Vartiosaari

Päivitetty 26/02/2024

Kaakkoisen Helsingin saariston tähtikohde 

Virkistyskäyttöön soveltuva huvilasaari Laajasalon ja Vuosaaren välimaastossa. Vartiosaarta kehitetään aktiiviseksi virkistysalueeksi osaksi Itä-Helsingin kulttuuripuistoa.  


Palvelut

Saarikorttien rakenne ja lukuohje

Vesiliikenneyhteydet: Itäinen saaristoreitti, lisäksi sähkölauttayhteys Reposalmesta

Laiturit: Pässilahden pohjukassa on vierasvenelaituri lyhytaikaista kiinnittäytymistä varten. Reposalmen vesiliikennelaiturit ovat vain yhteysliikennettä varten, niihin ei saa kiinnittäytyä. 

*maksulliset laiturit: – 

Rantautumis- ja kiinnittäytymispaikat: Melojille sopivin rantautumispaikka on saaren pohjoiskoilliskulmassa oleva hiekkarantainen poukama. 

Sauna: – 

Keittokatos: –  

Rakennettu tulipaikka: On (tallin luona)

Hiiligrilli: – 

Polttopuuhuolto: –  

WC/käymälä: Kompostivessa. 

Jätehuolto: Lajitteleva roska-astia lauttarannassa kioskin yhteydessä. 

Kaivo: – 

Taukopaikka: On (tallin luona)

Telttailupaikka: – 

*maksulliset telttailupaikat: – 

Opastaulu: Kyllä, useita. 

Reitit: Saaressa kulkee useita polkureittejä, joista osa on tallattuja metsäpolkuja ja osa hakkeella päällystettyjä polkuja. 

Luontopolku: Vartiosaaren terveysluontopolku on merkattu maastoon viitoilla ja punapäisillä matalilla paaluilla. Polun varrella on rasteja, joista löytyy luettavaa. 

Esteettömät palvelut: – 

Muut palvelut: Kesäkahvila lauttarannassa (Vartiosaariseura). Eläintalli. Luonto- ja eläintalliyhdistys ry huolehtii historiallisesti arvokkaan tallin pihapiiristä ja sen ympäristön siisteydestä. Pihapiirissä voi nauttia eväitä ja paistaa makkaraa. Lisäksi kesäkahvila ja nuorten Saarigalleria.



Kunnossapidon toimenpiteet ja muutostarpeet

RAKENNUKSET

Rakennusten kunnossapito: Kompostivessa.

Rakennusten muutostarpeet:


RAKENTEET

Rakenteiden kunnossapito: Laiturit, reitistön portaat.


Rakenteiden muutostarpeet:


VARUSTEET JA KALUSTEET

Varusteiden ja kalusteiden kunnossapito: Opastaulut, opasteviitat, luontopolun rastien kohdetaulut. Reittien kunnossapito 1 krt/kk; käydään reitit läpi, ja tarvittaessa reitin varsien pitäminen avoimena ym. kunnossapitotyöt.

Varusteiden ja kalusteiden muutostarpeet: Jos kävijämäärä lisääntyy, tarvitaan lisää opastettuja reittejä sekä muita varusteita ja kalusteita. Esimerkiksi saaren eteläisillä kallioilla opastustarvetta jo ennen luonnonsuojelualueen perustamista. Saaren historiaan liittyvä opastus voisi olla hyvä.


PUHTAANAPITO

Puhtaanapidon toimenpiteet: Kompostivessan huoltokäynnit touko-syyskuussa 1 krt/vko.


Puhtaanapidon muutostarpeet:

LUONNONHOITO

Metsien hoito:

Metsien hoidon muutostarpeet:

Niittyjen hoito:

Niittyjen hoidon muutostarpeet:


KUNNOSSAPIDON ROOLIT

Vastuutaho: KYMP.

Sisäiset yhteistyötahot: Stara.

Muut toimijat: Yksityiset yritykset. Vartiosaariseura ry, Vartiosaaren luonto- ja eläintalliyhdistys ry.

Käytännön toteutus: Töitä tilataan myös yksityisiltä yrityksiltä ja urakoitsijoilta, paljon tilataan Staralta ja hyödynnetään Staran kilpailuttamia aliurakoitsijoita.


KUSTANNUKSET

Nykyiset kunnossapidon kustannukset: Käyttömenoissa on tarkastuskäynnit, wc-huolto, HSY:n jätehuoltomaksu. Seuranta toteutuneiden kustannusten kautta. Reittien ja opasteiden rakentamiseen on saatu erillistä investointirahoitusta.

Arvio muutostarpeiden kustannuksista: –


LISÄTIETOA 

Vartiosaaren nähtävyyksiä: Vartiokallion näköalavuori, näköalapaikka, metsäkirkko, hiidenkirnu, iso siirtolohkare, lammaslaidun, hehkukupumoottori. Suosittu Vartiosaaripäivä -tapahtuma järjestetään vuosittain loppukesällä (Vartiosaariseura). 


Luonto ja maisema

Vartiosaari on kallioinen, pinta-alaltaan noin 82 hehtaarin suuruinen saari, joka sijaitsee Itä-Helsingissä Laajasalon ja Tammisalon vieressä.

Monimuotoiset, vaihtelevat ja arvokkaat luontoalueet

  • Saaren sisäosat metsävaltaisia. Yli 80 prosenttia saaren metsistä on Etelä-Suomen metsäluonnon monimuotoisuusohjelman (METSO) kriteerien mukaista arvometsää. Saaressa on runsaasti vähintään 150-vuotiaita kilpikaarnamäntyjä 
  • metsätyypit vaihtelevat lehdoista tuoreisiin kankaisiin ja jäkäläkarukkoihin
  • monipuolisia luontotyyppejä myös lintujen elinympäristöiksi. Saaressa on edustava pesimälintulajisto. Saaren virkistyskäytön lisääntymisen aiheuttama linnuston häiriintyminen on suurempi riski saaren luonnolle kuin esimerkiksi maaperän kuluminen.

Arvokkaiden luontokohteiden keskittymä

  • yli puolet saaren pinta-alasta on arvokkaita luontokohteita (kasvillisuus, metsät, geologia, linnusto)
  • Useita uhanalaisiksi luokiteltuja luontotyyppejä: lehtoalueita, kalkkipitoinen kallio, tervalepikko, kivikkorantoja ja rantahietikko
  • Yksi Suomen ainoista tunnetuista rantaruttojuuren kasvupaikoista sijaitsee saaren etelärannalla 
  • koko saari on luokiteltu tärkeäksi lepakkokohteeksi. Kesällä 2022 tehdyn lepakkoselvityksen mukaan saarella on monipuolinen lepakkolajisto ja runsaasti lepakoille soveltuvia päiväpiiloja.
  • Vartiosaaresta löytyy Myös geologisia arvokohteita, kuten suuria siirtolohkareita, hiidenkirnu sekä arvokkaita kallioalueita.

Pihoja, puutarhakasvillisuutta ja niittyjä

  • huviloiden pihapiireissä kasvaa luonnonkasvillisuuden lisäksi myös jaloja lehtipuita ja muuta aiemmin istutettua, osittain vierasperäistä kasvillisuutta.
  • Saaren keskiosan laakso on ollut aiemmin peltona ja laitumena, mutta nykyään se on umpeen kasvavaa ja pensoittuvaa niittyä, jolla kasvaa paikoin pajupensaikkoja ja nuoria koivun- ja pihlajanvesoja.

Historia

Museovirasto on luokitellut Vartiosaaren valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. Koko saari on pihapiirejä lukuun ottamatta kaikille avointa virkistysaluetta.

Kesähuviloiden rakentaminen alkoi höyryalusliikenteen myötä 1800-luvun lopulla ja jatkui 1900-luvulle tultaessa. Tiettävästi ensimmäinen kesähuvila rakennettiin vuonna 1889.

Saaren kehittäminen on herättänyt keskustelua eri vuosikymmeniä. Vuodesta 1948 aina 1960-luvun alkuun saakka Vartiosaaressa oli yksityishuviloiden lisäksi Alko-yhtiön henkilökunnan lomakeskus. Uudessa yleiskaavaehdotuksessa Vartiosaarta esitettiin asuinalueeksi, ja Kansallis-Osake-Pankki osti Alkon alueet sekä yksityishuviloita aikeenaan rakentaa saaresta Tammisalon kaltainen yhteisö. Kaavaehdotukseen kuului myös moottoritie Kruununhaasta Laajasaloon ja Vartiosaaren kautta Vuosaareen. Vuonna 1970 kaupunginhallitus kumosi hankkeet, ja vuosien 1972 ja 1992 yleiskaavoissa Vartiosaari oli virkistysaluetta. Vuonna 1997 saari kuitenkin rajattiin pois saariston osayleiskaavasta, ja vuoden 2002 yleiskaavaluonnoksessa Vartiosaari varattiin taas rakennettavaksi asumiskäyttöön jopa 9 000 asukkaalle, mikä herätti voimakasta vastustusta.  

Saaren huvilamiljöö inventointiin vuonna 2009 mukaan valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. Tällä hetkellä Vartiosaaressa on 57 historiallista huvilaa, joista noin puolet on Helsingin kaupungin omistamia ja vuokralla erilaisille toimijoille, kuten kesänuorisotalolle, asunnottomien virkistyspaikalle, yrittäjille, taiteilijoille ja yhdistyksille.  


Tulevaisuus

Korkein hallinto-oikeus kumosi Vartiosaaren osalta Yleiskaavan 2016 merkinnät ja Vartiosaaren rakentamista koskevan osayleiskaavan. Aiemmassa Yleiskaavassa 2002 Vartiosaari osoitettiin selvitysalueeksi, nyt maankäyttö tullaan ratkaisemaan osayleiskaavalla.

Osayleiskaavan tavoitteita:

  • Valtakunnallisesti arvokkaan huvila-alueen suojelua edistetään
  • Vartiosaaressa mahdollistetaan virkistys-, loma- ja matkailupalvelujen kehittäminen.
  • Saaren palveluiden saavutettavuus turvataan ja olemassa olevat virkistysreitit huomioidaan osayleiskaavassa
  • Tavoitteena on suojella arvokkaimmat luontokohteet. 

Vartiosaaren reittejä, opasteita, käymälöitä ja jätehuoltoa on paranneltu viime vuosina ja lisäksi saareen pääsyä helpotettu tihentämällä vesiliikennettä. 

Vuonna 2023 Vartiosaari oli yhtenä suunnittelukohteena Europan 17 -kilpailussa


Tämän kuvan alt-attribuutti on tyhjä; Tiedoston nimi on Venevalkama.jpg

Saavutettavuuden kehittäminen

  • Pässilahden laiturin kunnostaminen
  • Osayleiskaavatyön aikana on tarkasteltu myös mahdollisuuksia parantaa saaren saavutettavuutta sillan avulla.

Potentiaaliset kehityskohteet

  • Luontopolun rastien toteuttaminen
  • Opastaulujen sisällön päivittäminen

Lähteet ja lisätiedot

  • Strang, J. 2016: Saaristounelmia Helsingissä – Vartiosaaren ja Helsingin itäsaariston pienten saarten historia. Antiikki-Kirja, Helsinki
  • Helsingin merelliset huvilapuutarhat. Helsingin kaupungin julkaisu 2015. (pdf)
  • Vartiosaaren kulttuuriympäristöselvitys 2012. (pdf)
  • Vartiosaaren kulttuuriympäristöselvitys – Inventointikortisto. 2013. (pdf)
  • Helsingin Vartiosaaren lepakkoselvitys 2022. (pdf)
  • Vartiosaaren maisemaselvitys (pdf)
  • Itä-Helsingin kulttuuripuisto – kehittämissuunnitelma 2012. (pdf)