jo kaukaa ja tietävät niiden olevan osa yhtenäistä kävelyn opastamista. Tunniste koostuu  tunnisteväristä, kävely-piktogrammista ja kyseessä olevan opasteen sijaintia kuvaavasta tekstistä.
  2. Suuntaopastus on suunnistamista tukeva komponentti, jolla ohjataan tunnistettaviin alueisiin ja kohteisiin. Suuntaopasteiden informaation on tarkoitus olla nopeasti luettavaa ja ymmärrettävää nopeallakin vilkaisulla.
  3. Suurin osa kävelyopastuksen kohteista esitetään kartoilla. Karttoja esitetään eri tarkkuustasoissa opastemallista riippuen.
  4. Kohdelista on karttojen ja viittaopasteiden kanssa yhteen toimiva komponentti, jossa on listattu tärkeimmät kohteet Helsingissä.

Koontiopasteet

Koontiopasteissa (kuva 3) esitetään tietoa koko Helsingin niemestä. Sen avulla pystyy muodostamaan kattavan kuvan opastetuista kohteista ja alueesta. Sen on tarkoitus toimia ensimmäisenä opasteena, joka kohdataan Helsinkiin saavuttaessa.

Sijoittelu:
Liikenteen solmukohtien ja saapumispisteiden yhteydessä, kuten asemat ja terminaalit.


Alueopasteet

Alueopasteessa (kuva 4) esitetään tarkasti opasteen lähialue ja tiivistetysti koko Helsingin niemi. Opasteen tarkkuustaso mahdollistaa alueen esittelyn yksityiskohtaisemmin ja tarkemman reittisuunnittelun, mikä vähentää suuntaopastuksen tarvetta. Lähialuetta esittävän kartan yhteydessä on myös pienempi koko aluetta esittävä kartta (ns. indeksikartta), jonka avulla rajauksen ulkopuolelle jäävät kohteet ovat löydettävissä. Alueopaste on lähtökohtaisesti kaksipuolinen ja opasteen toisella puolella voidaan esittää esim. koontiopastemainen kartta koko Helsingin niemestä tai jokin muu ko. alueeseen sopiva ratkaisu.

Pylonimallinen opaste mahdollistaa opasteen rungon sivujen hyödyntämisen. Kylkiin voidaan tuoda lisätietoa, esim. tunnisteen (sijainti) muodossa sekä mm. QR-koodien avulla.

Sijoittelu:
Alueellisiin kiintopisteisiin ja ohjausta vaativiin kohtiin.


Viittaopasteet

Opastusjärjestelmä pitää sisällään viittaopasteita (kuva 5), jotka ilmaisevat, missä suunnassa tietyt kohteet sijaitsevat. Viittaopastukseen sisältyy myös mahdollisuus ilmaista etäisyyksiä tai arvioituja kävelyaikoja.

Sijoittelu:
Haastavat kohdat ja opastuksen katvealueet.


Teemareittiopaste

Teemareittiopaste (kuva 6) informoi alueella sijaitsevasta teemareitistä (esim. julkiset veistokset, kirjallisuuspolku tms.). Qr-koodin kautta voi tarkastella varsinaista reittiä sekä siihen liittyviä kohteita.


Opaskartta

Opasteissa käytetään selkeitä ja helposti tulkittavia karttoja, jotka näyttävät kaupunkiympäristön tärkeimmät maamerkit ja kohteet. Karttojen avulla käyttäjä voi hahmottaa ympäristöään ja valita itselleen sopivimman reitin kohteeseen. Kartoissa käytetään hyödyksi erilaisia piktogrammeja kohteiden ja toimintojen esittämisessä. Maamerkkimäisten rakennusten ja muiden tunnettujen kohteiden esittämisessä hyödynnetään ympyrän muotoon sijoittuja valokuvia (kuva 7).


Graafinen ilme

Opasteiden graafinen ilme perustuu Helsingin kaupungin graafiseen ohjeistukseen. Opasteissa käytettään kauttaaltaan Helsingin omaa kirjaintyyliä; Helsinki Grotesk -fonttiperheen leikkauksia.

Opasteiden käytettävät piktogrammit ovat Helsingin kaupungin valikoimista. Kartan visuaalisen ilmeen ja sävyjen osalta sovelletaan aiemmin tehtyjä määrittelyjä (mm. Luonto- ja virkistysalueiden opastus)


Opasteiden rakenne

Opastemallit toteutetaan seuraavien tyyppipiirustusten mukaisesti:

  • Koontiopaste 1200 x 2500 mm, 30526/014
  • Koontiopaste 700 x 2300 mm, 30526/012
  • Alueopaste 400 x 2300 mm, perustuu malliin 30526/007 (päivitetään / laaditaan uusi rakennepiirustus jossa teline on kaksijalkainen ja korkeus 2300 mm)
  • Alueopaste pyloni, 400 x 2300 mm (uusi rakennepiirustus)
  • Viittaopaste, 700 x 150 mm, perustuu malliin 30526/011 (päivitetään / laaditaan uusi rakennepiirustus jossa tarkennettu kiinnitysmekanismia sekä kokoa)

 

J2 Helsinki-huussi

Yleistä
Helsinki-huussi on julkiseen käyttöön suunniteltu kuivakäymälä, joka soveltuu hyvin ulkoilualueille. Tilassa on kaksi käymälähuonetta, yksi pisoaaripuoli sekä säilytystila huolto- ja siivoustarvikkeille.


Sijoitusalueet

Virkistys- ja viheralueet


Materiaalit

Puu: Ulkoverhouslauta käsitellään rautavihtrillillä.
Sisäseinä: pinnoitettu vaneri, RAL 6012 Black Green
Kattohuopa: tummanharmaa
Metalli: ruostumaton teräs
Viherkatto


Pintakäsittely / viimeistely

Ulkoverhouslauta käsitellään rautavihtrillillä.


Värivaihtoehdot
Sisäseinä: RAL 6012 Black Green tai arkkitehtisuunnitelman mukaan.


Ylläpito
Arkkitehtisuunnitelman mukaan.


Hankintatapa

Leasingsopimus

Kestävä kaupunkitila

 

Neljä kestävän kaupunkitilan näkökulmaa.

 

KUNNIANHIMOINEN ILMASTOVASTUU

Ilmastonäkökulma on läpäisevästi osa kaikkea päätöksentekoa ja otetaan huomioon erityisesti kaupunkirakentamisessa, liikkumisessa ja energiaratkaisuissa. Tavoitteena on hiilineutraali Helsinki 2030, hiilinolla vuonna 2040 ja tämän jälkeen hiilinegatiivisuus.

Etenevä ilmastonmuutos edellyttää myös vaikutuksiin sopeutumista. Helsinkiläisten elämänmuotoa, terveyttä ja omaisuutta suojataan varautumalla sään ääri-ilmiöihin ja niiden välillisiin vaikutuksiin. Toimiva kaupunkirakenne mahdollistaa hulevesien hallinnan ja tulvariskien minimoimisen ja vähentää lämpösaarekeilmiötä. Helsingin kaupunki päivittää vähähiilisyyteen liittyviä tavoitteita vuosittain.

Ilmastonmuutoksen hillinnän toimenpiteitä

  • Tunnistetaan maaperän, kasvillisuuden ja hiiltä sisältävien rakenteiden merkitys hiilensidonnalle. Säilytetään ja hyödynnetään näitä.
  • Kunnostetaan olemassa olevaa rakennettua ympäristöä elinkaaren kannalta oleellisella hetkellä. Pitkä elinkaari on myös hyvää omaisuuden hallintaa.
  • Vähennetään työmaista ja liikenteestä aiheutuvia ilmasto- ja pienhiukkaspäästöjä vähäpäästöisellä kalustolla ja sujuvoittamalla liikennejärjestelyitä.
  • Käytetään vähähiilisiä esirakentamismenetelmiä, betonituotteita ja materiaalivaihtoehtoja.
  • Suunnitellaan ja rakennetaan vähähiilistä ja vehreää kaupunkitilaa.

Ilmastonmuutokseen sopeutumisen toimenpiteitä

  • Varaudutaan suunnitteluratkaisuilla lisääntyneisiin helle- ja kuivuusjaksoihin, myrskyihin, tuulisuuteen sekä voimakkaisiin sateisiin.
  • Lisätään puiden ja muun vehreyden määrää kaupunkitilassa ja monipuolistetaan istutettavaa kasvillisuutta. Rakennus- ja liikennehankkeissa selvitetään aina vaihtoehto säästää mahdollisimman paljon puustoa ja muuta kasvillisuutta.
  • Parannetaan katutilojen hulevesien hallintaa ja varataan hulevesille tilaa. Parannetaan hulevesien laadun hallintaa.
  • Suositaan rantojen säilyttämistä luonnontilaisen kaltaisina.
  • Lisätään paahteisia olosuhteita kestäviä niittyjä ja hulevesiä hallitsevia viherrakenteita, kuten kosteikkoja, puuistutuksia ja viherkattoja.
  • Varaudutaan ilmastomuutoksen kaikille rakenteille aiheuttamaan rasitteeseen.

Länsi-Helsingin raitiotien design-manuaalissa tarkastellaan ja esitetään raitiotiekadun kestäviä ratkaisuja.

Luonnonsuojelualueiden opastus

Luonnonsuojelualueiden opastaulujen sisältö muodostuu kartoista, piktogrammeista, piirroksista, valokuvista ja tekstisisällöistä. Opasteiden visuaalinen ilme noudattaa Helsingin kaupungin graafista ohjeistusta.

Kaikki teksti tuotetaan opasteisiin suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Tärkeimpiä viestejä tuetaan kuvin ja piktogrammein.

Helsingin luonnonsuojelualueiden opasteissa käytetään lähtökohtaisesti olemassa olevia Helsingin kaupungin opastemalleja (kts. kaupunkikalusteet/opasteet).


Opastetyypit luonnonsuojelualueilla

Luonnonsuojelualueilla käytetään pääasiassa kolmea erilaista opastaulutyyppiä (Kuva 3), joiden tarkoitus ja ohjeistus eritellään alla. Opastusta täydennetään viitoituksen ja polkumerkintöjen avulla.

Alueopaste (kuva 4)

Alueopaste on luonnonsuojelualueen kartallinen pääopastaulu. Taulun mitat ovat 1200 mm x 800 mm (vaaka). Alueopaste esittää kävijälle luonnonsuojelualueen kartalla, kertoo alueen suojeluperusteesta ja palveluista. Alueopasteessa näytetään luonnonsuojelualueella sijaitsevat merkityt polut ja luontopolkukokonaisuudet. Kartalle merkitään lähimmät palvelut kuten: bussipysäkit, kaupunkipyörä- asemat, parkkipaikat, vessat ja kesäkäymälät, roska-astiat, alueelle tuovat sisääntuloväylät (tiet tai ulkoilutiet), kodat, keittokatokset, taukopaikat ja penkit, koirapuistot, pyöräparkit, maisemapaikat sekä muut alueen kartalliset opastaulut. Lisäksi kartalla näytetään aluetta tai sen osaa mahdollisesti koskevat liikkumisrajoitukset.

Alueen yleisen esittelytekstin lisäksi alueopasteessa kerrotaan merkittyjen polkujen ja luontopolkujen pituudet, reittivahventeet ja polkujen erityispiirteet (esim. vaativa, sisältää korkeuseroja). Lisäksi alueopasteissa on erillinen osio tärkeimmille säännöille ja turvallisuuslausekkeille. Alueopasteissa on kuvituksena jokin alueen luontoa kuvaava, sille ominainen laji.

Alueopasteet sijoitetaan luonnonsuojelualueen rajan läheisyyteen tärkeimmille sisääntuloväylille. Ehdotus alueopasteiden sijoittelusta esitetään luonnonsuojelualueen hoito- ja käyttösuunnitelmassa.

Alueopaste asennetaan infotelineeseen HKI C4, korkea (piirustusnumero: 30526_006) 1200 x 800 mm. Kehikon kokonaiskorkeus maasta on noin 1800 mm. Kehikon väri on RAL 7021, Black Grey.

Kohdeopaste (kuvat 5 ja 6)

Kohdeopaste kertoo alueen luonnosta ja sen erityispiirteistä. Kohdeopaste sijaitsee luonnon näkökulmasta kiinnostavalla paikalla, esim. muinaisrantakivikon luona, uhanalaisen luontotyypin alueella, arvoniityn reunalla tai vesistön rannalla. Kohdeopastaulu voi olla myös kiinnitettynä luontopalvelurakenteeseen kuten lintulavaan tai  keittokatokseen. Kohdeopastauluissa käytetään runsaasti visuaalisuutta: piirroskuvituksia ja/tai valokuvia.

Kohdeopastaulu ei sisällä koko alueen karttaa, mutta se voi sisältää sijaintikaavion opastaulun sijoittumisesta kokonaisuudessa, esimerkiksi rastitaulun paikan luontopolkukokonaisuudessa. Kohdeopaste asennetaan infotelineeseen HKI matala, C3 (piirustusnumerot: 30526_001 – 004), ns. pulpettimalli. Kehikon väri on RAL 7021, Black Grey.

Kohdeopasteiden muodostama luontopolku (kuvat 7 ja 8)

Luontopolku on merkitty luontoreitti, joka muodostaa kokonaisuuden ja sen varrella on luontopolun rastitauluja. Luontopolkutaulut ovat opastehierarkiassa kohdeopasteita. Luontopolkutauluja suositellaan toteutettavaksi Helsingin kaupungin kalusteohjeen kalustekortin C3 tuoteperhettä hyödyntäen, mutta tarvittaessa myös erilainen toteutus on mahdollinen. Lapsille, näkörajoitteisille tai muille erityisryhmille suunnitelluissa luontopoluissa suunnittelun lähtökohtana on oltava soveltuvuus käyttäjäryhmälle.

Rauhoitusmääräystaulu (kuva 9)

Rauhoitusmääräystaulu kertoo kävijälle luonnonsuojelualueen lainvoimaiset säännöt eli rauhoitusmääräykset kolmella kielellä (suomi, ruotsi, englanti) ja piktogrammein.

Rauhoitusmääräystaulut asennetaan luonnonsuojelualueelle tuovien polkujen kohdalle. Taulut asennetaan luonnonsuojelualueen rajan tuntumaan, kuitenkin polun tai ulkoilutien varteen riittävän näkyvälle paikalle, josta tekstiä on helppo lukea.

Rauhoitusmääräystaulujen alalaidassa on alueen kartta. Kuhunkin karttaan merkitään Olet tässä –merkki.

Rauhoitusmääräystaulut ovat kooltaan 350 x 700 mm (pysty) ja ne asennetaan puutolppaan materiaalina lehtikuusi, värinä RAL 7021, Black Grey tai vastaava puulle soveltuva sävy.

Reittivahvenne (kuvat 10-12)

Helsingin kaupungin luonnonsuojelualueilla käytetään pääosin kahta erilaista reittikäsitettä ja reittivahvennetta:

1. Merkitty polku: noin 1-3 metriä leveä luontoon muodostunut/muodostettu polku, jonka reittilinjaus on merkitty puihin värikkäillä puisilla 10 cm x 10 cm vinoneliöillä. (Kuva 10)

2.Opastettu luontopolku: noin 1-3 metriä leveä luontoon muodostunut/muodostettu polku, jonka reittilinjaus on merkitty puihin 10 cm x 10 cm vinoneliöillä käpysymbolein. (Kuva 11) Luontopolun rastiopasteissa kerrotaan luonnosta. Merkitty polku voidaan päivittää opastetuksi luontopoluksi maastossa ruuvaamalla vinoneliöihin käpysymbolit.

Käpysymbolit painetaan 2 mm alumiinilevylle, vinoneliön mitat ovat 65 x 65 mm.

Reittivahventeet kiinnitetään puihin kahdella pitkällä naulalla niin, että kasvunvaraa jää noin 5 cm. Puu mahtuu kasvamaan ilman, että merkki jää heti sen sisään. Tämä tapa on laajasti käytössä luontoalueilla myös muualla Suomessa, mm. Metsähallitus noudattaa samaa polkujen merkitsemistapaa. Naulasta ei ole havaittu olevan puulle haittaa niin kauan kuin se on puussa kiinni.

Reittivahventeet pyritään naulaamaan ensisijaisesti havupuihin. Mänty ja kuusi kehittävät nopeasti pihkakerroksen naulan ympärille, eivätkä ne vaurioidu tästä kiinnitystavasta. Sopiva etäisyys reittivahventeelta toiselle on silloin kun luontopolun tai merkityn ulkoilupolun opastus on katkeamaton.

Viitoitus (kuva 13)

Luonnonsuojelualueiden viitoitus opastaa kävijät alueen merkityille reiteille ja luontopoluille sekä niiltä pois. Suuremmilla ulkoilualueilla kuten Keskuspuiston alueella tai Uutelassa luonnonsuojelualueiden viitoitus täydentää alueen yleistä viitoitusta.

Viittojen materiaalina on lehtikuusi ja värinä RAL 7021, Black Grey valkoisella tekstillä. Etäisyydet merkitään 1,3 (kilometrit) ja 20m (metrit). Viitat asennetaan neliskanttiseen tolppaan, joka mahdollistaa max. neljä suuntaa yhdessä tolpassa.

Pysythän polulla -opaste (kuva 14)

Suosituilla virkistysalueilla on paljon käyttäjiä, mikä johtaa helposti luonnon kulumiseen. Herkät luontoalueet eivät kestä jatkuvaa tallaamista merkittyjen reittien ulkopuolella. Kulumisvaarassa oleville herkille luontoalueille voidaan sijoittaa erityisiä Pysythän polulla –opastauluja. Tauluja sijoitetaan erityisesti sellaisille kulumiselle herkille paikoille, joissa pystytään selkeästi ohjaamaan kulkua toivotuille poluille.

Pysythän polulla -taulut ovat kooltaan 202 x 317 mm (pysty). Taulut asennetaan puutolppaan materiaalina lehtikuusi, värinä RAL 7021, Black Grey.


Yleistä taulujen sijoittelusta

Luonnonsuojelualueen opasteet sijoitellaan suojelualueen rajoille, suositelluille taukopaikoille sekä alueen selkeille sisäänkäynneille: kohteisiin, joissa ne tavoittavat alueen kävijät. Sijoittelussa noudatetaan muilta osin Kaupunkiopastuksen periaatteita. Kaupunkiopastuksen periaatteet, kaupunkitilaohje, Helsingin kaupunki: https://kaupunkitilaohje.hel.fi/kortti/kaupunkiopastuksen-periaatteet-2/


 

Seulottu komposti

Käyttötarkoitus

Soveltuu kasvualustojen valmistukseen sekä sellaisenaan kasvualustojen katteeksi antamaan maanparannus- ja lannoitusvaikutusta.


Tuotekuvaus

Lehtikomposti sältää runsaasti kivennäismaata, jota kertyy siihen muun muassa kitkentäjätteen mukana.

Liukoisten ja vaihtuvien ravinteiden pitoisuus on paljon korkeampi kuin valmiissa kasvualustatuotteissa. Ravinteisuus on kuitenkin alhaisempi kuin biojäte- tai jätelietekompostissa.

Kypsästä kompostista orgaaninen aines hajoaa edelleen käyttöönoton jälkeenkin.


Raaka-aineet ja valmistus

Puiden ja pensaiden lehtijätteestä ja niittojätteestä aumoissa valmistettu komposti (asetuksen 964/2023 mukainen ainesosaluokka 3). Kompostoituvan massan lämpötilaa seurataan lannoitelain komposteille edellyttämän lämpötilan nousun saavuttamisen varmistamiseksi. Valmistuksen yhteydessä on voitu käyttää rakeista teollista ureaa.

Valmiin kompostin jälkihoidosta on huolehdittu torjumalla rikkakasvit aumoista säännöllisesti.

Seulotaan 25 mm:n seulalla jollei toisin mainita.


Käyttöohje

Tuote soveltuu kasvualustojen valmistukseen sekä sellaisenaan kasvualustojen katteeksi antamaan maanparannus- ja lannoitusvaikutusta.

Kompostia voidaan käyttää maanparannukseen sekoittamalla sitä olevaan maahan käyttötarkoituksesta riippuen 8-15 cm. Nurmikoiden parannukseen kompostia voidaan käyttää sellaisenaan tai hiekkaan sekoitettuna. Kompostia levitetään 0,5 – 1 cm:n kerroksena nurmikon pintaan ja haravoidaan.

Kompostia ei lisätä happamanmaan kasveille, sillä se nostaa maan pH-arvoa.


Kestävä kehitys?

Seulaylitteet

Käyttötarkoitus

Soveltuu puisto- ja katuviheralueiden täyttöihin varsinaisen kasvualustakerroksen alle muodostamaan istutukselle soveltuvaa pohjamaata.


Tuotekuvaus

Koostumus vaihtelee käytetyn seulakoon mukaan. Tavallisimmin seulaylitteen raekoostumus on noin 0 –  40 mm tai 0 – 300 mm. Seulaylite sisältää pääosin kiviä ja niihin kiinnittynyttä hienoaineista. Hienoaineksen pitoisuus vaihtelee eräkohtaisesti. Seulaylite sisältää pieniä määriä juurenpaloja sekä mahdollisesti pieniä määriä yksittäisiä jätteitä (roskat yms.).


Raaka-aineet ja valmistus

Helsingin työmailta tulevan pintamaan seulaylite. Voi sisältää pieniä määriä yksittäisiä jätteitä (roskat yms.).( Asetuksen 964/2023 mukainen ainesosaluokat 1)


Käyttöohje

Seulaylite on routimatonta, minkä ansiosta se soveltuu hyvin täyttömateriaaliksi. Koska seulaylite sisältää myös pieniä määriä maatuvaa aineista, se saattaa hieman painua.


Hiilijalanjälki

Seulomaton metsän pintamaa

Käyttötarkoitus

Soveltuu käytettäväksi sellaisenaan mm. metsäpohjan vauriokohteissa, metsityksissä esimerkiksi meluvalleilla, metsäalueiden maisemoinneissa ja metsäpolkujen reunojen täytöissä.


Tuotekuvaus

Valikoidusta metsämaista kerättyä pintamaata. Tuotteelle ei ole määrittely kivennäisaine- tai ravinnesisältöä. Pintamaata valikoidaan eri metsätyypeiltä. Sen saatavuus vaihtelee ja saatavia määriä ja laatuja voi kysellä valmistajalta.


Raaka-aineet ja valmistus

Seulomaton pintamaa, varastoitu aumassa. (Asetuksen 964/2023 mukainen ainesosaluokka 1)


Käyttöohje

Koska tuotteessa on kiviä ja juuria sekä muita kasvien osia, alueen pinta ei näytä alussa viimeistellyltä. Se kasvittuu kuitenkin yleensä nopeasti juurien ja siemenpankin ansiosta ilman kylvöä. Pinnan epätasaisuus parantaa vesien imeytymistä ja kasvittumista. Jos kohteen tulee olla heti viimeistellyn näköinen, voidaan pintaan levittää ohut kerros kohteen kasvillisuustyyppiin sopivaa seulottua kierrätyskasvualustatuotetta tai kuorikatetta. Karujen metsäalueiden viimeistelyyn tulee valita vastaavalta kasvillisuutyypiltä talteenotettua pintamaata.


Hiilijalanjälki

Lehtipuumulta

Käyttötarkoitus

Soveltuu lehtipuuistutuksiin lukuun ottamatta kasvualustan pintakerrosta. Suositellaan käytettäväksi peittokerroksen kanssa esimerkiksi peittämällä pinta nurmikkomullalla 10 cm.


Tuotekuvaus

Lehtipuumulta on hieman savisempaa kuin Tuoreen niityn kasvualusta tai Nurmikko- ja lehtipuumulta. Korkea savespitoisuus vaikeuttaa kasvualustan työstöä, erityisesti tasausta, minkä takia sen päälle suositellaan peittokerrosta helpommin työstettävästä kasvualustasta. Lehtipuumultaresepti perustuu pitkäaikaisin havaintoihin Talissa tehdyistä ja hyväksi havaituita lehtipuumullista.

Kivennäismaan raekoostumukselle on asetettu rakeisuuden tavoitearvot, jotka esitetään kuvassa.

Orgaanisen aineksen pitoisuutta kuvaava hehkutushäviö vaihtelee 4 – 14 paino %.

Liukoisten ja vaihtuvien ravinteiden pitoisuus: fosfori 5 – 30 mg/l, liukoinen typpi 15 – 100 mg/l.

Sisältää maaperän siemenpankkia ja juurenpalasia sekä tuulilevinteisiä rikkakasvien siemeniä.


Raaka-aineet ja valmistus

Valmistetaan valikoiduista pintamaista. Lisäksi voidaan käyttää käytettyä hiekkalaatikkohiekkaa, käytettyä hiekoitussepeliä tai vastaavaa, tutkittua materiaalia sekä viherkompostia ja/tai rakennushankkeiden ylijäämänä muodostuvaa kaivuturvetta. (Asetuksen 964/2023 mukaiset ainesosaluokat 1 ja 3)

Valmistetaan raaka-aineet sekoittamalla ja välppäämällä ja seulomalla 25 mm:n seulalla jollei toisin mainita.

Varastoidaan aumoissa, joiden pinnalle kehittyvä kasvillisuus torjutaan mekaanisesti varastoinnin aikana, viimeistään valtalajiston kukinnan alettua.


Käyttöohje

Kasvualusta levitetään suunnitelman mukaisena kerroksena muokatun pohjamaan päälle. Kasvualustaa ei tiivistetä kerroksittain (vain istuttamiseen tarvittavissa määrin) eikä tasoiteta. Päälle levitettävän nurmikkomullan levityksen yhteydessä tehtävä tiivistäminen viimeistelee pinnan. Kasvualustan alapuolisen maaperän ominaisuudet vaikuttavat ominaisuuksiin.

 

Hiilijalanjälki

Nurmikko- ja lehtipuumulta

Käyttötarkoitus

Nurmikoille RAMS R2 – R4 sekä lehtipuille.

Tuotekuvaus

Kivennäisaineksen rakeisuuden, ravinteisuuden sekä orgaanisen aineksen pitoisuuden tavoitearvojen suhteen samanlainen kuin tuoreen niityn kasvualusta.

Kivennäismaan raekoostumukselle on asetettu rakeisuuden tavoitearvot VYL rakeisuustyyppi A (kuva).

Orgaanisen aineksen pitoisuutta kuvaava hehkutushäviö vaihtelee hehkutushäviö vaihtelee 6 – 14 paino %.

Liukoisten ja vaihtuvien ravinteiden pitoisuus: fosfori 5 – 30 mg/l, liukoinen typpi 15 – 100 mg/l.

Sisältää maaperän siemenpankkia ja juurenpalasia sekä tuulilevinteisiä rikkakasvien siemeniä.


Raaka-aineet ja valmistus

Valmistetaan valikoiduista pintamaista. Lisäksi voidaan käyttää käytettyä hiekkalaatikkohiekkaa, käytettyä hiekoitussepeliä tai muuta vastaavaa, tutkittua materiaalia sekä viherkompostia ja/tai rakennushankkeiden ylijäämänä muodostuvaa kaivuturvetta. (Asetuksen 964/2023 mukaiset ainesosaluokat 1 ja 3)

Kasvualusta valmistetaan raaka-aineet sekoittamalla ja välppäämällä ja seulomalla 25 mm:n seulalla jollei toisin mainita.

Kasvualusta on varastoitu aumoissa, joiden pinnalle kehittyvä kasvillisuus torjutaan mekaanisesti varastoinnin aikana, viimeistään valtalajiston kukinnan alettua.


Käyttöohje

Kasvualusta levitetään suunnitelman mukaisena kerroksena muokatun pohjamaan päälle. Kasvualustan alapuolisen maaperän ominaisuudet vaikuttavat kehittyvän nurmikon ominaisuuksiin.

 


Hiilijalanjälki

 

Kiertotalousniitty kuiville niityille

Käyttötarkoitus

Tiiviiseen kaupunkirakenteeseen rakennettaville kuiville niityille, joilla ei tarvita luontaista siemenpankkia. Kylvetään niittysiemenseoksella mikäli pohjamaa ei sisällä siemenpankkia.

Tuotekuvaus

Rakeisuuden ja ravinteisuuden sekä orgaanisen aineksen pitoisuuden tavoitearvojen suhteen samanlainen kuin kuivan niityn ja havupuuistutusten kasvualusta.

Kivennäismaan raekoostumukselle on asetettu rakeisuuden tavoitearvot, jotka esitetään kuvassa .

Orgaanisen aineksen pitoisuutta kuvaava hehkutushäviö vaihtelee 4 – 14 paino %.

Kasvualustan liukoisten ja vaihtuvien ravinteiden pitoisuus: fosfori 5 – 25 mg/l, liukoinen typpi 10 – 60 mg/l.

Sisältää vain vähän tai ei ollenkaan maaperän siemenpankkia tai juurenpalasia. Sisältää tuulilevinteisiä rikkakasvien siemeniä.


Raaka-aineet ja valmistus

Valmistetaan käytetystä hiekkalaatikkohiekasta, käytetystä hiekoitussepelistä tai muusta vastaavasta, tutkitusta materiaalista sekä viherkompostista ja/tai rakennushankkeiden ylijäämänä muodostuvasta kaivuturpeesta tai pintamaasta. (Asetuksen 964/2023 mukaiset ainesosaluokat 1 ja 3)

Valmistetaan raaka-aineet sekoittamalla ja välppäämällä sekä seulomalla 25 mm:n seulalla jollei toisin mainita.

Kasvualusta on varastoitu aumoissa, joiden pinnalle kehittyvä kasvillisuus torjutaan mekaanisesti varastoinnin aikana, viimeistään valtalajiston kukinnan alettua.


Käyttöohje

Kasvualusta levitetään suunnitelman mukaisena kerroksena muokatun pohjamaan päälle. Kasvualustan alapuolisen maaperän ominaisuudet vaikuttavat kehittyvän niityn ominaisuuksiin.

 


Hiilijalanjälki