Pihlajaluoto
Päivitetty 26/02/2024
> Saarikortit / Pihlajaluoto
Ulkosaariston huvila- ja retkisaari
Pihlajaluodosta löytyy ulkosaariston tunnelmaa ja upeita silokallioita. Saaresta kehitetetään merellistä virkistyskohdetta, joka soveltuu myös lyhytaikaiseen telttailuun.
Palvelut
Vesiliikenneyhteydet: –
Laiturit: – (vain vuokralaisen käytössä)
*maksulliset laiturit: –
Rantautumis- ja kiinnittäytymispaikat: –
Sauna: –
Keittokatos: – (vain vuokralaisen käytössä)
Rakennettu tulipaikka: Kyllä. (mutta ei polttopuuhuoltoa: omat polttopuut mukaan)
Hiiligrilli: –
Polttopuuhuolto: –
WC/käymälä: Ulkokäymälä.
Jätehuolto: – (roskattoman retkeilyn periaate)
Kaivo: –
Taukopaikka: –
Telttailupaikka: Soveltuu lyhytaikaiseen telttailemiseen
*maksulliset telttailupaikat: –
Opastaulu: On.
Reitit: –
Luontopolku: –
Esteettömät palvelut: –
Muut palvelut: –
Kunnossapidon toimenpiteet ja muutostarpeet
RAKENNUKSET
Päärakennus on kaupungin omistama, mutta vuokrattu (Suomenlahden uistelijat ry). Saunarakennus vuokralaisen omistuksessa.
Rakennusten kunnossapito: Ulkokäymälä.
Rakennusten muutostarpeet: –
RAKENTEET
Kaksi vuokralaisen omistamaa laituria.
Rakenteiden kunnossapito: Rakennettu tulipaikka.
Rakenteiden muutostarpeet: –
VARUSTEET JA KALUSTEET
Varusteiden ja kalusteiden kunnossapito:
Varusteiden ja kalusteiden muutostarpeet: Suojellun Pihlajaluodonkuvun linnustonsuojelualueen merkintätaulut tarkistetaan ja uusitaan tarvittaessa. Viereisten lintuluotojen pesinnänaikaisesta maihinnousukiellosta voisi myös kertoa Pihlajaluodon infotauluissa ja pihapiirin saunalaiturille sijoitettavassa opasteessa. Rannan läheisyyteen, saunalaiturille ja saaren infotauluihin tulee lisätä nuotioiden polttokielto. Kokkojen ja nuotion polttaminen kenttäorakon kasvupaikan läheisyydessä uhkaa kasvustoja ja tulee saada valvonnalla ja opastuksella kuriin. Kenttäorakon kasvupaikka aidataan ja merkitään maastoon säänkestävällä matalalla kyltillä.
PUHTAANAPITO
Puhtaanapidon toimenpiteet: Normaali huoltokäynti 1-2 krt/2 viikkoa. Käymälän siivous ja tyhjennys, kuivikkeiden ja vessapapereiden tarkastus/lisäys. Alueen yleiskatselmus sekä irtoroskien keräys.
Puhtaanapidon muutostarpeet: –
LUONNONHOITO
Metsien hoito: LUMO-ohjelman mukaisesti saariston metsät jätetään pääsääntöisesti kehittymään luonnontilaan, mutta virkistysreittien varsia ja palvelualueita hoidetaan. Pääosa saariston luonnonhoidosta on haitallisten vieraslajien torjuntaa sekä yksittäisten vaarallisen huonokuntoisten puiden poistoa tarpeen vaatiessa reittien varrelta, rakennusten pihapiireistä ja keittokatosten, saunojen ja laitureiden lähiympäristöstä.
Metsien hoidon muutostarpeet: –
Niittyjen hoito: Pihlajaluodon kurtturuusuesiintymien torjuntaa jatketaan. Kiireellisin torjuttava esiintymä sijaitsee kenttäorakon kasvupaikan vieressä. Terttuseljaa voidaan poistaa lehdosta ja pihapiiristä.
Niittyjen hoidon muutostarpeet: Uhanalaisen kenttäorakon tilaa seurataan. Orakkokasvustojen seassa kasvaa joitakin tervalepän taimia, joiden kasvua tulee seurata.
KUNNOSSAPIDON ROOLIT
Vastuutaho: Merellinen yksikkö, muut merelliset palvelut -tiimi. Kiinteistöjen/rakennusten osalta KUVA Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala.
Sisäiset yhteistyötahot: –
Muut toimijat: Vuokralainen (Suomenlahden uistelijat ry).
Käytännön toteutus: Vastuutahon omana työnä tai tilataan ulkopuoliselta.
KUSTANNUKSET
Nykyiset kunnossapidon kustannukset: –
Arvio muutostarpeiden kustannuksista: –
LISÄTIETOA
Vuokralainen hoitaa oman vuokra-alueensa.
Luonto ja maisema
Maastoltaan loiva ja metsäinen saari
- rannoilla laajoja ja laakeita silokalliorantoja, joiden kallioperässä mielenkiintoisia yksityiskohtia
- hienoja näkymiä itäiseen saaristoon, ulapalle ja Vuosaaren satamaan
- pohjoisosassa reheviä lehtipuuvaltaisia metsiköitä
- eteläosassa männiköitä
- puusto pääasiassa mäntyä ja tervaleppää
- harvinainen tuomilehto sekä pensasmaista katajaa
- keskivaiheilla vaikuttava kelottuva mänty
Harvinaisen kenttäorakon esiintymäaluetta
- luoteisosan ranta-alueella luonnonsuojelulain nojalla suojeltu kenttäorakon esiintymä
- kenttäorakkoa kasvaa luontaisena vain kymmenessä paikassa Suomenlahden rannikon saaristossa
- 2018 inventoinnissa kasvustot elinvoimaisia, mutta eivät runsaslukuisia
Luontoarvoja, suojelualueita sekä muutamia haitallisia vieraslajeja
- saaressa on kaksi arvokasta kasvillisuus- ja kasvistokohdetta: pohjoinen rantaniitty (I lk.) ja saaren lounaisosissa oleva rantaniitty (II lk.).
- saari kuuluu Nuottakarin – Pihlajaluodon – Välikarin – Hattusaaren linnustollisesti arvokkaaseen kohteeseen (1 lk.) runsaan saaristolinnustonsa vuoksi
- osa Kallahdenniemen vedet -nimistä maakunnallisesti tärkeää lintuvesialuetta
- osa Helsingin edustan luodot -nimistä valtakunnallisesti arvokasta lintualuekokonaisuutta
- keskiosan keskiravinteinen lehto uhanalaisuudeltaan vaarantunut (VU)
- lehdon läheisyydessä boreaalinen piensuo (kausikosteikko), joka luokiteltu erittäin uhanalaiseksi (EN) luontotyypiksi
- etelärannan kivikkoinen niittyranta (silmälläpidettävä, NT)
- haitallisista vieraskasveista saaressa kasvaa terttuseljaa saaren luoteisosan rehevässä pensaikkoympäristössä ja kurtturuusua yksittäisinä pensaina lounaisrannan alueella.
Historia
Pihlajaluodolla on poikkeava historia: huvila-asutuksen sijaan siellä asui kalastajia vakituisesti 1860-luvulta lähtien. Saarella asui torppareita vielä 1920-luvulla, pidempään kuin monissa muissa alueen saarissa. Vuoteen 1929 asti Pihlajaluoto oli Laajasalon kylän jakamaton saari. Entisten torppien paikat ja pihapiirit saaren länsi- ja keskiosassa ovat kasvaneet umpeen, vain kivijalka on jäljellä.
Saaren nykyinen päärakennus on rakennettu huvilaksi 1930-luvulla. Sen ympäristössä on kulttuurikasvillisuuden jäämiä, mm. vaahteraa ja terttuseljaa. Vuodesta 1981 lähtien Pihlajaluoto on ollut Helsingin kaupungin omistuksessa.
Tulevaisuus
Saari on tarpeeksi suuri virkistyskäyttöön, mutta luontoarvojen vuoksi saaressa tulee kiinnittää huomiota siihen, että virkistyskäyttö ohjataan sitä kestäville alueille.
Saavutettavuuden kehittäminen
- Saareen rakennetaan uusi julkinen käyntilaituri tai vaihtoehtoisesti yksi vuokratuista laitureista avataan yleiseen käyttöön. Tavoitteena on myös esimerkiksi kutsuvenetyyppinen vesiliikenneyhteys.
- Melojille osoitetaan ja tarvittaessa kunnostetaan sopiva rantautumispaikka
- Laiturialueita yhdistävä, asemakaavaan merkitty polku toteutetaan saaren retkipalveluita kunnostettaessa. Laiturialueilta ja pihapiiristä saaren kaakkoisosaan johtava reitti vahvistetaan ja kunnostetaan.
Potentiaaliset kehityskohteet
- Huvilan vuokrasopimus umpeutui vuonna 2021, uusi sopimus on tehty kolmeksi vuodeksi. Uutta sopimusta laadittaessa tulee ottaa huomioon saaren yleinen virkistyskäyttö, ja määritellä vuokra-alueen rajaus selvästi.
- Vuokrauksen yhteydessä tutkitaan mahdollisuuksia avata rakennuksia ja laitureita julkisempaan käyttöön. Nykyään vuokrattuna olevassa päärakennusryhmässä voisi olla esimerkiksi kahvilla-ravintola, Bed and Breakfast –majoitusta tai jonkinlaista pienimuotoista kurssi- tai kokoustoimintaa.
Lähteet ja lisätiedot
- Helsingin itäisen saariston hoito- ja kehittämissuunnitelma 2021-2030. (pdf)
- Strang, J. (2016): Saaristounelmia Helsingissä – Vartiosaaren ja Helsingin itäsaariston pienten saarten historia. Antiikki-Kirja, Helsinki
- Helsingin itäinen saaristo – kulttuurihistoriallisesti arvokkaat kohteet. Helsingin kaupunki 2017. (pdf)
- ITÄISEN SAARISTON HOITO- JA KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2018 METSO-INVENTOINTI. Helsingin kaupunki 2018. (pdf)