Arkistot: Kortit

Post Type Description

Liuskekivet

Kivikoot: 

  • asennushiekkaan asennettavien kivien paksuus vähintään 40 mm
  • betoniin asennettavien kivien paksuus vähintään 20 mm
  • Yksittäisen kiven koko/ pinta-ala vähintään 0,20 m2

Suorakaiteen muotoiset valmistuotteet:

  • leveys 140 mm, pituus 150-400 mm, paksuus 20-50 mm
  • 140 mm x vapaa ja 200 mm x vapaa, paksuus on 30-40mm

Suorakaiteen muotoiset henkilöautoliikenteelle

  • Leveys 140mm, Pituus 150-400mm, Paksus 40-70mm

Vapaamuotoiset, saatavilla useita eri kokoja:

  • Patioiden ja pihapolkujen rakentamiseen 4-9 kpl/m2 , paksuus 25-50 mm
  • suurille pinnoille ja yksittäisaskelmien tekemiseen 2-5 kpl/m2 , paksuus 30-60 mm

Värit:

Vapaamuotoiset

  • Musta
  • Pronssin ja kuparin sävyiset
  • Vaalea, jossa punaisen ja beigen sävyjä
  • Valkoinen
  • Ruskea
  • Vihertävän harmaa
Suorakaiteenmuotoiset
  • Musta
Asennus
  • Liuskekivet asennetaan asennushiekkaan, kivituhkaan tai maakosteaan betoniin. Paksummat liuskekivet tai sahatut laatat asennetaan asennuskerroksen varaan. Vähäisenkin ajoneuvoliikenteen alueella, ohuet laatat asennetaan maakosteaan betoniin rikkoutumisen ehkäisemiseksi. Tarvittaessa asennusalustana voidaan käyttää maakosteaa betonia lujempaa raudoitettua betonikerrosta liikennekuorman mukaan.
  • Ennen varsinaista asennusta on varatut kivet katusotaan läpi ja hahmotellaan niiden paikat. Suurimmat reunoihin ja polun alkuun, pienemmät keskelle. Reunoille ei saa asentaa pieniä kiviä. Erikokoisten kivien tulee jakaantua tasaisesti koko kiveyspinnalle. Kiviä ladottaessa valitaan näkyväksi puoleksi kiven parempi puoli. Kiviä voidaan tarvittaessa muotoilla asennuksen aikana. Asennuksen jälkeen kivet tukeutuvat pohja-alaltaan asennusalustaansa eivätkä keiku.

Saumaus:

  • Saumaus tehdään kivituhkalla tai maakostealla betonimassalla. Sauman leveys 20…70 mm saumaustavasta ja kivien mallista riippuen. Betonimassalla saumattaessa saumojen tulee olla kapeampia: 20–40 mm. Saumojen risteykset ovat kolmen sauman risteyksiä, saumauksen tulee olla mahdollisimman tasaleveä. Yhtenäisiä saumoja pituus- ja poikkisuunnassa tulee välttää.

Kenttäkivet

Kivikoot:

  • 70-120 mm
  • 150-200 mm, yliajettavat tai koneellisesti kunnossapidettävät pinnat
  • 200-250 mm, yliajettavat tai koneellisesti kunnossapidettävät pinnat

Kiven koolla tarkoitetaan kiven suurinta läpimittaa. Tasaista pintaa tavoiteltaessa kivien tulee olla mahdollisimman samankokoisia ja pyöreähköjä halkaisijaltaan.

Asennus

Ladotaan vieriviereen siten, että pinnasta tulee tasainen. Kivet jätetään 10…30 mm tulevaa pintaa tai reunatukea korkeammalle (tiivistysvara).

Kenttäkivien asennukseen soveltuu parhaiten kivituhka, mutta ne voidaan asentaa myös asennushiekkaan tai maakosteaan betoniin. Kivituhkan sekaan voidaan sekoittaa hieman sementtiä, jolloin saumat kovettuvat ja kunnossapito helpottuu. Kivet asennetaan yksitellen joko lappeelleen tai pystyyn. Kivet ladotaan toisiinsa kiinni siten, että puolet kiven paksuudesta tulee alustamassan sisään.

Saumaus

Saumaus tehdään saumaushiekalla tai maakostealla betonimassalla.

Käyttökohteet

  • Liikennealueiden liikenteenjakajat
  • Luiskat
  • Rakennusten sokkelien vierustat (tällöin kiviä ei yleensä saumata)

Luiskat

Määräykset:

241/2017 Valtioneuvoston asetus rakennuksen esteettömyydestä

2 § Rakennukseen johtava kulkuväylä

Rakennukseen on oltava vähintään 1 200 millimetriä leveä, helposti havaittava, pinnaltaan tasainen, kova ja luistamaton kulkuväylä tontin tai rakennuspaikan rajalta sekä tilasta ja alueelta, joka palvelee rakennuksen käyttöä. Ulkotilassa sijaitsevan kulkuväylän kaltevuus saa olla enintään viisi prosenttia. Jos kulkuväylällä on porras, sen yhteydessä on oltava luiska tai kiinteästi asennettu pyörätuolin ja pyörillä varustetun kävelytelineen käyttäjälle soveltuva henkilöiden nostoon tarkoitettu laite. —

— luiskan on oltava helposti havaittava, suora, pinnaltaan tasainen, kova ja luistamaton, leveydeltään vähintään 900 millimetriä ja sen reunassa on oltava vähintään 50 millimetriä korkea suojareuna, jos luiska ei rajaudu kiinteään rakenteeseen. Luiskan ala- ja yläpäässä on oltava vähintään 1 500 millimetriä pitkä vaakasuora tasanne. Luiskan kaltevuus saa olla enintään viisi prosenttia. Jos korkeusero on enintään 1 000 millimetriä, luiskan kaltevuus saa kuitenkin olla enintään kahdeksan prosenttia. Tällöin yhtäjaksoisen luiskan korkeusero saa olla enintään 500 millimetriä, jonka jälkeen kulkuväylällä on oltava vaakasuora vähintään 2 000 millimetriä pitkä välitasanne. Ulkotilassa luiska saa kuitenkin olla kaltevuudeltaan yli viisi prosenttia vain, jos se voidaan pitää sisätilassa olevaan luiskaan verrattavassa kunnossa. (Ympäristöministeriön ohje rakennuksen esteettömyydestä: esimerkiksi katettu tai sulanapidetty)

1007/2017 Ympäristöministeriön asetus rakennuksen käyttöturvallisuudesta

9 § Käsijohde

Portaassa ja luiskassa on oltava käsijohde koko pituudella ja molemmilla puolilla syöksyä. Tarvittaessa on oltava kaksi käsijohdetta päällekkäin lasten ja pyörätuolilla liikkuvien huomioon ottamiseksi. Käsijohteesta on saatava tukeva ote. Käsijohteen ja sen päätteen on oltava turvallinen ja sen on jatkuttava syöksyn alkamis- ja loppumiskohdan ohi. Johteen on jatkuttava yhtenäisenä välitasanteella.

Julkisissa ulko- ja sisätiloissa sekä liike- ja palvelutiloissa käsijohteen on jatkuttava vähintään 300 millimetriä syöksyn alkamis- ja loppumiskohdan ohi ja kokoontumistilojen yli 2,4 metrin levyisissä portaissa tai luiskissa käsijohteen on sijoituttava myös jakamaan väylä enintään mainitun mitan levyisiin osiin.

10 § Valoisuus ja valaistus

Kulkureitillä olevat luiskat, askelmat, kynnykset ja tasoerot on osoitettava selvästi valaistuksen ja pintojen tummuuserojen tai huomiomerkintöjen avulla.

Ohjeet ja suositukset:

Ympäristöministeriön ohje rakennuksen esteettömyydestä 26.3.2018

  • Kulkuväylän helppo havaittavuus tarkoittaa, että kulkuväylän ja sillä olevien tasoerojen, kuten luiskan tai portaan on erotuttava muusta ympäristöstä.
  • Havaittavuutta voidaan parantaa esimerkiksi materiaalivalinnoilla ja riittävän voimakkaalla, mutta häikäisemättömällä valaistuksella. Kulkuväylä ja sillä olevat tasoerot, kuten luiska tai porras, havaitaan paremmin, kun ne erottuvat ympäristöstään tummuus- ja tuntokontrastein. Tuntokontrastilla tarkoitetaan tässä jalan alla tuntuvaa materiaalieroa tai näkövammaisen valkoisen kepin avulla tuntuvaa merkintää.

Esteetön rakennus ja ympäristö, Ympäristöministeriö 2019

Yleistä

  • Luiska on kulkuväylän osa, joka johtaa tasanteelta tasanteelle. Luiska on toimiva ratkaisu vain alle metrin tasoerossa. Suuremmissa tasoeroissa ne muodostuvat kohtuuttoman pitkiksi, jolloin tason vaihtomahdollisuus tulee turvata hissillä tai nostimilla.
  • Luiskan kaltevien osuuksien on oltava suoravartiset ja kääntymisen tapahtua vain vaakasuorien välitasanteiden kohdalla.
  • Luiska sijoitetaan siten, että reitti sille on helposti löydettävissä ja selkeästi hahmotettavissa. Suunnistautumista ja luiskien havaitsemista helpottavat erilaiset pintamateriaalit, tummuuserot sekä valaistus.
  • Kulkuväylälle tehdään tummuus- ja materiaalikontrastina erottuva varoitusalue 1200 mm ennen kulkusuunnassa suoraan alaspäin jatkuvaa luiskaa.

Kaltevuus ja pituus

  • 8 %:n luiska ei sovellu yli metrin korkeuseroille pyörätuolilla siirtymisen raskauden vuoksi. Kuitenkin myös loivempi luiska, jonka kaltevuus on 5 %, rasittaa pitkällä matkalla käyttäjää ja se on hyvä varustaa välitasantein.

Poikkikaltevuus ja kuivatus

  • Luiskassa ei saa olla sivukaltevuutta, enimmäiskaltevuus sivusuunnassa on enintään 2 %. Sulamisvedet johdetaan viemäriin esimerkiksi ritilällä varustetun kynnyskaivon kautta.

Pinta ja tasaisuus

  • Suositus poikkeamista pinnan tasaisuudessa, mukaan lukien laudoituksen väliset raot tai laattojen saumat, on enintään 5 mm.
  • Luiska ei saa olla liukas märkänäkään, jotta sitä pitkin on mahdollista nousta ja laskeutua turvallisesti. Esimerkiksi puu ja liuskekivi ovat usein märkänä liukkaita materiaaleja.

Leveys

  • Suositus luiskan leveydelle on kuitenkin vähintään 1200 mm, joka on riittävä myös avustajan tai opas- tai avustajakoiran kanssa liikkuvalle.
  • Jos luiskan leveys on alle 1200 mm, luiskan kääntymistasanteelle tehdään väljennys.
  • Jos luiska jatkuu yhtenäisenä ilman välitasannetta tai se kääntyy niin, ettei sen toiseen päähän ole näköyhteyttä, luiskan leveydeksi suositellaan vähintään 1800 mm. Tällöin kaksi pyörätuolinkäyttäjää pystyy ohittamaan toisensa.

Käsijohteen mitoitus ja muoto

  • Käsijohteen sopiva korkeus on noin 900 mm ja 700 mm.
  • Käsijohteen halkaisija 25–40 mm. Alemman käsijohteen paksuus 25 mm sopii myös lapsille.
  • Vapaa tila seinästä n. 50 mm
  • Käsijohde pyöristetään hyvän otteen varmistamiseksi.
  • Alempi käsijohde sijoitetaan hieman ulommaksi seinästä kuin ylempi, jotta siihen voi tukeutua ranne suorana.

Käsijohteen turvallisuus ja havaittavuus

  • Käsijohteen pää muotoillaan siten, ettei hiha tai laukun hihna takerru siihen, eikä se ole terävä.
  • Hyvä tapa on esimerkiksi yhdistää ylemmän ja alemman käsijohteen päät tai taivuttaa ne sivulle tai alaspäin.
  • Käsijohde kiinnitetään alapinnastaan siten, että käsi voi liukua esteettä koko portaan pituudella.
  • Käsijohteen on erotuttava taustastaan tummuuskontrastina.
  • Käsijohteisiin voidaan tehdä näkövammaisia henkilöitä varten kerrosmerkinnät kohokuvioina tai pistekirjoituksella.

Portaat (VANHENTUNUT)

Yleistä

Portaita käytetään jalankulkureittiä lyhentävänä rinnakkaisyhteytenä. Portaat sijoitetaan mieluiten reitin sivuun tai sitä vastaan kohtisuoraan, ei reitin jatkeeksi. Portaiden tyyppi: suoravartiset.

Portaat tulee sijoittaa siten, että niiden käsijohteet eivät ulotu sivuavalle kulkuväylälle. Porrasaskelmat alkavat vähintään 300 mm etäisyydeltä, mieluiten varoitusalueen pituudelta (600 mm) sivuavasta kulkuväylästä. Mikäli tämä ei tilanpuutteen takia ole mahdollista, käännetään käsijohteet sivuavan kulkuväylän suuntaisesti vähintään 300 mm pituudelta.

Asemaympäristöissä olevien portaiden tulee olla ”Esteettömyys rautatiejärjestelmässä”  TRAFI/8596/03.04.02.00/2014 mukaiset. Määräystä sovelletaan kun Suomessa otetaan käyttöön uutta, uudistettavaa tai parannettavaa infrastruktuuria sekä aseman jatkoyhteyksiin johtavilla esteettömillä reiteillä.

Visuaaliset vaatimukset

Porrasmateriaali ja väritys valitaan kaupunkikuvaan sopivaksi.

Määräykset

  • 241/2017 Valtioneuvoston asetus rakennuksen esteettömyydestä
  • 1007/ 2017 Ympäristöministeriön asetus rakennuksen käyttöturvallisuudesta
  • Esteettömyys rautatiejärjestelmässä, Trafi/8596/03.04.02/2014; Komission asetus (EU) No 1300_2014_Fi

Ohjeet

Tilantarve ja mitoitus

  •  leveys > 2.0 m ja jos portaissa on lastenvaunuluiska > 2.7 m (HKR:n ohje)
  • lepotasanne 10-15 nousun tai 2-2.5 m nousun välein, pituus > 1.2 m (SuRaKu, RT)
  • porrasaskelmien mitoitus
    • 2 x nousu + etenemä ≤ 660 mm
    • lämmitettävissä portaissa voidaan käyttää mitoitusta 2 x nousu + etenemä = 630 m (SuRaKu)
    • nousuksi suositellaan 120…130 mm, jolloin etenemä laskentakaavan mukaan on 420…400 mm.
    • nousu saa katetuissa ulkotiloissa olla korkeintaan 160 mm ja muualla 130 mm (RT 88-11018)
    • askelmissa 1 % kallistus
    • ei sivukaltevuutta

Käsijohteet

  • kahdella korkeudella portaiden molemmin puolin
  • käsijohdetolppien kiinnitysväli enintään 1.9 m
  • ulotetaan 300 mm porrassyöksyn ohi alkamis- ja päättymiskohdan ohi
  • tehdään yhtenäisinä koko portaiden ja lepotasanteiden pituudelta
  • leveissä portaissa käsijohde 2.4 m välein tai keskellä
  • vaunuluiska erotetaan portaista käsijohteella
  • materiaali sinkittyä tai ruostumatonta terästä
  • Käsijohde tehdään useimmiten pyöreästä 25…40 mm putkesta tai suorakaiteen muotoisesta pyöristetystä profiilista, jonka ympärysmitta on 120…160 mm. Käsijohteen etäisyyden seinästä tulee olla minimissään 45 mm.
  • käytetään Kevyen liikenteen tyyppikaidemallistossa olevia käsijohteita, piirustusnumerot 29400/750-759. 

Vaunuluiska

  • kiskojen leveys 200 ja 350 mm, väli 300mm, reunasta 70mm piirustuksen 31550/703 Sähkölämmitteinen massiivikiviporras, mukaisesti
  • portaissa joissa on vaunuluiska tulee huolehtia, että välitasanteen pituus kiskojen päästä on >1200 mm

 Havaittavuus

  • portaat ovat tasaisesti valaistut ja ne erottuvat materiaali-/ tummuuskontrastina ympäristöstä
  • portaiden alkamiskohdassa on varoitusalue, jonka tulee erottua tunto- ja tummuuskontrastilla muusta kulkupinnasta
  • varoitusalueen syvyys kulkusuuntaan on 1200 mm, kun väylä johtaa suoraan alaspäin johtavaan portaaseen, muutoin 600 mm.
  • varoitusalueissa käytettävät materiaalit
    • luonnonkivilaatta (ristipäähakattu tai poltettu)
    • sahattu nupukivi (ristipäähakattu tai poltettu)
    • pesubetonikivi, betonikivi, huomiolaatta (alueelle asennetaan sulanapitojärjestelmä)
  • jokaisen porrasaskelman etu-/yläpinnassa on 30-40 mm leveä tummuuskontrastiraita.
    • Kontrastiraidan materiaali valikoituu portaiden materiaalin mukaan.

Lämmitetyt portaat

Kiviportaat voidaan lämmittää niin sovittaessa.

 

Portaiden materiaalit

Massiivikiviportaat

Katu- ja puistoalueilla suositaan ensisijaisesti luonnonkiviportaita. Kestävin ja huoltovapain porrasvaihtoehto ulkoportaisiin on graniittinen massiiviporras, jolloin nousu ja etenemä muodostuvat yhtenäisestä paksusta kiviporraslankusta.

Portaan etenemä- ja nousupinta työstetään polttamalla tai ristipäähakkaamalla karkeaksi. Nousupinta voi olla myös lohkottu.

 

Betonirakenteiset portaat luonnonkiviverhouksella

Betonirakenteiset portaat voidaan päällystää graniittilaatoilla. Tarvittava asennusvara on tuotteen paksuus + 30-60 mm. Suositeltava saumaleveys on 8-10 mm.

 

Betonirakenteiset portaat betonilaattaverhouksella

Puuportaat

Puurakenteisia portaita käytetään pääasiassa luonnonmukaisilla viheralueilla. Muilla alueilla käytetään pääasiassa luonnonkiveä, betonia tai metallia. Märkänä puupinta on liukas.

Puuaskelmat voidaan rakentaa suoraan maahan tuettuina tai tuuletettuina. Tuuletetussa rakenteessa askelmien runko kannatetaan maahan juntattujen pystytolppien varaan. Puuaskelmat voidaan rakentaa myös maahan pystyyn asennettavista pölkyistä. Askelmien etureunassa voidaan käyttää tukena puuparrua tai hirttä. Varsinainen askelmataso voidaan tehdä lankuista tai puuparrusta.

Portaiden maa- ja vesikosketuksessa olevissa rakenteissa, kantavissa rakenteissa sekä erityistä turvallisuutta vaativissa rakenteissa käytetään A-luokan painekyllästettyä puutavaraa. Voidaanko suositella myös ympäristöystävällistä puuta (esim. Kebonya, Accoya, Azobe)

Puuportaaseen soveltuu esimerkiksi puurakenteinen pinnakaide.

 

Teräsportaat.

Teräsportaita voi käyttää kaikkialla mihin ne maisemallisesti sopivat.

 

Opaslaatat

Yleistä

Opaslaattoja käytetään vain esteettömyyden erikoistason alueilla, joilla on sulanapitojärjestelmä tai jotka on katettu.

Muilla alueilla ohjaavana elementtinä voidaan käyttää 200 mm leveää lohkopintaista nupukiviraitaa. Varoitusalueen materiaalivaihtoehdot ovat valkoinen luonnonkivilaatta, sahattu nupukivi tai betonikivi. Varoitusalueen luonnonkivet ovat aina ristipäähakattuja tai poltettupintaisia.

Visuaaliset laatuvaatimukset

Kaikki saman kohteen opaslaatat ovat samaa kivilajia ja väriä.  Joko valkoinen, tai riittävästi ympäröivästä pinnasta tummuuskontrastiltaan erottuva väri.

Ympäristössä ei saa olla muita väriltään tai pintakuvioltaan vastaavan tyyppisiä päällysteitä.

Tekniset laatuvaatimukset

Ohjaavan ja varoittavan kohokuvion ja tummuuskontrastin on säilyttävä tunnistettavana. Varoittavat laatat ovat polttopintaisia.

Saumaus

Sauman leveys enintään 5 mm. Saumaus tehdään ns. betonimärkäsaumauksena (InfraRYL 2010 kohta 21441.1.3.2) käyttäen märkää sementtihiekkaseosta.

Kivikoot

huomiolaatta (varoittava laatta)

  • 300x300x80-100 mm, metallinastat.

ohjaava laatta

  • 300x600x80-100 mm, jyrsityt urat.

 

Graniittilaatat

Kivikoot:

 

  • 145x145x100, 145x295x100, 295x295x100, 295x445x100, 445x445x100, 220x220x100, 145x220x100, 220x445x100, 595x595x100, 445x595x100, 295x595x100

 

Pintakäsittelyt ja työstömenetelmät

Laatat voivat olla pintakäsittelyltään poltettuja, ristipäähakattuja, karkeahakattuja tai lohkottuja. Laattojen muut sivut ovat sahattuja ja näkyvän pinnan reunat faasataan 3 mm 2x2mm viiste. Lohkopintaisten laattojen sivuja ei faasata.

 

Saumaus:

Asennus hiekan tai kivituhkan varaan: Sauman leveys 5 mm, saumaus hiekalla. Asennus maakosteaan betoniin: sauman leveys on 5 mm, saumaus betonimassalla ns. betonimärkäsaumauksena.

 

Pintakäsittelytavan valinta:

  • Jalankulkualueilla laatat voivat olla pintakäsittelyltään poltettuja tai ristipäähakattuja, osa myös kuulapuhallettuja. Laattojen muut sivut ovat sahattuja ja yläpinnan reunat faasataan, reunaan 3 mm viiste.
  • Lohkopintaisia laattoja käytetään normaalisti ainoastaan alueilla joihin ei osoiteta jalankulkua tai jossa ratkaisulla on tarkoitus estää rakenteiden käyttöä skeittaukseen.
  • Sivujen pintakäsittelynä ristipäähakattu pinta, kun tavoitellaan parempaa sauman pitävyyttä.

Noppakivet

Kivikoot

  • lohkottu noppakivi: n. 50x50x50, n. 90x90x90, n. 140x140x140 (+/- 15 mm)
  • mittatarkka noppakivi: 50x50x50, 90x90x90, 140x140x140

 

Pintakäsittelyt ja työstömenetelmät

Noppakivien kulkupinnat voivat olla pintakäsittelyltään poltettuja, ristipäähakattuja, karkeahakattuja, tai lohkottuja. Mittatarkkojen noppakivien muut sivut ovat sahattuja. Lohkopintaiset kivet voivat olla muilta sivuiltaan joko sahattuja tai kauttaaltaan lohkottuja.

 

Asennus

Nopat asennetaan tavallisesti hiekkaan tai maakosteaan betonimassaan ja saumataan hiekalla tai sauma-aineella. Reunuksissa noppakivet asennetaan tavallisesti maakosteaan betoniin.

 

Saumaus

Mittatarkan noppakiveyksen sauman leveys 5 mm. Saumaus tehdään ns. betonimärkäsaumauksena (InfraRYL 2010 kohta 21441.1.3.2) käyttäen märkää sementtihiekkaseosta (levitys lastalla ja pesu). Lohkotuista kivistä tehdyissä kiveyksissä saumaukseen käytetään saumaussoraa ja sauman leveys on 10 mm.

 

Tyypillisimmät ladonnat

  • Kaariladonta
  • Viuhkaladonta
  • Tiililadonta

Kaariladonta

Lohkottujen noppakivien tulee olla riittävästi keskenään erikokoisia ja ”vajaakanttisia”, jotta ne voidaan latoa kaariladontaan. Kivet asennetaan niin, että kiven pisin sivu tulee kivikaaren ulkoreunalle ja lyhyin kivikaaren sisäreunalle. Kivet asennetaa niin, että sauman leveydeksi tulee 5…15 mm. Kivikerroksen paksuuden tulee olla 90 mm.

Jos noppakivi on pintakäsitelty (ristipäähakattu tai poltettu) niin tarvitaan neljä kivikokoa:

70x70x90, 80x80x90,90x90x90 ja 100x100x90 mm

 

Nurmisaumattu noppakiveys

Nurmisaumausta käytetään puistokäytävillä, joissa ei ole huoltoajoa. Nurmisaumausta käytetään alueilla, joilla halutaan vihreyden lisäksi kantavuutta. Tällöin kiveys ei erotu ympäristöstään niin voimakkasti kuin tavallinen kiveys tai muu päällyste.

Kivikoot: 100x100x100 ja 140x140x140 mm

Sauman leveys: 20-40 mm

Pintakäsittelytavat: lohkottu

Ladonta: ruutuladonta

Pällysteen alle asennushiekkakerroksen päälle levitetään ennen päällysteen latomista moniravinnelainnoitetta. Saumat täytetään hiekka-turveseoksella tai normaalilla nurmikon kasvualustamateriaalilla. Saumauksen jälkeen saumoihin kylvetään nurmikkosiemenseos. Siemen voidaan sekoittaa saumausaineeseen jo etukäteenkin.

 

 

Nupukivet

Kivikoot

  • lohkottu nupukivi: n. 220x140x140 (+/- 15 mm)
  • mittatarkka nupukivi: 220x140x140
  • matala nupukivi: 220x140x80

 

Pintakäsittelyt ja työstömenetelmät

Nupukivet voivat olla lohkottuja tai sahattuja tai näiden yhdistelmiä. Mittatarkkojen nupukivien sivut ovat sahattuja. Nupukivet voivat olla pintakäsittelyltään poltettuja, ristipäähakattuja, karkeahakattuja tai lohkopintaisia. Lohkopintaiset kivet voivat olla muilta sivuiltaan joko sahattuja tai kauttaaltaan lohkottuja.

 

Asennus

Nuput asennetaan tavallisesti hiekan tai kivituhkan varaan. Poikkeustapauksessa nupukivet asennetaan maakosteaan betonimassaan. Kiveys viimeistellään reunan suuntaisella juoksukivirivillä.

 

Saumaus

Nupukivet saumataan mahdollisimman kapein saumoin. Saumaus hiekalla. Mittatarkan nupukiveyksen sauman leveys 5 mm. Saumaus tehdään ns. betonimärkäsaumauksena käyttäen märkää sementtihiekkaseosta. Lohkotuista kivistä tehdyissä kiveyksissä saumaukseen käytetään saumaussoraa ja sauman leveys on 10 mm.

 

Nurmisaumattu nupukiveys

Nurmisaumausta käytetään puistokäytävillä, joissa ei ole huoltoajoa. Nurmisaumausta käytetään alueilla, joilla halutaan vihreyden lisäksi kantavuutta. Tällöin kiveys ei erotu ympäristöstään niin voimakkasti kuin tavallinen kiveys tai muu päällyste.

Sauman leveys: 10-30 mm

Pällysteen alle asennushiekkakerroksen päälle levitetään ennen päällysteen latomista moniravinnelainnoitetta. Saumat täytetään hiekka-turveseoksella tai normaalilla nurmikon kasvualustamateriaalilla. Saumauksen jälkeen saumoihin kylvetään nurmikkosiemenseos. Siemen voidaan sekoittaa saumausaineeseen jo etukäteenkin.

Graniittipäällysteet – laatuvaatimukset ja ohjeet

Visuaaliset laatuvaatimukset

Käytettävän kiven alkuperä tulee olla tunnettu. Graniittituotteissa ei saa olla lohkeamia, rapautumia tai lujuutta haitallisesti heikentäviä halkeamia. Pinnoitemateriaalina käytetään suomalaista graniittia tai sitä vastaavaa graniittia. Käytettävä kivimateriaali (mm. väri, pintakäsittely) on hyväksytettävä Hankkeen tilaajan/ Helsingin kaupungin edustajalla ja suunnittelijan edustajalla. Kivimateriaalin ja ladontojen tulee sopia ympäristöönsä. Yhteensovitus on tehtävä erityisen huolellisesti kantakaupungin alueella ja Helsingin arvokohteissa, jossa uutta ja vanhaa kivimateriaalia sovitetaan yhteen. Kantakaupungin alueella suositaan erityisesti punamustasävyisiä graniittikiveyksiä.

Värit

Helsingin ensimmäiset kiveykset tehtiin Helsingin saaristosta louhitusta kiviaineksesta, helsingiitistä. Kivilaji on puna-mustasävyinen ja juovikas. Lisäksi erilaiset punasävyiset kivet ovat perinteisiä. Graniitista on saatavilla useita eri värisävyjä, joista pinnoitteissa käytetään yleisimmin seuraavia:

  • Helsingiittiä vastaava kirjava kivilaji: Mäntsälän punamusta migmaatiitti ”Aurora”
  • Punainen, juovikas: Liedon punainen migmatiitti ”Lieto Red” ja ”Omega”
  • Punainen, tasarakeinen: Taivassalon punainen graniitti ”Balmoral Red” ja Kotkan punainen graniitti ”Eagle Red”
  • Vaaleanpunainen: Viitasaaren vaaleanpunainen granodioriitti ”Viitasaari Pink” ja Korpilahden vaaleanpunainen graniitti ”Korpi Pale Red”
  • Punaruskea: Merijärven punaruskea graniitti ”Arctic Red” ja Kurun punaruskea graniitti ”Kuru Redbrown”
  • Ruskea: Taivassalon ruskea graniitti ”Esko Brown” ja Ylämaan ruskea graniitti ”Baltic Brown”
  • Musta: Korpilahden musta gabro ”Korpi Black”, Kurun musta dioriitti ”Kuru Black” ja Varpajaisjärven musta diabaasi ”PG Black”.
  • Harmaa: Kurun harmaa graniitti ”Kuru Grey”
  • Vaaleanharmaa: Viitasaaren vaalea graniitti ”Viitasaari Light” ja Ristijärven vaaleanharmaa ”Arctic White”
  • Valkoinen: Varoitusalueille ja suojateihin Viitasaaren vaalea graniitti ”Viitasaari Light” tai esim. portugalilainen valkoinen graniitti Pedras Salgadas 4R ”Silver White” tai ”Blanco Cristal”. HUOM: Kivilajin pitää erottua tummuuskontrastiltaan viereisistä pinnoista. Ristipäähakkausta suositellaan, koska se yleensä vaalentaa kiven sävyä.
  • Vihreä: Ylämaan vihreä graniitti ”Baltic Green”, erikoiskohteisiin

Helsingille tyypillistä on monivärisen sekaladonnan käyttö vanhoissa reunakivissä sekä nupu- ja noppakiveyksissä. Mukana on eri punaisia, punaruskeita, ruskeita, vaaleanpunaisia, harmaita ja mustia kivilajeja. Jos sekaladontaan tilataan uusia kiviä, kivilajit valitaan yllä olevista sävyistä esim. näin:

  • 20 % punaista
  • 20 % punaruskeaa
  • 20 % ruskeaa
  • 20 % vaaleanpunaista
  • 10 % harmaa
  • 10 % mustaa

Pintakäsittelyt

Ulkotilojen jalankulun alueilla yleisimmät pintakäsittelyt ovat ristipäähakattu ja poltettu. Esteettömyyden näkökulmasta suositellaan ristipäähakattua pintaa, koska poltettu pinta on liukkaampi.

Lohkottuja kiveyksiä käytetään alueilla joihin ei osoiteta jalankulkua (välikaistat ja kiertoliittymät) tai joilla halutaan korostaa tuntokontrastia varoittamaan ja ohjaamaan jalankulkijoita, kuten ohjaavissa raidoissa, varoitusalueilla sekä jalankulun ja pyöräilyn erotteluraidassa.

Tekniset laatuvaatimukset

InfraRYL 21441 mukaiset seuraavin tarkennuksin: Laattojen taivutusvetolujuuden on oltava vähintään 8 MPa ja murtokuorman luokan 5 mukaisesti jalankulkualueilla vähintään 14,0 kN ja ajoradoilla luokan 6 mukaisesti vähintään 25 kN (InfraRYL taulukko 21441:T7) sekä InfraRYL 21442 ja 21443 mukaiset seuraavin tarkennuksin: Kiven puristuslujuuden on oltava vähintään 100 kN. Kivien säänkestävyyden tulee olla Luonnonkivikäsikirjan säänkestävyysarvostelun mukaan luokkaa hyvä. Luonnonkivituotteille on olemassa kahdeksan harmonisoitua tuotestandardia, joiden mukaisille tuotteille CE-merkintä on 1.7.2013 lähtien pakollinen.

Kierrätys

Katujen peruskorjauksen yhteydessä vanhat graniittikivet tulee ottaa talteen uusiokäyttöä varten.

Iskua vaimentavat turva-alustat ja pinnoitteet

Yleistä

Leikkikenttävälineiden alustojen on oltava iskua vaimentavaa materiaalia, yleensä turvasoraa tai muita ns. turva-alustoja, jotta voidaan vähentää putoamisesta aiheutuvia vammoja.

Turva-alustamateriaalien ominaisuuksien mukaan, tietyt turva-alustamateriaalit soveltuvat myös muihin käyttötakoituksiin kuten urheilukenttien juoksuradoille, jalkapallon pelaamiseen tai erilaisille poluille. Silloin ne eivät toimi turva-alustana vaan pikemminkin erikoispinnoitteena.

Määräykset

Leikkikentät ja leikkikenttävälineet ovat kuluttajaturvallisuuslainsäädännön soveltamisalaan kuuluvia palveluita ja tavaroita. Lain mukaan niistä ei saa aiheutua vaaraa käyttäjille. Leikkikenttävälineistä ja turva-alustoista on julkista standardit SFS-EN 1176-1…7, -10 ja -11. Näihin standardeihin liittyy standardi SFS-EN 1177, jossa esitetään leikkivälineen turva-alustan iskua vaimentavasta, alustan joustavuuteen perustuvan, putoamiskorkeuden määritysmenetelmä.

Turva-alue on se alue välineen alla ja ympärillä, joka tuleev arustaa iskuavaimentavalla alustalla. Sen laajuus vaihtelee välinetyypeittäin. Välinevalmistajan asennusohjeessa on ilmoitettu turva-alueen laajuus täsmällisesti.

Ohjeet

Materiaalien rajapinnat suunnitellaan siten, että ne eivät estä liikkumista eri materiaaleilla pinnoitettujen alueiden välillä, mikäli tavoitteena ei ole kulkuyhteyden katkaiseminen. Pintamateriaalia rajaavat rakenteet eivät saa sijoittua leikkivälineiden turva-alueelle.

Leikkivälineiden sijoittelussa ja maaston käsittelyssä pyritään hyödyntämään olevat maastonmuodot. Leikkivälineiden turva-alueet pyritään suunnittelemaan kuitenkin vaakasuoriksi. Kaltevilla turva-alueilla turvallisuusnäkökohdat on huolellisesti varmistettava suunnitteluvaiheessa.

Putoamisalueella käytettävän materiaalin laatu määräytyy välineen putoamiskorkeuden mukaan. Välineillä, joiden putoamiskorkeus on alle 60 cm, ja joihin ei liity pakotettua liikettä, ei ole putoamisaluetta. Välineen ympärille täytyy kuitenkin jättää riittävästi tilaa välineen turvalliselle käytölle eikä edes näitä putoamisalueettomia välineitä suositella asennettavaksi täysin koville alustoille.

 

Visuaaliset laatuvaatimukset

Turva-alustan tulee sopia ympäristönsä materiaaleihin ja tyyliin. Irtonaisen turva-aluemateriaalin alue tulee rajata siten, ettei se sekoitu muihin materiaaleihin.

Tekniset laatuvaatimukset

Leikkipaikan turva-alueilla käytettävien turva-alustojen tulee täyttää viimeisimpien voimassa olevien kansainvälisten standardien leikkikenttäpinnoitteiden turvallisuusvaatimukset (Euroopassa EN 1176:1998 ja EN 1177:1998 ja Amerikassa ASTM F1477-98 ja F1292-99). Turva-alustan paksuuden leikkivälineen turva-alueella tulee täyttää ko. leikkivälineen putoamiskorkeuden perusteella määritelty vähimmäispaksuus. (tarkistetaan uuden standardin 2018 vaatimukset)

 

Turvasora

Turvasora on murskaamatonta seulottua someroa, jossa ei ole mukana hienointa kiviainesta. Turvasoran tärkein vaatimus on, että se ei tiivisty. Sen tulee aikaa myöten pysyä irtonaisena ja pehmeänä. Standardissa SFS-EN 1176-1 on valmiiksi testattuina materiaaleina esitetty mm. hiekka ja sora, joita voidaan käyttää ilman testausta.

  • Kiviaineksen tulee olla pestyä pyöreärakeista luonnonsoraa. Siinä ei saa olla murskattuja aineosia. Materiaalissa ei saa olla epäpuhtautena savea eikä lietettä.
  • Standardin SFS-EN 1177 mukaan hyväksytyt raekoot ovat 0,2-2 mm tai 2-8 mm.
  • Turva-alueella käytettävän hiekan ja soran tulee tiivistymisen välttämiseksi olla tasarakeista.
  • Hienoainekset on huuhdottu pois vesiseulonnalla.

Turvahake

Turvahake on murskaamalla valmistettu puuhaketta, joka on tarkoitettu leikkipaikkojen turva-alustaksi. Se on luonnonmukainen ja pölyämätön turva-alusta.

Suositellaan turvahaketta pienipäästöisenä ja ympäristöystävällisenä materiaalina silloin kuin ei esim. esteettömyyssyistä tarvita sidottua turva-alustaa.

Vaatimukset

  • Standardin SFS-EN 1177:2018 mukaan hyväksytty raekoko on 5-30 mm, hake ei saa olla tasakokoista.
  • Puu on pilkottu terävillä terillä eli se on haketettua – ei murskattua.
  • Tulee olla HIC-testattu leikkikentille soveltuvaksi

Turvahakkeen ominaisuuksia

  • Luonnonmukainen materiaali
  • Ei kuluta leikkivälineitä eikä vaatteita turvahiehan tavoin.
  • Ei kulkeudu helposti sisätiloihin
  • Ei pölyä (sopii allergikoille).
  • Ei maatuessaan kovetu ja tilanne voidaan korjata helposti lisäämällä hakeeta vanhan päälle.

Valettavat turva-alustat

Valmiin tuotteen tulee täyttää materiaalivalmistajan (kumirouhe) antamat asennetun tuotteen kimmoisuusarvot (HIC testi) putoamisonnettomuuksien varalta.

Turva-alustan valussa käytetyn kumirouheen tulee olla laadukasta ja läpivärjättyä sekä yhteensopivaa käytettävän liiman kanssa.

Turvatekonurmet

Tuotteen tulee täyttää FIFA:n, IAAF:n ja ITF:n standardit.

Kentän optimaalinen jousto voidaan saavuttaa erilaisilla vaihtoehdoilla. Kaikilla rakenteilla pyritään siihen, että kentän pinnasta mitattava jousto on samanlainen kuin se olisi luonnonnurmellakin.

Rakennevaihtoehdot:

  • Tekonurmi hiekkatäytöllä
  • Tekonurmi hiekka- ja kumitäytöllä
  • Tekonurmi hiekka- ja kumitäytöllä, alapuolisella joustokerroksella

Nukan pituus: Tekonurmet jaotellaan nukan pituuden mukaan lyhyt- ja pitkänukkaisiin.

  • Lyhytnukkaiset: 40, 45, 50, 55 mm
  • Pitkänukkaiset: 60,65 mm

Nukan väri:

  • Saatavilla useita eri värejä

Kumitäytön laadut:

  • Kierrätetty SBR
  • EPDM (useita eri värejä)
  • Termoplastinen TPE-O (useita eri värejä)

Reikämatot