Rakennetut viheralueet
- Tila: Luonnos
- Päivitetty: 24.1.2025
- Julkaistu: 4.10.2016
Helsingin eri aikakausille tyypilliset puistot ovat tyylipiirteiltään tunnistettavia, suunnittelultaan ja kasvilajistoltaan mielenkiintoisia ja palvelevat hyvin käyttäjiä. Ne ovat kaupunkilaisten yhteisiä tiloja, jotka tuovat ilmavuutta ja vehreyttä kaupunkirakenteeseen. Helsinki lisää luonnon monimuotoisuutta rakennetuilla viheralueilla. Viheralueilla tavoitellaan myös monitoiminnallisuutta: puisto voi toimia osin tulvavarastona tai harvinaisen luontotyypin ympäristönä. Myös eläimistö otetaan huomioon suunnittelussa ja hoidossa.
Rakennetut viheralueet ovat osa viherverkostoa. Ne jaetaan hoidon määrää ja laatua määrittäviin kunnossapitoluokkiin.

Annalan huvilapuutarha Hämeentien varressa on valtakunnallisesti arvokas alue. Päärakennuksen edustan sommitelma ja istutukset on sijoitettu kunnossapitoluokkaan R1 ja entisöidyn ruutanalammikon ympäristö luokkaan R3. Kuva Marli Masalin
Sisältö
Rakennettujen viheralueiden kunnossapitoluokat
Viheralueiden kunnossapitoluokituksen mukaan viheralueet jaetaan kolmeen kunnossapidon pääluokkaan: rakennetut viheralueet (R), avoimet viheralueet (A) ja metsät (M). Rakennettuja viheralueita ovat rakennettu arvoviheralue (R1), toimintaviheralue (R2), käyttöviheralue (R3) ja suoja- ja vaihettumisviheralue (R4).Viheralueiden kunnossapitoluokitus RAMS 2020 korvaa aikaisemmin käytössä olleen Viheralueiden hoitoluokituksen (ns. ABC-luokituksen).
Viheralueiden kunnossapitoluokituksen lähtökohtia ovat alueen ominaisuudet, tarjoamat palvelut, käyttötarkoitus, viheralueen käyttäjät sekä kunnossapidolle asetetut laatu- ja kustannustavoitteet. Kunnossapitoluokka kuvaa alueen yleisilmettä, käyttöä ja kunnossapidon laatutasoa.
Helsingissä viheralueiden kasvillisuus hoidetaan kunnossapitoluokasta huolimatta siten, että se on turvallista, terveellistä, ei muodosta alueiden käytölle esteitä eikä pimennä valaistusta. Puistoalueiden yleisilme pidetään kunnossapitoluokan mukaisessa kunnossa, siistinä ja elinvoimaisena. Puistoissa käytetään rinnan luonnonkasveja ja koristekasveja. Haitallisia vieraslajeja ei käytetä. Kukkivien puiden, pensaiden ja perennojen osuutta lisätään ja pyritään yhä enemmän luomaan luonnon omia lainalaisuuksia noudattavia dynaamisia kasviyhdyskuntia. Rakennettujen puistojen monimuotoisuutta voidaan lisätä käytön ja käyttöpaineen muuttuessa hoitotapamuutoksin, esimerkiksi nurmikoita voidaan kehittää niittymäisiksi ja lahopuun osuutta lisätä.
Viheralueiden puhtaanapidon laatuvaatimukset on asetettu vyöhykkeittäin. Suurimmat puhtaanapidon vaatimukset kohdistuvat ydinkeskustan ja turistivyöhykkeiden alueille, joiden tulee olla erittäin siistejä. Pienimmät vaatimukset asetetaan teolllisuus- ja yritysalueille ja vastaaville. Niidenkin tulee olla välttävän siistejä. Millään alueella ei sallita vaaraa aiheuttavia roskia.
Talvihoito perustuu reiteille liikkumis- ja käyttötarpeiden perusteella määritettyihin kiireellisyysluokkiin. Kaikkia puistokäytäviä ei kunnossapidetä talvella.
R1 Rakennettu arvoviheralue
Arvoviheralue on rakennettu korkeatasoisesti laadukkaista materiaaleista. Se on erityisen arvokas puutarhakulttuurin, puutarhataiteen, kulttuuriperinnön, arkkitehtuurin tai muiden määritettyjen ominaispiirteiden vuoksi. Arvoviheralueen arvot on nimetty ja perusteltu. Arvoviheralue vaikuttaa kaupunkikuvaan ja tarjoaa käyttäjilleen elämyksiä. Sillä on puutarhakulttuurista, puutarhataiteellista, arkkitehtonista ja kulttuurihistoriallista merkitystä.
Hoidon tavoitteet
- Paikan omaleimainen arkkitehtoninen, historiallinen, puutarhataiteellinen ja kulttuurinen ilme.
- Noudatetaan kohdekohtaisia käyttö- ja hoitosuunnitelmia, suojelumääräyksiä sekä erikseen laadittuja ohjeita.
- Hoito on intensiivistä.
- Kasvillisuus hoidetaan niin, että kohteen arkkitehtoninen, puutarhataiteellinen ja historiallinen arvo sekä edustavuus säilyvät. Perinneympäristöjen pitkäjänteisellä hoidolla turvataan harvinaistuvien ruohovartisten ja perinnekasvien sekä hyönteisten säilyminen. Erityisesti yksittäisiä onkaloituneita puistopuita säilytetään lahopuun vaalimiseksi niin pitkään kuin mahdollista turvallisuus huomioon ottaen.
- Rakenteet, varusteet ja kalusteet hoidetaan niin, että arkkitehtoninen, historiallinen ja puutarhataiteellinen arvo ja käytettävyys säilyvät.
Muuta
- Tapahtumien ja tilaisuuksien järjestämisen yhteydessä varmistetaan kohteen säilyminen edustavana tapahtuman aikana sekä ehkäistään vaurioiden syntymistä.
R2 Toimintaviheralue
Toimintaviheralue on jalankulun ja pyöräilyn reittiyhteyksiin sekä liikuntaan, leikkiin ja erityistoimintoihin varattu viheralueen osa. Se tarjoaa reitistöjä ja yhteyksiä jalankulkijoille ja pyöräilijöille sekä mahdollistaa monipuoliset pelit, leikit ja liikkumismuodot viherympäristössä. Toimintaviheralue toimii eri tapahtumien järjestämispaikkana tarjoten mahdollisuuden kulttuurielämyksiin ja yhteisölliseen toimintaan.
Hoidon tavoitteet
- Hoidon tavoitteena on monipuolinen, viihtyisä, turvallinen, käyttäjäystävällinen ja toimiva viheralue.
- Hoitotyössä noudatetaan kohdekohtaista turvallisuusasiakirjaa.
- Kasvillisuus hoidetaan niin, että kohteen toiminnallisuus, käytettävyys ja turvallisuus säilyvät.
- Suositaan vanhoja jaloja lehtipuista ja turvataan lahopuujatkumo rakentamalla lahopuuaitoja ja säästämällä lahorunkoja ja keloja soveltuvissa paikoissa. Avointen alueiden mahdollisuudet niittyjä korvaavina elinympäristöinä tunnistetaan.
- Jalankulun ja pyöräilyn reittiverkostot hoidetaan kadun kunnossapitoluokituksen mukaisesti.
Muuta
- Rakenteiden, varusteiden, kalusteiden ja laitteiden kuntoa ja turvallisuutta seurataan lakisääteisin kunto- ja turvallisuustarkastuksin.
- Yleistä kuntoa ja jalankulun ja pyöräilyn reittiverkostojen kuntoa seurataan säännöllisin kuntoarvioinnein ja -inventoinnein.
- Tapahtumien ja tilaisuuksien järjestämisen yhteydessä varmistetaan kohteen säilyminen käyttökunnossa ja turvallisena tapahtuman aikana.
R3 Käyttöviheralue
Käyttöviheralue on kaupunki- ja taajamaviheralue, jossa voi olla monipuolista kasvillisuutta ja rakenteita, kuten vesialtaita, siltoja, portaita ja muita taitorakenteita. Se on asukkaiden ulko-olohuone, joa tarjoaa mahdollisuuden ulkoiluun, oleskeluun, viihtymiseen, sosiaaliseen vuorovaikutukseen ja luontokokemukseen. Käyttöviheralue tarjoaa kaupunkikuvallisia ja kuttuurisia elämyksiä sekä vuodenaikoihin liittyviä aistittavia elämyksiä ja toimii ekologisen käytäväverkoston osana.
Hoidon tavoitteet
- Monipuolinen, viihtyisä, turvallinen, käyttäjäystävällinen ja toimiva viheralue.
- Kasvillisuus hoidetaan niin, että kohteen esteettisyys, viihtyisyys, käytettävyys ja turvallisuus säilyvät ja taajamaympäristön ekologinen monimuotoisuus vahvistuu. Suositaan vanhoja jaloja lehtipuita ja turvataan lahopuujatkumo rakentamalla lahopuuaitoja ja säästämällä lahorunkoja ja keloja soveltuvissa paikoissa. Avointen alueiden mahdollisuudet niittyjä korvaavina elinympäristöinä tunnistetaan.
- Rakenteet, varusteet ja kalusteet hoidetaan rakennettujen viheralueiden kunnossapidon yleisten tavoitteiden mukaisesti.
R4 Suoja- ja vaihettumisviheralue
Suoja- ja vaihettumisviheralue on rakennetun ja luonnonympäristön vaihettumisalue. Se tarjoaa näkö-, melu- ja pölysuojaa sekä kerroksellisen ja monimuotoisen elinympäristön eliöille ja kasvillisuudelle toimien ekologisen käytäverkoston osana. Suoja- ja vaihettumisviheralue toimii myös oleskelun, ulkoilun ja virkistyksen paikkana. Käyttöä ohjataan kestävillä ja laadukkailla rakenteilla, luonnonympäristöön sopivilla kulkureiteillä sekä houkuttelevilla opasteilla. Viherlaue tarjoaa vuodenaikoihin liittyviä aistittavia elämyksiä ja luontoelämyksiä. Lähiluonnon ja viheralueiden kuntoa ja käyttöpaineen muutoksia seurataan tarvekartoitusten, kävijälaskureiden ja käyttöpaineen arvioinnin avulla.
Hoidon tavoitteet
- Suojavaikutus, kerroksellinen kasvillisuus, taajamaluonnon monimuotoisuus ja puistomainen yleisilme.
- Kasvillisuus hoidetaan niin, että kohteen suojavaikutus, kasvillisuuden monikerroksellisuus, alueen käytettävyys ja turvallisuus säilyvät sekä taajamaympäristön ekologinen monimuotoisuus, luontoarvot ja ekosysteemipalvelut vahvistuvat.
- Kunnossapitotoimenpiteet edistävät kasvillisuuden dynaamista kehittymistä. Tarvittaessa huonokuntoiset luontoalueet uudistetaan ekologisen viherrakentamisen keinoin.
- Rakenteet, varusteet ja kalusteet hoidetaan rakennettujen viheralueiden kunnossapidon yleisten tavoitteiden mukaisesti.
Kuvat

Rakennettu viheralue R1. Runebergin esplanadilla ruusut kukkivat leikattujen tuhkapensasaitojen suojissa.
Kuva Marli Masalin

Rakennettu viheralue R2, Leikkipuisto Lohikäärme.
Kuva Hemmo Rättyä.

Rakennettu viheralue R3. Verkatehtaanpuisto on oleskelua ulkoilua suosiva puisto, jossa kasvaa kookkaita, vanhoja puita, ja sen läpi virtaa Vanhankaupunginoja.
Kuva Marli Masalin.

Rakennettu viheralue R4. Arabianrannan avoimessa rantamaisemassa vaihtelevat käyttöniityt (A2) ja suoja- ja vaihettumisviheralueet (R4)
Kuva Satu Tegel
Helsingin ohjeet ja linjaukset
- Helsingin yleisten alueiden arvoympäristöt. Helsingin karttapalvelu. https://kartta.hel.fi/
- Kaupunkiympäristön toimiala 2023. Priorisoidut kestävyystavoitteet.
- Kunnossapidon tuotekortit 2022. http://www.hel.fi/kaupunkiymparisto/suunnitteluohjeet
- Kulttuuriympäristöohjelma 2023-2028. Kulttuuriympäristöt helsinkiläisten voimavarana. Helsinki. Kaupunkiympäristön aineistoja 2023:1.
- LUMO-ohjelma. Helsingin luonnon monimuotoisuuden turvaamisen toimintaohjelma 2021-2028. Kaupunkiympäristön julkaisuja 2021:16
Lisätiedot ja -lähteet
- Viheralueiden kunnossapitoluokitus RAMS 2020