Esteetön kaupunkitila

Esteetön kaupunkitila vahvistaa turvallisuutta, asukkaiden hyvinvointia ja koko yhteiskunnan toimivuutta. Esteettömyys tulee huomioida Helsingin kaupunkitilaa suunniteltaessa ja laajat esteettömyyden ohjeet löydät Helsinki kaikille sivustolta.

Tästä kortista löydät tiivistetyn tiedon siitä, missä kaupunkitilan paikoissa ja ratkaisuissa esteettömyys on huomioitu ja sisällytetty ohjeisiin.


Esteettömyyden perus- ja erikoistaso

Esteettömyyden ja saavutettavuuden toteuttamiseksi Helsingin kaupunki on määritellyt seuraavat tavoitetasot.

Esteettömyyden erikoistason alueet määräytyvät alueen palvelutar­jonnan ja käytön mukaan tavallista suurempia esteet­tömyysvaatimuksia omaavista alueista, reiteistä tai kohteista.

Esteettömyyden perustasolla tarkoitetaan korkeata­soista, esteetöntä ja turvallista julkisen ympäristön laa­tua. Kaikkien muiden kuin erikoistason alueiden tulisi täyttää perustason esteettömyysvaatimukset.

Erikoistasoa vaativat alueet ja niiden rajaus tehdään aina tapauskohtaisesti. Seuraavilla alueilla tulisi toteuttaa korkeampaa esteettömyyden erikoistasoa:  

  • keskusta-alueet
  • kävelykadut
  • julkisen liikenteen asemat ja pysäkit
  • terveys- ja hyvinvointikeskukset, perhekeskukset, palvelutalot sekä niiden ympäristöt
  • sairaalaympäristöt sekä näiden rajapinnat yleisten alueiden kanssa
  • kaikille suunnatut liikunta- ja leikkipaikat (kaupun­gin omistamat ulkoalueilla sijaitsevat)
  • kauppakeskukset

Esteettömyyden perus- ja erikoistason eroavaisuudet on esitetty esteettömän rakentamisen SuRaKu-ohjeistuksessa (Valtakunnalliset ulkoalueita koskevat ohjeet).


Esteetön kaupunkitila

Kaupunkitilassa on kalusteita ja rakenteita, joiden mitoituksessa tulee huomioida esteettömyys ja ergonomia.


Kalusteet ja rakenteet, ohjeita Kaupunkitilaohjeessa

Kaupunkitilassa on kalusteita ja rakenteita, joiden mitoituksessa tulee huomioida esteettömyys ja ergonomia.

Istuin tulee olla mitoitukseltaan esteetön (istuinkorkeus, istuimen kulma ja selkänojan kulma). Osassa istuimista tulee olla käsinojat seisomaan nousun helpottamiseksi. Silloin kun istuimelle halutaan nousta pyörätuolista, käsinoja sijoitetaan noin 600 mm etäisyydelle penkin päästä. Muotopaletti

Käsijohde tulee aina sijoittaa esteettömyysohjeiden mukaiselle korkeudelle. Sijoituskorkeus on perustasolla 900 mm maan pinnasta. Erikoistason kohteeseen asennetaan käsijohteet kahelle korkeudelle, 900 mm ja 700 mm. A6 Käsijohteet

Pyöräkatos ja joukkoliikenteen katos tulee olla hyvin valaistu, jotta käyttäjä näkee lukita pyörän ja lukea informaatiota, kuten pysäkkikartat pysäkin seinässä. G Pyörätelineet ja pyörätelineiden sijoitusohje (G) Pyörätelineet

Opasteiden eri sisältöjen esteettömän suunnittelun ohjeet löytyvät Kaupunkiopastuksen periaatteet ohjekortista.

Rakenteista luiskat ja portaat tulee toteuttaa esteettömiksi. Luiskat Portaat


Esteetön valaistus, ohjeita Kaupunkitilaohjeessa

Esteettömien reittien valaistuksen tulee olla katkeamaton, hyvin ympäristön värejä toistava ja riittävän tehokas turvalliseen liikkumiseen. Kaupunkivalaistus -hakemistosta löydät ohjeet valaistuksen suunnitteluun.

Laadukkaan ja esteettömän valaistuksen perusvaatimuksia ovat riittävä valaistusvoimakkuus, tehokas häikäisysuojaus, harkitut pintakirkkaus- eli luminanssisuhteet, valon tasaisuus, oikea valon suuntaus ja sopivat valon väriominaisuudet.

Kestävä kaupunkitila

 

Neljä kestävän kaupunkitilan näkökulmaa.

 

KUNNIANHIMOINEN ILMASTOVASTUU

Ilmastonäkökulma on läpäisevästi osa kaikkea päätöksentekoa ja otetaan huomioon erityisesti kaupunkirakentamisessa, liikkumisessa ja energiaratkaisuissa. Tavoitteena on hiilineutraali Helsinki 2030, hiilinolla vuonna 2040 ja tämän jälkeen hiilinegatiivisuus.

Etenevä ilmastonmuutos edellyttää myös vaikutuksiin sopeutumista. Helsinkiläisten elämänmuotoa, terveyttä ja omaisuutta suojataan varautumalla sään ääri-ilmiöihin ja niiden välillisiin vaikutuksiin. Toimiva kaupunkirakenne mahdollistaa hulevesien hallinnan ja tulvariskien minimoimisen ja vähentää lämpösaarekeilmiötä. Helsingin kaupunki päivittää vähähiilisyyteen liittyviä tavoitteita vuosittain.

Ilmastonmuutoksen hillinnän toimenpiteitä

  • Tunnistetaan maaperän, kasvillisuuden ja hiiltä sisältävien rakenteiden merkitys hiilensidonnalle. Säilytetään ja hyödynnetään näitä.
  • Kunnostetaan olemassa olevaa rakennettua ympäristöä elinkaaren kannalta oleellisella hetkellä. Pitkä elinkaari on myös hyvää omaisuuden hallintaa.
  • Vähennetään työmaista ja liikenteestä aiheutuvia ilmasto- ja pienhiukkaspäästöjä vähäpäästöisellä kalustolla ja sujuvoittamalla liikennejärjestelyitä.
  • Käytetään vähähiilisiä esirakentamismenetelmiä, betonituotteita ja materiaalivaihtoehtoja.
  • Suunnitellaan ja rakennetaan vähähiilistä ja vehreää kaupunkitilaa.

Ilmastonmuutokseen sopeutumisen toimenpiteitä

  • Varaudutaan suunnitteluratkaisuilla lisääntyneisiin helle- ja kuivuusjaksoihin, myrskyihin, tuulisuuteen sekä voimakkaisiin sateisiin.
  • Lisätään puiden ja muun vehreyden määrää kaupunkitilassa ja monipuolistetaan istutettavaa kasvillisuutta. Rakennus- ja liikennehankkeissa selvitetään aina vaihtoehto säästää mahdollisimman paljon puustoa ja muuta kasvillisuutta.
  • Parannetaan katutilojen hulevesien hallintaa ja varataan hulevesille tilaa. Parannetaan hulevesien laadun hallintaa.
  • Suositaan rantojen säilyttämistä luonnontilaisen kaltaisina.
  • Lisätään paahteisia olosuhteita kestäviä niittyjä ja hulevesiä hallitsevia viherrakenteita, kuten kosteikkoja, puuistutuksia ja viherkattoja.
  • Varaudutaan ilmastomuutoksen kaikille rakenteille aiheuttamaan rasitteeseen.

Länsi-Helsingin raitiotien design-manuaalissa tarkastellaan ja esitetään raitiotiekadun kestäviä ratkaisuja.

Portaat

Yleistä

Portaita käytetään jalankulkureittiä lyhentävänä rinnakkaisyhteytenä. Portaat sijoitetaan mieluiten reitin sivuun tai sitä vastaan kohtisuoraan, ei reitin jatkeeksi.

Porrastyypin valinta

Porrastyyppi valitaan Helsingin kaupungin ohjeen Ulkoporrasohje mukaisesti. Portaan valinnassa tulee huomioida neljä keskeistä kriteeriä.

Kaupunkikuvalliset valintakriteerit

Kaupunkikuvalliset valintakriteerit vaikuttavat pääasiassa portaan ulkonäköön, mikä rajoittaa kussakin tilanteessa valittavissa olevien vaihtoehtojen määrää.

  • Aluetyyppi
  • Arvokkaat kulttuuriympäristöt
  • Helsinki-ilmeen muodostajat
  • Kaupunkikuvallinen kestävyys

Toiminnalliset valintakriteerit

Toiminnalliset valintakriteerit määrittävät sen, millaisen palvelulupauksen portaan tulee täyttää. Tämä puolestaan vaikuttaa erityisesti päätökseen siitä, tuleeko porras lämmittää.

  • Portaan kunnossapitoluokka
  • Arvioitu käyttäjämäärä
  • Korvaavat reitit
  • Tärkeät palvelut
  • Perinteisen talvikunnossapidon toimivuus
  • Käyttäjäryhmien huomiointi
  • Toiminnallinen kestävyys

Ekologiset valintakriteerit

Porrastyypin valinnassa on syytä ottaa huomioon myös ekologinen kestävyys, johon vaikuttavat sekä portaan rakennusaikaiset päästöt, että käytön aikainen ympäristökuormitus.

  • Rakennusaikaiset päästöt
  • Päästöt elinkaaren aikana
  • Vaihtoehtoisten materiaalien vaikutus päästöihin
  • Lämmityksen energiankulutus
  • Lämmityksen energiamuoto
  • Huollon ja kunnossapidon tarve
  • Kierrätettävyys
  • Pienilmaston vaikutus
  • Arvioitu elinkaaren pituus

Taloudelliset valintakriteerit

Porras aiheuttaa merkittäviä kustannuksia sekä rakennusvaiheessa, että käyttöikänsä aikana kunnossapidon ja huollon kautta.

  • Rakennuskustannukset
  • Vaihtoehtoisten materiaalien vaikutus kustannuksiin
  • Lämmityksen energiankulutus ja sen osuus kokonaiskustannuksista
  • Huollon ja kunnossapidon tarve
  • Arvioitu elinkaaren pituus

Lämmitetty vai ei

Portaiden lämmitys tuottaa kustannuksia ja päästöjä, siksi se on suositeltavaa vain reiteillä, jotka on muutenkin talvihoidettu ja joiden käytettävyys halutaan taata myös talvikaudella.

Lämmitettyä porrasta voidaan harkita yhtenä vaihtoehtona, kun kaikki seuraavat kriteerit täyttyvät:

  • porras sijoittuu A-hoitoluokan (kartta- palvelussa kunnossapitoluokka) alueelle
  • Siihen liittyvä jalankulkualue on talvikunnossapidetty
  • Portaan arvioidut käyttäjämäärät ovat suuria, yli 1500 päivässä
  • Sijainti on pääasiallisella saapumisreitillä, joka johtaa tärkeän palvelun ääreen (etäisyys palvelusta korkeintaan 100 m)
  • Vieressä ei ole muita lämmitettyjä portaita tai muuta talvihoidettua korvaavaa reittiä

Ennen kuin lämmitetty porras valitaan, on harkittava myös muiden vaihtoehtojen soveltuvuutta. Lämmitetty porras on aina kallis investointi sekä rakentamisen että ylläpidon kannalta.

Teräsrunkoinen porras ritiläaskelmalla on ominaisuuksiltaan monella tapaa edullinen. Sillä saavutetaan lämmitetyn portaan tavoin suhteellisen luotettava ja huoltovapaa kuljettavuus myös talvikaudella ilman lämmityksen aiheuttamia kustannuksia ja päästöjä. Porras on myös mahdollista siirtää uuteen paikkaan, jolloin se saattaa jossain tapauksessa säästää kokonaan uuden portaan rakennuskustannukset ja -päästöt. Paikoissa, joihin halutaan lämmitetyn portaan käyttövarmuutta, ja joihin teräsritiläporras sopii kaupunkikuvallisesti, on teräsporras ritiläaskelmalla suositeltava vaihtoehto.

Yleisiä ohjeita portaiden käytöstä

Portaat tulee sijoittaa siten, että niiden käsijohteet eivät ulotu sivuavalle kulkuväylälle. Porrasaskelmat alkavat vähintään 300 mm etäisyydeltä, mieluiten varoitusalueen pituudelta (600 mm) sivuavasta kulkuväylästä. Mikäli tämä ei tilanpuutteen takia ole mahdollista, käännetään käsijohteet sivuavan kulkuväylän suuntaisesti vähintään 300 mm pituudelta.

Asemaympäristöissä olevien portaiden tulee olla “Esteettömyys rautatiejärjestelmässä”  TRAFI/8596/03.04.02.00/2014 mukaiset. Määräystä sovelletaan kun Suomessa otetaan käyttöön uutta, uudistettavaa tai parannettavaa infrastruktuuria sekä aseman jatkoyhteyksiin johtavilla esteettömillä reiteillä.

Määräykset

  • 241/2017 Valtioneuvoston asetus rakennuksen esteettömyydestä
  • 1007/ 2017 Ympäristöministeriön asetus rakennuksen käyttöturvallisuudesta
  • Esteettömyys rautatiejärjestelmässä, Trafi/8596/03.04.02/2014; Komission asetus (EU) No 1300_2014_Fi

Tilantarve ja mitoitus

  •  leveys > 2.0 m ja jos portaissa on lastenvaunuluiska > 2.7 m (HKR:n ohje)
  • lepotasanne 10-15 nousun tai 2-2.5 m nousun välein, pituus > 1.2 m (SuRaKu, RT)
  • porrasaskelmien mitoitus
    • 2 x nousu + etenemä ≤ 660 mm
    • lämmitettävissä portaissa voidaan käyttää mitoitusta 2 x nousu + etenemä = 630 m (SuRaKu)
    • nousuksi suositellaan 120…130 mm, jolloin etenemä laskentakaavan mukaan on 420…400 mm.
    • nousu saa katetuissa ulkotiloissa olla korkeintaan 160 mm ja muualla 130 mm (RT 88-11018)
    • askelmissa 1 % kallistus
    • ei sivukaltevuutta

Käsijohteet

  • kahdella korkeudella portaiden molemmin puolin
  • käsijohdetolppien kiinnitysväli enintään 1.9 m
  • ulotetaan 300 mm porrassyöksyn ohi alkamis- ja päättymiskohdan ohi
  • tehdään yhtenäisinä koko portaiden ja lepotasanteiden pituudelta
  • leveissä portaissa käsijohde 2.4 m välein tai keskellä
  • vaunuluiska erotetaan portaista käsijohteella
  • materiaali sinkittyä tai ruostumatonta terästä
  • Käsijohde tehdään useimmiten pyöreästä 25…40 mm putkesta tai suorakaiteen muotoisesta pyöristetystä profiilista, jonka ympärysmitta on 120…160 mm. Käsijohteen etäisyyden seinästä tulee olla minimissään 45 mm.
  • käytetään Kevyen liikenteen tyyppikaidemallistossa olevia käsijohteita, piirustusnumerot 29400/750-759.

Vaunuluiska

  • kiskojen leveys 200 ja 350 mm, väli 300mm, reunasta 70mm piirustuksen 31550/703 Sähkölämmitteinen massiivikiviporras, mukaisesti
  • portaissa joissa on vaunuluiska tulee huolehtia, että välitasanteen pituus kiskojen päästä on >1200 mm

 Havaittavuus

  • portaat ovat tasaisesti valaistut ja ne erottuvat materiaali-/ tummuuskontrastina ympäristöstä
  • portaiden alkamiskohdassa on varoitusalue, jonka tulee erottua tunto- ja tummuuskontrastilla muusta kulkupinnasta
  • varoitusalueen syvyys kulkusuuntaan on 1200 mm, kun väylä johtaa suoraan alaspäin johtavaan portaaseen, muutoin 600 mm.
  • varoitusalueissa käytettävät materiaalit
    • luonnonkivilaatta (ristipäähakattu tai poltettu)
    • sahattu nupukivi (ristipäähakattu tai poltettu)
    • pesubetonikivi, betonikivi, huomiolaatta (alueelle asennetaan sulanapitojärjestelmä)
  • jokaisen porrasaskelman etu-/yläpinnassa on 30-40 mm leveä tummuuskontrastiraita.
    • Kontrastiraidan materiaali valikoituu portaiden materiaalin mukaan.

Porrastyypit

Eri porrastyypit on esitelty Ulkoporrasohjeessa. Ohjeessa esitellään seuraavat porrastyypit:

Lämmittämättömät porrastyypit:

  • Maastoportaat PAR-LE
  • Puuportaat PP-LE
  • Teräsportaat ritiläaskelmalla PT-LE
  • Teräsportaat elementtiaskelmalla PTE-LE
  • Betoniportaat, ei luonnonkiviverhoilua PB-LE
  • Betoniportaat luonnonkivilaatta-askelmalla PL-LE
  • Massiivikiviportaat betonirungolla PM-LE
  • Paasikivistä ladotut portaat PMR-LE

Lämmitetyt porrastyypit:

  • Teräsportaat elementtiaskelmalla PTE-LS
  • Betoniportaat elementtiaskelmalla PBE-LS
  • Luonnonkivilaatta askelma + sähkölämmitys PL-LS
  • Luonnonkivilaatta-askelma + nestekiertolämmitys PM-LS
  • Massiivikiviaskelma + nestekiertolämmitys PM-LN

Kaupunkikalusteiden muotoilu, materiaalit ja värit

Helsingin kaupunkikalusteiden muotoilu

Helsingin kaupunkikalusteiden muotoilussa korostuu toimivuus ja tarkoituksenmukaisuus. Kalusteet ovat hillittyjä, selkeälinjaisia, vähistä elementeistä koostuvia, viimeisteltyjä ja rakenteeltaan vakuuttavia. Rakenneratkaisut ovat yksinkertaisia ja eleettömiä. Yksityiskohtien viimeistely ja materiaalien liittyminen toisiinsa on huoliteltua. Koristeellisuutta esiintyy vain historiallisissa kalusteissa. Helsingin kalusteiden muotoilu yhdessä määriteltyjen materiaalien, pintakäsittelyjen ja värien kanssa luovat kalusteille yhtenäisen, tunnistettavan tyylin ja rakentavat osaltaan selkeää ja hallittua kaupunkikuvaa.

Kalusteiden perusmallistoon on valittu Helsingin kaupunkikuvaan vakiintuneita rakennusviraston oman malliston kalustemalleja sekä valmismalleja. Omaa mallistoa on täydennetty peruspenkillä, perustuolilla, metsäpenkillä ja roska-astiasarjalla. Valmismalleina hankittavat kalusteet on määritelty tuotevaatimusten avulla. Laadun takaamiseksi kaikille kalusteille on asetettu materiaali- ja pintakäsittelyvaatimukset. Nykyisten kalusteiden kestävyyttä ja toimivuutta seurataan ja mallistoa kehitetään ja täydennetään tarpeen mukaan.

Ympäristöystävällisyyden kriteerejä ovat materiaalien ekologisuus, kestävyys ja kierrätettävyys sekä mahdollisimman vähäinen ympäristökuormitus.

Kokonaistaloudellisuudessa kiinnitetään huomiota hankintahintaan, ylläpidon helppouteen, kalusteiden ja materiaalien kestävyyteen sekä kalusteen elinkaareen. Kaupunkikalusteiden elinkaaren määrittämiseksi on laadittu laskentataulukko, jolla määritetään kalusteiden valmistuksen, kuljetusten ja käytöstä poiston aiheuttamat päästöt muunnettuna CO2 -päästöjä vastaaviksi. CO2-laskuri.

Esteetön mitoitus ja värien käyttö

Esteettömällä suunnittelulla tuotetaan kaikille saavutettavissa olevaa ympäristöä. Esteettömyyskriteereitä suunniteltaessa on huomioitu erityisesti liikuntaesteiset ja heikkonäköiset. Lisäksi on huomioitu ikääntyvien tarpeet. Helsinki kaikille -projektissa valmistuneen Helsingin kaupungin esteettömyyssuunnitelman tavoitteena on ohjata ja koordinoida kaupungin eri hallintokuntien esteettömyyteen tähtääviä käytännön toimenpiteitä vuosina 2005–2010. Osittain samanaikaisesti Helsingin esteettömyyssuunnitelman kanssa on ollut käynnissä valtakunnallinen esteettömien julkisten alueiden suunnittelun, rakentamisen ja kunnossapidon ohjeistaminen katu-, viher- ja piha-alueilla (ns. SuRaKu -projekti) (Helsingin kaupungin esteettömyyssuunnitelma 2005-2010).

Kalusteissa esteettömyyden kriteerejä ovat kaikille käyttäjille soveltuvat mitoitus- ja muoto-ominaisuudet. Esteettömän istuimen mitoitus on ohjeistettu muotopaletissa.

Ympäristön hahmottaminen ja yksityiskohtien havaitseminen parantuu, kun kalusteiden ja niiden ympäristön välillä on selkeä värikontrasti. Suomen oloissa luonnon värikontrastit muuttuvat vuodenaikojen mukaan äärilaidasta toiseen. Yksittäisistä väreistä sininen ja punainen ovat pimeällä vaikeasti hahmotettavia. Sen sijaan vaaleanvihreä, oranssi ja keltainen on todettu hyvin hahmottuviksi. Heijastavat pinnat ovat autisteille ja heikkonäköisille vaikeita, joten niitä tulee välttää (Esteetön perhepuisto ja liikuntapolku, Rakennustieto Oy). Helsingissä kaupungin vanha vaalean vihreä sävy 172M (Tikkurila Oy) on todettu käyttäjähavainnointien yhteydessä toimivaksi väriksi ympäri vuoden (haastattelu, Pirjo Tujula, Helsingin kaupungin esteettömyysasiantuntija)

Materiaalit ja pintakäsittelyt

Kaupunki-ilmasto on kalusteille vaativa. Helsingin ilmastotyyppi on merellinen kaupunki-ilmasto. Merellisyys merkitsee sateita ja tuulta sekä tuulen mukanaan tuomia suoloja. Kaupunki-ilmastossa kalusteisiin vaikuttavat ilman runsaat rikkidioksidi-, hiilidioksidi-, noki- pöly- ja savupitoisuudet. Lisäksi kalusteet sijoittuvat tyypillisesti suojaamattomaan ulkotilaan, jolloin ne ovat suoraan sateille ja auringon UV-säteilyn vaikutukselle alttiita. Kaupungin kalusteiden kulutuskestävyyttä rasittavat myös rullalautailu, ilkivalta, kunnossapitokalusto ja huoltoajoliikenne. Vaativissa olosuhteissa laadukkaatkin kaupunkikalusteet tarvitsevat säännöllistä ylläpitoa. Ylläpidon helpottamiseksi kalusteiden osien tulee olla helposti vaihdettavat ja korjattavat. Myös paikan päällä tehtävän ylläpidon tulee olla mahdollisimman helppoa (puhdistus, hionta ja maalaus). Kaupunkikalusteohjeen materiaali- ja pintakäsittelymäärittelyt on laadittu Helsingin kaupunkipenkeille laadittujen puun ja metallin käyttösuositusten pohjalta. Suositusten pohjaksi käytiin läpi kaikki Helsingin kaupungissa 2000-luvun alussa käytössä olleet kalustemateriaalit ja niistä saadut käyttökokemukset.

Kaupunkikalusteiden materiaalivalikoiman perustan muodostavat maalattu teräs ja hiottu ruostumaton teräs, maalattu puu sekä luonnonkivi. Betonin käyttö on vähäistä. Historiallisten kalusteiden tai kalusteosien materiaaleja voivat olla myös valurauta ja valualumiini.

Helsingin puumateriaalin tulee olla hyvin tiivistä ja kestävää, jotta se kestää mahdollisimman pitkän huoltovälin sekä ilmasto-olosuhteidemme aiheuttamat rasitukset. Helsingin kalustemalleissa suositaan vakiotavaraa, jota on helposti saatavilla huollon tarpeisiin. Puuosien ensisijainen pintakäsittely on pitkän huoltovälin vuoksi peittomaalaus. Peittomaalaus kestää esimerkiksi penkkien puuosissa keskimäärin 4–5 vuotta, jos ilkivaltaa tai törmäyskolhuja ei huomioida.

Kalusteisiin soveltuvista metallituotteista on käytännössä kestävimmiksi havaittu ruostumattomasta teräksestä valmistetut terästuotteet ja kuumasinkityt, jauhemaalatut terästuotteet sekä valurauta- ja valualumiinituotteet. Ruostumattoman teräksen pintakäsittelynä on himmeän kiillon jättävä hionta Grit 180. Maalatun teräspinnan suositeltavin pintakäsittely-yhdistelmä on kuumasinkitys + välikäsittely+ jauhemaalaus. Välikäsittely parantaa maalin tartuntaa ja pysyvyyttä. Markkinoilla on myös kestävyydeltään vastaavia valmistajakohtaisia erikoispinnoitteita. Valuraudan ja valualumiinin pintakäsittely on sinkkipohjamaalaus + jauhemaalaus.

Erikseen määriteltävissä kohteissa voidaan kokeilla muita materiaaleja tai pintakäsittelyjä.

Helsingin kaupunkikalusteiden materiaalit ja pintakäsittelyt

Seuraavassa taulukossa on tiivistettynä suositukset Helsingin kaupunkikalusteiden materiaaleista ja pintakäsittelyistä. Tarkat materiaalikohtaiset laatuvaatimukset ja ylläpidon ohjeistus on esitetty kortteina ohjeen lopussa.

MATERIAALIKÄYTTÖKOHTEETPINTAKÄSITTELY
Ruostumaton teräs
Lattateräs
penkkien jalkarakenteet, runkosuojathionta: grit 180
Teräslevyroska-astiat
TeräsputkiPollarit, käsijohteet, penkit, kalustedetaljit, pyörätelineet
Teräs
Lattateräs
penkkien ja pöytien jalkarakenteet, istutusten suoja-aidat, runkosuojatkuumasinkitys +
sinkkifosfatointi +
jauhemaalaus,
kiiltoaste kiiltävä 70
Teräslevyroska-astiat, City-käymälä
TeräsputkiPollarit, istutusten suoja-aidat, penkkien ja pöytien jalkarakenteet, liikennevalopylväät, pyörätelineet, kaiteet, aidat
Terästankokolmilanka-aita, pyörätelineet, aidat
Valurauta
valualumiini
Pollarit, istutusastiat, juurisuojat, penkkien jalatsinkkipohjamaalaus +
jauhemaalaus,
kiiltoaste kiiltävä 70
Puu
Tammi
Mänty (mieluiten sydänpuu)
penkkien istuinosat, pöytäpinnat, pollarit, istutusten suoja-aitapeittomaalaus,
kiiltoaste kiiltävä 70
Betoniistutusastiatmuottipinta:
By 40-2003:AA
Graffitin suojakäsittely
Luonnonkivipollarit, HKR penkkien kivijalkapääasiassa poltettu pinta

kaupunkikalusteiden värien käyttö

Kalusteissa käytettävät värit löytyvät väripaletti -kortista. Alueiden tyypilliset värit on tallennettu kartta.hel.fi sivustolle. Löydät linkin karttaan Kaupunkitilaohjeen yläpalkin Aluetyypit -valikosta: Helsingin alueelliset värit

Teräskalusteissa käytettävät värit ovat:

VÄRITKIVIKAUPUNKIHISTORIALLINENALUEKESKUSASUINALUELUONNONMUKAINEN ALUE
kadutpuistotkadutpuistotkadutpuistotkadutpuistot
RAL 6012XXXXXXX
teräsXXXXX
RAL 9011XXX
RAL 7021XXXXXXX
RAL 7042XXXXXXXX
kuumasinkittyXXXXX

Istuimissa, joissa on puurimat ja teräsrunko, käytettävät väriyhdistelmät ovat:

VÄRIYHDISTELMÄTKIVIKAUPUNKIHISTORIALLINENALUEKESKUSASUINALUELUONNONMUKAINEN ALUE
kadutpuistotkadutpuistotkadutpuistotkadutpuistot
RAL 6012XXXX
RAL 9011
RAL 7021XXXXXXX
teräs
RAL 8015XXX
RAL 9011
RAL 8015XXXXX
RAL 7021
RAL 8015XXXXXX
teräs
RAL 7039XX
RAL 9011
RAL 7039XXXXXX
RAL 7021
M 127XXX
teräs

Portaat (VANHENTUNUT)

Yleistä

Portaita käytetään jalankulkureittiä lyhentävänä rinnakkaisyhteytenä. Portaat sijoitetaan mieluiten reitin sivuun tai sitä vastaan kohtisuoraan, ei reitin jatkeeksi. Portaiden tyyppi: suoravartiset.

Portaat tulee sijoittaa siten, että niiden käsijohteet eivät ulotu sivuavalle kulkuväylälle. Porrasaskelmat alkavat vähintään 300 mm etäisyydeltä, mieluiten varoitusalueen pituudelta (600 mm) sivuavasta kulkuväylästä. Mikäli tämä ei tilanpuutteen takia ole mahdollista, käännetään käsijohteet sivuavan kulkuväylän suuntaisesti vähintään 300 mm pituudelta.

Asemaympäristöissä olevien portaiden tulee olla “Esteettömyys rautatiejärjestelmässä”  TRAFI/8596/03.04.02.00/2014 mukaiset. Määräystä sovelletaan kun Suomessa otetaan käyttöön uutta, uudistettavaa tai parannettavaa infrastruktuuria sekä aseman jatkoyhteyksiin johtavilla esteettömillä reiteillä.

Visuaaliset vaatimukset

Porrasmateriaali ja väritys valitaan kaupunkikuvaan sopivaksi.

Määräykset

  • 241/2017 Valtioneuvoston asetus rakennuksen esteettömyydestä
  • 1007/ 2017 Ympäristöministeriön asetus rakennuksen käyttöturvallisuudesta
  • Esteettömyys rautatiejärjestelmässä, Trafi/8596/03.04.02/2014; Komission asetus (EU) No 1300_2014_Fi

Ohjeet

Tilantarve ja mitoitus

  •  leveys > 2.0 m ja jos portaissa on lastenvaunuluiska > 2.7 m (HKR:n ohje)
  • lepotasanne 10-15 nousun tai 2-2.5 m nousun välein, pituus > 1.2 m (SuRaKu, RT)
  • porrasaskelmien mitoitus
    • 2 x nousu + etenemä ≤ 660 mm
    • lämmitettävissä portaissa voidaan käyttää mitoitusta 2 x nousu + etenemä = 630 m (SuRaKu)
    • nousuksi suositellaan 120…130 mm, jolloin etenemä laskentakaavan mukaan on 420…400 mm.
    • nousu saa katetuissa ulkotiloissa olla korkeintaan 160 mm ja muualla 130 mm (RT 88-11018)
    • askelmissa 1 % kallistus
    • ei sivukaltevuutta

Käsijohteet

  • kahdella korkeudella portaiden molemmin puolin
  • käsijohdetolppien kiinnitysväli enintään 1.9 m
  • ulotetaan 300 mm porrassyöksyn ohi alkamis- ja päättymiskohdan ohi
  • tehdään yhtenäisinä koko portaiden ja lepotasanteiden pituudelta
  • leveissä portaissa käsijohde 2.4 m välein tai keskellä
  • vaunuluiska erotetaan portaista käsijohteella
  • materiaali sinkittyä tai ruostumatonta terästä
  • Käsijohde tehdään useimmiten pyöreästä 25…40 mm putkesta tai suorakaiteen muotoisesta pyöristetystä profiilista, jonka ympärysmitta on 120…160 mm. Käsijohteen etäisyyden seinästä tulee olla minimissään 45 mm.
  • käytetään Kevyen liikenteen tyyppikaidemallistossa olevia käsijohteita, piirustusnumerot 29400/750-759. 

Vaunuluiska

  • kiskojen leveys 200 ja 350 mm, väli 300mm, reunasta 70mm piirustuksen 31550/703 Sähkölämmitteinen massiivikiviporras, mukaisesti
  • portaissa joissa on vaunuluiska tulee huolehtia, että välitasanteen pituus kiskojen päästä on >1200 mm

 Havaittavuus

  • portaat ovat tasaisesti valaistut ja ne erottuvat materiaali-/ tummuuskontrastina ympäristöstä
  • portaiden alkamiskohdassa on varoitusalue, jonka tulee erottua tunto- ja tummuuskontrastilla muusta kulkupinnasta
  • varoitusalueen syvyys kulkusuuntaan on 1200 mm, kun väylä johtaa suoraan alaspäin johtavaan portaaseen, muutoin 600 mm.
  • varoitusalueissa käytettävät materiaalit
    • luonnonkivilaatta (ristipäähakattu tai poltettu)
    • sahattu nupukivi (ristipäähakattu tai poltettu)
    • pesubetonikivi, betonikivi, huomiolaatta (alueelle asennetaan sulanapitojärjestelmä)
  • jokaisen porrasaskelman etu-/yläpinnassa on 30-40 mm leveä tummuuskontrastiraita.
    • Kontrastiraidan materiaali valikoituu portaiden materiaalin mukaan.

Lämmitetyt portaat

Kiviportaat voidaan lämmittää niin sovittaessa.

 

Portaiden materiaalit

Massiivikiviportaat

Katu- ja puistoalueilla suositaan ensisijaisesti luonnonkiviportaita. Kestävin ja huoltovapain porrasvaihtoehto ulkoportaisiin on graniittinen massiiviporras, jolloin nousu ja etenemä muodostuvat yhtenäisestä paksusta kiviporraslankusta.

Portaan etenemä- ja nousupinta työstetään polttamalla tai ristipäähakkaamalla karkeaksi. Nousupinta voi olla myös lohkottu.

 

Betonirakenteiset portaat luonnonkiviverhouksella

Betonirakenteiset portaat voidaan päällystää graniittilaatoilla. Tarvittava asennusvara on tuotteen paksuus + 30-60 mm. Suositeltava saumaleveys on 8-10 mm.

 

Betonirakenteiset portaat betonilaattaverhouksella

Puuportaat

Puurakenteisia portaita käytetään pääasiassa luonnonmukaisilla viheralueilla. Muilla alueilla käytetään pääasiassa luonnonkiveä, betonia tai metallia. Märkänä puupinta on liukas.

Puuaskelmat voidaan rakentaa suoraan maahan tuettuina tai tuuletettuina. Tuuletetussa rakenteessa askelmien runko kannatetaan maahan juntattujen pystytolppien varaan. Puuaskelmat voidaan rakentaa myös maahan pystyyn asennettavista pölkyistä. Askelmien etureunassa voidaan käyttää tukena puuparrua tai hirttä. Varsinainen askelmataso voidaan tehdä lankuista tai puuparrusta.

Portaiden maa- ja vesikosketuksessa olevissa rakenteissa, kantavissa rakenteissa sekä erityistä turvallisuutta vaativissa rakenteissa käytetään A-luokan painekyllästettyä puutavaraa. Voidaanko suositella myös ympäristöystävällistä puuta (esim. Kebonya, Accoya, Azobe)

Puuportaaseen soveltuu esimerkiksi puurakenteinen pinnakaide.

 

Teräsportaat.

Teräsportaita voi käyttää kaikkialla mihin ne maisemallisesti sopivat.

 

Opaslaatat

Yleistä

Opaslaattoja käytetään vain esteettömyyden erikoistason alueilla, joilla on sulanapitojärjestelmä tai jotka on katettu.

Muilla alueilla ohjaavana elementtinä voidaan käyttää 200 mm leveää lohkopintaista nupukiviraitaa. Varoitusalueen materiaalivaihtoehdot ovat valkoinen luonnonkivilaatta, sahattu nupukivi tai betonikivi. Varoitusalueen luonnonkivet ovat aina ristipäähakattuja tai poltettupintaisia.

Visuaaliset laatuvaatimukset

Kaikki saman kohteen opaslaatat ovat samaa kivilajia ja väriä.  Joko valkoinen, tai riittävästi ympäröivästä pinnasta tummuuskontrastiltaan erottuva väri.

Ympäristössä ei saa olla muita väriltään tai pintakuvioltaan vastaavan tyyppisiä päällysteitä.

Tekniset laatuvaatimukset

Ohjaavan ja varoittavan kohokuvion ja tummuuskontrastin on säilyttävä tunnistettavana. Varoittavat laatat ovat polttopintaisia.

Saumaus

Sauman leveys enintään 5 mm. Saumaus tehdään ns. betonimärkäsaumauksena (InfraRYL 2010 kohta 21441.1.3.2) käyttäen märkää sementtihiekkaseosta.

Kivikoot

huomiolaatta (varoittava laatta)

  • 300x300x80-100 mm, metallinastat.

ohjaava laatta

  • 300x600x80-100 mm, jyrsityt urat.