Pensaat
- Tila: Uusi
- Päivitetty: 8.5.2024
- Julkaistu: 24.4.2022
Pensaat ja pensasmaiset ruusut ovat kaikenlaisten viheralueiden tärkeää ja pitkäikäistä peruskasvillisuutta. Erilaisilla viheralueilla pensaiden tehtävät ja roolit vaihtelevat, ja siksi eri alueille valitaan hyvinkin erilaisia pensaslajeja. Katuympäristössä pensasistutusten tärkeimpiä ominaisuuksia ovat kestävyys ja peittävyys. Puistoissa ja viheralueilla toivomme pensailta kestävyyden ja peittävyyden lisäksi myös kauneutta, kukintaa, syysvärejä ja elämyksellisyyttä. Pensaat tuottavat ravintoa myös monille kaupunkieliöille ja -eläimille.
Sisältö
Pensasistutuksissa edistämme kerroksellisuutta, monimuotoisuutta ja ilmeikkyyttä, myös katualueilla. Haluamme monipuolistaa Helsingissä käytettävää pensaslajivalikoimaa. Suosimme alkuperältään tunnettuja kasvikantoja ja –lajikkeita ja suomalaisia jalosteita. Pensasryhmiin toivomme myös ”herkkukasveja”, jotka tuottavat iloa ja elämyksiä asukkaille. Historiallisen jatkumon turvaamiseksi suosimme lisäksi kasveja joilla on tarina: Helsingin kulttuurihistoriallisesti arvokkaita vanhoja pensaslajikkeita ja muita ”Helsinki-kasveja”, jotka tekevät Helsingistä tunnistettavan. Näistä kerrotaan “Helsingin kaupunkikasvioppaassa”.
Varmistamme kaupunkieliöiden ravinnonsaantia eri aikaan kukkivilla ja hedelmiä, marjoja ja siemeniä tuottavilla pensasistutuksilla. Yleisten alueiden pensaiden marjat on tarkoitettu ensisijaisesti kaupunkieläimien ravinnoksi. Ihmisravinnoksi tarkoitettuja marjoja ja hedelmiä kasvatetaan mahdollisesti leikkipuistoissa ja muissa erityiskohteissa.
Kulttuuriympäristön vaaliminen
Pensaiden ja pensasryhmien sommitteluperiaatteet ja laji- ja lajikevalinnat ovat osa kulttuuriperintöä ja julkisen kaupunkitilan eri aikakausien tunnistettavuutta, jota vaalimme. Helsingin puistoilla ja viheralueilla on pitkä historia. Puistoihin ja puutarhoihin on eri aikakausina istutettu eri kasvilajeja, ja niitä on käytetty puistosuunnitelmissa aikakaudelle tyypillisesti. Joitakin pensaslajeja on istutettu Helsingissä ”aina”, ja jotkut lajit ovat olleet muodissa jollain aikakaudella ja jääneet suosiosta sitten myöhemmin. Pidämme tärkeänä säilyttää puiston tai puutarhan alkuperäiset kasvilajit ja –lajikkeet ja sommitteluperiaatteet.
Kun peruskorjaamme vanhan puiston tai puutarhan, säilytämme myös kasvilajiston autenttisuuden. “Helsingin kaupunkikasvioppaasta” löytyy tietoja lajien ja lajikkeiden käytöstä ja yleisyydestä eri aikakausina. Leikattuja pensasaitoja ylläpidämme ja kunnostamme puistoissa, joiden suunnitteluperiaatteisiin leikatut pensasaidat ovat kuuluneet.
Luonnon monimuotoisuuden edistäminen
Monimuotoisuutta voi edistää puistoissa monilla erilaisilla tavoilla puistosuunnittelusta aina puistojen kunnossapidon ja hoidon toteuttamistapoihin. Pelkät monimuotoisuutta edistävät kasvilajivalinnat eivät yksin riitä, vaan tarvitaan myös monimuotoisten elinympäristöjen luomista ja niiden oikeanlaista hoitoa. Pensaiden osalta edistämme kaupunkiluonnon monimuotoisuutta luomalla kerroksellisia pensasistutuksia. Monet linnut hyötyvät tiheäkasvuisista pensaikoista ja leikatuista pensasaidoista, jotka tarjoavat niille suojaa. Kerrokselliset pensasistutukset soveltuvat erityisen hyvin reunavyöhykkeisiin.
Pölyttäjien suosimiseksi istutamme pensaslajeja, joiden kukissa on tarjolla runsaasti mettä ja siitepölyä. Pölyttäjille erityisen tärkeitä ovat varhain keväällä kukkivat pensaat. Pensaiden marjat ja siemenet ovat myös tärkeää ravintoa kaupunkieläimille.
Haitallisia vieraslajeja emme istuta, ja peruskorjausten yhteydessä aiemmin istutetut haitallisiksi osoittautuneet vieraskasvit poistetaan.
Kiertotalouden huomioiminen
Suosimme paikalla tuotettua kasvualustaa, mutta käytämme harkiten kierrätyskasvualustoja rikkakasviriskin takia. Emme käytä maatumattomia katekankaita.
Ilmastonmuutokseen varautuminen
Ilmastonmuutokseen varautumiseksi suosimme monipuolista ja runsasta pensaslajivalikoimaa.
Suunnitelmassa huomioitavaa
Kaduilla istutukset on sovitettava liikenteen ja teknisten verkostojen tarpeisiin. Esitämme suositeltavat vähimmäismitoitukset ohjeessa “Katutilan mitoitus” luku 3.10 Katupuut ja katuvihreä sekä liite 2 ja ohjeessa “Helsingin katurakenteiden suunnitteluperiaatteet“. Käyttämämme istutustiheydet löytyvät “Helsingin kaupunkikasvioppaasta”.
Kuvat
Magnolia 'Leonard Messel' on varhain keväällä kukkiva, melko vaatelias mutta huomiota herättävä ja sopivalla kasvupaikalla iloa ja kauneutta kaupunkiympäristöön tuova "herkkukasvi".
Kuva Satu Tegel
Pensaat istutetaan riittävän etäälle ajoradoista ja raiteilta. Istutettavan välikaistan vähimmäisleveys on ajoratojen välissä 3,0 m, raitin ja ajoradan välissä 2,5 m. Pensasalueet erotetaan reunakivestä esimerkiksi laattakaistalla, jonka leveyteen vaikuttaa pensaiden korkeus.
Luiska voidaan verhoilla pensailla, jos sen kaltevuus on enemmän kuin 1:3. Jos luiskakaltevuus on 1:2 tai enemmän, käytetään luiskakennostoja tai vastaavia tuotteita luiskan tukemiseen. Jyrkemmät kuin 1:1,5 luiskat kivetään. Vain kaltevuudeltaan 1:3 ja sitä loivemmat luiskat soveltuvat nurmikkona hoidettaviksi.
Mustakivenpuiston rajaa rytmittävät monikerroksiset pensasistutukset ovat erityisesti edukseen syysvärien aikaan. Kuva Satu Tegel.
Laaja, monia värejä ja monenlaisia pintoja ja muotoja tarjoava pensasistutus Töölönlahdenpuistossa. Kuva Satu Tegel.
Katualueiden pensasistutusten tulee olla kestäviä ja peittäviä. Pikkuherukka (Ribes glandulosum) on ollut pitkään suosittu katualueiden verhopensas, mutta tänä päivänä katuistutusten toivotaan olevan vaihtelevampia. Kuva Satu Tegel.
Helsingin ohjeet ja linjaukset
- Helsingin katurakenteiden suunnitteluperiaatteet. 30.9.2021.
- Helsingin kaupunkikasviopas. https://kaupunkikasviopas.hel.fi/
- Helsingin yleisten alueiden arvoympäristöt. Helsingin karttapalvelu. https://kartta.hel.fi/
- Julkiset kartanopuistot ja huvilapuutarhat Helsingissä. Kunnostus- ja ylläpito-ohjelma 2018-2038. Kaupunkiympäristön julkaisuja 2017:3.
- Kartanopuistojen kunnostuksen työtapoja Helsingissä. Helsingin rakennusviraston julkaisut 2012:5.
- Kasvit ovat kaupungin vaatteet – Helsingin rakennettujen viheralueiden kasvien käytön linjaus. Helsingin kaupungin Rakennusviraston julkaisut 2009:11.
- Katu- ja puisto-osaston hallinnassa olevien arvoympäristöjen määrittely ja toimintaohjeet. Helsingin kaupungin rakennusviraston julkaisut 2008:8. Katu- ja puisto-osasto.
- Katutilan mitoitus – Suunnitteluohjeet Helsingin kaupungille 2014.
- LUMO-ohjelma. Helsingin luonnon monimuotoisuuden turvaamisen toimintaohjelma 2021-2028. Kaupunkiympäristön julkaisuja 2021:16.
- Mallikatu/Mallipuisto. Työselostus MA403-3. Helsingin kaupunki, Kaupunkiympäristön toimiala.
- Kunnossapidon tuotekortit. Korjaus. 6495 Kasvillisuuden korjaus. Helsinki, kaupunkiympäristön toimiala.
- Kunnossapidon tuotekortit. Hoito. 6400 Kasvillisuuden hoito. Helsinki, kaupunkiympäristön toimiala.
Lisätiedot ja -lähteet
- Räty, Ella 2012. Viheralueiden puut ja pensaat. 6. painos. Taimistoviljelijät ry.
- Sinkkilä, Jyrki ym. (toim.) 2016. Unelma paremmasta maailmasta. Moderni puutarha ja maisema Suomessa 1900-1970. Aalto-yliopisto.
- Väre, Henry ja Kiuru, Heikki 2015. Suomen puut ja pensaat. Metsäkustannus.
- Viherympäristöliitto ry. Kasvillisuuden toimitus- ja takuuehdot.
- Viheralueiden kunnossapitoluokitus RAMS 2020. Viherympäristöliiton julkaisu nro 67.
- Viheralueiden kunnossapito VKT 2021. Viherympäristöliiton julkaisu nro 70.
- Väre, Henry, Saarinen, Jaakko, Kurtto, Arto ja Hämet-Ahti, Leena (toim.) 2021. Suomen puu- ja pensaskasvio. Dendrologian Seura – Dendrologiska Sällskapet. Publications of the Finnish Dendrological Society 10. 3. täysin uudistettu painos.