E6 HKI Istutusastia, rajaava ruukku

Yleistä
Ruukku on suunniteltu alun perin Esplanadien katukokeiluun käytettäväksi jalankulun ja oleskelun alueiden ja ajoradan välissä.

Ruukusta on kaksi korkeutta. Matalaa mallia suositellaan käytettävän silloin, kun penkki ja ruukku ovat samalla tasolla, ja korkeaa mallia silloin, kun ruukku on alemmalla tasolla penkkiin nähden. Esimerkiksi silloin kun ruukku sijaitsee ajoradalla ja penkki korotetulla jalkakäytävällä.

Ruukuissa on mahdollista käyttää erikseen hankittavaa altakastelujärjestelmää.

Sijoitusalueet

koko kaupunki

Materiaalit

Ruostumaton teräs

Pintakäsittely / viimeistely

pulverimaalaus ja graffitinsuojakäsittely

Värivaihtoehdot

RAL 7033, RAL 7042

Ylläpito

Kalustevalmistajan ohjeen mukaisesti

Hankintatapa

Suorahankinta

Helsinki-ilme kaupunkitilassa, miljöökaaviot

Katutilat

Viheralueet

H7 Tuhka-astia, kapea putkimalli

Sijoitusalueet

Kivikaupunki
Historiallinen alue
Aluekeskus
Asuinalue
Luonnonmukainen alue

Materiaalit

Lämmönkestävä ruostumaton teräs

Pintakäsittely / viimeistely

Ruostumaton teräs: peittomaalattu tai hiottu
Hionta grit 180, kaikki kalusteen tai kalusteosan käytön aikana näkyviin jäävät pinnat hiotaan. Lieriömäisissä kalusteissa ja niiden osissa hionnan suunta on lieriön ympärysmitan suuntainen eli esim. pollareissa ja roska-astioissa vaakasuuntainen.

Värivaihtoehdot

Kivikaupunki: RAL 7021, Black Grey, RAL 6012, Black Green, ruostumaton teräs
Aluekeskus, asuinalue: RAL 7021, Black Grey, ruostumaton teräs
Luonnonmukainen alue: RAL 7021, Black Grey
Historiallinen alue: RAL 9011, Graphite Black

Ylläpito

Noudatetaan peittomaalatun ja hiotun ruostumattoman teräksen ylläpito-ohjeita.

Hankintatapa

Kalustekorttien puitesopimukset

L2 Sähköautojen latausasema

Yleistä sähköautojen latausasemista

Helsingissä on laadittu yleissuunnitelma kaupungin yleisille alueille sijoitettavista sähköautojen julkisista latausasemista. Yleissuunnitelmassa on esitetty karkealla tasolla uusien latausasemien sijainnit. Latausasemien tarkka sijainti sekä pysäköintiin liittyvät liikennemerkit ja tiemerkinnät esitetään kohde- ja aluekohtaisissa liikenteenohjaussuunnitelmissa.

Käytettävät latauspistemallit

Type 2 -latausasemat (11-22 kW, AC-lataus)

Laitekanta (Kuva 1 (kuva)):

1-2 ajoneuvon latauslaite tai sähkökaapillinen 1-2 ajoneuvon latauslaite, joka mahdollistaa sähkökaapin integroinnin latauslaitteeseen.
Latausaseman sähkökaappi, jos latauslaite ei ole sähkökaapillinen malli
Lisänä aina erillinen Helen Sähköverkko Oy:n sähkökaappi. (Lisätietoja Kaupunkitilaohjeen kortista (L) Varusteet ja laitteet)
Tulevaisuudessa mahdollisesti myös erillinen maksupäätelaite (mieluiten integroituna latauslaitteeseen).

Suurteholatausasemat (yli 100 kW, DC-lataus)

Laitekanta (Kuva 2 (kuva)):

Erillinen keskusyksikkö tai keskusyksikkö, johon latauslaitteet on integroitu.
Mahdolliset lataussatelliitit, jos niitä ei ole integroitu keskusyksikköön.
Latausaseman sähkökaappi
Lisänä aina erillinen Helen Sähköverkko Oy:n sähkökaappi.
Tulevaisuudessa mahdollisesti myös erillinen maksupäätelaite (mieluiten integroituna latauslaitteeseen).

Eri latausasemien käyttökohteet

Latausasemien eri laitteiden sijoittelussa tulee välttää kaupunkikuvallisesti herkkiä ympäristöjä, kuten suojeltuja julkisivuja ja muureja tai muita rakenteita.
Type 2- latausasemia voidaan sijoittaa kadunvarsipysäköintiin ja aluepysäköintiin, mutta latausaseman sähkökaapin sijoitteluun tulee kiinnittää erityistä huomiota muun muassa kaupunkikuvalliset asiat ja latausaseman liikenteelle aiheuttamat vaikutukset huomioiden (ks. kuvat 6-10 ja kohdat ”liikenneturvallisuus”, ”latausaseman sijoittaminen kaupunkitilaan” ja ”latausaseman sijoitteluun vaikuttavat kaupunkikuvalliset asiat”).
Suurteholatausasemia voidaan sijoittaa vain pysäköintialueille ja kampapysäköintiin. Poikkeustapauksissa suurteholatausasemia voi olla myös kadunvarsipysäköinnin yhteydessä, muun muassa kaupunkikuvalliset asiat ja latausaseman liikenteelle aiheuttamat vaikutukset huomioiden (ks. kuvat 6-10 ja kohdat ”liikenneturvallisuus”, ”latausaseman sijoittaminen kaupunkitilaan” ja ”latausaseman sijoitteluun vaikuttavat kaupunkikuvalliset asiat”).

Latausasemat ja niihin liittyvien laitteiden enimmäismitoitukset ja määritykset

Latauslaitteiston näkyvien rakenteiden ohjeelliset maksimikoot on esitetty kuvissa 3 (kuva) ja 4 (kuva).
Latauslaitteen komponentit (mm. pistorasiat, luukun vetimet ja lukijat) sijoitetaan 1 000 mm -1 400 mm korkeuteen.
Mahdollinen merkkivalo ei saa olla häikäisevä tai olla ympäristöä häiritsevä (ei punainen tai vihreä kadunvarsipysäköinnin yhteydessä olevissa latauspisteissä). Merkkivalon maksimivoimakkuus on 20W/100lm. Ulkoisten valaisimien asentaminen lataustolppaan on kielletty.
Suurteholatauspisteiden latausjohtojen tulee olla toteutettu niin, etteivät ne aiheuta vaaratilanteita tai muuta haittaa katuympäristössä (eivät saa roikkua kunnossapidon ja muun liikenteen haittana). Kampapysäköinnin yhteydessä sallitaan max. 5 metrin latausjohto.
Laitteiden perustukset eivät saa näkyä eli perustuksen yläpinnan on oltava enintään samalla tasolla kuin ympäröivän rakenteen pinta.

Type 2 -latausasemien (11-22 kW) määritykset:

1-2 ajoneuvon latauslaite tai sähkökaapillinen 1-2 ajoneuvon latauslaite, joka mahdollistaa sähkökaapin integroinnin latauslaitteeseen.
Ei sisällä kiinteitä latausjohtoja, vaan käyttäjät tuovat omat johtonsa.
Tulevaisuudessa korttimaksupäätelaite voi olla joko integroituna laitteeseen tai erillinen maksulaite (mieluiten integroitu).
Lisänä aina erillinen Helen Sähköverkko Oy:n sähkökaappi.

Suurteholatausasemien (yli 100 kW) määritykset:

Erillinen keskusyksikkö tai keskusyksikkö, johon latauslaitteet on integroitu.
Mahdolliset lataussatelliitit (kiinteät latausjohdot)
Latausaseman sähkökaappi
Lisänä aina erillinen Helen Sähköverkko Oy:n sähkökaappi
Tulevaisuudessa korttimaksupäätelaite joko integroituna laitteeseen tai erillinen maksulaite (mieluiten integroitu).
Latausaseman eri elementtien tulee muodostaa järkevä kokonaisuus, eli keskusyksikkö ja sähkökaapit tulisi mahdollisuuksien mukaan sijoittaa mahdollisimman lähelle toisiaan, mutta asennuksessa on huomioitava eri elementtien vaatimat laitevalmistajakohtaiset huoltotilat niiden ympärillä.

Latausaseman laitteiston ulkonäkö ja suhde kaupunkikuvaan

Latauspylvään ja sen sijoittelun on oltava kaupunkikuvaan soveltuvia eikä niillä saa olla kielteistä vaikutusta ympäristöön tai kaupunkikuvaan.
Sähköautojen latausasemien tulee olla Helsinki-ilmeen mukaiset. Latauslaitteen tulee olla yksinkertainen ja pylväsmäinen sekä täyttää tässä kaupunkitilaohjeessa esitetyt väri- ja sijoitusvaatimukset sekä ohjeelliset kokovaatimukset. Tarjottava laite voi olla kooltaan esitettyjä määrityksiä pienempi. Oleellista on hillitty muotoilu. Latauspisteen eri laitteiden tulee muodostaa mahdollisimman yhtenäinen ja järkevä kokonaisuus esim. värimaailman, mitoituksen ja laitteiden sijoituksen osalta.

Värivaihtoehdot Helsingin kaupunkitilaohjeen mukaan (kuva 5 (kuva))

RAL 7042 Traffic Grey A (vaalean harmaa), kiiltävä, kiiltoaste 70
RAL 7021 Black Grey (tumman harmaa), kiiltävä, kiiltoaste 70
Latausaseman keskusyksikön ja sähkökaapin tulee olla samanvärisiä yhtenäisen kokonaisuuden muodostamiseksi.

Grafiikka (kuva 3 (kuva))

Latauslaitteissa tulee olla selkeät käyttöohjeet. Lisäksi sallitaan palvelua tarjoavan yrityksen logo. Muu mainonta on kielletty.
Käyttöohjeet sijoitetaan 1 000 mm-1 300 mm korkeuteen. Ohjealue saa olla enintään 300 mm leveä ja 300 mm korkea. Ohjeet voidaan toteuttaa esimerkiksi teippauksena tai digitaalisella näytöllä. Ohjeet tulee esittää vähintään suomen- ja ruotsinkielillä. Toteutettavasta laitteesta ja käyttöohjeen toteutustekniikasta riippuen laitevalmistaja voi esittää edellä mainitusta poikkeavaa käyttöohjemitoitusta ja sijoittelua.
Operaattorin logo/tunnus sijoitetaan laitteen yläosaan esim. 1 300 mm korkeuteen. Logon/ logossa olevien kirjainten enimmäiskorkeus on 50 mm (yritystunnuksen koko logon mukaan).

Latausasemien sijoittaminen kaupunkitilaan

Yleisohjeet latausaseman asemoinnille

Latausaseman sijoituksessa tulee huomioida kaikki lataukseen liittyvät eri elementit (latauslaite, keskusyksikkö, sähkökaapit ja tulevaisuudessa maksupäätelaite).
Jos kohteessa käytetään sähkökaapillista latauslaitetta, tulee sen kytkentämahdollisuudet olla täysin hyödynnetty, ennen kuin kohteeseen asennetaan lisää sähkökaapillisia latauslaitteita.
Latauslaitteet asennetaan pääsääntöisesti erotuskaistalle. Suositeltava etäisyys liikennealueen reunatuesta 500-700 mm. Jos asennuskohteessa on muita kiinteitä rakenteita (valaisinpylväät, portaalit jne.), asennetaan latauslaitteet niiden kanssa samaan linjaan, kuitenkin maksimissaan 700 mm etäisyydelle reunatuesta.
Latausaseman laitteiden sijoittamista jalkakäytävälle tai pyörätielle tulee välttää. Latausaseman laitteiden sijoittelussa tulee huomioida, että jalankululle on jäätävä aina vähintään 2,5 m vapaa tila. Jos latauspisteen vieressä kulkee pyörätie, tulee pyöräliikenteen tilavaatimus varmistaa pyöräliikenteen tavoiteverkon mukaisesti. Tietoa pyöräliikenteen tavoiteverkosta löytyy Helsingin ohjeita suunnittelijoille -sivustolta.
Latauspiste osoitetaan liikennemerkeillä ja tiemerkinnöillä kaupungin liikenteenohjaussuunnitelman mukaan.

Kadunvarsipysäköinti (kuva 1 (kuva) )

Pääsääntöisesti vain type 2-latausasemia voidaan sijoittaa kadunvarsipysäköinnin yhteyteen. Poikkeustapauksissa suurteholatausasemia voi olla myös kadunvarsipysäköinnin yhteydessä.
Kahden ajoneuvon latauslaite sijoitetaan keskeisesti joka toisen pysäköintiruudun väliin reunatuen taakse.
Kadunvarsipysäköinnin kohdalla latauslaite voidaan sijoittaa lähemmäs kuin 500 mm reunatuesta, jos kiveys/erotuskaista on kapeampi, eikä 2,5 m vapaa jalankulun leveys muutoin täyty.

Pysäköintialue, kaksoiskampa, kampapysäköinti ja vinopysäköinti (kuva 2 (kuva))

Sekä type 2- että suurteholatausasemia voidaan sijoittaa pysäköintialueille, kaksoiskampaan, kampapysäköintiin tai vinopysäköintiin.
Latauslaitteiden etupinnan tulee olla 500-700 mm päässä pysäköintiruudun etureunan reunatuesta tai pysäköintiruudun etureunasta.
Kahden ajoneuvon latauslaite sijoitetaan keskeisesti joka toisen pysäköintiruudun väliin. Yhden ajoneuvon latauslaite sijoitetaan pysäköintiruudun etuosan keskelle.

Latauslaitteen suojaus ja törmäysturvallisuus

Latauslaitteet asennetaan pääsääntöisesti reunatuen taakse, jolloin ne ovat suojassa autoliikenteeltä ja kunnossapidolta.
Mikäli latauslaite halutaan erikseen suojata, tulee käyttää Helsingin kaupunkitilaohjeen mukaisia pollarimalleja. Type 2-latauslaitteita ei tarvitse suojata erillisillä suojauskalusteilla.
Latauslaitteissa tulee olla törmäyksen/kallistuksen tunnistavat sensorit, jotka katkaisevat sähkönsyötön tarvittaessa.

Latausaseman asennuksen varoetäisyydet (kuva 6 (kuva))

Puiden ympärille tulee jättää vähintään 2 500 mm kaivuvapaa alue, joka koskee myös sähkö- ym. kaapelivetoja latauspisteelle.
Latausaseman eri elementit eivät saa olla suoraan maanalaisen johdon, kaapelin tai putken päällä.
Sijoitussuunnitelmaa varten maanalaiset johdot ja kaapelit on selvittävä ja niistä on oltava yhteydessä niiden omistajaan.

Latausaseman sijoitteluun vaikuttavat kaupunkikuvalliset asiat

Latausasemien sijoittamista herkkiin ja arvokkaiksi tunnistettuihin ympäristöihin pyritään välttämään. Näissä laitteiden sijoittamisella olisi suuri vaikutus kaupunkikuvaan ja katutilan visuaaliseen rauhattomuuteen.

Kaupunkikuvan osalta tulee laitteiden sijoituksessa kiinnittää erityistä huomiota seuraaviin asioihin:

Näkymälinjat ja niiden päätteet
Suojellut kohteet, myös latausasemaan rajautuvien tonttien osalta
Merkkirakennukset
Arvokkaat pintamateriaalit ja laajemmat kokonaisuudet
Aukiot
Asemaakaavoissa ja katusuunnitelmissa olevat varaukset
Tiedossa olevat maankäytön muutokset ja rakennuskohteet

Latauspisteitä ei saa sijoittaa:

Pelastusteille
Huoltoliikenteen yhteyksille
Suoraan asuin- tai liikerakennuksen sisäänkäynnin eteen, tilanteissa joissa ne haittaavat tai estävät huolto- ja pelastustoimintaa.
Risteysalueille, missä ne voivat estää näkemiä tai muutoin haitata liikenneturvallisuutta.
Pysähtymismatkalle ennen suojatietä, missä autoilijan huomion tulee kiinnittyä suojatien käyttäjiin tai siten, että latauslaite peittää tai häiritsee liikenteen ohjauslaitteen havaittavuutta.

Liikenneturvallisuus

Näkemät (kuvat 7, 8 ja 9)

Latauspisteiden laitteiden sijoittelussa tulee huomioida, että keskusyksiköitä ja latauspisteen sähkökaappeja ei saa sijoittaa näkemäalueille. Kuvissa 7 (kuva) ja 8 (kuva) on tarkemmin esitetty pysähtymismatkan ja näkemäalueen yhteisvaikutus (nopeusrajoitus) latauspisteiden sähkökaappien ja keskusyksiköiden sijoitteluun tilanteissa, joissa risteävillä kaduilla on samanarvoiset etuajo-oikeussuhteet tai väistämisvelvollisuus. Myös pyöräliikenteen keskinäisessä risteyksessä on huomioitava näkemät (kuva 9 (kuva)). (Lähde 1)

Suojatie, pysäkkialue ja tonttiliittymä (kuva 10 (kuva))

Suojatiet, pysäkkialueet ja tonttiliittymät sekä muut kulkuyhteydet tontille tulee huomioida laitteiden sijoittelussa. Suojatielle tai 5 m sen eteen, pysäkkialueella tai tonttiliittymän kohdalle ei saa sijoittaa latauspisteiden laitteita. Latauspisteiden satelliittien (ilman keskusyksikköä) sijoitus on mahdollista suojatien jälkeen ja tonttiliittymän ympärille, mutta niiden sijoittelussa tulee kiinnittää erityistä huomioita liikenneturvallisuuteen, liikennetekniseen mitoitukseen ja näkemiin.

Lähdeluettelo

Kaupunkiliiton julkaisu: ”Katujen tasoliittymien suunnitteluohjeet” (C55, sivut 64–66). Ohjetta on sovellettu siten, että näkemäalueen pituudeksi on valittu sivusuunnassa 15 metrin poikkeuksellinen arvo ja pääsuunnassa katujen minimiarvot.

Materiaalien hiilikortit

Sisällysluettelo

Kuvaus infrarakentamisen vähähiilisyyden arviointimenetelmästä

Eri pintamateriaalien rakentamisen aikainen hiilijalanjälki muodostuu tuotteiden valmistuksesta (A1-A3), kuljetuksesta työmaalle (A4) ja materiaalin edellyttämistä työmaatoinnoista työmaan aikana (A5). Materiaalin koko elinkaaren aikaiseen hiilijalanjälkeen huomioidaan myös käytön aikaiset päästöt (B1-B8), sekä käytön jälkeiset päästöt (C1-C4). (Väylävirasto 2023.)

Infrarakentamisen vähähiilisyyden arviointimenetelmän mukaan materiaalien hiilijalanjälkeen huomioidaan tällä hetkellä rakentamisen (A-moduuli) aikaiset päästöt ja käytön aikaisista päästöistä (B-moduuli) rakennustuotteiden vaihdot / uusiminen (B4), joka sisältää myös materiaalin purusta, poiskuljetuksesta, jätteenkäsittelystä ja loppusijoituksesta syntyvät päästöt. Infrarakentamisen laskentamenetelmä on päivittyvä ja tulevaisuudessa se kattaa mahdollisesti myös muut elinkaarenvaiheet ja muut kuin fossiiliset kasvihuonekaasupäästöt. (Väylävirasto, 2023.)

Päävaihe	Vaihe	Menetelmään kuuluvuus
A Ennen käyttöä	A1–3 Tuotteiden valmistus	Arvioidaan
	A4 Kuljetukset työmaalle	Arvioidaan
	A5 Työmaatoiminnot	Arvioidaan
B Käytön aikana	B1 Käyttö	Ei arvioida
	B2 Kunnossapito	Hankekohtaisesti sovittaessa
	B3 Korjaukset	Ei arvioida
	B4 Rakennustuotteiden vaihdot / uusiminen	Arvioidaan
	B5 Laajamittaiset korjaukset	Hankekohtaisesti sovittaessa
	B6 Energian käyttö	Ei arvioida
	B7 Veden käyttö	Ei arvioida
	B8 Hyötykäyttö	Ei arvioida tällä menetelmällä
C Käytön jälkeen *	C1 Purkutyöt	Hankekohtaisesti sovittaessa
	C2 Kuljetukset käsittelyyn	Hankekohtaisesti sovittaessa
	C3 Jätteenkäsittely	Hankekohtaisesti sovittaessa
	C4 Loppusijoitus	Hankekohtaisesti sovittaessa
D Elinkaaren ulkopuolella	D1 Tuotejärjestelmän ulkopuoliset hyödyt ja haitat, uudelleenkäyttö, kierrätys, energiakäyttö ja muu talteenotto	Hankekohtaisesti sovittaessa
	D2 Hyödykkeiden vieminen toiseen tuotejärjestelmään	Hankekohtaisesti sovittaessa

* rakenteen purkamisesta aiheutuvat päästöt huomioidaan vain käyttöjakson aikana tehtävien vaihtojen ja korjausten osalta

Uudelleenkäytettävä materiaali

Uudelleen käytettävän materiaalien hiilijalanjäljestä jätetään pois materiaalin valmistuksen (A1-A3) osuus eli materiaalin päästökerroin on 0 kg CO2e. Sama pätee muilta työmailta ylijääneisiin rakennusmateriaaleihin, vaikkei niitä olisi aiemmin käytetty. Kuljetus työmaalle (A4) huomioidaan normaalisti, samoin työmaatoiminnot (A5). Jos työmaalta puretaan materiaalia ja sitä muokataan uudelleen käytettäväksi, on huomioitava materiaalin muokkauksen päästöt, esimerkiksi purettavan betonin murskaus työmaatoimintona (A5), mutta uudelleen käytettävän materiaalin (A1–A3) päästökerroin on edelleen 0 kg CO2e. (Väylävirasto 2023.)

Helsingissä uudelleen käytettäviä päällysteitä ovat mm. noppakivet, nupukivet, paasikivet, reunatuet, luonnonkivilaatat ja kenttäkivet.

Vuotuisten päästöjen koontitaulukko materiaaleittain

Koontitaulukossa esitetään pintamateriaaleille laskettu vuosittainen hiilijalanjälki 100 m2 pinta-alalla. Infrakohteiden arviointi tehdään tyypillisesti 50 vuoden käyttöjaksolle (Väylävirasto 2023). Tämä tarkoittaa, että rakentamisen aikaisten päästöjen lisäksi materiaalin hiilijalanjäljessä huomioidaan käytön aikaisista päästöistä materiaalien vaihdon / uusimisen tarve (B4) mikäli materiaalia tulee uusia annetun 50 vuoden käyttöjaksolla.

Arvot perustuvat Suomessa käytössä olevien materiaalien, tuotteiden, kuljetusten ja työmaatoimintojen keskimääräisiin päästötietoihin, jotka on koostettu kaikille avoimeen ja maksuttomaan infrarakentamisen kansalliseen päästötietokantaan. Tietokantaan on koottu yleisimpien ja tyypillisimpien tuotteiden keskimääräisiä tietoja sekä taustaselvityksiä (SYKE 2025.)

Tarkennettu materiaalikohtainen hiilijalanjälki

Uudelleen käytettävän materiaalien hiilijalanjäljestä jätetään pois materiaalin valmistuksen (A1-A3) osuus eli materiaalin päästökerroin on siis 0 kg CO2e. Sama pätee muilta työmailta ylijääneisiin rakennusmateriaaleihin, vaikkei niitä olisi aiemmin käytetty. Kuljetus työmaalle (A4) huomioidaan normaalisti, samoin työmaatoiminnot (A5). Jos työmaalta puretaan materiaalia ja sitä muokataan uudelleen käytettäväksi, on huomioitava materiaalin muokkauksen päästöt, esimerkiksi purettavan betonin murskaus työmaatoimintona (A5), mutta uudelleen käytettävän materiaalin (A1–A3) päästökerroin on edelleen 0 kg CO2e. (Väylävirasto 2023.)

Helsingissä uudelleen käytettäviä päällysteitä ovat noppakivet, nupukivet, paasikivet, reunatuet, kivilaatat, isonoppakivet ja kenttäkivet.

Graniittipäällysteet

Luonnonkivituotteiden valmistuksen päävaiheet ovat louhinta ja jalostus. Louhinnassa kalliosta irrotetaan raakakivilohkareita, jotka viimeistellään haluttuun kokoon. Jalostuksessa kivi sahataan ja käsitellään pinnaltaan käyttötarkoituksen mukaisesti, esimerkiksi polttamalla tai ristipäähakkaamalla. Materiaalitehokkuuteen vaikuttaa sivukiven määrä ja tuotteen saanto louhitusta kiviblokista. Tuotteen hiilijalanjälkeen vaikuttavat muun muassa louhinnan saanto, sivukiven määrä sekä energian kulutus eri työvaiheissa, kuten porauksessa ja pintakäsittelyssä.

Pintakäsittelyjen aiheuttamasta energiankulutuksesta huolimatta niiden vaikutusta kivien hiilijalanjälkeen ei ole huomioitu, vaan laskennassa käytetään kaikille pintakäsittelyille yhtä päästöarvoa. (SYKE 2024a.)

Infrarakentamisessa käytetään paljon tuontikivituotteita, jotka tulevat pääasiassa Kiinasta ja jonkin verran myös Välimeren maista. Pitkät kuljetusmatkat kasvattavat tuotteen hiilijalanjälkeä. (SYKE 2024a.)

Reunatuki, luonnonkivi V220

Päästöjen jakautuminen elinkaaren vaiheisiin	Suomalainen	Kiinalainen	Uudelleen- käytettävä
A1-A3 tuotteiden valmistus	1892	3848	407
A4 kuljetukset työmaalle	307	5170	51
A5 työmaatoiminnot	784	784	784
B4 Rakennustuotteiden vaihdot / uusiminen	0	0	0
Yhteensä, t kg CO2e	2982	9802	1241

Laskennassa tehdyt määritykset ja tietolähteet:

Tyyppimitat: 220 x 270
Kuljetus rakennuspaikalle: 200 km (suomi) 20020 km (kiina) 20 km (kierrätetty)
Elinkaaren pituus: 50 vuotta
Päästötietojen lähde: CO2data.fi

Noppakiveys

Päästöjen jakautuminen elinkaaren vaiheisiin	Suomalainen	Portugalilainen	Kiinalainen	Uudelleenkäytettävä
A1-A3 tuotteiden valmistus	2918	2918	6236	2036
A4 kuljetukset työmaalle	326	1566	5497	54
A5 työmaatoiminnot	106	106	106	106
B4 Rakennustuotteiden vaihdot / uusiminen	0	0	0	0
Yhteensä, t kg CO2e	3350	4590	11839	2196

Laskennassa tehdyt määritykset ja tietolähteet:

Tyyppimitat: 90 x 90 x 90 mm
Kuljetus rakennuspaikalle: 200 km (suomi) 4020 km (portugali) 20020 km (kiina) 20 km (kierrätetty)
Elinkaaren pituus: 50 vuotta
Päästöietojen lähde: CO2data.fi

Nupukiveys

Päästöjen jakautuminen elinkaaren vaiheisiin	Suomalainen	Kiinalainen	Uudelleenkäytettävä
A1-A3 tuotteiden valmistus	3811	10594	2036
A4 kuljetukset työmaalle	656	11059	108
A5 työmaatoiminnot	106	106	106
B4 Rakennustuotteiden vaihdot / uusiminen	0	0	0
Yhteensä, t kg CO2e	4572	21759	2250

Laskennassa tehdyt määritykset ja tietolähteet:

Tyyppimitat: 140 x 140 x 220 mm
Kuljetus rakennuspaikalle: 200 km (suomi) 20020 km (kiina) 20 km (kierrätetty)
Elinkaaren pituus: 50 vuotta
Päästötietojen lähde: CO2data.fi

Luonnonkivilaatoitus

Päästöjen jakautuminen elinkaaren vaiheisiin	Suomalainen	Kiinalainen	Uudelleenkäytettävä
A1-A3 tuotteiden valmistus	4482	7506	2035
A4 kuljetukset työmaalle	419	7068	69
A5 työmaatoiminnot	101	101	101
B4 Rakennustuotteiden vaihdot / uusiminen	0	0	0
Yhteensä, t kg CO2e	5002	14674	2205

Laskennassa tehdyt määritykset ja tietolähteet:

Tyyppimitat: 595 x 295 x 80 mm
Kuljetus rakennuspaikalle: 200 km (suomi) 20020 km (kiina) 20 km (kierrätetty)
Elinkaaren pituus: 50 vuotta
Päästötietojen lähde: CO2data.fi

Betonikiveykset ja -pinnat

Betonituotteiden hiilijalanjälkeen vaikuttaa eniten betoniresepti, erityisesti käytetyn sementin määrä ja laatu. Sementin valmistus vaatii paljon energiaa ja vapauttaa merkittävästi hiilidioksidia, mikä voi muodostaa yli 50 % betonituotteen elinkaaren aikaisista päästöistä. (SYKE 2024b.)

Erilaisissa betonikivissä kiven paksuus, saumat tai reikien määrä voivat vaihdella, mikä vaikuttaa tuotteen m²-painoon. Hiilijalanjälki lasketaan ilman saumoja, ja sauma-aineet käsitellään erillisenä panoksena. Tarkemman päästöarvon laskeminen edellyttää että on tiedossa kivityypin paino (SYKE 2024b.)

Sementin päästöosuutta voidaan vähentää korvaamalla osa sementistä teollisuuden sivutuotteilla, kuten lentotuhkalla ja masuunikuonalla. (SYKE 2024b.) Vähähiilisyyden tunnuksena käytetään merkintää GWP.NN, jossa GWP.REF tarkoittaa suomalaisten valmisbetonivalmistajien keskimääräistä päästötasoa, ja NN-luku päästöjä verrattuna referenssitasoon (Suomen betoniyhdistys, n.d). Markkinoilla on saatavilla myös valmiita betonikiviä, joiden päästövähennys on 57 % verrattuna vuonna 2020 valmistettuihin tuotteisiin (Rudus n.d.).

Betonikiveys

Päästöjen jakautuminen elinkaaren vaiheisiin
A1-A3 tuotteiden valmistus	4714
A4 kuljetukset työmaalle	76
A5 työmaatoiminnot	103
B4 Rakennustuotteiden vaihdot / uusiminen	5188
Yhteensä, t kg CO2e	10080

Laskennassa tehdyt määritykset ja tietolähteet:

Tyyppimitat: paksuus 80 mm
Kuljetus rakennuspaikalle: 25 km
Elinkaaren pituus: 25 vuotta
Päästötietojen lähde: CO2data.fi

Betonikiveys, nurmikivi

Päästöjen jakautuminen elinkaaren vaiheisiin
A1-A3 tuotteiden valmistus	2947
A4 kuljetukset työmaalle	46
A5 työmaatoiminnot	825
B4 Rakennustuotteiden vaihdot / uusiminen	4114
Yhteensä, t kg CO2e	7932

Laskennassa tehdyt määritykset ja tietolähteet:

Tyyppimitat: paksuus 80 mm
Kuljetus rakennuspaikalle: 25 km
Elinkaaren pituus: 25 vuotta
Päästötietojen lähde: CO2data.fi

Betonikivilaatoitus

Päästöjen jakautuminen elinkaaren vaiheisiin
A1-A3 tuotteiden valmistus	4595
A4 kuljetukset työmaalle	72
A5 työmaatoiminnot	87
B4 Rakennustuotteiden vaihdot / uusiminen	5051
Yhteensä, t kg CO2e	9807

Laskennassa tehdyt määritykset ja tietolähteet:

Tyyppimitat: paksuus 80 mm
Kuljetus rakennuspaikalle: 25 km
Elinkaaren pituus: 25 vuotta
Päästöietojen lähde: CO2data.fi

Betonivalulaatta GWP.REF

Päästöjen jakautuminen elinkaaren vaiheisiin	GWP.REF
A1-A3 tuotteiden valmistus	5961
A4 kuljetukset työmaalle	57
A5 työmaatoiminnot	125
B4 Rakennustuotteiden vaihdot / uusiminen	0
Yhteensä, t kg CO2e	6143

Laskennassa tehdyt määritykset ja tietolähteet:

Tyyppimitat: paksuus 150 mm
Kuljetus rakennuspaikalle: 10 km
Elinkaaren pituus: 50 vuotta
Päästötietojen lähde: CO2data.fi

Betonivalulaatta, GWP.85

Päästöjen jakautuminen elinkaaren vaiheisiin	GWP.85
A1-A3 tuotteiden valmistus	5252
A4 kuljetukset työmaalle	57
A5 työmaatoiminnot	125
B4 Rakennustuotteiden vaihdot / uusiminen	0
Yhteensä, t kg CO2e	5434

Laskennassa tehdyt määritykset ja tietolähteet:

Tyyppimitat: paksuus 150 mm
Kuljetus rakennuspaikalle: 10 km
Elinkaaren pituus: 50 vuotta
Päästötietojen lähde: CO2data.fi

Maatiilipäällysteet

Savitiilien valmistuksessa käytetään savea, hiekkaa, vettä ja mahdollisesti kalkkia ja sahanpurua muuttamaan tiilen ominaisuuksia. Tiilet poltetaan tunneliuunissa korkeassa, n. 1050 asteen lämpötilassa. Tuotteen valmistuksen kasvihuonekaasupäästöihin vaikuttavat eniten poltto- ja kuivausprosessit sekä niissä käytetty polttoaine. (SYKE 2024a.)

Maatiliä tehdään sekä Suomessa että tuodaan ulkomailta, pääasiassa Tanskasta ja Saksasta. Suomessa maatiilet valmistetaan käyttämällä maakaasua, tai erikseen tilattaessa biokaasua (Wienerberger n.d.).

Maatiili

Päästöjen jakautuminen elinkaaren vaiheisiin	Suomi	Tanska
A1-A3 tuotteiden valmistus	4387	4387
A4 kuljetukset työmaalle	194	626
A5 työmaatoiminnot	103	103
B4 Rakennustuotteiden vaihdot / uusiminen	0	0
Yhteensä, t kg CO2e	4683	5116

Laskennassa tehdyt määritykset ja tietolähteet:

Tyyppimitat: paksuus 62 mm
Kuljetus rakennuspaikalle: 125 km (suomi) 820 km (tanska)
Elinkaaren pituus: 50 vuotta
Päästötietojen lähde: CO2data.fi

Asfalttipäällysteet

Asfaltin valmistuksessa käytetään pääasiassa murskattua kiviainesta (n. 95 %), johon lisätään pieni määrä bitumia (n. 5 %) sitomaan rakenne. Bitumi on öljynjalostuksen sivutuote, joka toimii asfaltin sideaineena. Erilaisiin asfalttityyppeihin voidaan lisätä myös täyteaineita, kuten kalkkikiveä, kivituhkaa, polymeerejä tai kuituja, jotka parantavat materiaalin ominaisuuksia. Valmistusprosessissa bitumin ja kiviaineksen yhdistämiseksi tarvitaan korkea lämpötila, tyypillisesti 100–180 °C. (SYKE 2024c.)

Suomessa kierrätetty asfaltti on yleisesti käytössä päällystystöissä. Kierrätysasfaltti valmistetaan murskaamalla vanhaa asfalttia ja sekoittamalla sitä uuteen massaan. Kierrätysasfaltin käyttö vähentää bitumin ja luonnon kiviaineksen tarvetta, mikä säästää luonnonvaroja ja vähentää päästöjä. Yleisimmin käytetyssä remix-menetelmässä uusi päällyste sisältää keskimäärin 75 % vanhaa päällystettä. (Väylävirasto 2020).

Asfaltti AB16 50 mm

Päästöjen jakautuminen elinkaaren vaiheisiin
A1-A3 tuotteiden valmistus	588
A4 kuljetukset työmaalle	94
A5 työmaatoiminnot	21
B4 Rakennustuotteiden vaihdot / uusiminen	1018
Yhteensä, t kg CO2e	1720

Laskennassa tehdyt määritykset ja tietolähteet:

Tyyppimitat: paksuus 50 mm
Kuljetus rakennuspaikalle: 15 km
Elinkaaren pituus: 20 vuotta
Päästötietojen lähde: CO2data.fi

Sitomattomat kulutuskerrokset

Kivituhka #0-6

Kivituhka on niin sanottu sivutuote, joka syntyy, kun luonnonkiviaineksesta tehdään mursketta. Tämän vuoksi kivituhkan valmistukselle ei ole kohdennettu murskeen valmistuksen (A1-A3) päästöjä. Näin ollen materiaalin hiilijalanjälki on 0 kg CO2e. Kuljetus työmaalle (A4) huomioidaan normaalisti, samoin työmaatoiminnot (A5). (SYKE 2024a.)

Päästöjen jakautuminen elinkaaren vaiheisiin
A1-A3 tuotteiden valmistus	0
A4 kuljetukset työmaalle	41
A5 työmaatoiminnot	96
B4 Rakennustuotteiden vaihdot / uusiminen	0
Yhteensä, t kg CO2e	137

Laskennassa tehdyt määritykset ja tietolähteet:

Tyyppimitat: paksuus 100 mm
Kuljetus rakennuspaikalle: 25 km
Elinkaaren pituus: 50 vuotta
Päästötietojen lähde: CO2data.fi

Iskua vaimentavat päällysteet

Turvasora 300 mm putoamiskorkeus 0,5-2 m

Turvasora valmistetaan luonnonsorasta, joka seulotaan ja pestään, jotta hienoaines saadaan poistettua. Tämä estää materiaalin tiivistymisen käytön aikana. Valmistusprosessiin kuuluu muun muassa kiven kaivaminen, pesu ja lajittelu, ja sen hiilijalanjälkeen vaikuttaa erityisesti näissä vaiheissa käytetty energia. (SYKE 2024a.)

Päästöjen jakautuminen elinkaaren vaiheisiin
A1-A3 tuotteiden valmistus	216
A4 kuljetukset työmaalle	131
A5 työmaatoiminnot	285
B4 Rakennustuotteiden vaihdot / uusiminen	3643
Yhteensä, t kg CO2e	4275

Laskennassa tehdyt määritykset ja tietolähteet:

Tyyppimitat: paksuus 300 mm (putoamiskorkeus 0,5-2 m)
Kuljetus rakennuspaikalle: 25 km
Elinkaaren pituus: 10 vuotta
Päästötietojen lähde: CO2data.fi

Turvahake

Päästöjen jakautuminen elinkaaren vaiheisiin
A1-A3 tuotteiden valmistus	221
A4 kuljetukset työmaalle	65
A5 työmaatoiminnot	285
B4 Rakennustuotteiden vaihdot / uusiminen	3397
Yhteensä, t kg CO2e	3968

Laskennassa tehdyt määritykset ja tietolähteet:

Tyyppimitat: paksuus 300 mm (putoamiskorkeus 0,5-2 m)
Kuljetus rakennuspaikalle: 25 km
Elinkaaren pituus: 10 vuotta
Päästötietojen lähde: Ihku-laskentapalvelu

Valettava turva-alusta

Valettava turva-alusta koostuu pohjakerroksesta, joka valmistetaan kierrätetyistä autonrenkaista saadusta SBR-kumirouheesta ja pintakerroksesta, joka on läpivärjättyä EPDM-kumirouhetta. Molempiin kerroksiin on lisätty polyuretaanipohjaista sideainetta.

Turva-alustojen hiilijalanjälki on arvioitu niiden koostumusten perusteella. Muovituotteiden päästöihin vaikuttavat erityisesti käytetyt raaka-aineet (65-95 %) ja niiden laatu, kun taas valmistusprosessin osuus (2-30 %) vaihtelee energiatehokkuuden ja fossiilisten polttoaineiden käytön mukaan. (SYKE 2024d.)

Päästöjen jakautuminen elinkaaren vaiheisiin
A1-A3 tuotteiden valmistus	13062
A4 kuljetukset työmaalle	23
A5 työmaatoiminnot	3
B4 Rakennustuotteiden vaihdot / uusiminen	53458
Yhteensä, t kg CO2e	66545

Laskennassa tehdyt määritykset ja tietolähteet:

Tyyppimitat: paksuus 80 mm (putoamiskorkeus < 2,1 m)
Kuljetus rakennuspaikalle: 15 km
Elinkaaren pituus: 10 vuotta
Päästötietojen lähde: CO2data.fi

Puupäällysteet

Rakentamisen puutuotteiden valmistus alkaa puun hakkuulla, kuljetuksella tehtaalle ja jatkokäsittelyllä halutuksi tuotteeksi. Tukit sahataan ja höylätään käyttötarkoituksen mukaan, minkä jälkeen puutavara kuivataan joko ilmakuivauksella tai keinotekoisesti. Yleisin ulkotilojen pintamateriaali, kestopuu kyllästetään kyllästyssylinterissä, jossa käytetään vettä ja painetta säilöntäaineiden imeyttämiseksi puuhun. Suomessa käytetään NTR A- ja AB-luokkien kupariyhdisteitä sisältäviä kyllästysaineita. (SYKE 2024e.)

Puumateriaalin hiilijalanjälki muodostuu valmistuksen eri vaiheista. Raakatukkien kuljetusmatkat, työkoneiden päästöt, sahatavaran valmistuksessa käytettävät polttoaineet ja puun kuivausmenetelmän energiatehokkuus ovat merkittäviä tekijöitä. Lisäksi käsittelyn määrä ja kyllästysprosessissa käytettyjen säilöntäaineiden päästöt vaikuttavat hiilijalanjälkeen. (SYKE 2024e.)

Laudoitus, lehtikuusi

Päästöjen jakautuminen elinkaaren vaiheisiin	lehtikuusi
A1-A3 tuotteiden valmistus	265
A4 kuljetukset työmaalle	4
A5 työmaatoiminnot	0
B4 Rakennustuotteiden vaihdot / uusiminen	516
Yhteensä, t kg CO2e	785

Laskennassa tehdyt määritykset ja tietolähteet:

Tyyppimitat: 28×120 mm
Kuljetus rakennuspaikalle: 15 km
Elinkaaren pituus: 25 vuotta
Päästötietojen lähde: CO2data.fi

Laudoitus, painekyllästetty

Päästöjen jakautuminen elinkaaren vaiheisiin	painekyllästetty
A1-A3 tuotteiden valmistus	426
A4 kuljetukset työmaalle	5
A5 työmaatoiminnot	0
B4 Rakennustuotteiden vaihdot / uusiminen	678
Yhteensä, t kg CO2e	1109

Laskennassa tehdyt määritykset ja tietolähteet:

Tyyppimitat: 28×120 mm
Kuljetus rakennuspaikalle: 15 km
Elinkaaren pituus: 25 vuotta
Tietojen lähde: CO2data.fi

Muut päällysteet

Hiekkatekonurmi sis. SBR-täyteaine ja hiekka

Tekonurmikentät valmistetaan pääasiallisesti synteettisistä polymeerimateriaaleista. Nukkalanka valmistetaan usein polyeteenistä, polypropeenista tai nailonista, ja taustakangas polypropeenista, polyuretaanista tai lateksista. Täyteaineena käytetään stabiloivaa hiekkaa ja kierrätetyistä autonrenkaista valmistettua SBR-kumirouhetta. Muita synteettisiä täyteaineita ovat EPDM ja TPE, ja luonnonmateriaalien, kuten korkin ja kookoskuitujen, käyttö on yleistymässä. (SYKE 2024d.)

Päästöjen jakautuminen elinkaaren vaiheisiin
A1-A3 tuotteiden valmistus	1449
A4 kuljetukset työmaalle	5
A5 työmaatoiminnot	8
B4 Rakennustuotteiden vaihdot / uusiminen	6952
Yhteensä, t kg CO2e	8413

Laskennassa tehdyt määritykset ja tietolähteet:

Tyyppimitat: kuitupituus 35 mm
Kuljetus rakennuspaikalle: 10 km
Elinkaaren pituus: 10 vuotta
Päästötietojen lähde: CO2data.fi

Takaisin ylös

Uuden ohjekortin tekeminen (2024)

Ohjekortti on tiivistelmä laajemman ohjeen tai tyyppipiirustussarjan sisällöistä. Alkuperäinen laaja ohje tulee olla tallennettuna kaupungin muille sivustoille, kuten Ohjeita suunnittelijoille -sivustolle.

TEE NÄIN

Kirjoita kortti valmiiksi tekstinkäsittelyohjelmalla.

Käytä tekstissä seuraavia alaotsikoita, mikäli ne sopivat sisältöön.

Visuaaliset laatuvaatimukset

Tekniset laatuvaatimukset

Määräykset

Ohjeet

Muu aihekohtainen sisältö
Otsikoi muu aihekohtainen sisältö sitä parhaiten kuvaavilla otsikoilla.

Listat
Kirjoita listan tekstit omille riveilleen ilman luettelomerkkiä. Lihavoi listan otsikko.

Täytä lomakkeeseen kortin tiedot. Tekstin ja kuvien suositeltava yhteispituus on maksimissaan kolme A4 sivua.

Lähetä lomake.

Jos kortti on kelvollinen ohjeeksi tai tyyppipiirustukseksi, se viedään Kaupunkitilaohjeen sivulle muutaman viikon kuluessa. Luonnos lähetään sinulle hyväksyttäväksi ennen julkaisua.

Ohjekortin otsikko

Ohjekortin ingressi-teksti

Ingressi: kirjoita kortin sisältö tiivistettynä muutamaan lauseeseen.

Ohjekortin sisältö

• Käytä napakkaa, selkeää ja virheetöntä kieltä. • Pyri lyhyisiin ja loogisiin lauserakenteisiin. • Lihavoi alaotsikot. • Ohjekortin suositeltava pituus on maksimissaan kolme A4-sivua. • Kortti on yleisimmin kaksipalstainen. Teksti on vasemmalla, kuvat oikealla. Poikkeustilanteissa voidaan tehdä yksipalstainen kortti, jos se on sisällön vuoksi luettavampi muoto.

Lisätiedot ja lähteet -osio:

Älä lisää linkkejä! Kirjoita lähteen nimi sellaisessa muodossa, että se löytyy Googlesta tai Helsingin ohjesivustoilta hakemalla. Project wise -polun voi kirjoittaa auki.

Helsingin ohjeet ja linjaukset

Älä lisää linkkejä! Kirjoita lähteen nimi sellaisessa muodossa, että se löytyy Googlesta tai Helsingin ohjesivustoilta hakemalla. Project wise -polun voi kirjoittaa auki.

Hakusanat

Kortti on löydettävissä sivuston haussa vain siihen kirjattujen hakusanojen mukaisesti. Kirjoita tähän lista hakusanoista, joilla haettaessa tämän kortin tulee löytyä. Hakusana on yksittäinen sana, perusmuodossa ja taivutettuna, kuten porras, portaat. Erota hakusanat toisistaan pilkulla.

Sähköpostiosoitteesi

Kuvien ja muiden sisältöjen osalta otamme yhteyttä niiden toimitustapaa varten.

Kalusteiden puitesopimukset

Kaupunkiympäristön toimialalla on puitesopimukset alla olevista, kaupunkitilaohjeen kaupunkikalustemalliston mukaisista tuotteista. Toimittajien muut kalusteet ja varusteet, joista ei ole mainintaa tällä sivulla, eivät ole puitesopimuksen piirissä. Korvaavat ja täydentävät kalusteet voi hankkia suorahankinnalla. Poikkeamat puitesopimustuotteista tulee hyväksyttää toimialan kalusteryhmällä.

Suunnitelmiin kirjataan valitun kalusteen tuotetietojen lisäksi kaupunkikalustemalliston tuotekortin koodi sekä maininta ”tai vastaava puitesopimuskaluste”. Kaupungin omien mallien kohdalla tätä mainintaa ei tarvita.

Koodit viittaavat Helsingin kaupunkitilaohjeen kaupunkikalustemalliston tuotekortteihin. Hankintatapa tulee tarkistaa aina kaupunkitilaohjeesta. Uuteen ikkunaan avautuvassa pdf-tiedostossa saattaa olla useita sivuja.

A. Aidat ja kaiteet

B. Ajoesteet ja pollarit

B2 Teräspollari
- PDF
- Ohjekortti (B2)

C. Ilmoitustaulut ja kyltit

D. Istuimet

HKI-mallit

D9 Selkänojattomat penkit

D10 Yleispenkit

D11 Yleistuolit

D12 Yleispenkit

D13 Yleistuoli

Yhdistelmätuoteperheet

Yhdistelmätuoteperheet sisältävät pöydän (D15), selkänojattoman penkin (D9) ja selkänojallisen penkin (D10-12) sekä tuolin (D13). Tuotteita voi käyttää eri yhdistelminä tai yksittäisinä tuotteina.

E. Istutusastiat

F. Puunsuojat

G. Pyörätelineet

H. Roska-astiat

I. Liikenteenohjauslaitteet

J. Kaupunkikäymälät

K. Pysäkit ja mainoslaitteet

L. Varusteet ja laitteet

M. Hyönteishotellit

C6 Iso vitriinitaulu HKI

Materiaalit

Teräs ja lasi.

Pintakäsittely / viimeistely

Teräs: kuumasinkitys + Zirkonium-pohjainen tai vastaava pinnoite + jauhemaalaus polyesteripulverilla
(tai vastaava yhdistelmä, jossa kuumasinkityksen päälle tehdään pintamaalin tartuntaa ja kestävyyttä lisäävä käsittely)

Värivaihtoehdot

RAL 7021

Ylläpito

Noudatetaan peittomaalatun ja ruostumattoman teräksen ylläpito-ohjetta.

Hankintatapa

Suorahankinta

Saarikortit

Tervetuloa käyttämään Helsingin saarikortteja!

Saarikorteilta löydät tietoa saarten

nykytilasta, palveluista ja nykykäytöstä
historiasta, ominaispiirteistä, luonnosta ja maisemasta
kunnossapidosta ja siihen liittyvistä toimenpiteistä ja muutostarpeista
saarten tulevaisuuden näkymistä, tavoitteista ja niitä koskevista suunnitelmista

Ensimmäisessä vaiheessa talvella 2022-23 sivustolle koostettiin saarikortteja itäisen saariston saarista. Mukana on yhteensä 14 sellaista saarta, joissa on Helsingin kaupungin omistamia, yleiseen virkistyskäyttöön tarkoitettuja alueita. Saarikortteja kehitetään ja päivitetään jatkuvasti. Kortteihin liittyviä kehitys- ja korjausehdotuksia, ideoita ja muuta palautetta voi lähettää Helsingin palautekanavan kautta (linkki).

Saarikorttien rakenne ja lukuohje

PALVELUT

Palvelut -osiossa on lueteltu saarelta löytyvät palvelut. Vesiliikenneyhteyksiä lukuun ottamatta nämä ovat pääosin kaupungin tuottamia julkisia palveluita. Jos kyseessä on yksityinen tai maksullinen palvelu, se on kirjattu näkyviin.

Vesiliikenneyhteydet = kulkuyhteydet saareen

Laiturit = saarelta löytyvät vesiliikenne-, vierasvene-, septi- ja uimalaiturit

Mahdolliset maksulliset laiturit = jos saarella on yksityisiä, maksullisia rantautumispaikkoja

Rantautumis- ja kiinnittäytymispaikat = mihin saarella voi rantautua

Sauna = saarelta löytyvät saunat

Keittokatos = saarelta löytyvät keittokatokset

Rakennettu tulipaikka = tulipaikat retkeilyä varten

Hiiligrilli = yleisessä käytössä oleva hiiligrilli

Polttopuuhuolto = polttopuut tulentekoa varten

WC/käymälä = saaren wc- ja käymälätilat

Jätehuolto = onko saarella jatkuvaa jätehuoltoa

Kaivo = saarelta löytyvät kaivot ja veden juomakelpoisuus

Taukopaikka = retkeilijöille suunnatut levähdys- ja taukopaikat

Telttailupaikka = saarelta löytyvät luvalliset telttailupaikat

Mahdolliset maksulliset telttailupaikat = jos saarella on yksityisiä, maksullisia telttailupaikkoja

Opastaulu = opastus saarella

Reitit = saarella kulkevat reitit ja polut

Luontopolku = saarelta löytyvä luontopolku

Esteettömät palvelut = saaren esteettömät palvelut ja kulkeminen

Muut palvelut = kiinnitysrenkaat, vuokrattava kokoustila tms. saaren käyttöä tukevat palvelut

Kiinteistöjen vuokraus -kartassa on kuvattu Helsingin maanomistus- ja vuokra-alueet. Aineisto on tarkoitettu vain kaupungin sisäiseen käyttöön, ja linkki vie kaupungin sisäiseen karttapalveluun

KUNNOSSAPIDON TOIMENPITEET JA MUUTOSTARPEET

Osiossa kuvataan saarta koskevia kunnossapidon toimenpiteitä, vastuutahoja ja mahdollisia muutostarpeita. Kunnossapidon toteutustapa kuvataan vain niistä kohteista, joissa kaupunki on kunnossapitäjänä ja jotka ovat yleisessä käytössä. Osaa kohteista hallinnoivat vuokralaiset.

RAKENNUKSET = saunoja ym. rakennuksia sekä WC/käymälöitä koskevat kunnossapidon toimenpiteet sekä havaitut muutostarpeet

RAKENTEET = laitureita, rantautumis- ja kiinnittäytymispaikkoja, keittokatoksia, rakennettuja tulipaikkoja ja muita rakenteita sekä kaivoja koskevat kunnossapidon toimenpiteet sekä havaitut muutostarpeet

VARUSTEET JA KALUSTEET = taukopaikkoja, opastauluja, luontopolkuja, hiiligrillejä ym. varusteita ja kalusteita koskevat kunnossapidon toimenpiteet sekä havaitut muutostarpeet

PUHTAANAPITO = puhtaanapitoa koskevat kunnossapidon toimenpiteet sekä havaitut muutostarpeet

LUONNONHOITO = metsien ja niittyjen hoitoa koskevat kunnossapidon toimenpiteet sekä havaitut muutostarpeet

KUNNOSSAPIDON ROOLIT = vastuutahot, sisäiset yhteistyön tahot, muut keskeiset toimijat sekä käytännön toteutuksen lyhyt kuvailu

KUSTANNUKSET = nykyiset kunnossapidon kustannukset sekä arvio muutostarpeiden kustannuksista

LISÄTIEDOT = muu kunnossapitoon ja muutostarpeisiin liittyvä informaatio

LUONTO JA MAISEMA

Luonto ja maisema -osiossa on kuvattu saaren ominaispiirteitä ja mahdollisia arvokkaita luontotyyppejä ja suojelualueita.

Luontotiedot kartalla -linkin takaa löytyy Helsingin karttapalveluun syötettyjä luontotietoja paikkatietoaineistoina:

uhanalaiset ja silmälläpidettävät luontotyypit
metsä- ja kääpäkohteet
tärkeät matelija- ja sammakkoeläinkohteet
arvokkaat geologiset kohteet
tärkeät lepakko- ja lintualueet
arvokkaat kasvikohteet
suojellut luontotyypit, Natura-alueet ja luonnonsuojelualueet

HISTORIA

Historia-osiosta löytyvät saaren historiaa koskevat tiedot tiivistetysti. Kulttuuriympäristöt kartalla -linkin takaa löytyy Helsingin karttapalveluun syötettyjä tietoja paikkatietoaineistona:

suojellut rakennukset ja alueet
arvoympäristöt
maakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt

TULEVAISUUS

Tulevaisuus-osiossa kuvataan saaren kehittymistä ja tulevaisuuden näkymiä. Osiossa esitellään mm. saavutettavuuden kehittämistä ja ajankohtaisia kehityssuunnitelmia.

Puistojen opastus

Puistotaulujen opastetelineet ovat Helsingin kaupungin omaa mallistoa. Uusissa kohteissa ja informaatiotauluissa käytetään C3 opastauluja. Mallia C5 käytetään vain kyseisen mallin mukaisia tauluja uusittaessa.

Puistotaulujen ohjeiden sisältö:

Puistotaulujen ohjeistus
Esimerkit ja valmiit taulut
Mallipohjat
Piktogrammit
Tekstimallit eri tyyppisiin tauluihin eri kielillä
Tilauslomakkeet

Hankintatapa

Suorahankinta