Kestävä kaupunkitila

KIERTOTALOUS

Rakentaminen kuluttaa luonnonvaroja ja synnyttää ylijäämävirtoja. Näitä ylijäämävirtoja pyritään saamaan yhä tehokkaammin takaisin kiertoon. Kiertotaloudessa tavoitteena on käyttää luonnonvaroja säästeliäästi, säilyttää materiaalit kierrossa mahdollisimman pitkään ja tuottaa mahdollisimman vähän jätettä. Kaupunkitilojen ja kaupunkirakenteen suunnittelussa toteutetaan Helsingin kierto- ja jakamistalouden toimenpideohjelmaa, joka kannustaa korjaamaan sekä vähentää elinkaaripäästöjä. Tavoitteena on resurssien viisas käyttö.

Kiertotalouden toimenpiteitä

• Vältetään materiaalihukkaa ja jätteen muodostumista sekä tarpeetonta kaivamista.
• Edistetään vanhojen rakenteiden, kalusteiden ja varusteiden uudelleenkäyttöä ja kierrätystä hankkeissa.
• Lisätään kaivamattomien saneerausmenetelmien käyttöä. Edistetään kaivumaiden ja kiviainesten lajittelua ja hyötykäyttöä maarakentamisessa sekä uusiomateriaalien käyttöä.
• Käytetään pitkäikäisiä, muunneltavia ja korjattavia tuotteita ja ratkaisuja.
• Käytetään Helsingin omia kaupunkirakentamisen kiertotaloustuotteita, kuten kierrätyskiviä, kierrätyskasvualustoja ja viherkompostia.
• Vähennetään muovisten suodatinkankaiden käyttöä.
• Tutkitaan ja edistetään biohiilen käyttöä.

Helsingin kaupunki ottaa talteen luonnokiviä korjaushankkeista ja varastoi ne uudelleenkäyttöä varten.

LUONNON MONIMUOTOISUUS

Helsinki vaalii arvokasta luontoaan ja lisää kaupunkiluonnon monimuotoisuutta Helsingin luonnon monimuotoisuuden turvaamisen toimintaohjelman 2021–2028 eli LUMO-ohjelman mukaisesti. Luontopohjaisella suunnittelulla muodostetaan kestävää kaupunkiympäristöä.

Luonnon monimuotoisuutta tukevia toimenpiteitä

• Lisätään kaupunkirakenteen viherpinta-alaa hulevesien kustannustehokkaan hallinnan edistämiseksi. Kehitetään hulevesien hallintaa mm. rakentamalla uusia luonnontilaisen kaltaisia hulevesiratkaisuja myös jo rakennetuille alueille. Hule- ja tulvavesien hallinnalla torjutaan haitallisia seurauksia meriluonnolle ja meren tilaan.
• Lisätään kaupungin rakennettujen viheralueiden monimuotoisuutta käyttämällä kierrätettyjä maa-aineksia ja viherjätteiden ravinteita. Nurmikoita muutetaan niityiksi, lisätään pölyttäjien ravintokasveja sekä linnuille ja muille eläimille ruokaa tarjoavia kasveja. Lisätään katuvihreän monimuotoisuutta, viherkattoja ja lahopuun määrää.
• Säilytetään, kunnostetaan ja hoidetaan maaperää ja olemassa olevaa kasvillisuutta. Kasvillisuutta lisätään ja monipuolistetaan kasvien käyttöä. Varmistetaan ettei haitallisia vieraskasveja istuteta tai kylvetä. Lisäksi haitallisia vieraskasveja torjutaan.
• Säästetään kallioita ja kalliokasvillisuutta.
• Varmistutaan viher- ja siniverkostojen toimivuudesta ja turvataan verkostojen ekologinen laatu, saavutettavuus ja terveysvaikutukset tunnistamalla niiden luontoarvot ja suojelemalla sekä parantamalla niitä.
• Toteutetaan luonnonsuojeluohjelmaa ja vahvistetaan metsä- ja puustoisen verkoston lisäksi myös niitty- ja siniverkostoa. Lajien elinolosuhteita parannetaan.
• Lisätään monimuotoisuutta metsissä ja metsäisillä alueilla. Tähän päästään mm. lisäämällä lahopuun määrää ja säilyttämällä luonnontilaisen kaltaisia metsiä. Metsissä ei tehdä kasvatus- tai uudistushakkuita lintujen pesimäaikaan.

Luonnonmukaisen kasvillisuuden reunustamat hulevesien viivytys- ja imetysaltaat monipuolistavat kaupunkiympäristön tarjoamia elinympäristöjä.

SOSIAALINEN KESTÄVYYS

Helsinki haluaa olla ihmisoikeuksille rakentuva kaupunki, jossa kaikki saavat näkyä, kuulua, elää ja osallistua tasa-arvoisina ja yhdenvertaisina ilman syrjintää. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on yksi Helsingin keskeisistä toimista edistää sosiaalista kestävyyttä.  Tavoitteena on, että kaupunkilaisten elämä sujuu mukavasti, koettu hyvinvointi, elämänlaatu ja terveys paranevat ja että arjen ympäristöt ovat hyvää ja liikkuvaa elämää tukevia.

Sosiaalisen kestävyyden toimenpiteitä kaupunkitilan kehittämisessä

Terveys ja hyvinvointi

• Rakennetaan liikkumaan houkuttelevia ympäristöjä.
• Ymmärretään paikallisen viherympäristön monihyötyisisyys.  Vihreät kävely-yhteydet ja viheralueiden helppo saavutettavuus edistävät terveyttä ja hyvinvointia.
• Luodaan miellyttävää ääniympäristöä.

Kulttuuriarvot ja kulttuuriympäristöt

• Tunnistetaan ja otetaan huomioon kultuuriarvot ja -ympäristöt, kuten historiallisesti merkittävät kohteet, luonnonsuojelukohteet ja -alueet ja paikalliselle identiteetille merkittävät kohteet.
• Alueen ominaispiirteet välittyvät ympäristön suunnitteluratkaisuissa.
• Tunnistetaan ja otetaan huomioon kaupungin käyttäjien moninaisuus.

Esteettisyys, viihtyisyys ja kaunis kaupunki

• Kaupunkitilat ovat monikäyttöisiä ja sopivat oleskeluun.
• Tarjotaan kulkijan mittakaavassa riittävästi vaihtelua ja katseltavaa ympäri vuoden ja kaikkina vuorokauden aikoina.
• Istutuksissa ja pintamateriaaleissa suositaan vaihtelevuutta ja eloisuutta.
• Lisätään kaupunkiympäristön viihtyisyyttä julkisella tilataiteella. Mahdollistetaan esteettiset, viihtyisät ja kauniit elämykset sekä lähiluonnossa että rakennetussa ympäristössä.

Turvallisuus ja siisteys

• Suunnitteluratkaisut mitoitetaan turvallisiksi ja käytetään terveellisiä materiaaleja.
• Suunnittelussa varmistutaan käytettyjen suunnitteluratkaisujen kunnosspidettävyydestä ja käytetään kaupunkiympäristössä kestäviä materiaaleja.

Esteettömyys, saavutettavuus ja yhdenvertaisuus

• Suunnitellaan esteetöntä ja saavutettavaa kaupunkiympäristöä, joka edistää erilaisten ihmisryhmien välistä tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta.
• Aktiivisesti osallistetaan kaikenlaisia ihmisiä osallistumaan yhdenvertaisesti.
• Panostetaan muistiystävälliseen kaupunkiin suunnitteluratkaisujen kautta.