Visuaaliset laatuvaatimukset
- katekerroksen pinta muotoillaan niin, että se liittyy saumattomasti ympäröivään materiaaliin
- katemateriaali ja kasvualusta eivät ole sekoittuneet
Tekniset laatuvaatimukset
Orgaaniset katteet
- laatuvaatimukset InfraRYLtaulukon 23120:T1 mukaista
- katteena käytettävä puunkuori on korkeintaan 3 vuotta vanhaa
- kuorikate on biologista katetta eli se hajoaa maastossa luonnollisesti
Peitettävä katepaperi tai –pahvi (yhdistelmäkatteet)
- tulee olla tarkoitukseen valmistettua ja hajoavaa
- väri musta, ruskea tai harmaa
- tulee läpäistä vettä, ilmaa ja ravinteita
- kesto 5 vuotta vai …10?
Metsitystaimilla voidaan käyttää ns. taimitassuja, joissa maatuvaan materiaaliin on lisätty esilannoitusta; 10 % lannoitetuhkaa sekä booria.
Ei peitettävä kate paperi tai -pahvi
- tulee olla tarkoitukseen valmistettua ja hajoavaa materiaalia
- väri musta tai ruskea, tumma
- Tulee läpäistä vettä, ilmaa ja ravinteita
- Tulee kestää UV-säteilyä vähintään 2-3 vuotta
Katepaperi tai -pahvi levitetään alueelle ennen taimien istutusta. Mahdollinen katekerros levitetään istuttamisen jälkeen.
Käyttö
- pensaita käytetään puistoissa ja katualueilla.
- suositaan kerroksellisia istutuksia.
- pensaiden juuristoalueilla suositaan myös peittoperennoja.
- yhden lajin massaistutuksia vältetään.
- käytetään myös suurina istutettavia yksittäispensaita.
Kasvillisuuden valinta
- Suomen luonnonvaraiset lajit kotimaisina alkuperinä.
- havupensaiden osuutta lisätään ja monipuolistetaan.
- käytetään kotimaisten havujen erikoismuotoja.
- pensasruusuja käytetään monipuolisesti, omajuurisina
- harvinaisia helsinkiläisiä pensaita vaalitaan.
- käytetään pihasyreenistä myös Helsingistä lisäyksen otettuja lajikkeita.
- herkkukasveja istuetaan pienialaisesti ja tietoisena niiden vaativuudesta.
Suositaan
- Helsingin tunnuslajeja
- FinE-lajikkeita
Ei istuteta
- haitallisia vieraslajeja
- myrkyllisiä pensaita leikkipaikoille
- kaupunkioloissa huonosti menestyviä, hauraita, nopeasti ränsistyviä, hidaskasvuisia tai talvenkestävyydeltään heikkoja kasveja
- joissain paikoissa ei myöskään piikkisiä kasveja
Suunnittelmassa määriteltävä
- taimityypit ja -koot sekä istutustiheys
- kastelujärjestelmien tarve
- kasvualustan laatu, paksuus ja pinnan muotoilu
- katteet (käytetään vain maatuvia katteita)
- rajaukset
- suoja-aidat (väliaikaiset ja pysyvät) ja kanisuojaukset
Mitoitus
- ohjeessa Katutilan mitoitus, luku 3.10 Katupuut ja katuvihreä sekä liite 2, mitoitustaulukko
- ohjeessa Helsingin katurakenteiden ja vesihuoltoverkoston suunnitteluperiaatteet.
- istutustiheydet Helsingin kaupunkikasvioppaassa
- otetaan huomioon koneiden tarvitsemat työleveydet ja lumitila
VIHERALUEIDEN NIITYT
Viheralueiden niittyjä hoidetaan suunnitelmassa määriteltävällä tavalla
- hoitotapa A, niitetään kaksi kertaa kesässä, niittojäte kerätään pois
- hoitotapa B, niitetään kerran kesässä, niittojäte korjataan pois
- hoitotapa C, niitetään kaksi kertaa kesässä, niittojäte jätetään paikalle
- hoitotapa D, niitetään kerran kesässä, niittojäte jätetään paikalle
- hoitotapa E, käsityövaltainen hoito
- hoitotapa F, umpeenkasvun estäminen vesomalla
Käyttöniitty – hoitoluokka B2
Käyttö
- virkistäytymiseen tai ulkoiluun tarkoitettuja
- puistojen nurmikoita voidaan muuttaa käyttöniityiksi
- entisiä peltoja pidetään avoimina niittämällä
- pintamaiden kierrätyskohteissa
Kasvillisuuden valinta
- perustuu olevan kasvillisuuden hoitoon
- tavoitteena monimuotoinen lajisto
Suositaan
–
Ei istuteta tai kylvetä
- lupiinia (Lupinus polyphyllus)
- muita haitallisia vieraskasveja
Mitoitus
–
Suunnitelmassa määritettävä
- hoitotapa, esim. A, B, C tai D
Maisemaniitty ja laidunalue – hoitoluokka B3
Käyttö
- ei paljon käytöstä johtuvaa kulutusta
- maisemallisesti, kaupunkikuvallisesti ja luonnonsuojelullisesti tärkeissä kohteissa
- merenrantaniityillä, joenvarsien tulvaniityillä ja kallioniityillä
- vanhan maaseudun perinnemaisemissa: laidunkedoilla ja -niityillä, pihakedoilla
- tulvaniityllä luonnonmukaisissa hulevesiaiheissa
- kartanoiden ja huviloiden pihaniityillä
Kasvillisuuden valinta
- perustuu olevan kasvillisuuden hoitoon
- tavoitteena monipuolinen keto- ja niittylajisto
- maaperä- ja kosteusolojen perusteella
- haitallisia vieralajeja ja ei-toivottuja kasveja torjutaan varhaistetuin niitoin
- maaperän siemenpankkia hyödyntäen
Suositaan
- luonnonvaraisia ruohoja ja heiniä
- uusniityt perustetaan pääosin luonnokasveja ja alkuperältään kotimaista siemen- ja taimimateriaalia käyttäen
Ei istuteta tai kylvetä
- haitallisia vieraslajeja
- vieraslajeja torjutaan niittämällä.
- vierasta alkuperää olevia kasveja luonnon- tai perinneniityille
Mitoitus
- koneellisen tai käsityövaltaisen hoidon mukaisesti
Suunnitelmassa määritettävä
- hoitotapa, esim C, D tai E
- niiton suoritusajankohta, niittojärjestys ja -tapa
- suosittavat ja torjuttavat kasvit
Avoin alue ja näkymä – Hoitoluokka B4
Käyttö
- liikenneväylien varrella maisemaniityissä ja avoimissa maisematiloissa kuten voimajohtojen alla
Kasvillisuuden valinta
Suositaan
–
Ei istuteta tai kylvetä
–
Mitoitus
–
Suunnitelmassa määritettävä
Arvoniitty – hoitoluokka B5
Käyttö
- lajistoltaan arvokkaita
- sijainniltaan ja/tai kulttuurimaisemaltaan arvokkaita
- kartanoiden ja huviloiden pihaniityt
- perinnemaisemakohteet
- ensimmäisen maailmansodan maalinnoituksen kalliokedot
Kasvillisuuden valinta
- perustuu olevan kasvillisuuden hoitoon
- tavoitteena rikas ja monipuolinen keto- ja niittylajisto
- kasvillisuusinventointien perusteella
- erityisesti uhanalaiset ja harvinaiset lajit suojaten ja säilyttäen
- erillisen suunnitelman perusteella
Suositaan
–
Ei istuteta tai kylvetä
- ei istuteta tai kylvetä mitään
Mitoitus
–
Suunnitelmassa määritettävä
- hoito perustuu kohdekohtaiseen hoitosuunnitelmaan
KATUALUEIDEN NIITYT
Piennarniitty – hoitoluokka KB3
Käyttö
- katualueille, jossa halutaan luonnonmukaista ilmettä ja/tai säästöä hoitokustannuksissa
Kasvillisuuden valinta
- voidaan perustaa InfraRYL:in maisemanurmi M1 tai M2 mukaisesti
- hoidon avulla estetään ongelmakasveja, kuten pujoa, jättiputkea, lupiinia ja pelto-ohdaketta kasvamasta
- estetään näkymien peittyminen
Suositaan
–
Ei istuteta tai kylvetä
- lupiinia (Lupinus polyphyllus)
- muita haitallisia vieraskasveja
Mitoitus
–
Suunnitelmassa määritettävä
–
Raivausniitty – hoitoluokka KB4
Käyttö
–
Kasvillisuuden valinta
- raivaamalla estetään umpeenkasvu ja säilytetään näkymät
- ylläpidetään luontaista kasvillisuutta
- näkemäalueet pidetään hoidettuina
Suositaan
–
Ei istuteta tai kylvetä
- lupiinia (Lupinus polyphyllus)
- muita haitallisia vieraskasveja
Mitoitus
–
Suunnitelmassa määritettävä
–
Arvopiennarniitty – hoitoluokka KB5
Käyttö
- pientareella kasvaa arvokkaaksi luokiteltuja luonnokasveja
- kohde on merkittävä lajin leviämisen, kulttuuriperinteen tai maiseman tai luonnon monimuotoisuuden kannalta
Kasvillisuuden valinta
- luontainen kasvillisuus
- tavoitteena arvokkan biotoopin menestymisen turvaaminen
Suositaan
–
Ei istuteta tai kylvetä
- ei istuteta tai kylvetä mitään
Mitoitus
–
Suunnitelmassa määritettävä
- kohdekohtainen hoito-ohje
Tilantarve
Mitoitusajoneuvona on käytetty telibussia jonka maksimipituus on 15,0 m, jos kadulla on joukkoliikennettä. Muuten kuorma-autoa, jonka maksimipituus on 8 m ja leveys 2,6 m.
Ajorata
- Ajokaista 3,0 m…3,5 m
- Joukkoliikennekadut kaistaleveys 3,5 m, ajoradan leveysvaatimus ≥ 6,7 m
- Pituuskaltevuus ≤ 8 % (7 % jos kadulla on joukkoliikennettä), katuliittymässä ≤3 %. Esteettömyyden erikoistason alueilla ≤5 %.
- Liittymät rakennetaan avoimiksi, liittyvässä suunnassa korotettuina, kokonaan korotettuina tai pieninä kiertoliittyminä.
- Päällyste AB 22, SMA 16
Pyöräily
- Pyöräily pyritään sijoittamaan pyöräkaistoille, leveys on 1,5-1,75 m.
- Pyöräkaista on ajoradan tasossa oleva, ajoradasta pyöräilylle varattu kaista. Pyöräkaistat ovat yksisuuntaisia, joten tilaa on varattava kadun molemmista reunoista.
- Vähäliikenteisillä kaduilla pyöräily voidaan järjestää myös sekaliikenteenä. Sekaliikenne on liikenneratkaisu, jossa pyöräliikenne jakaa ajoradan muun ajoneuvoliikenteen kanssa tai jalankulkijat ja pyöräilijät jakavat yhteisen kevyen liikenteen väylän. Luokitellaan yksisuuntaiseksi pyöräliikennejärjestelyksi, jossa pyöräilijän paikka on kadun/ajoradan oikeassa reunassa samaan tapaan kuin yksisuuntaisilla pyöräteillä ja pyöräkaistoilla. Pyöräilijöille ja jalankulkijoille yhteisiä kevyen liikenteen väyliä on kahdenlaisia: rinnakkaiset pyörätiet ja jalkakäytävät sekä yhdistetyt pyörätiet ja jalkakäytävät.
Pysäköinti
- Kadunvarsipysäköintiä on mahdollista ajoradan reunassa kadun suuntaisesti.
- Kadunvarsipysäköintipaikan leveys 2,0 m.
- Ovenavaustila pysäköinnin ja pyöräkaistan välillä 0,75 m.
- Pitkittäispysäköintiin varattava tila, 6 m /auto
- Pysäköinti on suositeltavaa rajata materiaalierolla tai tiemerkinnällä.
Erotus- ja keskikaista sekä keskikoroke
- Erotus- ja keskikaistoja voidaan hyödyntää lumitilana, liikennemerkkien, valaisimien sekä istutuksien sijoituspaikkana.
- Erotuskaista 0,5 m, jalankulun tai pyöräilyn ja katutilan reunan välillä (reunakaista?)
- Erotuskaista 1,0 m, ajoradan ja katutilan reunan välillä
- Erotuskaista > 1,0 m jos kaistalla liikennemerkkejä, valaisimia tai muita varusteita.
- Keskikaista > 3 m, jos kaistalla katupuita tai pensaita
- Erotuskaista > 2,25 m, jos kaistalla pensaita
- Keskisaareke > 2,5 m, suojateiden kohdalla (riittävästi tilaa pyöräilijöille ja lastenvaunuille).
- Lumitilaa tulee löytyä katupoikkileikkauksen osista yhteensä 1 metrin lumitila 3,5 metrin ajorataa kohden ja muutoin 0,5 metrin lumitila 1,5 metriä kohden
Visuaaliset vaatimukset
Puuttuu
Tilantarve
Mitoitusajoneuvona käytetään puoliperävaunullista kuorma-autoa, jonka maksimipituus on 16,5 m. Ajoneuvon leveys 2,6 m.
Ajorata
- Ajokaista 3,25…3,5 m
- Ajokaista 4,0…4,5 m Jos kaista rajautuu molemmin puolin reunakiveen
- Kääntymiskaista 3,0 m
- Päällyste AB 22, SMA 16
- Bussipysäkki tilantarve 3,0 m
Jalkakäytävä
- Jalankulkualueen leveys on vähintään 2,0 m, normaalileveys on 2,5 m. Mitoitus määräytyy toiminnallisen tarpeen mukaan. Pyörätien yhteydessä jalankulkualueen leveydeksi riittää perustilanteessa 2,0 m, mutta esteettömän alueen mitan tulee olla vähintään 2,5 m, jolloin kunnossapito on mahdollista koneellisesti.
- Jalankulun ja pyöräilyn risteäminen ajoradan kanssa hoidetaan eritasojärjestelyin, valo-ohjauksella tai keskikorokkeellisella (min. 2,5 m) suojatiellä.
- Jalankulku erotetaan pääsääntöisesti ajoradasta vähintään 3 m:n istutettavalla erotuskaistalla tai 1 m:n kivetyllä kaistalla, jos pyöräilyalue ei sijaitse ajoradan ja jalankulun välissä. Jalankulku erotetaan vähintään reunakivellä ajoradasta, jolloin jalkakäytävä on eri tasossa kuin moottoriajoneuvot.
- Jalkakäytävät (min. 2,5 m) tai jalankulkualueet (min. 2,0 m) sijoitetaan molemmin puolin katua (jos maankäyttöä molemmin puolin).
- Päällyste AB 8
Pyöräily
Pyöräliikenteen ratkaisuna voidaan käyttää joko erillistä pyörätietä tai pyöräkaistaa. Pyörätie voi olla samassa tai eri tasossa jalankulkun kanssa. Pyörätien tyyppi (yksi- vai kaksisuuntainen) riippuu kokoojakadun sijainnista. Pyöräkaista on yksisuuntainen ja samassa tasossa ajoneuvoliikenteen kanssa. Katso tarkemmat mitoitukset Pääkadun tyyppiratkaisusta.
Lisäksi kokoojakaduilla (40 km/h) voidaan pyöräliikenne osoittaa ajoneuvoliikenteen sekaan.
Sekaliikenne
- Sekaliikennejärjestely on pyöräliikenteen perusratkaisu.
- Sekaliikenne tarkoittaa katua, jossa pyöräliikenteelle ei ole varattu erillistä osaa kadun poikkileikkauksesta.
- Soveltuu erityisen hyvin yksisuuntaisten pyöräliikenteen järjestelyjen kanssa.
- Autoliikenne tulee olla sopeutettu pyöräliikenteen tarpeisiin (matala ajonopeus, hidasteet tms.)
Raitiovaunu, rata-alueen leveys suoralla (mitat koskevat nykytyyppisiä raitioteitä)
- 2-raiteinen eroteltu raitiotie keskellä katua 8,0 m
- 2-raiteinen raitiovaunukaista keskellä katua 6,4 m
- 1-raiteinen eroteltu raitiotie keskellä katua 5,0 m
- 1-raiteinen raitiovaunukaista keskellä katua 3,4 m
Visuaaliset vaatimukset
Puuttuu
Asfalttityypit
Asfalttityyppi valitaan käyttökohteen eli katuluokan mukaan. viittaus lähteeseen: Katutilan mitoitusohje.
- asfalttibetoni AB
- kivimastiksiasfaltti SMA
- avoin asfalttibetoni AAB
- pehmeä asfalttibetoni PAB
- kantavan kerroksen asfaltti ABK
Visuaaliset laatuvaatimukset
Asfalttimassan reunat tulee muotoilla suoriksi, pinnoitteen reunan mutkaisuutta ei hyväksytä. Liittyminen suoraviivaiseen päällystereunaan tulee olla luonteva siten, että päällysteet liittyvät toisiinsa saumattomasti.
Pyöräteiden baanaverkostossa käytetään punaruskeaa asfalttia. Sävy valmistetaan punaisesta kiviaineksesta sekä lisäämällä bitumiin 5% hematiittiä.
Tekniset laatuvaatimukset
Tekniset vaatimukset ovat InfraRYL 21410 mukaiset seuraavin tarkennuksin. Suurin sallittu epätasaisuus pituus- ja poikkisuunnassa 3 metrin oikolaudalla mitattuna kaduilla on 4 mm. Asfalttimassan raaka-aineiden (kiviaines, sideaine) ja päällysteen toiminnallisten ominaisuuksien (kulumiskestävyys, deformaatiokestävyys, vedenkestävyys, pakkasenkestävyys, tiivistettävyys, sideainepitoisuus ja rakeisuus) tulee täyttää Asfalttinormien 2011 vaatimukset. Laatuvaatimuksina esitetyistä raaka-aineen ominaisuuksista toimitetaan tilaajalle joko käytetyn materiaalierän CE-merkintä tai tuoteseloste ja vaadittaessa testaustulokset.
Kulutuskerroksen, sidekerroksen (ABS) ja kantavan kerroksen (ABK) asfalttibetonin (AB), kivimastiksiasfaltin (SMA), avoimen asfaltin (AA), pehmeän asfalttibetonin (PAB) ja valuasfaltin (VA) raaka-aineiden ja massojen vaatimukset ovat julkaisun Asfalttinormit mukaiset. ABS ja ABK massat kuuluvat standardiin SFS-EN 13108-1. Lisäksi käytössä on rakenteeltaan erityisen tiiviitä ympäristöä suojaavia asfaltteja (ABT). ABT –massoilla ei ole standardia. Myöskään tuotenimillä myytäville massoille ei ole tuotestandardeja, eikä niitä voida CE –merkitä.
Värilliset asfalttipäällysteet tulee olla tehty lisäämällä asfalttimassaan väripigmenttiä asfaltin sekoitusvaiheessa.
Kierrätys
Asfalttipäällyste on 100-prosenttisesti kierrätettävä materiaali. Kaivuutöistä saatava pala-asfaltti kerätään talteen ja murskataan asfaltin raaka-aineeksi. Päällysteiden jyrsintätöistä saatava jyrsinrouhe kerätään myös talteen ja rouhe on sellaisenaan valmis raaka-aine asfalttipäällysteitä varten.
Raekoot
- # 0-3…0-4 mm liikunta- ja virkistyspaikoilla
- # 0-6 mm puistokäytävillä ja kuntoreiteillä
- # 0-8 mm puistokäytävillä
Asennus
- Kerroksen suositeltava paksuus on 50 mm.
- Materiaali tarkastetaan silmämääräisesti ja tarvittaessa rakeisuustutkimuksin. Kivituhkapinnan värin tulee olla yhtenäinen tai sovitun mukainen.
- Kivituhkapinnasta tulee hyvin tiivis, vettä läpäisemätön. Siten kallistukset on otettava huomioon suunnittelussa.
Väri
Kalliomurskeesta tehdyn kiviaineksen väri määräytyy murskattavan kiven tai kallion värin mukaan. Esimerkiksi graniitista saadaan punaista, harmaata, mustaa ja valkoista mursketta, kalkkikivestä valkoista kivimurskaa.
Viimeistely
Kaupunkimaisessa ympäristössä kivituhkakäytävän reunat voidaan viimeistellä luonnonkiviä, betonikiviä tai lattaterästä käyttämällä. Kivet asennetaan maakosteaan betoniin. Asennus maan pinnan tasoon.
Muiden kalliosta murskattujen kiviaineslajitteiden raekoot