Tilantarve ja -käyttö
- Erotuskaistan muotoilu ja leveys vaihtelevat ajoneuvoliikenteen väylän nopeustason, käytettävissä olevan tilan sekä ympäristön mukaan.
- Erotuskaistaa voidaan hyödyntää lumitilana, liikennemerkkien, valaisimien sekä istutuksien sijoituspaikkana. Sille voidaan sijoittaa myös kadunkalusteita ja varusteita.
Erotuskaistan leveys
- minimileveys 1,0 m
- > 0,5 m, jalankulun/ pyöräilyn ja katutilan reunan välillä (ristiriita, sallitaanko näin kapea?)
- > 2,0 m, voidaan sijoittaa katuistutuksia
- > 2,25 m, voidaan sijoittaa pensaita
- > 2,0 m voidaan nurmettaa tai sijoittaa maanpeitekasveja (> 3,0 m jos kaistalla on pylväitä ym.esteitä)
Keskikaistan ja suojatien saarekkeen leveys
- minimileveys 1,0 m
- > 5,5 m jotta leveys riittää suojateiden ja kääntymiskaistojen kohdalla, ilman että linjausta on muutettava
- > 2,5 m jotta suojatie saarekkeella on riittävästi tilaa myös pyöräilijöille ja lastenvaunuille
- Lumitilaa tulisi löytyä katupoikkileikkauksen osista yhteensä 1 metrin lumitila 3-5 metrin ajorataa kohden ja muutoin 0,5 metrin lumitila 1,5 metriä kohden.
- Raitiotie ja erotuskaista? tiedot puuttuvat.
Kivetty erotus- tai keskikaista
- Erotus- ja keskikaistan kiveysmateriaaleja ovat erilaiset luonnonkivet, betonikivet ja maatiili.
- Luonnonkivistä käytetyin materiaali on noppakivi (90x90x90mm). Erotuskaistan reuna viimeistellään kolmella ehjällä noppakivirivillä tai vähintään yhdellä nupukivirivillä (250x140x140mm).
- Käytetyin ladontakuvio on kaariladonta.
- Kantakaupungin ulkopuolella käytetään myös betonikiviä. Käytetyin kivityyppi on iso sauvakivi 278x138x80mm. Betonikiveyksen reunat viimeistellään yhdellä ehjällä juoksukivirivillä. Siten kivipinnan ja toisen pinnoitteen rajapinnasta tulee suora.
- Samaa kiveystä on luontevaa käyttää sekä erotuskaistalla, että muilla ajorataa erottelevilla kaistoilla, kuten keskikaistoilla.
Erotus- tai keskikaista viherkaistana
Viherkaistat jakavat katutilaa ja erottavat ajoradan jalankulusta ja/tai pyöräilystä. Viherkaista sitoo pölyä ja pehmentää katunäkymää. Viherkaistan ja pyörätien väliin erotteluraita, suositellaan nupukiviriviä tai reunakiveä.
Nurmi- ja niittyalueet
- Kantakaupungin ulkopuolella avoimesti rakennetuilla alueilla erotuskaista nurmetetaan.
- Nurmea ei käytetä paikoissa, joissa on jalankulkua, esim. pysäköinnin ja jalkakäytävän välissä.
Pensas ja perenna-alueet
- Näkemäalueille ei saa sijoittaa > 0,5 m korkeita istutuksia.
- Tarvittava suoja-alue kivetään aluekokonaisuuteen sopivalla tavalla, suoja-alueen tulee olla vähintään 50 cm reunakivi mukaan lukien. Istutusalue rajataan vähintään 12 cm korkealla reunakivellä ja tarvittaessa suoja-aidalla. Hulevesipainanteiden kohdalla voidaan jättää tarvittava määrä aukkoja reunakiveen.
- Pysäköintipaikkojen ja pensasistutusten välillä suoja-alueen leveys on 1 m.
- Tarvittava suoja-alue kivetään.
Katupuut
- Puun rungon etäisyys ajoradan puoleisesta reunatuesta > 1,5 m.
- Viherkaistalla olevat katupuut eivät yleensä tarvitse runkosuojia. Runkosuojia käytetään, mikäli puun etäisyys ajoradasta / kevyen liikenteen väylästä on alle 2 m.
- Kivetyillä erotuskaistoilla puu tarvitsee kantavan kasvualustan. Maan alla varataan tilaa vähintään 3 m leveydeltä. Puut suojataan runkosuojilla ja juuristoritilällä.
NURMISAUMATUT NOPPA- JA NUPUKIVET
Käyttökohteet
Nurmisaumausta käytetään alueilla, joilla halutaan vihreyden lisäksi kantavuutta. Tällöin kiveys ei erotu ympäristöstään niin voimakkasti kuin tavallinen kiveys tai muu päällyste. Nurmisaumausta käytetään puistokäytävillä, joissa ei edellytetä esteettömyyttä eikä ole huoltoajoa. Läpäisevät pinnoitteet soveltuvat myös kantavan kasvualustan päällystemateriaaliksi.
Kivikoot
- Noppakivet: 90 x 90 x 90 mm, 140 x 140 x 140 mm
- Nupukivet: 140 x 220…250 x 140 mm
Pintakäsittelyt
Yleensä nurmisaumatut nupu- ja noppakivet ovat lohkottuja.
Asennus
Sauman leveys: 10-30 mm
Päällysteen alle asennushiekkakerroksen päälle levitetään ennen päällysteen latomista moniravinnelainnoitetta. Saumat täytetään hiekka-turveseoksella tai normaalilla nurmikon kasvualustamateriaalilla. Saumauksen jälkeen saumoihin kylvetään nurmikkosiemenseos. Siemen voidaan sekoittaa saumausaineeseen etukäteen.
BETONISET NURMIKIVET
Käyttökohteet
Raitiolinjoilla kiskojen välissä, luiskaverhouksissa ja tonttien pelastusreiteillä. Reikälaattoja ja -kiviä sekä nurmikiviä käytetään myös luiskien ja liikennealueiden maisemointiin sekä sitomaan perusmaa haluttuun kaltevuuteen. Luiskiin kannattaa valita tuote, jossa on reikä, jotta täyttömateriaali pysyy paikallaan.
Kasvillisuus sitoo kaupunkipölyä ja tehostaa hulevesien imeytymistä ja haihtumista. Jotta hulevedet imeytyvät parhaalla mahdollisella tavalla, myös pohjarakenteen tulee olla läpäisevä. Kivet saumataan tällöin kiviaineksella, josta hienoaines on seulottu pois.
Kivikoot
- Nurmikivi 278 x 138 x 80
- Reikälaatta 398 x 598 x 80
- Vihernappula 68 x 208 x 80
- Suorakulmainen ja muodostaa riittävän kokoisia nurmikoloja kivien väleissä.
- Golfkivi 140 x 140 x 80
- Viherässä 291 x 305 x 100 mm
- Riittävän isot nurmikolot, helppo rakentaa tasainen pinta, mutta toisaalta epäsäännöllisen muotonsa takia hyvin hankalaa saada viimeisteltyä kokonaisuutta varsinkin reuna- ja rajautumiskohdissa.
Pintakäsittelyt
Nurmikivet ovat yleensä pintakäsittelyltään sileäpintaisia. Käytetyimmät nurmikivet ovat värisävyltään harmaita, mutta niitä on saatavana myös värjättyinä, esim. hiekanruskea, musta, vihreä.
Asennus
Nurmikivissä on asennusnystyrät tai muoto, joka määrittää kiveyksen saumanleveyden. Nurmikivet saumataan multahiekkaseoksella, johon nurmensiemenet on sekoitettu valmiiksi. Mikäli suunnitelmaselostuksessa ei anneta tarkempia ohjeita, käytetään InfraRYL 214311 mukaista kasvualustaa ja lannoitusta. Saumaaminen voidaan tehdä myös pienirakeisella sepelillä, jolloin kiveyksen vedenläpäisykyky paranee. Vihernappulan ja Viherässän kanssa voi käyttää myös maanpeitekasveja.
Viimeistely
Liittäminen toiseen pinnoitteeseen: Viherässä ja muiden isoreikäisten kivien reuna-alueet viimeistellään esimerkiksi juoksukivirivillä sauvakiveä. Siten reunasta saadaan tasainen. Kivien leikkaamista kannattaa välttää. Golfkivi taipuu pienen kokonsa vuoksi hyvin erilaisiin kaariin.
Betonivalun paksuus
- Laatan paksuus määritellään aina erikseen. Laatan paksuuteen vaikuttavat muun muassa pohjamaa ja laattojen koko. Keskimäärin laatan paksuus on 80 -150 mm raudoitettuna.
- kevyen liikenteen väylät, joissa ei ole huoltoajoa: 80 mm
- kevyen liikenteen väylillä, joissa on huoltoajoa: 150 mm
Pintakäsittelytavat
- hiertäminen
- harjaaminen
- kuviointi
- graafinen betoni
- maalaus*
*Maalin päällimmäiseen kerrokseen lisätään hiekkaa liukkauden estämiseksi. Pintakäsittelyllä pyritään karhentamaan pinta, jotta sen kitka lisääntyisi eikä se jäätyneenäkään olisi niin liukas kuin sileä betonipinta.
Väribetoni
Väribetonilla tarkoitetaan pigmentillä ja/tai kiviaineksella läpivärjättyä betonia. Kirkkaimmat värisävyt saadaan käyttämällä sideaineena valkosementtiä ja värillistä kiviainesta. Tavallisimmat väribetonin valmistuksessa käytetyt väripigmentit ovat punainen, ruskea ja musta. Harvemmin käytettyjä ovat valkoinen, keltainen, sininen ja vihreä. Valkoinen väri voidaan aikaansaada vain valkosementtiä käyttämällä sekä valkoisilla kiviaineksilla. Väribetoneita käytettäessä pintaan jäävä sementtikivi suositellaan poistettavaksi (esim. hieno- tai happopesu) ja pinta impregnoitavaksi värihajonnan pienentämiseksi.
Pinnan värjäys
- Lasuurit ovat kuultavia, kemiallisia betonin pintakäsittelyjä, joilla aikaansaadaan värillisiä läpikuultavia pintoja.
- Sininen betoni eli ns. kuparibetoni. Betonimassan joukkoon lisätään kuparijauhetta ja kovettumisen jälkeen betoni käsitellään ammoniumkloridiliuoksella, jolloin lopputuloksena on sininen tai turkoosinvärinen betoni.
- Betonipinnan värjäys muilla (mm. Umbra).
Asennus
Betonipäällysteet muodostavat samalla sekä päällysteen että kantavan kerroksen, jonka vuoksi ne voidaan rakentaa suoraan jakavan kerroksen päälle. Paikalla valetussa betonipäällysteessä käytettävä betonimassa valmistetaan asemasekoitteisena käyttäen korkeaa (yli 300 kg/m3) sementtimäärää.
Betonimassa valetaan tiivistetylle routimattomalle alustalle tehtyyn muottiin. Muotti rakennetaan paikan päällä suunniteltuun muotoon. Halkeilun estämiseksi on valettava alue jaettava liikuntasaumoilla 4-5 m välein, rakennesuunnittelijan ohjeen mukaan. Pohjan vaatimukset ovat samat kuin betonilaatoituksella. Alustan tulee olla tiivis, routimaton ja tasainen. Raudoitukseen voidaan käyttää harjateräsverkkoa.
Saumaus
Valettavaan betonipäällysteeseen tehdään saumat lämpöjännitysten ja muiden halkeamien syntymisen vähentämiseksi.
Yleinen tapa on käyttää lautasaumoja (kestopuu) sopivin välimatkoin katkaisemaan yhtenäinen valu. Myös kokonaan erillisten valuosien rakentaminen on mahdollista, tällöin eri osien väliin jää muutaman mm:n saumaväli.
Käyttökohteet
Kevyen liikenteen väylät, joissa ei ole talvikunnossapitoa.
Perusladonnan kivikoot:
Pintakäsittelyt
Betonilaatat voivat olla pintakäsittelyltään mm. sileitä, hiekkapuhallettuja tai hienopestyjä. Kiven pintaa voidaan muokata muotoilemalla, jälkikäsittelemällä tai kemiallisella käsittelyllä ja tuottaa näin esim. elävää antiikkipintaa, profiloitua pintaa ja patinoitua pintaa. Betonikivien suorakulmaisissa särmissä voi olla viiste tai pyöristys. Kivissä voi olla myös erilaisia toiminnallisia profiileja ja/ tai koristeprofiileja.
Asennus
Betonikiveys asennetaan asennushiekan varaan. Luiskissa (vähintään 1:2) ja korotetuilla suojateillä betonikivet asennetaan maakosteaan betoniin. Kiveyksen rajautuessa kasvualustaan tai ilman tukea sen reuna tuetaan maakostealla betonilla kolmen kiven leveydeltä. Monissa betonikivissä on nk. asennusnystyrät (eivät ole mitoissa mukana), jotka helpottavat asennustyötä. Betonikivet voivat lisäksi olla reunaprofiloituja siten, että kivet lukkiutuvat toisiinsa muodostaen kantokyvyltään kestävämmän päällysteen. Kiveys tuetaan aina reunoilta kiinteään tai rakennettuun tukeen, joka estää kiveystä purkautumasta.
Kivien saumaukseen käytetään saumaussoraa, raekoko 0/1 mm.
BETONISET NURMIKIVET:
Käyttökohteet
Raitiolinjoilla kiskojen välissä, luiskaverhouksissa ja tonttien pelastusreiteillä. Reikälaattoja ja -kiviä sekä nurmikiviä käytetään myös luiskien ja liikennealueiden maisemointiin sekä sitomaan perusmaa haluttuun kaltevuuteen. Luiskiin kannattaa valita tuote, jossa on reikä, jotta täyttömateriaali pysyy paikallaan.Nurmisaumatut kiveykset ja nurmikivet
Kasvillisuus sitoo kaupunkipölyä ja tehostaa hulevesien imeytymistä ja haihtumista. Jotta hulevedet imeytyvät parhaalla mahdollisella tavalla, myös pohjarakenteen tulee olla läpäisevä. Kivet saumataan tällöin kiviaineksella, josta hienoaines on seulottu pois.
Kivikoot
- Nurmikivi 278 x 138 x 80
- Reikälaatta 398 x 598 x 80
- Vihernappula 68 x 208 x 80
- Golfkivi 140 x 140 x 80
- Viherässä 291 x 305 x 100 mm
Asennus
Nurmikivissä on asennusnystyrät tai muoto, joka määrittää kiveyksen saumanleveyden. Nurmikivet saumataan multahiekkaseoksella, johon nurmensiemenet on sekoitettu valmiiksi. Mikäli suunnitelmaselostuksessa ei anneta tarkempia ohjeita, käytetään InfraRYL 214311 mukaista kasvualustaa ja lannoitusta. Saumaaminen voidaan tehdä myös pienirakeisella sepelillä, jolloin kiveyksen vedenläpäisykyky paranee. Vihernappulan ja Viherässän kanssa voi käyttää myös maanpeitekasveja.
Yleisimmin käytössä olevat kivikoot:
- 300x300x80 ja 500x500x80 mm.
- Saatavilla on myös 700x700x100 mm raudoitettuja laattoja.
Ladontakuvioita mahdollistavia kivikokonaisuuksia ovat mm. roomalaiset kivet:
- pienet: 208 x 208 x 80, 313 x 208 x 80, 313 x 313 x 80
- isot: 418 x 418 x 80, 418 x 313 x 80, 418 x 208 x 80.
Betonilaatan paksuus
- Laatan vähimmäispaksuus on 80 mm.
Pintakäsittelyt
Betonilaatat voivat olla pintakäsittelyltään mm. sileitä, hiekkapuhallettuja tai hienopestyjä.
Asennus
Betonilaatoitus asennetaan asennushiekan, raekoko 0/8 varaan. Laatoissa voi olla nk. asennusnystyrät (eivät ole mitoissa mukana), jotka helpottavat asennustyötä. Luiskissa, jotka ovat vähintään 1:2 betonilaatat asennetaan maakosteaan betoniin. Laattojen saumaukseen käytetään saumaussoraa, raekoko 0/1 mm.
Betonituotteita ovat:
- betonilaatat
- betonikivet
- nurmikivet
- betoniset opaslaatat
- betonivalupinnat
Visuaaliset laatuvaatimukset
Ulkonäköön vaikuttavat tuotteen pinnan laatu, värisävy ja värin tasaisuus. Tuotteiden tulee täyttää valmistajan vakiomallin vaatimukset. Pienet värierot ovat sallittuja (mm. tuotteiden ikäero ja raaka-aineina käytettyjen luonnonmateriaalien normaali vaihtelu). Värillisen pintakerroksen paksuus on vähintään 4 mm (vai halutaanko läpivärjättyjä?). Tuotteessa ei saa olla halkeilua, hilseilyä tai delaminoitumista.
Tekniset laatuvaatimukset
InfraRYL 214311 mukaiset. Betonituotteiden tulee täyttää standardien SFS-EN 1338, 1339 ja 1340 vaatimukset. Betonituotteiden kelpoisuus osoitetaan ensisijaisesti CE –merkinnällä, kun sille asetetut kansalliset vaatimustasot tuotteen käyttökohteessa täytetään. Suojatiemerkinnöissä (musta ja valkoinen kiveys) ja muissa erityisen hyvää kulutuskestävyyttä vaativissa kohteissa käytetään aina läpivärjättyjä betonikiviä ja valmistamisessa käytetään hyvin kulutusta kestävää kiviainesta. Betonikivien vähimmäispaksuus ajoradalla ja jalankulkuun osoitetulla alueella on 80 mm. Luiskissa voidaan käyttää myös 60 mm paksuja kiviä.
Pintakäsittelyt
Betonikivi voi pintakäsittelyltään olla mm. sileä, hiekkapuhallettu tai hienopesty. Lisäksi on saatavilla erikoispintakäsittelyjä kuten elävä antiikkipinta, profiloitu pinta, patinoitu pinta, raepuhallettu pinta. Betonituotteet voivat olla joko läpivärjättyjä tai ainoastaan pintakerroksen osalta värjättyjä. Betonikivistä on saatavilla useita eri värisävyjä, joista käytetään yleisimmin seuraavia:
- harmaan sävyt
- musta (kaupungin keskusta)
- valkoinen (suojatiet)
- punainen
- ruskea ja hiekansävyt
- Erikseen tilattavat erikoisvärit
Tekniset ja visuaaliset laatuvaatimukset:
Tiilipäällysteen tulee olla CE-merkitty ja täyttää standardin SFS-EN 1344 vaatimukset. Tuotteesta tulee esittää DoP (Declaration of Performance), josta käyvät ilmi vähintään seuraavat ominaisuudet:
- Pakkasenkestävyys (Freeze/thaw resistance): FP100, SFS-EN 1344
- Taivutusmurtokuorma (Transverse breaking load): vähintään T3, vaativissa kohteissa (esim. vilkkailla aukio- ja keskusta-alueilla sekä liikenteellisissä solmukohdissa) vähintään T4, SFS-EN 1344.
- Kulutuksenkestävyys (Abrasion resistance): vähintään A2, vaativissa kohteissa A3
- Kiillottumattoman pinnan liukkauden- ja luistonkestävyysarvo (Unpolished slip/skid resistance value, USRV): vähintään U3, SFS-EN 1344. Etenkin vaativissa kohteissa on lisäksi kiinnitettävä huomiota liukkauden- ja luistonkestävyyden hyvään pitkäaikaiseen säilymiseen.
- Mittojen vaihteluväli, R-luokka (Range): vähintään R1, SFS-EN 1344
Maatiilen vedenimukyvyn tulee olla ≤ 6%. Alhaisella vedenimukyvyllä varmistetaan maatiilen kestävyys Suomen pakkasolosuhteissa. Maatiilen paksuus määrittyy käyttökohteen ja valmistajan ohjeen mukaan. Maatiilessä ei saa olla lohkeamia, rapautumia, tai lujuutta haitallisesti heikentäviä halkeamia. Maatiilen yläpinnoissa ei saa näkyä halkeilua, hilseilyä tai muita virheitä. Viisteitä ei sallita. Käytettävän kiven alkuperä tulee olla tunnettu. Värit ja kivikoot määritellään tapauskohtaisesti. Käytettävä maatiilimateriaali (mm. väri, pintakäsittely) on hyväksytettävä hankkeen tilaajan/ Helsingin kaupungin edustajalla ja suunnittelijan edustajalla.
Asennus:
Rakennekerrosten vaatimukset ovat samat kuin luonnonkivi- ja betonikivipinnoitteissa. Maatiilipäällyste asennetaan asennuskerrokseen (kivituhka/hiekka), jonka rakeisuus määräytyy InfraRYL:n mukaisesti (esim. taulukko 214311:T7). Tiilet ladotaan asennuskerroksen varaan yleensä lappeelleen, mutta tarvittaessa myös syrjälleen. Kalanruotoladonta on mekaanisesti kestävin ladontakuvio ja suositeltava erityisesti kuormitetuilla alueilla. Saumaleveys määräytyy tuotteen ominaisuuksien (mm. mittatarkkuus ja mahdolliset asennusnystyrät) sekä valmistajan ohjeiden mukaisesti. Saumat täytetään saumaushiekalla tai -murskeella, jonka raekoko sovitetaan sauman leveyteen. Saumoihin voidaan erityistapauksissa käyttää kasvualustaa, jolloin pinta voidaan nurmettaa vastaavasti kuin betonikivipäällysteissä.
TILANTARVE
Mitoitusajoneuvona on käytetty teollisuusalueilla puoliperävaunullista kuorma-autoa jonka maximipituus on 16,50 m ja kerrostaloalueilla ja pientaloalueilla kuorma-autoa, jonka maksimipituus on 8 m ja leveys 2,6 m.
Ajorata
- ajokaista teollisuusalueilla 3.0… 3.5 m
- ajokaista pien- kerrostaloalueilla 2,25…2,75 m
- ajorata kerrostaloalueella 5.5 m, kun pysäköinti sallittu toisella puolen ajorataa, pelastusauton nostopaikalla 6.0 m
- ajorata pientaloalueella 5,5 m jos rak.oik > 5000 k-m2
- ajorata ientaloalueella (4.5)5 jos rak.oik < 5000 k-m2
- ajorata teollisuusalueilla 6,0–7,0 m
- kohtaamispaikat 5,5m, sijoitetaan liittymien yhteyteen, kaarteisiin ja kuperien taitteiden huipulle siten, että niiden välimatka on vapaa näkemä vähennettynä kaksinkertaisen pysähtymismatkan pituudella.
- Pelastusajoneuvojen nostopaikoilla vapaa leveys 6,0 m.
- Pituuskaltevuus ≤ 8 %. Esteettömyyden erikoistason alueilla ≤5 %.
- Liittymät rakennetaan pääsääntöisesti avoimiksi, liittyvässä suunnassa korotettuina, kokonaan korotettuina tai pieninä kiertoliittyminä.
Pysäköinti
- Kadunvarsipysäköinti mahdollista ajoradan reunassa kadun suuntaisesti.
- Vähäliikenteisillä, päättyvillä tonttikaduilla voidaan sallia poikittainen pysäköinti tapauskohtaisesti.
- Teollisuusalueilla kadunvarsipysäköinti mitoitetaan 2,5 m leveäksi ja sitä ei merkitä ruuduiksi, koska kadunvarsipysäköintiä käyttää myös raskas liikenne.
Jalankulku
- Jalkakäytävä molemmin puolin katua, jos myös maankäyttöä on molemmin puolin katua.
- Jalkakäytävän leveys ≥ 2,0 m, (tarkistettava esteettömän alueen leveys 2,2m).
Pyöräily
- Pyöräily sijoitetaan ajoradalle sekaliikenteenä.
Varuste- & lumitila
- kerrostaloalueilla ajoradan ja katutilan reunan välillä 1,0 m
- Jalankulun tai pyöräilyn ja katutilan reunan välillä 0,5 m, mutta 1,0 m jos kaistalla on liikennemerkkejä, valaisimia tai muita varusteita.
- Lumitilaa tulisi löytyä katupoikkileikkauksen osista yhteensä 1 metrin lumitila 3,5 metrin ajorataa kohden ja muutoin 0,5 metrin lumitila 1,5 metriä kohden.
Kääntöpaikat
- Kääntöpaikat mitoitetaan normaalitapauksessa kuorma-autolle peruuttaen ja henkilöautolle eteenpäin ajaen.
Visuaaliset vaatimukset
Puuttuu